3. Mikä on toiminnan tavoite?
● opettaa puutarhassa eri oppiaineiden sisältöjä
toiminnallisesti
● lisätä yhteisöllisyyttä koulussa
● tarjota täydentävä oppimisympäristö koulun
ympäristökasvatustyölle
● tehdä koulun pihasta viihtyisämpi vai
● näyttää, miten ruoka kasvaa
● muu, mikä?
5. Ketkä osallistuvat ja miten?
● Koulu (mitkä luokat?), oppilaiden perheet,
kouluvaari, läheinen päiväkoti, puutarha-alan
oppilaitos, -yhdistys tai -yritys...
● Kuka on toiminnan pääjärjestäjä ja ketä muita
toiminnassa on mukana?
● Mitkä ovat eri yhteistyökumppaneiden roolit
hankkeessa?
6. Hyvä viljelmän paikka on...
● Riittävän valoisa
● Maa on puhdasta
● Saatavilla on vettä
● Viljelijät pääsevät sinne helposti
● Viljely sopii yhteen ympäristön muiden
toimintojen kanssa (vrt. jalkapallokenttä...)
● Onko teille sopiva viljelypaikka koulun pihamaa,
läheinen puisto vai vanhainkodin piha?
8. Viljelmän sopiva koko
● Toiminnan mittakaavan määrittää osallistujien
määrä ja heidän voimavaransa
● Ideaalitilanteessa kasvimaa on tarpeeksi suuri,
jotta kaikille riittää tekemistä ja satoakin
saadaan, mutta toiminta ei kuitenkaan vie liikaa
aikaa tai kuormita vastuuhenkilöitä turhaan.
9. Viljelymuodon valinta
● Viljelymuodon valintaan vaikuttaa koulun
ympäristö ja käytettävissä olevat resurssit.
● Viljelläänkö suoraan maassa, vai tarvitaanko
jonkinlaisia viljelyastioita tai muita rakenteita?
● https://www.youtube.com/watch?v=09dVAoBLZbs
10. MAASSA VILJELY
● Edullista
● Ekologista
● Helppohoitoista,
mutta
kitkemishommaa on
jonkin verran
● Viljelmä voi olla minkä
kokoinen tahansa
● Maan täytyy olla
puhdasta
ASTIAVILJELY
● Helppohoitoista,
mutta vaatii enemmän
kastelua
● Kalliimpaa (multa on
yllättävän kallista)
● Sopii pienille
viljelmille ja myös
pilaantuneelle/pinnoi-
tetulle maalle
● Multa on
”kertakäyttöistä”
12. Tarvittavat resurssit
● Millaisia materiaalitarpeita suunniteltuun
hankkeeseen liittyy?
● Mitä on jo olemassa ja mistä saadaan loput?
● Kuinka paljon rahaa on käytettävissä tai kuinka
paljon rahaa vähintään tarvitaan, jotta toiminta
saadaan käyntiin?
● Mistä resurssit saadaan?
● siemenet, taimet, ruukut, kylvömulta, viljelymulta, lanta, kalkki, hallaharso,
kottikärryt, lapiot, talikot, viikate, kuokat, haravat, kastelukannut- tai letkut,
lautatavara ja muut rakennustarvikkeet, vasara, saha, muut työkalut,
käsineet, kumisaappaat, kasvihuoneen lasit (tai polyuretaanilevy),
kasvihuoneen jäähdytys- tai lämmityslaitteet
14. Puutarha muun toiminnan osana
● Opetussuunnitelma- tai
vuosisuunnitelmakirjaukset suositeltavia:
→ koulupuutarha voidaan merkata
oppimisympäristöksi, tai tiettyjen kurssien tai
monialaisten oppimiskokonaisuuksien sisällöksi
● ”Epäviralliset perinteet”: esim. seiskojen
tutustumispäivä vietetään puutarhassa
15. Puutarhatiimin perustaminen
kannattaa
● Tiimissä voi olla mukana ainakin pari muuta
opettajaa, sekä esimerkiksi kouluavustajia,
vahtimestari, koulumummo tai -vaari sekä
vanhempainyhdistyksen ja oppilaiden edustajia
● Puutarhatiimin tehtävänä on puutarhatoiminnan
suunnittelu ja sen olisi hyvä pyrkiä
kokoontumaan 4-6 kertaa kasvukauden aikana
17. Arviointi ja kehittäminen
● Halutaanko toimintaa laajentaa? Millä tavalla?
● Vaativatko yhteistyökuviot kehittämistä?
● Mitä voidaan tehdä, jotta viljelmä integroituu
paremmin osaksi muuta toimintaa?
● Onko viljely mahdollisimman kestävää?
Hoidetaanko maata asiaankuuluvalla tavalla ja
onko viljelykierto kunnossa ja toimiva?
● Tarvitaanko kasvimaan yhteyteen komposti,
mehiläispesiä, istuskelualueita tms.? Mitä
tarvitaan näiden saamiseksi?
19. TEHTÄVÄ
● Suunnittele 1 tai 2 versiota koulupuutarhan
perustamisesta tai kehittämisestä esiteltäväksi
kollegoille
● Aikaa 30-45 min.