SlideShare a Scribd company logo
1 of 35
NUORTEN PALVELU RY




        Kauppakeskus nuorten vapaa-ajan tilana
         Kauppakeskusten nuoret -hankkeen loppuraportti
                Hankkeen toiminta-aika 1.5.2012-31.3.2013
KIITOKSET




Kiitos kaikille hankkeessa mukana olleille kauppakeskuksille, kauppakeskuksen edustajille, vartijoil-
le ja järjestyksenvalvojille sekä nuorisotoimijoille. Erityiskiitos kaikille hankkeessa mukana olleille
nuorille. Ilman teitä hanketta ei olisi ollut mahdollista toteuttaa.




YHTEYSTIEDOT




Pauliina Lampela

Kauppakeskusten nuoret -hanke

Hankevastaava

puh. +358 401950502

pauliina.lampela@nuortenpalvelu.fi



Jaakko Nuotio

Toiminnanjohtaja

puh. +358 400 916 569

jaakko.nuotio@nuortenpalvelu.fi



                                        www.nuortenpalvelu.fi
SISÄLLYS



1 KAUPALLISET KASVUYMPÄRISTÖT JA NUORTEN PALVELU RY................................................................ 4

2 KAUPPAKESKUSTEN NUORET -HANKE .................................................................................................. 5

   2.1 TAVOITTEET................................................................................................................................................. 5
   2.2 KOHDERYHMÄT ............................................................................................................................................ 5
      Kauppakeskukset ....................................................................................................................................... 5
      Nuoret ........................................................................................................................................................ 6
      Kaupalliset toimijat.................................................................................................................................... 7
      Vartijat ja järjestyksenvalvojat .................................................................................................................. 8
      Paikalliset nuorisoalan toimijat ................................................................................................................. 8

3 MENETELMÄT ..................................................................................................................................... 9

   3.1 KARTOITUS .................................................................................................................................................. 9
   3.2 HAVAINNOINTI........................................................................................................................................... 10
   3.3 HAASTATTELU ............................................................................................................................................ 10

4 TULOKSET ......................................................................................................................................... 11

   4.1 KAUPPAKESKUKSISSA AIKAANSA VIETTÄVÄT NUORET......................................................................................... 11
   4.2 NUORTEN TOIVEET KAUPPAKESKUKSILLE ......................................................................................................... 13
   4.3 NUORTEN KOKEMUKSET VARTIJOISTA JA JÄRJESTYKSENVALVOJISTA ..................................................................... 15
   4.4 JÄRJESTYSHÄIRIÖT JA TURVALLISUUS KAUPPAKESKUKSISSA ................................................................................. 17
   4.5 NUORISOTILAT JA -TALOT............................................................................................................................. 19
   4.6 KAUPALLISTEN TOIMIJOIDEN ONGELMAPUHE................................................................................................... 21

5 KAUPALLISTEN TOIMIJOIDEN JA NUORISOTOIMIJOIDEN YHTEISTYÖN TILA ......................................... 25

   5.1 OLEMASSA OLEVAT KÄYTÄNTEET ................................................................................................................... 25
   5.2 HANKKEESSA KOKEILLUT TOIMINTAMALLIT ...................................................................................................... 29

6 LOPUKSI ............................................................................................................................................ 31

   6.1 KAUPPAKESKUKSET NUORTEN KASVUN TÄRKEINÄ TILOINA ................................................................................. 31
   6.2 AIKUISUUTTA TARVITAAN............................................................................................................................. 32
   6.3 VÄLJIEN TILOJEN JA YLISUKUPOLVISTEN KOHTAAMISTEN MERKITYS ...................................................................... 33
   6.4 NUORTEN PALVELU RY:N LOPPUSANAT .......................................................................................................... 34

LÄHTEET .............................................................................................................................................. 35
4


1 KAUPALLISET KASVUYMPÄRISTÖT JA NUORTEN PALVELU RY



Ennen nuoret kokoontuivat kaduilla ja toreilla, mutta nykyään yhä enenevässä määrin muun mu-
assa kaupallisissa ympäristöissä. Kauppakeskukset, huoltoasemat, kahvilat ja myymälät sekä niiden
edustat ovat muodostuneet yhdeksi nuorten kasvun ja kehityksen areenaksi, jossa nuoret toteut-
tavat ikäkauteensa kuuluvia kasvutehtäviä. Termillä kaupalliset kasvuympäristöt tarkoitetaan tätä
nuorten ajankäytön ja kohtaamisen (uutta) tilaa. Kyse ei siis ole nuorten kasvatusympäristöstä,
eikä termillä pyritä tuomaan kasvatusvastuuta kaupallisille toimijoille, vaan kuvaamaan sitä tosi-
asiaa, että nuoret ovat tulleet kasvamaan kaupallisiin tiloihin.




Nuorten Palvelu ry on vuonna 1969 perustettu valtakunnallinen, puolueeton ja sitoutumaton nuo-
risokasvatusjärjestö, joka tekee töitä nuorten hyvinvoinnin puolesta nuorten omilla reviireillä.
Nuorten reviirit ovat paikkoja, joissa nuoret ovat ja viettävät aikaa sekä tiloja, joissa nuorten kas-
vutehtävä toteutuu. Näissä tiloissa nuoret rakentavat identiteettiään, liittyvät ryhmiin, vahvistavat
kuulumista sekä tuottavat kokeiluja ja yllätyksiä. Hyvinvointi puolestaan on oikeutta tyytyväisyy-
teen omassa elämässä. Nuorille usein on paikkoja, mutta nuoruudelle ei ole tilaa.




Nuorten Palvelu ry:n kaupallisissa kasvuympäristöissä tehtävä työ alkoi ABC kohtaa nuoria -
hankkeella, joka on vuodesta 2010 alkaen tehnyt kehittämisyhteistyötä valtakunnallisen ABC-
liikennemyymäläketjun kanssa. ABC kohtaa nuoria -hankkeessa on kehitetty vuorovaikutusta nuor-
ten ja ABC-liikennemyymälöiden henkilökunnan välillä ja kehitetty uusia toimintatapoja, joita ovat
esimerkiksi yhteistyöverkoston luominen ABC-liikennemyymälän ympärille, henkilöstökoulutus ja
nuorten pelisääntöjen tekeminen yhdessä nuorten kanssa. Lisäksi Nuorten Palvelu ry tekee kehit-
tämisyhteistyötä Lapin hiihtokeskuksissa Tunturikeskukset lasten ja nuorten silmin -hankkeessa,
jossa on tällä hetkellä mukana mm. Kolarin kunta ja Ylläksen yrittäjät sekä Kuusamon kunta ja Ru-
kan yrittäjät.
5


2 KAUPPAKESKUSTEN NUORET -HANKE



2.1 Tavoitteet



Kauppakeskusten nuoret -hanke on Nuorten Palvelu ry:n hallinnoima ja Opetus- ja kulttuuriminis-
teriön rahoittama hanke ja se on osa hallituksen lapsi- ja nuorisopolitiikan kehittämisohjelman
toimeenpanoa. Hanke kytkeytyy toimenpide 2.1 Nuorisopalvelut lähipalvelut -painopisteeseen ja
toimenpide 2.3 Lasten ja nuorten oma toiminta -painopisteeseen.


Hankkeen tavoitteena oli kartoittaa ja kuvata 16 eri paikkakunnan kauppakeskuksissa aikaansa
viettävien nuorten vapaa-aikaa ja asiakaskohtelukokemuksia sekä kartoittaa kaupallisten toimijoi-
den, vartiointitoimialan ja paikallisten nuorisotoimijoiden näkemyksiä ilmiöstä. Lisäksi hankkeessa
selvitettiin kaupallisten toimijoiden ja nuorisoalan toimijoiden yhteistyön tämän hetkistä tilaa.
Lopulta hankkeessa oli tavoitteena kokeilla 2-4 toimintamallia, joilla kokeillaan uudenlaista yhteis-
työtä kaupallisten toimijoiden ja nuorten, vartijoiden tai paikallisten nuorisotoimijoiden välillä.




2.2 Kohderyhmät



Kauppakeskukset


Hankkeessa valittiin mukaan 16 paikkakuntaa ja jokaisesta paikkakunnasta 1-2 kauppakeskusta.
Valinnan kauppakeskuksista ja kaupungeista teki Nuorten Palvelu ry:n ja Kauppakeskusten nuoret -
hankkeen työntekijät. Valinta tehtiin pääosin sen perusteella, missä kauppakeskuksissa yhteyshen-
kilöt eri paikkakunnilla kertoivat nuorten liikkuvan. Hankkeeseen valittiin tarkoituksella erilaisia
kauppakeskuksia eri puolilta Suomea. Mukaan valittiin kauppakeskuksia, jotka ovat toimineet jo
pitkään tai vasta vähän aikaa sekä kauppakeskuksia, jotka ovat vasta rakenteilla tai avautuivat
hankkeen aikana.
6


Hankkeessa olivat mukana seuraavat kauppakeskukset:
        Helsinki – Malmin Nova ja Itis
        Hyvinkää – Willa
        Hämeenlinna – Moottoritienkate (valmistuu 2014)
        Joensuu – Iso Myy
        Jyväskylä – Forum ja Jyväskeskus
        Kotka – Pasaati
        Kouvola – Veturi
        Kuopio – Alatori (valmistuu 2013) ja muu keskustan alue
        Lahti – Trio
        Lappeenranta – IsoKristiina ja Opri
        Mikkeli – Stella
        Pori – IsoKarhu
        Rovaniemi – Rinteenkulma
        Tampere – Koskikeskus
        Turku – Hansa
        Vaasa – Rewell Center




Nuoret



Nuoret olivat hankkeen tärkein kohderyhmä ja heitä tavoiteltiin muun muassa jalkautumalla
kauppakeskuksiin (menetelmistä tarkemmin luvussa 3). Kohderyhmänä olivat kauppakeskuksissa
aikaansa viettävät nuoret ja nuorisolain mukaisesti kaikki alle 29-vuotiaat. Hankkeessa tavoitettiin
kauppakeskuksiin jalkautumalla yhteensä 781 nuorta. Näistä nuorista 79,2 % oli 13-17-vuotiaita,
12,3 % oli 18-23-vuotiaita ja 8,4 % 7-12-vuotiaita. Nuoret jakautuivat sukupuolen osalta hyvin ta-
saisesti, sillä 50,6 % nuorista oli tyttöjä ja 49,4 % poikia.




Hankkeessa ei missään vaiheessa valikoitu nuoria iän tai sukupuolen mukaan vaan kaikki kauppa-
keskuksissa aikaansa viettävät nuoret huomioitiin. Tavoitteena oli tavoittaa nuoria henkilöitä tiet-
tyyn ikään ja sukupuoleen takertumatta. Tästä syystä on kiinnostavaa tarkkailla aineiston muodos-
tumista. Tyttöjä ja poikia tavoitettiin lähes täysin yhtä paljon paitsi kokonaisuutena, myös jokaista
kauppakeskusta kohden (jokaisessa kauppakeskuksessa tyttöjä ja poikia tavoitettiin äärimmäisen
7


tasaisesti). Kiinnostavaa on myös se, että hankkeessa tavoitetuista nuorista valtaosan muodosta-
vat 13-17-vuotiaat nuoret. Toisaalta yllättävän monet nuoret olivat 7-12-vuotiaita (nuorimmat
tavoittamamme aikaansa kauppakeskuksissa viettävät nuoret olivat 9-vuotiaita).




Kauppakeskuksiin jalkautumisen lisäksi hankkeessa tavoitettiin noin 250 nuorta Kuopion Savon
ammatti- ja aikuisopiston Hyvinvointi virtaa ammatilliseen koulutukseen -tapahtumassa, jossa
Nuorten Palvelu ry piti kahden päivän ajan ständiä. Tapahtumassa käytimme hyväksi langatonta
yleisövastausjärjestelmä Responsea, jonka avulla kysyimme ständillä käyneiltä kaksi kysymystä
heidän vapaa-ajan vietostaan ja oleilustaan Kuopion kaupungilla. Lisäksi keskustelimme aiheesta
tarkemmin kymmenien nuorten kanssa. Nämä tavoitetut opiskelijat olivat noin 16-18-vuotiaita.




Kaupalliset toimijat


Pelkästään nuoria haastattelemalla ei nuorista kaupallisissa ympäristöissä saa kokonaista kuvaa.
Tästä syystä myös kaupallisten toimijoiden näkökulma oli hankkeessa tärkeää huomioida ja selvit-
tää. Kaupalliset toimijat nähdään usein julkisen sektorin ja sosiaali- ja terveysalan järjestöjen puo-
lella toimijoina, joiden tekemisen motiivina ovat kovat arvot ja raha. Kaupalliset toimijat eivät kui-
tenkaan ole yksi yhtenäinen ryhmä vaan kenttä on hyvin moniaineksinen. Hankkeen aikana saim-
me ensikäden kokemusta siitä, että kaupalliset toimijat ovat yhteiskuntavastuullisia toimijoita ja
tärkeitä tahoja kun puhutaan nuorten arkisista ajankäyttötilanteista.


Hankkeen aikana tavattiin ja haastateltiin lähes kaikkien mukana olleiden kauppakeskusten edus-
tajia eli mm. kauppakeskuspäälliköitä ja -johtajia, toimitusjohtajia, kiinteistöpäälliköitä ja markki-
nointipäälliköitä. Kauppakeskusjohto tavoitettiin kaikissa paitsi kahdessa kauppakeskuksessa. Kuo-
pion ja Hämeenlinnan valmisteilla olevilla kauppakeskuksilla ei hankkeen aikana vielä ollut kaup-
pakeskuspäälliköitä tai vastaavia, mutta tavoitimme näissä kaupungeissa mm. rakennuttajan edus-
tajia ja paikallisen kehittämisyhdistyksen johtoa.
8


Vartijat ja järjestyksenvalvojat


Vartijat ja järjestyksenvalvojat ovat kauppakeskuksissa hyvin pitkälti se taho, joka nuoria eniten
kohtaa. Tästä syystä heidän näkemyksiään ja kokemuksiaan oli hankkeessa erittäin tärkeä kartoit-
taa. Hankkeen aikana tavattiin ja haastateltiin mukana olleiden kauppakeskusten vartijoita, varti-
ointipäälliköitä, aluepäälliköitä, järjestyksenvalvojia ja heidän esimiehiään. Lisäksi saimme hank-
keen ulkopuolelta laajemman selvityksen vartijoiden ja nuorten kohtaamisista. Tuossa selvitykses-
sä itsekin vartijana toimiva henkilö haastatteli yhtätoista eri-ikäistä, eri toimintaympäristöissä ja
kaupungeissa toimivaa vartijaa. Haastattelu antaa ensiluokkaista tietoa alan ammattilaisilta suh-
teessa nuoriin ja heidän kanssaan toimimisesta.


Yksityinen turvallisuusala poikkeaa julkisesta lainvalvojasta eli poliisista monin tavoin. Yksityisen
turvallisuusalan palveluita ostavat yksityisen sektorin toimijat, kuten kaupalliset toimijat. Tällöin
toimeksiantaja eli kaupallinen toimija pystyy pitkälti itse päättämään niistä säännöistä, joita hänen
omistamassaan tilassa noudatetaan. Yksityisen turvallisuusalan lainsäädäntö jättää niin sanottuun
puolijulkiseen tilaan eli esimerkiksi kauppakeskuksen käytäviin sovellettavan säännöstön monin
tavoin harmaaksi alueeksi. Vartijoiden työn lähtökohtana on turvallisuuden (security) ylläpitämi-
nen. Kuitenkin tämän turvallisuuden voidaan nähdä olevan lähellä toisenlaista turvallisuutta, joka
ilmenee luottamuksen ja välittämisen kautta (safety). Hankkeen aikana on tavattu useita vartijoita
ja järjestyksenvalvojia, jotka ymmärtävät jälkimmäisen turvallisuuden potentiaalin ja tärkeyden.



Paikalliset nuorisoalan toimijat



Kaupallisten toimijoiden lisäksi paikallisen nuorisoalan toimijoiden näkemykset ja kokemukset il-
miöstä oli erittäin tärkeä kartoittaa. Hankkeen aikana tavattiin jokaisen mukaan valitun kaupungin
nuorisoalan toimijoita, paitsi Turun osalta, jonne olimme puhelimitse ja sähköpostitse yhteydessä.
Nuorisoalan toimijoista tavoitimme, haastattelimme ja jaoimme kokemuksia mm. nuorisojohtaji-
en, yksiköiden päälliköiden, nuoriso-ohjaajien, erityisnuorisotyön ja etsivän nuorisotyön kanssa.
9


3 MENETELMÄT



3.1 Kartoitus



Hankkeen keskeisimpänä menetelmänä oli kartoitus ja tässä hankkeessa käytetyn tapaisena se on
Nuorten Palvelu ry:n kehittämä menetelmä. Menetelmänä kartoitus on Nuorten Palvelu ry:lle
luonteva tapa kohdata nuoria, sillä järjestöllä on pitkä perinne muun muassa katutyön ja etsivän
työn kentillä. Kartoitus tapahtui jalkautumalla hankkeessa oleviin kauppakeskuksiin yksi kerrallaan
yhden tai parissa tapauksessa kahden illan ajaksi. Keskimäärin jalkautuminen kesti noin 6 tuntia
kerrallaan ja kartoitukset toteutettiin 2 – 3 Nuorten Palvelu ry:n työntekijän voimin. Kahdessa kar-
toituksessa mukana olivat paikallisen ammattikorkeakoulun opiskelijat. Kartoitukset toteutettiin
erityisesti tavoitteenaan tavoittaa kauppakeskuksessa aikaansa viettäviä nuoria samalla havain-
noiden nuorten ja muiden ihmisten liikkumista ja olemista kauppakeskuksessa.


Kysyimme kartoituksissa nuorilta viiden teeman mukaisesti heidän vapa-ajan vietostaan ja asia-
kaskohtelukokemuksistaan kauppakeskuksissa. Nämä teemat olivat:
      Kauppakeskuksissa vietetty aika ja tyypillinen tekeminen kauppakeskuksessa
      Toiveet ja ideat kauppakeskukselle
      Asiakaskohtelu: miten myyjät, vartijat, muut asiakkaat ym. kohtelevat nuorta
      Järjestyshäiriöt kauppakeskuksissa: onko niitä kohdattu, millaisia ja kuinka usein tyypillises-
       ti, miten ne yleensä ratkaistaan, onko nuori itse aiheuttanut järjestyshäiriöitä
      Nuorisotaloilla tai -tiloilla käynti, kokemukset ja mielipiteet niistä




Näiden vakioteemojen lisäksi keskustelimme usein myös muista asioista nuorten kanssa, kuten
siitä, missä nuoriso pääsääntöisesti viettää aikaansa paikkakunnalla, mistä nuoret saavat alkoholia
tai nuuskaa, tietävätkö vanhemmat heidän oleilustaan kauppakeskuksessa, kuinka monta nuorta
kuuluu kyseisen kauppakeskuksen ”ydinjoukkoon” ja monia muita teemoja. Osa nuorista lähinnä
vastasi esittämiimme kysymyksiin ja osa nuorista oli erittäin keskustelunhaluisia, jolloin saatoimme
heidän kanssaan keskustella puolikin tuntia.
10


Tavoitimme kartoituksissa noin 30 - 80 nuorta kauppakeskusta kohden. Osa nuorista haastateltiin
yksin, mutta suurimmaksi osaksi keskustelimme nuorten kanssa niissä ryhmissä, jossa he kauppa-
keskuksessa olivat. Joskus ryhmät saattoivat olla kooltaan jopa 15 - 20 nuorta. Tavoittamistamme
nuorista kirjasimme vastausten lisäksi ylös vain heidän sukupuolensa ja ikänsä. Kartoittamalla ta-
voitimme nuoria hyvin ja vain hyvin pieni vähemmistö kieltäytyi vastaamasta kyselyyn. Toisaalta
kartoittaminen vaatii tietynlaista asennetta ja lähestymistapaa, jotta nuoret eivät lähde karkuun jo
heitä lähestyttäessä.



3.2 Havainnointi



Erityisesti kartoitusten aikana tehtiin myös havainnointia aktiivisesti. Havainnoinnin avulla pyrittiin
selvittämään nuorten (ja muiden ihmisten) liikkuminen sekä ryhmien muodostuminen ja hajoami-
nen kauppakeskuksissa. Lisäksi havainnoitiin kauppakeskuksen rakenteellisten ratkaisujen vaiku-
tuksia nuorten olemiseen, nuorten suosimia paikkoja kauppakeskuksessa, nuorten ryhmien tyypil-
lisiä kokoja ja kokoonpanoja sekä ajankohtaa, jolloin kauppakeskuksessa nuorten osalta vilkastui
tai hiljentyi. Nämä havainnot kirjattiin ylös. Hankkeen aikana havainnointia tehtiin arvioilta noin 90
tuntia.



3.3 Haastattelu



Kartoituksissa tehdyn nuorten haastattelun lisäksi hankkeessa haastateltiin kaupallisia toimijoita,
vartijoita ja järjestyksenvalvojia sekä nuorisoalan toimijoita. Nämä haastattelut tapahtuivat pää-
osin tapaamisten kautta, jossa eri osapuolten näkemyksiä ja kokemuksia nuorista kauppakeskuk-
sissa selvitettiin. Lisäksi tapaamisissa selvitettiin nuorisotoimijoiden ja kaupallisten toimijoiden
yhteistyön tilaa ja halukkuutta yhteistyölle. Joissain tapauksissa tapaamisten lisäksi tietoa saatiin
puhelin- ja sähköpostikeskustelujen kautta.
11


4 TULOKSET



4.1 Kauppakeskuksissa aikaansa viettävät nuoret



Kauppakeskusten nuoret -hankkeessa kartoitetut kauppakeskukset ovat selvästi nuorten suosimia
vapaa-ajanviettopaikkoja. Jokaista kauppakeskusta kohden tavoitimme kartoituksessa 30-80 nuor-
ta. Vain yhdessä mukana olleessa kauppakeskuksessa ei kartoitushetkellä tavoitettu nuoria vaan
nuoret olivat vielä siihen aikaan vuodesta viettämässä aikaansa ulkona. Kauppakeskuksissa ai-
kaansa viettävät nuoret voidaan jaotella neljään eri ryhmään:
   1. ”Heavy userit” eli kauppakeskuksissa päivittäin monta tuntia viettävät nuoret
   2. ”Piipahtelijat” eli muutamana päivänä viikossa kauppakeskuksissa oleilevat nuoret (lähinnä
                  silloin kun kauppakeskuksessa on ”paras meno”)
   3. ”Shoppailijat” eli ostoksilla silloin tällöin käyvät nuoret, jotka voivat tulla kauempaakin
   4. ”Odottajat” eli kauppakeskuksissa kyytiä odottavat nuoret




                          Piipahtelijat                       Heavy userit

                             Kauppakeskuksessa                   Kauppakeskuksessa päivit-
   Sosiaalisuus




                              parina päivänä viikossa              täin monta tuntia
                             ”Paras meno”                        Tärkein sosiaalinen paikka


                          Shoppailijat                        Odottelijat

                             Ostoksilla käyvät                   Kauppakeskuksessa odotetaan
                              nuoret                               kyytiä




                                                                                 Vietetty aika



Taulukko 1. Nuorten neljän ryhmän sijoittuminen nelikentässä sen perusteella, kuinka suuri sosiaalinen
merkitys kauppakeskuksella nuorille on ja toisaalta kuinka kauan aikaa nuoret keskimäärin kaupallisessa
tilassa viettävät. (Pauliina Lampela, Kauppakeskusten nuoret -hanke)
12


Jokaisessa kauppakeskuksessa tavoitimme nuoria, jotka kertoivat viettävänsä siellä aikaansa joka
päivä usean tunnin ajan. Kutsumme näitä nuoria heavy usereiksi ja usein he itse kertoivat meille
olevansa kauppakeskuksessa ”24/7”. Heavy userit ovat niitä nuoria, jotka tulevat kauppakeskuk-
seen suoraan koulusta, töistä tai herättyään ja poistuvat sieltä vasta kauppakeskuksen sulkeutues-
sa. Näille nuorille kauppakeskukset ovat tärkeitä sosiaalistumisen paikkoja. Heavy user nuoria on
kartoitusten perusteella jokaisessa kartoittamassamme kauppakeskuksessa noin kymmenestä jopa
niinkin useaan kuin 60 - 80 nuoreen. Heavy userit ovat joissain kauppakeskuksissa melko tiivis po-
rukka, jossa nuoret tuntevat toisensa hyvin. Joissain kauppakeskuksissa heavy user nuoria on puo-
lestaan useampi porukka, jotka mahdollisesti tuntevat toisiaan jonkun verran ja nämä porukat
”sotkeutuvat” ajoittain keskenään enemmän tai vähemmän. Monesti nämä nuoret kertoivat tutus-
tuneensa toisiinsa nimenomaan kauppakeskuksessa. Kauppakeskus on tämän perusteella näille
nuorille se paikka, jossa sosiaalisia suhteita ylläpidetään ja myös löydetään. Esimerkiksi eräs noin
18-vuotias nuori sanoi kartoituksessa, että jos hän ei saisi olla kauppakeskuksessa, olisi hän vain
yksin kotona.


Piipahtelijanuorille kauppakeskus on niin ikään sosiaalinen paikka, jonne kokoonnutaan ja kerään-
nytään kavereiden kanssa. Heille kauppakeskus on kuitenkin vain yksi sosiaalisista paikoista kun
taas heavy usereille kauppakeskus on se ainoa. Piipahtelijat tulevat kauppakeskukseen yleensä
silloin, kun siellä on ”paras meno” eli yleensä perjantai- ja lauantai-iltoina, jolloin kauppakeskuksis-
sa usein on eniten nuoria.


Kaikki neljä nuorten ryhmää tekevät kauppakeskuksissa myös ostoksia, mutta se on tärkein funktio
vain yhdelle ryhmälle eli shoppailijoille, jotka tulevat kauppakeskukseen nimenomaan ostoksille.
Heavy usereille ja muutamana päivänä viikossa kauppakeskuksissa oleville nuorille kauppakeskuk-
set ovat ennen kaikkea sosiaalinen paikka, jossa kaverisuhteita ylläpidetään ja luodaan. Erityisesti
heille kauppakeskus on lisäksi paikka, jossa ollaan ”ihmisten ilmoilla” ja mukana ”elämän menos-
sa”.


Kauppakeskuksissa kyytiä odottavat nuoret eli odottelijat on jaettu omaksi ryhmäkseen lähinnä
siitä syystä, että heillä kauppakeskukseen tulo lähtee eri lähtökohdista kuin muilla ryhmillä: se on
ajanviettopaikka kunnes kyyti tulee. Tähän ryhmään kuuluvista nuorista moni tosin kertoi meille
viettävänsä aikaansa kauppakeskuksissa pidempään joinain päivinä viikossa, jolloin nämäkin nuo-
13


ret sijoittuvat enemmän piipahtelijoihin, jotka viettävät aikaansa kauppakeskuksessa silloin kun
siellä on ”paras meno”.



4.2 Nuorten toiveet kauppakeskuksille



Kartoituksissa nuorilta kysyttiin heidän toiveistaan kauppakeskukselle. Nuorten toiveet välitettiin
jokaiselle kartoitetulle kauppakeskukselle kartoituksen jälkeen. Kauppakeskukset ovat nopeita
toimijoita ja jo hankkeen aikana joitain nuorten toiveita kauppakeskuksissa toteutettiin. Kaikista
puhuttavimmaksi toiveeksi muodostuivat penkit ja istumapaikat, joita nuoret toivoivat kauppakes-
kuksiin lisää selvästi enemmistössä toiveita. Hankkeessa mukana olleessa kauppakeskuksessa
15:ssä voidaan määritellä eniten toivotut asiat ja näistä 11:ssä tämä penkkien ja istumapaikkojen
lisääminen oli yleisimmin esitetty toive ja kahdessa kauppakeskuksessa lisäpenkit ja istumapaikat
olivat toiseksi yleisimmin esitetty toive.




Nuorten toiveet penkeistä ja istumapaikoista eivät ole suoraan verrannollisia sen kanssa, kuinka
paljon penkkejä jo on kauppakeskuksessa. Tämä käy selväksi siitä, että nuorten eniten toivoma
asia oli lisäpenkit myös siinä kartoituksessa mukana olleessa kauppakeskuksessa, jossa penkkejä jo
valmiiksi oli eniten suhteessa muihin kartoituksessa mukana olleisiin kauppakeskuksiin. Lisäpenkit
ja istumapaikat eivät olleet yleisimpien toiveiden joukossa ainoastaan kahdessa hankkeessa mu-
kana olleessa kauppakeskuksessa, jotka on avattu vuosina 2011 ja 2012. Nämä kaksi kauppakes-
kusta olivat uusimmat hankkeessa mukana olleista kauppakeskuksista ja niissä oli jo valmiiksi pal-
jon penkkejä verrattuna moniin muihin hankkeessa mukana olleisiin kauppakeskuksiin. Tosin myös
näissä kauppakeskuksissa muutama nuori toivoi lisää penkkejä vaikka ne eivät yleisimmin esitetty-
jä toiveita olleetkaan.




Se, että penkkejä ja istumapaikkoja toivotaan usein lisää, on looginen toive. Nuorille kaupungilla ja
kauppakeskuksissa hengailu merkitsee useimmiten kavereiden kanssa olemista, istuskelua ja ihan
vain ajan viettämistä juuri itse haluamallaan tavalla ilman aikatauluja, velvoitteita ja tavoitteita.
Tämänkaltainen toiminta vaatii luonnollisesti toteutuakseen jonkun paikan, jossa sitä voi toteuttaa
14


ja penkki on juuri tähän tarkoitukseen sopiva. Kartoitusten perusteella olemme myös nähneet,
että nuoret löytävät paikan, jossa istua vaikka sellaista ei olisi heille tarjottu. Nuorille kelpaa istu-
mapaikaksi myös mitä erilaisimmat kohteet, jos penkkejä ei ole tarjolla. Kuitenkin nuoretkin mie-
luiten istuvat istumiseen tarkoitetuilla penkeillä (eikä esim. lattioilla tai roskisten päällä) ja tästä
todisteena penkkejä toivottiin kartoituksissa enemmän kuin mitään muuta.



Penkkien ja istumapaikkojen jälkeen isoimmiksi nuorten toiveiksi muodostuivat nuorille suunnattu
oleskelupaikka, skeittikauppa, luvallinen (ja katollinen) tupakkapaikka sekä nuorille suunnatut ta-
pahtumat. Näiden lisäksi nuoret esittivät usein toiveita kauppakeskuksen vartijoihin ja järjestyk-
senvalvojiin liittyen, jota käsitellään tarkemmin kohdassa 4.3. Nuorille suunnattu oleskelupaikka oli
yleisin toive kolmessa hankkeessa mukana olleessa kauppakeskuksessa. Nuorten mielipiteet kui-
tenkin vaihtelivat suuresti siitä, millainen tuon paikan pitäisi olla. Osa nuorista toivoo kauppakes-
kukseen nimenomaan nuorisokahvilaa tai muuta nuortentilaa, jonka yläikärajaksi ehdotellaan mm.
15 vuotta, 18 vuotta tai 25 vuotta. Toisaalta monien mielestä pelkille nuorille suunnattua tilaa ei
kauppakeskuksiin missään nimessä tarvita ja nuorten paikaksi toivottiin tilaa, jossa saisi vain olla
rauhassa mitään ostamatta tai halvoilla hinnoilla. Usein toivottiin myös paikkaa nuorille, jossa saisi
olla rauhassa, mutta lopulta sanotaan, että sen pitäisi olla kaikille avoin eikä vain nuorille. Erityi-
sesti kauppakeskuksissa, joissa nuorille suunnattua tilaa ei toivottu lähes ollenkaan, nuoret olivat
sitä mieltä, että nuorille suunnattu tila kauppakeskuksessa vie turhaa tilaa eikä siellä tulisi käytyä.
Tätä aihetta ja yleensä kauppakeskuksissa olevien nuorten käyntiä nuorisotaloilla ja -tiloilla käsitel-
lään tarkemmin kohdassa 4.5.




Skeittikauppa muodostui toivotuimmaksi asiaksi yhteensä kahdessa kauppakeskuksessa. Tämän
toiveen yleisyys kertoo siitä, että kauppakeskuksissa aikaansa viettävistä nuorista useat harrasta-
vat skeittaamista. Nuoret toivoivat eri kauppakeskuksissa paljon myös muita liikkeitä, kuten nuori-
solle suunnattuja vaateliikkeitä (suosituimpina mm. Gina Tricot, Carlings, Cubus ja H&M) tai pojille
suunnattuja vaateliikkeitä. Erilaisia nuorille suunnattuja tapahtumia toivottiin myös usein ja tapah-
tumat olivatkin suosituimpien toiveiden joukossa kahdessa hankkeessa mukana olleessa kauppa-
keskuksessa. Useimmiten nuoret toivovat erilaisia muotinäytöksiä, bändejä tai esimerkiksi nimikir-
joitustapahtumia. Luvallinen tupakkapaikka oli eniten toivottu yhdessä kauppakeskuksessa ja toi-
15


seksi toivotuin samoin yhdessä kauppakeskuksessa. Usein nuoria itseäänkin harmittaa vartijoiden
kanssa käytävä kissa hiiri leikki tupakoinnin takia ja luvallinen (ja katettu) tupakkapaikka ratkaisisi
nuorten mielestä tämän ongelman.




4.3 Nuorten kokemukset vartijoista ja järjestyksenvalvojista



Kartoituksissa kysyimme nuorilta heidän kokemuksistaan vartijoista ja järjestyksenvalvojista. Val-
taosa nuorista ei ollut vartijoita tai järjestyksenvalvojia kohdannut tai ollut heidän kanssaan miten-
kään tekemisissä. Vartijoita ja järjestyksenvalvojia kauppakeskuksissa kohdanneet tai heidän toi-
mintaansa sivusta seuranneet nuoret sanoivat usein vartijoiden ja järjestyksenvalvojien puuttuvan
nuorten olemiseen asiallisesti. Kuitenkin nuoret antoivat myös negatiivista palautetta ja erilaisia
parannusehdotuksia vartijoiden ja järjestyksenvalvojien toiminnasta ja näissä samat teemat tois-
tuivat usein. Kauppakeskuskohtaisia eroja oli vartijoille ja järjestyksenvalvojille annetussa palaut-
teessa ja joissain kauppakeskuksissa nuoret kokivat tulevansa huonosti kohdelluksi enemmän kuin
toisissa ja hankkeeseen mahtuu mukaan myös kauppakeskuksia, joissa nuorilta tuli vain hyvin vä-
hän huonoa palautetta vartijoista tai järjestyksenvalvojista.




Nuorten vartijoihin ja järjestyksenvalvojiin kohdistuneen palautteen toistuvia teemoja olivat tyypil-
lisen puuttumisen aiheet, huonon puuttumisen kertomukset, epäasiallisen kielen käyttö, vartijan
tai järjestyksenvalvojan asenteeseen viittaava palaute, saman kauppakeskuksen vartijoiden tai
järjestyksenvalvojien väliset erot sekä nuorten kohteluun kohdistunut epätasa-arvo.




Usein nuoret kertoivat kartoituksissa niitä tyypillisiä asioita, mihin vartijat tai järjestyksenvalvojat
heidän olemisessaan kauppakeskuksessa kiinnittävät huomiota ja puuttuvat. Näitä olivat toistuvas-
ti kahvilassa tai ravintolassa tms. istuminen mitään ostamatta, roskaaminen, meluaminen, tupa-
kointi ulko-ovilla tai parkkihallissa, väärissä paikoissa istuminen (esimerkiksi lattialla, roskisten
päällä), kenkien pitäminen penkillä, liian pitkä istuminen penkeillä tai isolla porukalla oleminen.
Osittain nuoret kyllä itsekin ymmärtävät, ettei näistä monet ole sallittuja, mutta nuorilla on usein
16


omat syynsä niiden tekemiseen. Joskus syynä voi olla nuoren ajattelemattomuus, mutta esimer-
kiksi lattialla istutaan, jos tuoleja ei ole tai ne ovat täynnä.




Kartoituksissa nuoret kertoivat useita tarinoita ja esimerkkejä siitä, mikä heidän mielestään ei ole
asiallista puuttumista heidän olemiseensa ja tekemiseensä. Nuoret muun muassa kertoivat, että
vartijat ja järjestyksenvalvojat puuttuvat heidän tekemiseensä tai olemiseensa joskus hyökkääväs-
ti, leimaavasti, uhkaavasti tai jopa väkivaltaisesti ja käymällä käsiksi. Eräs nuori kertoi vartijoiden
tai järjestyksenvalvojien kiskovan häntä hiuksista ja tönivän ja toiset nuoret kertoivat vartijoiden
tai järjestyksenvalvojien uhkaavan syrjään viemisellä (pois kameroiden ulottumattomista). Jotkut
nuoret kertoivat, etteivät vartijat tai järjestyksenvalvojat vastaa heille, asiallisesti tai ollenkaan, jos
he kysyvät syitä ja perusteluja säännöille ja käskyille. Nuoret kertoivat tulleensa häädetyksi pelkän
olemisen takia. Monet nuoret kertoivat lisäksi vartijoiden ja järjestyksenvalvojien joskus käyttävän
hyvinkin epäasiallista kieltä ja äänensävyjä heidän kanssaan puhuessaan. Nuorille on muun muassa
huudettu, kiroiltu ja haukuttu tyhmiksi.




Vartijan tai järjestyksenvalvojan asennetta kuvailtiin joskus tylyksi ja vihaiseksi tai ylipäätään läh-
tökohtaisesti negatiivisena nuoria kohtaan. Eräät nuoret kuvailivat vartijoita tai järjestyksenvalvo-
jia töykeiksi ja nuoriin kyllästyneiksi. Toinen nuori puolestaan ilmaisi mielipiteensä sanomalla, että
jos vartija tai järjestyksenvalvoja tulee tilanteeseen jo lähtökohtaisesti huonolla asenteella, vas-
taavat nuoretkin huonolla asenteella. Saman kauppakeskuksen vartijoiden ja järjestyksenvalvojien
välillä oli myös usein havaittu eroja. Usein tätä kommentoitiin sanomalla, että osa vartijoista tai
järjestyksenvalvojista on hyviä tyyppejä ja osa puolestaan on tylyjä ja vihaisia. Riippuu vartijasta tai
järjestyksenvalvojasta, mitä saa tehdä ja mitä ei eli linja ei kaikissa kauppakeskuksissa ole yhtenäi-
nen eri vartijoiden ja järjestyksenvalvojien välillä. Lisäksi puuttumisen keinot ja tavat välillä vaihte-
levat.




Viimeinen mutta yleinen negatiivisen palautteen teema on nuorten kokema epätasa-arvoinen
kohtelu kauppakeskuksissa vartijoiden tai järjestyksenvalvojien puolelta. Usein nuoret puhuivat
siitä, että aikuiset saavat heidän havaintojensa mukaan tehdä jotain, mikä nuorilta on kiellettyä.
17


Esimerkiksi monet nuoret kertoivat, että aikuiset saavat istua kahvilan pöydissä mitään ostamatta,
mutta nuoret häädetään heti pois. Tämän lisäksi katkeruutta herättää se, jos nuorille sanotaan
kauppakeskuksen käytävien penkkien olevan vanhuksia varten eikä nuorten anneta penkeillä istua.
Joskus nuoret kokevat tulleensa silmätikuiksi kauppakeskuksessa ja heidän tekemisiään vahdataan
tarkkaan ja kaikkeen puututaan herkästi.




Nuoret antoivat kartoituksissa myös positiivista palautetta vartijoille ja järjestyksenvalvojille. Usein
nuoret sanoivat, että puuttuminen heidän tekemisiinsä on ihan ok ja asiallinen puuttuminen koet-
tiin jopa tärkeäksi. Vartijoiden ja järjestyksenvalvojien työtä arvostettiin erityisen paljon siinä, että
he ajavat häiritsevästi käyttäytyvät ihmiset pois. Muutamassa kauppakeskuksessa osa nuorista
antoi myös sellaista palautetta, että he saavat kokemuksensa mukaan hengailla kauppakeskukses-
sa rauhassa tai, että vartijat ja järjestyksenvalvojat eivät valita tai nipota turhasta.




4.4 Järjestyshäiriöt ja turvallisuus kauppakeskuksissa



Keskustelimme kartoituksissa nuorten näkemistä ja kokemista järjestyshäiriöistä kauppakeskuksis-
sa. Kauppakeskusten välillä oli suuria vaihteluita siinä, kuinka moni siellä tavoitetuista nuorista oli
järjestyshäiriöitä kohdannut. Joissain kauppakeskuksissa häiriöitä oli nuorten kertoman mukaan
paljon ja joissain vain vähän. Yhdessä kauppakeskuksessa ei kartoituksen perusteella ole häiriöitä
ollenkaan. Yleisimmin nuorten kertomat järjestyshäiriöt liittyivät aikuisiin alkoholisteihin ja huu-
meidenkäyttäjiin, mutta myös juopuneet nuoret koettiin usein häiriöksi. Nuoret muun muassa
kertoivat, että humalaiset aikuiset ja huumeidenkäyttäjät riehuvat usein kauppakeskusten sisällä
ja ulko-ovien läheisyydessä. Joskus aikuiset humalaiset myös tappelevat kauppakeskuksessa ja eri
kauppakeskuksissa muutamat nuoret kertoivat löytäneensä huumeneuloja vessoista. Eräät nuoret
puolestaan kertoivat humalaisten miesten lähestyvän nuoria tyttöjä ja pyytävän heitä mukaansa.
Yhdessä kauppakeskuksessa nuoret kertoivat humalaisia aikuisia tulevan paljon kello 18 jälkeen ja
nuoret sanoivatkin poistuvansa kauppakeskuksesta juuri tästä syystä jo ennen klo 18.
18


Nuoret kokivat monien samankaltaisten asioiden olevan häiriönä kauppakeskuksissa kuin mistä
kaupalliset toimijat puhuivat nuoriin liittyvinä ongelmina (ks. luku 4.6). Nuoret muun muassa ker-
toivat roskaamisen, sotkemisen ja seinien töhrimisen häiritsevän heitä. Myös ilkivalta puhututti
nuoria, esimerkiksi eräässä kauppakeskuksessa nuoret kertoivat jonkun nuoren heittäneen kiven
ikkunasta läpi. Myös toisten nuorten epäsopiva käytös mainittiin usein järjestyshäiriönä. Tällaiseksi
määriteltiin muun muassa meluaminen, pattereilla istuminen, ostoskärryillä ajeleminen sekä nuor-
ten riehuminen ja juokseminen. Eräät nuoret pitivät huonona käytöksenä isolla joukolla kauppa-
keskukseen tuloa, jolloin tiet tukitaan ja penkit vallataan. Eräät tytöt puolestaan kertoivat nuoriso-
joukkojen seisovan ovien edessä tupakalla ja huutelevan tytöille ja tämän tytöt kokivat turvalli-
suutta häiritseväksi asiaksi. Kauppakeskuksissa esiintyy nuorten mukaan välillä tappeluita. Eräässä
kauppakeskuksessa usea nuori kertoi joukkotappeluista, mutta myös muissa kauppakeskuksissa
kerrottiin yksittäisistä tappeluista kauppakeskuksissa. Monesti nuoret myös tunnustivat itse aihe-
uttavansa järjestyshäiriöitä. Eräät nuoret muun muassa kertoivat juoksuttavansa vartijoita tahal-
laan, huvin vuoksi. Toisessa kauppakeskuksessa yksi nuori puolestaan kertoi rullalautailleensa ker-
ran parkkihallissa.




Järjestyshäiriöistä keskusteltaessa nousi selvästi esille vartijoiden ja järjestyksenvalvojien tekemän
työn arvostus. Nuoret kertoivat muun muassa arvostavansa sitä, että vartijat ja järjestyksenvalvo-
jat häätävät häiritsevästi käyttäytyvät ihmiset, kuten aikuiset päihteidenkäyttäjät, pois kauppakes-
kuksesta. Eräs nuori puolestaan kertoi vartijan auttaneen hänen kaveriaan kerran täpärässä tilan-
teessa. Järjestyshäiriöihin puuttuminen nähtiin yleensäkin lähes poikkeuksetta vartijan tai järjes-
tyksenvalvojan tehtäväksi.




Suomen kauppakeskusyhdistyksen mukaan vanhemmat tuovat lapsiaan olemaan kauppakeskuk-
siin, sillä kauppakeskukset koetaan turvallisiksi paikoiksi lapsille ja nuorille. Tämä huomattiin myös
Kauppakeskusten nuoret -hankkeessa. Muutamalla paikkakunnalla nuoret kertoivat pääsevänsä
kauppakeskukseen vanhempien kyydillä. Lisäksi kysyimme monilta nuorilta, tietävätkö heidän
vanhempansa heidän oleskelustaan kauppakeskuksessa. Vastaus oli lähes poikkeuksetta myöntei-
nen. Toisaalta tässä meillä on vakuutena vain nuoren oma sana ja nuorten ilmeistä pystyi joskus
päättelemään, ettei nuori ehkä aivan rehellisesti kysymykseen vastannut. Todennäköistä on, että
19


ainakaan kauppakeskuksissa vietetyn ajan määrää monien nuorten vanhemmat eivät todellisuu-
dessa tiedä.




Kuitenkin juuri valvotun ja muiden ihmisten täyttämän ympäristön luoma turvallisuuden tunne on
todennäköisesti yksi niistä syistä, miksi nuoret kerääntyvät kauppakeskuksiin. Toisaalta nuoret
eivät useinkaan ymmärrä olevansa itse turvattomuutta luova tekijä kauppakeskuksissa: esimerkiksi
jo pelkkä monen nuoren kerääntyminen joukoksi on monien muiden asiakkaiden mielestä pelotta-
vaa. Nuoret harvemmin ovat tästä tietoisia ja ihmettelevät asiaa, kun se heille kerrotaan. Nuoret
ovat yleensä omasta mielestään ihan rauhallisesti porukassa eivätkä ymmärrä, miksi heidän ole-
mistaan paheksutaan.




4.5 Nuorisotilat ja -talot



Kartoituksissa nuorilta kysyttiin, käyvätkö he joillain nuorisotilalla tai -talolla. Mikäli he vastasivat
kielteisesti, heiltä tiedusteltiin syitä tälle. Useat nuoret myös kertoivat toiveitaan nuorisotiloille ja -
taloille. Yleisimpiä nuorten puheessa esiintyneitä teemoja nuorisotiloista ja -taloista keskusteltaes-
sa olivat nuorten porukoiden jakautuminen toisaalta nuorisotaloille ja toisaalta kauppakeskuksiin,
syyt nuorisotaloilla käymättömyyteen sekä esitetyt toiveet jo olemassa oleville nuorisotiloille ja -
taloille sekä toiveet nuorille suunnatuista paikoista kauppakeskuksessa tai ylipäätään kaupungin
keskustassa.




Kartoitusten havaintojen ja nuorten kanssa käytyjen keskustelujen perusteella hieman eri nuoret
viettävät enemmän aikaansa kauppakeskuksissa tai toisaalta nuorisotiloilla ja -taloilla. Kaikista
hankkeessa kartoitetuista kauppakeskuksista tavoitimme sekä niitä nuoria, jotka käyvät nuorisoti-
loilla tai -taloilla että niitä nuoria, jotka eivät näissä käy. Tämä ero ei kuitenkaan ole selvä, sillä
monet nuoret viettävät paljon aikaansa molemmissa. Kauppakeskuskohtaisesti kartoituksissa oli
eroja siinä, kuinka paljon kauppakeskuksista tavoitetut nuoret nuorisotiloilla ja -taloilla käyvät.
Esimerkiksi eräässä kauppakeskuksessa lähes kaikki tavoitetut nuoret kertoivat käyvänsä paljonkin
20


keskustan nuorisotalolla, myös heavy userit, kun taas joissain kauppakeskuksissa vain harvat nuo-
ret kertoivat säännöllisesti käyvänsä nuorisotaloilla. Esimerkiksi eräässä kauppakeskuksessa eräs
heavy user nuori kutsui kauppakeskusta hänen nuorisotilakseen kysyttäessä, käykö hän nuorisoti-
loissa.




Aina kauppakeskuksissa aikaansa viettävät nuoret eivät osanneet kysyttäessä sanoa syytä sille,
että he eivät nuorisotiloilla käy. Tästä huolimatta kartoituksissa saatiin kuulla useita eri syitä sille,
miksi nuoret eivät näissä tiloissa käy. Yleisimmiksi syiksi kerrottiin se, että keskustan nuorisotalo
on liian kaukana tai että nuoret vain eivät koe nuorisotaloa omaksi paikakseen. Nuorille kaverit
ovat hyvin tärkeitä ja he ovat yleensä siellä, missä kaveritkin ovat. Usein nuoret kertoivat olevansa
kauppakeskuksessa mieluummin kuin nuorisotalolla, sillä kauppakeskuksessa on enemmän kave-
reita tai, että nuorisotalolla on oma porukkansa eikä sinne voi porukkaan kuulumaton mennä. Hy-
vin usein nuoret puhuivat siitä, että nuorisotaloilla ei saa vain olla toisin kuin kauppakeskuksessa ja
tästä syystä he viettävät aikaansa mieluummin kauppakeskuksessa. Esimerkiksi eräs nuori kertoi
kuinka nuorisotalolla on nuoria, jotka ”tekee liikaa”, jolloin ne jotka haluavat vain olla lähtevät
sieltä pois. Lisäksi jotkut nuoret kertoivat, että liian paljon nuoria samassa tilassa ”alkaa ahdistaa”
eikä nuorisotaloilla tästä syystä haluta käydä. Liian pienet tilat ja liian suuri joukko nuoria oli myös
joidenkin mielestä huono asia nuorisotiloissa ja -taloissa. Nuoremmat nuoret usein sanoivat nuori-
sotaloilla olevan liian vanhoja nuoria ja vanhemmat nuoret puolestaan karsastivat nuorisotaloja
liian nuorten nuorien takia.




Nuorisotiloille ja -taloille esitetyt toiveet olivat eri kauppakeskuksissa hyvin samanlaisia. Nuoret
toivoivat nuorisotilojen olevan auki useampana päivänä viikossa ja pidempään. Lisäksi toivottiin
lisää virikkeitä ja tekemistä nuorisotaloille. Useassa eri kauppakeskuksessa ainakin joku nuori toi-
voi nuorisotilaa tai -kahvilaa kauppakeskukseen, mutta toisaalta lähes kaikissa kauppakeskuksissa
osa nuorista ei missään nimessä tällaista nuorille suunnattua tilaa kauppakeskukseen halunnut.
Usein nuoret toivoivat kauppakeskukseen vain jotain paikkaa, jossa saa olla rauhassa ja tämä paik-
ka oli vaihtelevasti nuorten toiveissa tarkoitettu pelkille nuorille tai kaiken ikäisille. Useissa kaup-
pakeskuksissa nuoret myös esittivät toiveita paikoista keskustan alueelle ja nämä toiveet jakautui-
vat hyvin samantapaisesti kuin kauppakeskuksen nuorisotilojen kohdalla. Osa nuorista toivoi kes-
21


kustaan nuorisotilaa tai -kahvilaa, mutta osa nimenomaan nuorille suunnattua paikkaa, jossa saisi
vain olla omissa oloissaan ja tavata kavereita. Osa nuorista puolestaan toivoi kaiken ikäisille suun-
nattua sisätilaa, jossa olla rauhassa. Eräässä kaupungissa useat nuoret toivoivat keskustaan kahvi-
laa, joka olisi suunnattu täysi-ikäisille nuorille ja aikuisille eikä nuorten mielestä paikalla tarvitsi
välttämättä olla edes anniskeluoikeuksia.




Kartoitusten perusteella nuorisotilat ja -talot sekä toisaalta kauppakeskukset eivät sulje nuorten
ajanvieton tiloina toisiaan pois vaan usein nuoret käyvät sujuvasti näissä molemmissa. Nuorten
kokemukset ja toisaalta toiveet tiloista, jollaisia he ajan vietolleen haluavat, jakautuvat hyvin voi-
makkaasti kahtaalle. Toisessa päässä ovat ne nuoret, jotka toivovat jonkinlaista nimenomaan nuo-
rille suunnattua tilaa kauppakeskukseen tai keskustaan ja toisessa päässä puolestaan ne nuoret,
jotka eivät pelkille nuorille suunnattua tilaa missään nimessä koe tarpeelliseksi. Yleisimmäksi nuor-
ten toiveeksi kartoituksissa muodostui lopulta paikka tai tila, jossa saisi vain olla rauhassa ja nähdä
kavereita. Siellä voisi ehkä olla mahdollisuus ostaa jotain kahvia ja syötävää halvalla. Kuitenkin
siinä nuorten mielipiteet erosivat, pitäisikö tämän tilan olla suunnattu vain nuorille vai kaiken ikäi-
sille.




4.6 Kaupallisten toimijoiden ongelmapuhe



Haastatteluissa ja keskusteluissa eri kaupallisten toimijoiden kanssa tuli usein esille erilaisia näke-
myksiä siitä, minkälaista nuorten toimintaa tai olemista kauppakeskuksissa pidetään ongelmallise-
na, häiritsevänä tai epätoivottuna. Tässä alaluvussa luodaan katsaus siihen ongelmapuheeseen,
jota mm. kauppakeskusjohto, vartijat ja järjestyksenvalvojat sekä muu kauppakeskuksen henkilö-
kunta ylläpitää. Tämän perusteella voidaan määritellä ne yleiset kaupallisten toimijoiden näkemät
ongelmat, joita nuorten olemiseen kauppakeskuksessa liitetään. Ongelmapuhetta on kiinnostavaa
tarkastella myös sen selvittämiseksi, millaisia näkemyksiä nuorten olemiseen kauppakeskuksessa
liitetään ja millaista toimintaa kauppakeskuksissa pidetään hyväksyttävänä ja millaista vääränä.
22


Käydyistä keskusteluista ja haastatteluista nousee useita nuorten käyttäytymiseen ja olemiseen
kauppakeskuksessa liitettyjä ongelmia. Eniten ongelmia mainittiin sotkemiseen ja ilkivaltaan liitty-
en, johon liittyy muun muassa räkimistä ja sylkemistä, roskaamista, töhrimistä ja tavaroiden rik-
komista. Lisäksi ongelmallisena koetaan usein nuorten liikkuminen isossa porukassa, jonka sanot-
tiin olevan ongelma muun muassa siksi, että isossa porukassa liikkuvat nuoret tukkivat teitä, si-
säänkäyntejä ja hätäuloskäyntejä sekä valloittavat vessan. Usein isoihin nuorten porukoihin liitetty
asia eli huutaminen ja meluaminen koettiin myös usein ongelmaksi kaupallisten toimijoiden puo-
lelta. Samoin ongelmaksi kerrottiin nuorten epäasiallinen kielenkäyttö ja uhkaava käytös, joita
esiintyy melko usein. Epäasialliseen kielenkäyttöön ja uhkaavaan käytökseen kuuluu muun muassa
haistattelu, suun soittaminen, kiroilu ja päin sylkeminen. Rikollisen toiminnan puolelle menevää
näpistelyä tapahtuu nuorten osalta kauppakeskuksissa jonkun verran.




Erilaisia epätoivottavan toiminnan puheita on kiinnostavaa tarkastella, sillä niiden kautta tulee
näkyväksi se, mitä kauppakeskuksissa katsotaan sallituksi tekemiseksi ja mitä toisaalta ei suvaita.
Esimerkiksi istuminen ostamatta kahvilan tai ruokalan pöydissä on usein kiistakapulana myyjien (ja
myös vartijoiden) ja nuorten välillä. Joskus tämä on sallitumpaa ja joskus ehdottomasti kiellettyä.
Toisaalta nuoret välillä kartoituksissa kertoivat huomanneensa, että aikuisten kyllä annetaan istua
kahvilassa mitään ostamatta, mutta nuoret ajetaan heti pois. Jotkut kahvilat ovat puolestaan otta-
neet sellaisen linjan, että nuoret saavat istua ostamattakin niin kauan kuin tilaa ostaville asiakkaille
riittää. Muiksi epätoivottavan toiminnan muodoiksi mainittiin liukuportaissa juokseminen, skeit-
taaminen sisällä sekä myös portaissa istuminen ja ajan viettäminen liikkeissä. Nuoret puolestaan
kertoivat usein istuvansa portailla, koska penkkejä ei ole vapaana tai he eivät niitä löydä. Liikkeissä
ajan viettämisen nimeäminen ongelmalliseksi kertoo siitä, että liikkeissä kaikkien odotetaan olevan
asiakkaina, kuluttajina ja ostajina ja vain tämä toiminta on niissä sallittua. Nuorten ajanvietto niissä
rikkoo tätä normia.




Usein aikuiset päihtyneet ovat se isoin ryhmä, joka kauppakeskuksissa koetaan ongelmana ja jo-
hon vartijat joutuvat paljon puuttumaan. Tästä huolimatta myös juopuneet nuoret ja nuorten muu
päihteiden käyttö aiheuttaa häiriöitä muutamassa kauppakeskuksessa. Päihteiden käyttöön liitty-
en eräs erityisen isoksi ongelmaksi koettu asia on nuorten tupakointi ulko-ovien edessä isolla po-
23


rukalla siten, että nuoret tukkivat muiden kulkua ovissa ja savu kantautuu sisälle. Tätä ongelmaa
on ratkaistu monenlaisin toimenpitein, joita ovat mm. tupakoinnin kieltävät kyltit ovilla, tuhka-
kuppien laittaminen sivummalle tarkoituksenaan ohjata tupakoitsijat sivummalle tupakoimaan ja
erillisen tupakkakatoksen rakentaminen hieman sivummalle ulko-ovesta. Nämä toimenpiteet eivät
välttämättä ole ratkaisseet ongelmaa kokonaan vaikka ne usein tilannetta helpottavatkin. Yksi iso
syy ongelman ratkeamattomuuteen on todennäköisesti se, että myös muut kuin nuoret tupakoivat
ovilla. Jos pelkästään nuoria käsketään siirtymään ovilta tupakoimasta vaikka aikuisten tupakoin-
tiin ei puututa, eivät nuoret todennäköisesti siirry yhtä helposti kauemmas vaan he seuraavat
muiden (aikuisten) esimerkkiä.




                    Kuva 1. Tupakoinnin kieltävä kyltti kauppakeskuksen ulko-ovella.




Sotkeminen ja ilkivalta, isot nuorisoporukat, epäasiallinen tai uhkaava käytös ja epäsuotava käyt-
täytyminen ovat niitä asioita, joita kaupalliset toimijat mainitsivat yleisimmin nuoriin liittyviksi on-
gelmiksi kauppakeskuksissa. Näiden kokeminen isona ja toisaalta pienenä ongelmana vaihteli
kauppakeskusten välillä. Esimerkiksi eräs vartijoiden edustaja kertoi tämän hetken ongelmien liit-
tyvän nuorten ylitsevuotavan energian hillitseminen, joka häiritsee kauppiaita ja muita asiakkaita.
Samalla kyseinen vartijoiden edustaja kertoi näiden ongelmien olevan kuitenkin hänen mielestään
24


pieniä ongelmia. Toisaalta tämän tyylisistä ongelmista puhuttiin joskus isoina ja vaikeina ongelmi-
na. Samojen ongelmien kokeminen pieninä tai isoina ongelmina näkyy myös siinä, miten esimer-
kiksi paikkojen töhriminen ja ”tagien” kirjoittelu kauppakeskuksen penkkeihin ja seiniin koetaan.
Usein nämä töhryt ja ”tagit” mainittiin kaupallisten toimijoiden puolelta isona ja resursseja vievänä
ongelmana, mutta ei aina. Esimerkiksi eräässä kauppakeskuksessa näimme näitä töhryjä ja ”tage-
ja” paljon eri puolilla kauppakeskusta, mutta kauppakeskuksenjohdon edustaja ei näistä maininnut
ollenkaan eikä hän tapaamisessamme keksinyt yleensäkään selkeää ongelmaa juuri nuorten oles-
keluun liittyen. ”Tagien” (tai graffitien) tekemistä ja niihin liittyvää nuorisokulttuuria on tutkittu
(ks. esim. Komonen 2012, Malinen 2011). Graffitit eivät ole useinkaan nuorille ilkivallan tai töhry-
jen tekoa vaan nuoret viestivät niiden kautta toisilleen, rakentavat identiteettiään ja tekevät kan-
nanottoja.




                       Kuva 2. ”Tageja” eräässä kartoitetussa kauppakeskuksessa.
25


5 KAUPALLISTEN TOIMIJOIDEN JA NUORISOTOIMIJOIDEN YHTEISTYÖN TILA



5.1 Olemassa olevat käytänteet



Yhtenä Kauppakeskusten nuoret -hankkeen tavoitteena oli kartoittaa kaupallisten toimijoiden ja
nuorisotoimijoiden yhteistyön tilaa tällä hetkellä. Tämä yhteistyö osoittautui hankkeen aikana hy-
vin vaihtelevaksi, sillä useilla paikkakunnilla yhteistyötä tehdään ainakin jonkin verran, mutta joil-
lain paikkakunnilla ei ollenkaan. Muutamaa poikkeusta lukuun ottamatta olemassa oleva yhteistyö
perustuu satunnaisuuteen eikä sen taustalla ole selkeää strategista linjausta. Seuraavassa esitel-
lään lyhyesti erilaisia tällä hetkellä toiminnassa olevia yhteistyön muotoja ja olemassa olevia käy-
tänteitä. Nämä on kerätty niin hankkeessa mukana olleista kaupungeista ja kauppakeskuksista
kuin hankkeen aikana kuulluista muualla tapahtuneista yhteistyön muodoista. Yhteistyötä voi hy-
vin olla jossain päin Suomea vielä muutakin kuin tässä listataan vaikka tieto tästä ei ole hanketta
saavuttanutkaan.



Tapahtuma, kampanja tai tempaus
Joillain paikkakunnilla nuorisotoimijat ovat toteuttaneet kauppakeskuksessa nuorille suunnattuja
tapahtumia, kampanjoita tai tempauksia. Tällaisia tapahtumia ovat olleet esimerkiksi muotitapah-
tumat tai energiajuomaton viikko. Parilla paikkakunnalla on järjestetty myös tapahtuma tai tilai-
suus, jossa nuoria on opastettu julkisella paikalla käyttäytymisessä. Joissain tapauksissa tapahtu-
ma, kampanja tai tempaus on järjestetty yhteistyössä kauppakeskuksen kanssa, mutta yleensä
nuorisotoimijat järjestävät sen kauppakeskuksen luvalla kauppakeskuksen tiloissa eikä kaupallisten
toimijoiden kanssa tehdä sen kummempaa yhteistyötä.


Tiedonvaihto
Joillakin paikkakunnilla nuorisotyöntekijät ja vartijat ovat saaneet avattua keskustelulinjat keske-
nään ja tietojenvaihtoa on paikallisista nuorista käyty. Vartijat ovat voineet esimerkiksi kertoa nuo-
risotyöntekijöille kauppakeskuksessa nähdystä toiminnasta, johon nuorisotyöntekijät ovat voineet
jollain tavalla puuttua. Tai nuorisotyön puolelta on vartijoille vihjattu tulevista ongelmista kauppa-
keskuksessa, jolloin vartijat ovat näihin voineet nopeammin ja tehokkaammin reagoida. Hankkeen
aikana eräässä kauppakeskuksessa syntyi idea, että vartijat voisivat vihjata nuorisotyöntekijöille
26


sopivista ajoista jalkautua kauppakeskukseen. Tällöin nuorisotyöntekijät pystyisivät ajoittamaan
jalkautumisensa sellaisiin hetkiin, jolloin kauppakeskuksessa on jotain meneillään. Ainakin yhdessä
kaupungissa nuorisotyöntekijät jakavat tietoa myös kauppakeskuksen kauppiaiden kanssa muun
muassa kyselemällä kuulumisia, rauhoittelemalla ja kysymällä, mitä kaupoissa tapahtuu silloin kun
nuorisotyöntekijät eivät ole paikalla.


Vartijoiden ja nuorten yhteinen keskustelutilaisuus
Yhdellä hankkeessa mukana olleella paikkakunnalla on järjestetty keskustelutilaisuus, jossa oli pai-
kalla vartija, nuoriso-ohjaajat ja nuoria. Nuoret olivat saaneet tilaisuuden keskustella vartijan kans-
sa ja kysyä häneltä kysymyksiä ja vartija samoin nuorilta. Tämä tilaisuus oli koettu positiivisena
kaikkien osapuolten taholta ja tilaisuus on mahdollisesti saamassa jatkoa. Huomioitavaa on, että
kyseinen vartija oli toiselta koulutukseltaan nuoriso- ja vapaa-ajan ohjaaja ja ymmärsi tätä kautta
nuoria ja pystyi heidän kanssaan luontevasti keskustelemaan.


Moniammatillinen yhteistyöverkosto
Muutamalla paikkakunnalla on joko tässä hankkeessa mukana olevan kauppakeskuksen tai jonkun
muun ostoskeskuksen/liikekeskuksen ympärillä yhteistyöverkosto, johon kuuluvat esimerkiksi
kunnallinen nuorisotyö, vartijoiden edustaja, kauppakeskuksen/ostoskeskuksen edustaja, sosiaali-
työ, poliisi ja koulutoimi sekä mahdollisesti muita nuorisotoimijoita kuten nuorisojärjestöjä. Ver-
kosto on kokoontunut esimerkiksi 4-5 kertaa vuodessa tai aina koolle kutsuttaessa. Koolle kutsuja-
na toimii esimerkiksi kauppakeskusjohto tai eräässä tapauksessa vartijoiden edustaja. Verkoston
tarkoituksena on esimerkiksi tiedonvaihto, häiriöiden ennakoiminen tai niihin reagoiminen. Ver-
kosto on myös koottu siinä tarkoituksessa, että yhdessä mietitään tai toteutetaan tapahtumia tai
muuta toimintaa nuorille.


Nuorisotyöntekijöiden jalkautuminen kauppakeskuksiin
Muutamilla paikkakunnilla on nuorten aiheuttamiin ongelmiin kauppakeskuksissa reagoitu siten,
että nuorisotyöntekijät (yleensä etsivän nuorisotyön työntekijät, erityisnuorisotyöntekijät tai nuo-
riso-ohjaajat) ovat jalkautuneet myös kauppakeskuksiin osana muuta työtänsä. Tästä on sekä hyviä
että huonoja kokemuksia. Huonot kokemukset liittyvät siihen, että jalkautumisella ei ole ollut mi-
tään tarkoitusta tai tehtävää ja nuorisotyöntekijä on kokenut, ettei hänellä ole selkeää tavoitetta
tai tarkoitusta jalkautumiselle. Hyviä kokemuksiakin on ja jalkautumalla voidaan esimerkiksi kaup-
27


pakeskuksesta tavoittaa nuoria, joita ei muiden palveluiden piiristä tavoiteta. Usein tämän työ-
muodon ongelmana on se, että kauppakeskukseen jalkautuvat työntekijät lähtevät kauppakeskuk-
seen silloin kun heillä on muun työnsä lomassa aikaa. Käytännössä tämä saattaa toteutua hyvin
harvoin tai tarkoittaa sitä, että työntekijät vain kävelevät kauppakeskuksen läpi. Tällä tavoin nuor-
ten oleminen kauppakeskuksessa ei avaudu työntekijöille kokonaisuudessaan eivätkä he välttä-
mättä edes näe kauppakeskuksessa aikaansa viettävien nuorten kokonaismäärää. Tämän hank-
keen puitteissa tiedetään 2-3 kaupunkia, joissa nuorisotyöntekijöiden jalkautuminen kauppakes-
kuksiin on säännöllistä ja tavoitteellista. Näiden työntekijöiden havainnot kauppakeskuksissa ai-
kaansa viettävistä nuorista ovat hyvin tai täysin samanlaisia hankkeen havaintojen kanssa. Eräällä
paikkakunnalla on havaittu, että mitä enemmän kauppakeskuksessa nuorisotyöntekijät näkyvät,
sitä helpompaa yhteistyö yhteistyötahojen sekä myös nuorten kanssa on.


Vartijoiden ja nuorisotyöntekijöiden parityöskentely
Pääkaupunkiseudulla on toteutettu työmallia, jossa nuorisotyöntekijä ja vartija partioivat kauppa-
keskuksessa työparina. Tämä mahdollistaa sen, että vartijat näkevät ja oppivat erilaisen lähesty-
mistavan nuoriin. Lisäksi tietojenvaihto käy helpommin vartijan ja nuorisotyöntekijän välillä. Uute-
na toimintamuotona on tämän parityöskentelyn lisäksi aloitettu toimintamalli, jossa nuorisotyön-
tekijän lisäksi muun muassa sosiaalityöntekijä välillä toimii vartijan parina kauppakeskuksen parti-
oinnissa.


Nuorisotyöntekijät paikalla kauppakeskuksessa kerran viikossa
Kauppakeskusten nuoret -hankkeen aikana eräässä kaupungissa alkoi uudenlainen yhteistyö kau-
pungin etsivän nuorisotyön ja kauppakeskuksen toimijoiden välillä. Kauppakeskusten nuoret -
hanke antoi sytykkeen tälle yhteistyölle viemällä yhteistyöhalukkuudesta viestiä eri toimijoille.
Tällä hetkellä etsivät nuorisotyöntekijät ovat paikalla kauppakeskuksessa kerran viikossa klo 14-18
ja tämän toiminnan tavoitteena on eritoten olla läsnä ja saavutettavissa, mutta myös tavoittaa
kauppakeskuksessa aikaansa viettäviä nuoria ja jutella heidän kanssaan luottamuksellisesti ja
avoimesti. Työntekijät ymmärtävät, että tietämys nuorten maailmasta ja erilaisista ilmiöistä laaje-
nee tätä kautta. Lisäksi he ovat tavanneet kauppakeskuksen edustajaa, vartijoita ja muuta henkilö-
kuntaa ja yhteistyötä heidän kanssaan on tarkoitus tehdä.
28


Nuorisotiedotuspiste kauppakeskuksessa
Parin kauppakeskuksen tilassa toimii nuorisotiedotuspiste. Nämä tilat eivät ole nuorten oleiluun
tarkoitettuja tiloja, mutta kuitenkin ainakin yhdessä hankkeessa mukana olleessa nuorisotiedotus-
pisteessä on ilmennyt sitä, että nuoret tulevat tiedotuspisteeseen viettämään aikaa.


Nuorisotila kauppakeskuksessa
Nuorille suunnattua tilaa on kokeiltu lyhyesti muutaman kuukauden ajan parissa kauppakeskuk-
sessa ja noin 1,5 vuoden ajan yhdessä kauppakeskuksessa. Nuorisotila kauppakeskuksessa voi olla
toimiva ratkaisu kunnalliselle nuorisotyölle. Kokemukset nuorisotilasta kauppakeskuksessa osoit-
tavat, että nuorisotila kauppakeskuksessa voi tavoittaa myös sellaisia kauppakeskuksessa aikaansa
viettäviä nuoria, jotka eivät aikaisemmin nuorisotiloilla ole käyneet. Tekemämme kartoitukset ovat
kuitenkin osoittaneet, etteivät kaikki paljon aikaansa kauppakeskuksissa viettävistä nuorista edel-
leenkään näitä tiloja koe omikseen eivätkä siellä käy. Tavoitimme kartoituksissamme nuorisotilaa
kokeilleissa kauppakeskuksissa heavy user nuoria, jotka eivät kauppakeskuksen nuorisotilassa käy
vaikka sen olemassa olosta tietävätkin.


Nuorisotilan vieminen kauppakeskukseen kiinnostaa hankkeen selvitysten mukaan muitakin nuori-
sotoimijoita, mutta sen esteenä on usein kunnallisen nuorisotyön resurssipula, eivätkä kauppakes-
kuksen liikehuoneistot eivät ole halpoja. Yhdessä kauppakeskuksessa noin 1,5 vuotta toiminnassa
ollutta nuorisotilaa lukuun ottamatta muut kauppakeskuksessa toimineet nuorisotilat ovat saa-
neet kauppakeskukselta tilat toimintaansa ilmaiseksi siihen asti kunnes vuokralainen tuolle tilalle
on löytynyt. Tällainen mahdollistaa nuorisotilan viemisen kauppakeskukseen, mutta samalla se
asettaa nuorisotoimen eriarvoiseen asemaan kauppakeskuksen muiden vuokralaisten kanssa ei-
vätkä he ole kauppakeskuksessa tasavertaisena toimijana muiden toimijoiden kanssa.


Nuoret suunnittelemassa kauppakeskusta
Yhdessä kaupungissa nuoret on otettu mukaan suunnittelemaan rakenteilla olevaa kauppakeskus-
ta jo aivan rakentamisen alkumetreistä asti. Muutama nuori on kertonut omia toiveitaan ja ideoi-
taan ja lisäksi nuoret ja kaupungin työntekijät ovat keränneet ideoita kaupungin eri alueiden kou-
luista. Nuoret ovat päässeet kertomaan toiveitaan ja ideoitaan tulevan kauppakeskuksen ulko- ja
sisätiloihin sekä koskien liikkeitä ja kauppakeskuksen tulevaa toimintaa.
29


5.2 Hankkeessa kokeillut toimintamallit



Hankkeen yhtenä tavoitteena oli kokeilla 2-4 yhteistä toimintamallia, joiden tarkoitus oli kokeilla
kaupallisten toimijoiden vastuullisuuden lisäämistä nuoriin liittyvissä kysymyksissä, kokeilla ja mal-
lintaa kunnallisen nuorisotyön ja vartiointitoimialan yhteistyötapoja tiedon välittämisessä, nuorten
kohtelussa ja kohtaamisessa sekä kokeilla uudenlaisen palvelun toimivuutta palveluiden saavutet-
tavuuden parantamisessa. Hankkeen aikana pilotoitiin yhteensä kolme uutta toimintamallia, joita
kuvataan seuraavaksi lyhyesti.


Kauppakeskuksen nuori -kampanja
Hankkeessa kokeiltiin QR-koodin toimivuutta kauppakeskuksissa aikaansa viettävien nuorten osal-
lisuuden vahvistamisessa. Yhteistyössä kauppakeskus Itiksen kanssa toteutettiin viikon mittainen
Kauppakeskuksen nuori -kampanja, jossa käytettiin hyväksi QR-koodia. Kampanjassa laitettiin QR-
koodilla varustettuja julisteita ympäri kauppakeskusta ja koodin lukemalla pääsi vastaamaan lyhy-
een kyselyyn koskien kauppakeskuksessa käyntiä, asiointi- ja asiakaskokemuksia sekä toiveita pa-
remman kauppakeskuksen puolesta. Vastanneiden kesken arvottiin lahjakortti vapaavalintaiseen
kauppakeskuksen liikkeeseen.


Kampanjan tavoitteena oli kokeilla, onko QR-koodia mahdollista käyttää nuorten äänen kuuluviin
saamiseksi ja tämä kokeilu onnistui hyvin. Kampanjaan saatiin yhteensä 43 vastausta ja se tavoitti
kohderyhmänsä hyvin: vastaajista 42 % oli 13-17-vuotiaita ja 33 % 18-23-vuotiaita. Lisäksi noin 30
% vastaajista oli heavy usereita ja yhteensä 71 % vastaajista käy kauppakeskuksessa vähinään ker-
ran viikossa. Kyselyyn vastanneista 49 % oli tyttöjä ja 51 % poikia. Kampanjan kautta saatiin hyvää
tietoa kauppakeskuksessa käyvistä nuorista ja paljon hyviä ideoita paremman kauppakeskuksen
puolesta.


Kauppakeskuksen rakennusvaiheen suunnitteluyhteistyön organisointi
Yhden rakenteilla olleen kauppakeskuksen suunnitteluun otettiin hankkeen aikana nuoria mukaan.
Kauppakeskusten nuoret -hankkeen ensimmäisessä osassa aloitettiin tämän suunnitteluyhteistyön
organisointi. Suunnitteluyhteistyö ei tämän hankkeen aikana ehtinyt edetä pitkälle, sillä tällaisten
asioiden organisointi osoittautui hitaaksi prosessiksi saada kunnolla käyntiin. Suunnitteluyhteistyö-
30


tä jatketaan edelleen, mikäli hanke saa jatkorahoitusta. Jatkossa tarkoituksena on olemassa olevaa
yhteistyötä jatkamisen lisäksi laajentaa sitä myös muihin nuoriin, erityisesti ”heavy user” nuoriin.


Koulutus
Savon ammatti- ja aikuisopiston turvallisuusalan ja Humanistisen ammattikorkeakoulun yhteisö-
pedagogiikan opiskelijoille järjestettiin koulutukset aiheenaan nuoret kaupallisissa tiloissa ja nuor-
ten kohtaaminen. Savon ammatti- ja aikuisopiston turvallisuusalan koulutukseen osallistui yhteen-
sä 16 opiskelijaa ja Humanistisen ammattikorkeakoulun yhteisöpedagogiikan opiskelijoita osallistui
yhteensä 23. Koulutukset toteutettiin yhteistyössä ABC kohtaa nuoria -hankkeen kanssa. Turvalli-
suusalan opiskelijoiden koulutuksen toteuttamisen idea syntyi hankkeen aikana samalla kun varti-
joiden ja järjestyksenvalvojien suuri rooli nuorten arjessa kauppakeskuksissa sai vahvistusta ken-
tällä tehdyn työn aikana. Savon ammatti- ja aikuisopiston turvallisuusalan opiskelijoiden koulutus
oli ensimmäinen turvallisuusalalle suunnattu koulutus tästä aiheesta.
31


6 LOPUKSI



6.1 Kauppakeskukset nuorten kasvun tärkeinä tiloina



Perinteisesti nuorten hyvinvoinnin on nähty jäsentyvän kodin, koulun ja kavereiden kautta. Nämä
ovat nuoren hyvinvoinnin kannalta edelleen tärkeitä tekijöitä. Nykyään nuoren elämään tyytyväi-
syys ja onnellisuus edellyttävät vapaa-aikaa. Kaupalliset toimijat tarjoavat nuorille tilan, jossa tätä
vapaa-aikaa toteuttaa. Kauppakeskukset osoittautuivatkin hankkeen aikana tärkeiksi nuorten ko-
koontumis- ja kohtauspaikoiksi. Kauppakeskuksiin ei tulla vain tekemään ostoksia vaan erityisesti
heavy usereille ja piipahtelijoille kauppakeskus on ennen kaikkea sosiaalinen paikka, jossa ylläpide-
tään ja luodaan ystävyys- ja kaveruussuhteita. Heavy usereille kauppakeskus on niitä harvoja va-
paa-ajan paikkoja, jossa he pystyvät tätä tekemään. Tämä kaveriporukoihin liittyminen on tärkeä
nuoruuden kehitysvaihe ja nuorten hyvinvoinnin kannalta ystävyys- ja kaveruussuhteet ovat ensi
arvoisen tärkeitä. Nuoret esimerkiksi pitävät ystävien puutetta tärkeimpänä syynä yhteiskunnalli-
seen syrjäytymiseen (Myllyniemi 2009, 88).




Nuoruudessa vanhempien merkitys vähenee ja nuori irtautuu kodin vaikutuspiiristä. Nuori tarvit-
see fyysistä ja emotionaalista tilaa kehittyä, oppia tuntemaan itsensä, rajansa ja mahdollisuutensa
sekä tilaa tehdä erehdyksiä ja kokeiluja (Aalberg & Siimes, 1999). Nuori siis tarvitsee tiloja, joissa
toteuttaa nuoruuden kasvutehtäviä. Aikaisemmin näitä tiloja tarjosivat muun muassa kadut, torit,
puistot ja maitolaiturit, jonne nuoret kokoontuivat vapaa-ajallaan. Nykyään nuoret kokoontuvat
yhä enenevissä määrin kaupallisiin tiloihin. Nuorten kokoontumisessa on kyse aikuiseksi kasvami-
seen ja identiteetin kehittymiseen liittyvästä jokapäiväisestä ”työstämisestä”. Aikuisille nuorten
oleilu kauppakeskuksessa voi näyttäytyä turhanpäiväisenä mitään tekemättömyytenä, mutta tämä
vapaa oleilu on osa nuoruuteen kuuluvaa tärkeää kasvutehtävää, jossa nuoret luovat omaa identi-
teettiään, muodostavat kaverisuhteita ja myös kokeilevat aikuisen maailmaan astumista ilman
vanhempia, opettajaa tai esimerkiksi harrastuksenohjaajaa.
32


Nuorten toteuttaessa kasvutehtäviä kaupallisissa tiloissa, värittää kaupallisuus nuorten kasvua
aikuiseksi. Tämä näkyy esimerkiksi siinä, että nuoret kokevat kuuluvansa ja osallistuvansa yhteis-
kuntaan asiakkuuden ja kuluttamisen kautta. Tässä yhteydessä on hyvä ymmärtää, että nuorille
asiakkuus on laajempi käsite kuin usein aikuisina ajattelemme. Nuoret kokevat olevansa kauppa-
keskuksen asiakkaita myös silloin kun he vain viettävät aikaansa kauppakeskuksessa. Asiakkaana
oleminen ei siis välttämättä nuorten mielestä edellytä ostamista. Tämä asiakkuuden ja kuluttami-
sen merkitys nuorten yhteiskuntaan osallistumisen muotona on tärkeää havaita, sillä nuorille se
tarjoaa yhden tärkeistä yhteiskuntaan kuulumisen muodoista.




6.2 Aikuisuutta tarvitaan



Se, että nuoret toteuttavat tänä päivänä enenevässä määrin kasvutehtäviään kaupallisissa tiloissa,
tuo uudenlaisia haasteita kaupallisille toimijoille ja toimitiloista vastaaville. Nuoruusiän kasvuun
kuuluu muun muassa auktoriteettien testaaminen ja kyseenalaistaminen. Tätä nuoret kokeilevat
kaupallisten tilojen aikuisiin, eli esimerkiksi myyjiä ja vartijoita kohtaan. Kaupalliset toimijat eivät
ole sanan varsinaisessa merkityksessä kasvattajia, mutta kasvatukselliset mallit ja neuvot voivat
auttaa pääsemään parempaan vuorovaikutukseen nuorten kanssa ja parantaa siten kaikkien viih-
tyvyyttä yhteisissä tiloissa.




Kauppakeskuksissa erityisesti vartijat ja järjestyksenvalvojat ovat niitä aikuisia, jotka nuoria päivit-
täin kohtaavat. Aikuisuudella perinteisesti tarkoitetaan viisautta ja sitä, että aikuinen välittää elä-
män pelisääntöjä nuorille. Tällaista aikuisuutta on mahdollista toteuttaa kauppakeskuksissa olevi-
en aikuisten toimesta, jolloin se näyttäytyy kauppakeskuksessa aikaansa viettäville nuorille esi-
merkiksi ystävällisenä palveluna. Kauppakeskuksissa aikaansa viettävät nuoret ottavat mallia
kauppakeskuksessa olevista aikuisista ja nuoret peilaavat omaa käyttäytymistä näiden aikuisten
käyttäytymiseen. Varsinkin heavy usereille kauppakeskuksessa olevat aikuiset saattavat olla niitä
aikuisia, joita nuoret eniten arjessaan näkevät. Kauppakeskuksen vartija tai järjestyksenvalvoja voi
toisin sanoen olla nuorelle läheisempi ja tutumpi aikuinen kuin nuoren omat vanhemmat. Nuorten
vapaa-ajan vietto korostuu kauppakeskuksen käytävillä, rappukäytävissä ja ulko-ovien läheisyydes-
33


sä eli niin sanotussa puolijulkisessa tilassa. Kauppakeskuksen muu henkilökunta on ehkä enemmän
taka-alalla, sillä esimerkiksi liikkeiden myyjät näkevät pääasiassa vain oman liikkeensä sisällä ta-
pahtuvan toiminnan. Lisäksi myyjät usein kutsuvat vartijat ja järjestyksenvalvojat paikalle häiriöi-
den ilmetessä. Kauppakeskuksen siivoojat ovat vartijoiden ja järjestyksenvalvojien lisäksi toinen
ammattikunta, joka kauppakeskuksissa nuorten tekemisiin törmää, sillä siivoojat joutuvat siivoa-
maan nuorten jälkeensä jättämät sotkut ja töhryt.




Hankkeen aikana kartoitusta tekevät työntekijät saivat omakohtaista kokemusta siitä, kuinka aikui-
sen läsnäolo kauppakeskuksessa on siellä paljon aikaansa viettäville nuorille tärkeää. Varsinkin
heavy usereiksi osoittautuneet nuoret kaipasivat selvästi aikuista, jonka kanssa keskustella. Mo-
nesti nämä nuoret hämmästyivät suuresti sitä, että aikuiset tulivat heidän kanssaan keskustele-
maan muutenkin kuin jostain valittamalla ja käskemällä nuoria muualle. Nuoret selvästi arvostivat
sitä, että heidän kanssaan keskusteltiin ilman negatiivista ennakkoasennetta ja että heidän näke-
myksiään kuunneltiin.




6.3 Väljien tilojen ja ylisukupolvisten kohtaamisten merkitys



Sen lisäksi, että kauppakeskukset tarjoavat nuorille tiloja luoda ja ylläpitää ystävyys- ja kaveruus-
suhteita, ne myös tarjoavat tärkeän paikan kohdata kaiken ikäisiä ja eri sosio-ekonomisista luokista
tulevia ihmisiä. Kauppakeskukset ovat niitä harvoja paikkoja, johon pääsevät kaikki ihmiset eri ikä-
luokista, sukupuolista, etnisestä taustasta ja sosio-ekonomisesta asemasta riippumatta. Kauppa-
keskuksissa voivat käydä niin vanhukset, lapset kuin nuoret ja sekä tytöt että pojat. Kauppakeskuk-
set ovat myös niitä harvoja paikkoja, johon esimerkiksi somalitytöt voivat mennä. He eivät voi
mennä esimerkiksi nuorisotiloille tai uimahalliin. Kauppakeskukset ovat toisin sanoen yllättävän
väljiä tiloja, vaikka niiden usein ajatellaankin olevan vain ostoksia tekeviä ihmisiä varten. Kehitys
menee tällä hetkellä enenevässä määrin siihen suuntaan, että palveluita ja vapaa-ajan viettopaik-
koja tuodaan kauppakeskuksiin.


Tämä kauppakeskusten väljyys ja monipuolisuus on tärkeää säilyttää. On osoitettu, että ihmisten
hyvinvoinnille on tärkeää kohdata erilaisia ihmisiä ja satunnaiset kohtaamiset ovat tärkeitä ihmi-
34


sen hyvinvoinnin kannalta ja juuri näitä kauppakeskuksissa tapahtuu runsaasti. Jotkut nuoret ker-
toivatkin kartoituksissa, että he tulevat vapaa-ajallaan kauppakeskukseen juuri siksi, että siellä
näkee muita ihmisiä ja he voivat olla ihmisten ilmoilla. Hankkeen aikana myös kysyimme nuorilta,
olisiko heistä hyvä, jos vanhukset vietäisiin pois kauppakeskuksista. Vastaus tähän kysymykseen oli
ei. Samoin kysyimme vanhuksilta, haluaisivatko he nuoret pois kauppakeskuksista ja vastaus tä-
hänkin oli ei. Vanhusten mielestä nuorten olemista ja tekemisiä on kauppakeskuksessa mukava
seurata ja lisäksi nuoret tekevät paikasta elävän.



6.4 Nuorten Palvelu ry:n loppusanat



Hankkeen aikana olemme yllättyneet siitä, kuinka monipuolisia ja täynnä mahdollisuuksia alun
perin aivan muihin tarkoituksiin tehdyt kaupalliset tilat ovat. Kaupallisilla toimijoilla ja tiloilla on
suuri mahdollisuus tehdä yhteiskuntavastuullista toimintaa ja sitä tehdään jo yllättävän paljon tällä
hetkellä. Kauppakeskukset ovat hankkeen aikana osoittautuneet uudenlaiseksi toimintakentäksi,
jossa nuorten hyvinvoinnin hyväksi on paljon mahdollisuuksia toimia. Tämä vaatii kuitenkin uuden-
laisia toimintatapoja ja jo olemassa olevia yhteistyön muotoja on tässä raportissa kuvattu. Kaup-
pakeskuksen henkilökunnan osaamista tai voimavaroja olisi mahdollista käyttää enemmän nuor-
ten hyvinvoinnin parantamiseksi. Erityisesti tämä tarjoaa uusia mahdollisuuksia kauppakeskusten
yhteiskuntavastuulliselle toiminnalle tulevaisuudessa.


Olemme huomanneet, että usein isoimpana ongelmana toimia nuorten hyvinvoinnin puolesta
kauppakeskuksissa on negatiivinen ennakkoasenne kaupallisuutta ja kaupallisia toimijoita kohtaan.
Kaupalliset toimijat eivät kuitenkaan ole yksi yhtenäinen ryhmä vaan moniaineksinen kenttä.
Hankkeen aikana on koettu jopa yllättävän paljon kiinnostusta nuorten hyvinvointiin kaupallisten
toimijoiden puolelta ja omat kokemukseni yhteistyöstä kaupallisten toimijoiden kanssa ovat posi-
tiivisia. Tässä asiassa meillä nuorisoalan toimijoilla on ehkä tarvetta tarkastella omia ennakkoasen-
teitamme kaupallisuudesta. Kaupallisuus ei ehkä olekaan yhtä kuin ongelma kuten eivät nuoret ja
nuorisokaan ole yhtä kuin ongelma.
35


LÄHTEET




Aalberg, Veikko & Siimes, Martti A. 1999. Lapsesta aikuiseksi. Nuoren kypsyminen naiseksi tai mie-
heksi. Gummerus, Helsinki.


Komonen, Pauli 2012. Graffitimaalarin vaiheet alakulttuurissa ja toiminnan luonne. Teoksessa
Mikko Salasuo & Janne Poikolainen & Pauli Komonen (toim.). Katukulttuuri – Nuorisoesiintymiä
20o0-luvun Suomessa. Nuorisotutkimusverkosto/Nuorisotutkimusseura, Helsinki, 169-198.


Malinen, Piritta 2011. Kannu vie – kohti taidetta? Graffitikokemus sekä graffitin ja kuvataideope-
tuksen vuorovaikutus. Acta Universitatis Lapponiensis 215. Lapin yliopistokustannus: Rovaniemi.


Myllyniemi, Sami 2009. Aika Vapaalla. Nuorten vapaa-aikatutkimus 2009. Opetusministeriö & Nuo-
risotutkimusverkosto/Nuorisotutkimusseura & Nuorisoasiain neuvottelukunta, Helsinki.

More Related Content

Viewers also liked

Asiakaskohtelukyselyn yhteenveto
Asiakaskohtelukyselyn yhteenvetoAsiakaskohtelukyselyn yhteenveto
Asiakaskohtelukyselyn yhteenvetoNuorten Palvelu ry
 
Nuorten reviireillä toiminnan esittely
Nuorten reviireillä toiminnan esittelyNuorten reviireillä toiminnan esittely
Nuorten reviireillä toiminnan esittelyNuorten Palvelu ry
 
Nuorten reviireillä -projektet på svenska
Nuorten reviireillä -projektet på svenskaNuorten reviireillä -projektet på svenska
Nuorten reviireillä -projektet på svenskaNuorten Palvelu ry
 
Paré à innover n°64
Paré à innover n°64Paré à innover n°64
Paré à innover n°64Chrystèle GUY
 
Outreach Online Youth Work - Etsivä Nettityö
Outreach Online Youth Work - Etsivä Nettityö Outreach Online Youth Work - Etsivä Nettityö
Outreach Online Youth Work - Etsivä Nettityö Nuorten Palvelu ry
 
ABC Pietarsaaren pelisäännöt
ABC Pietarsaaren pelisäännötABC Pietarsaaren pelisäännöt
ABC Pietarsaaren pelisäännötNuorten Palvelu ry
 
Kohtauksista kohtaamisiin - ABC kohtaa nuoria -hankkeen loppuraportti
Kohtauksista kohtaamisiin - ABC kohtaa nuoria -hankkeen loppuraporttiKohtauksista kohtaamisiin - ABC kohtaa nuoria -hankkeen loppuraportti
Kohtauksista kohtaamisiin - ABC kohtaa nuoria -hankkeen loppuraporttiNuorten Palvelu ry
 
800036 pai 65_bd_corrigé
800036 pai 65_bd_corrigé800036 pai 65_bd_corrigé
800036 pai 65_bd_corrigéChrystèle GUY
 
Nuorten Palvelu ry Valtakunnalliset paikkakunnat
Nuorten Palvelu ry Valtakunnalliset paikkakunnat Nuorten Palvelu ry Valtakunnalliset paikkakunnat
Nuorten Palvelu ry Valtakunnalliset paikkakunnat Nuorten Palvelu ry
 
Tietoa Etsivästä Nettityöstä
Tietoa Etsivästä NettityöstäTietoa Etsivästä Nettityöstä
Tietoa Etsivästä NettityöstäNuorten Palvelu ry
 
Offre Entreprendre des Chambres de Commerce et d'Industrie
Offre Entreprendre des Chambres de Commerce et d'IndustrieOffre Entreprendre des Chambres de Commerce et d'Industrie
Offre Entreprendre des Chambres de Commerce et d'IndustrieCCI Entreprendre
 

Viewers also liked (18)

Asiakaskohtelukyselyn yhteenveto
Asiakaskohtelukyselyn yhteenvetoAsiakaskohtelukyselyn yhteenveto
Asiakaskohtelukyselyn yhteenveto
 
Nuorten reviireillä toiminnan esittely
Nuorten reviireillä toiminnan esittelyNuorten reviireillä toiminnan esittely
Nuorten reviireillä toiminnan esittely
 
Nuorten reviireillä -projektet på svenska
Nuorten reviireillä -projektet på svenskaNuorten reviireillä -projektet på svenska
Nuorten reviireillä -projektet på svenska
 
Jäsenlomake 2013
Jäsenlomake 2013Jäsenlomake 2013
Jäsenlomake 2013
 
ABC kohtaa nuoria -esite
ABC kohtaa nuoria -esiteABC kohtaa nuoria -esite
ABC kohtaa nuoria -esite
 
Paré à innover n°64
Paré à innover n°64Paré à innover n°64
Paré à innover n°64
 
Outreach Online Youth Work - Etsivä Nettityö
Outreach Online Youth Work - Etsivä Nettityö Outreach Online Youth Work - Etsivä Nettityö
Outreach Online Youth Work - Etsivä Nettityö
 
ABC Pietarsaaren pelisäännöt
ABC Pietarsaaren pelisäännötABC Pietarsaaren pelisäännöt
ABC Pietarsaaren pelisäännöt
 
äNPeen Sanomat 1 2016
äNPeen Sanomat 1 2016äNPeen Sanomat 1 2016
äNPeen Sanomat 1 2016
 
äNpeen sanomat 1 2015
äNpeen sanomat 1 2015äNpeen sanomat 1 2015
äNpeen sanomat 1 2015
 
Tervetuloa uusi jäsen!
Tervetuloa uusi jäsen!Tervetuloa uusi jäsen!
Tervetuloa uusi jäsen!
 
äNpeen sanomat 2 2016
äNpeen sanomat 2 2016 äNpeen sanomat 2 2016
äNpeen sanomat 2 2016
 
Kohtauksista kohtaamisiin - ABC kohtaa nuoria -hankkeen loppuraportti
Kohtauksista kohtaamisiin - ABC kohtaa nuoria -hankkeen loppuraporttiKohtauksista kohtaamisiin - ABC kohtaa nuoria -hankkeen loppuraportti
Kohtauksista kohtaamisiin - ABC kohtaa nuoria -hankkeen loppuraportti
 
800036 pai 65_bd_corrigé
800036 pai 65_bd_corrigé800036 pai 65_bd_corrigé
800036 pai 65_bd_corrigé
 
äNpeen sanomat 2 2015
äNpeen sanomat 2 2015 äNpeen sanomat 2 2015
äNpeen sanomat 2 2015
 
Nuorten Palvelu ry Valtakunnalliset paikkakunnat
Nuorten Palvelu ry Valtakunnalliset paikkakunnat Nuorten Palvelu ry Valtakunnalliset paikkakunnat
Nuorten Palvelu ry Valtakunnalliset paikkakunnat
 
Tietoa Etsivästä Nettityöstä
Tietoa Etsivästä NettityöstäTietoa Etsivästä Nettityöstä
Tietoa Etsivästä Nettityöstä
 
Offre Entreprendre des Chambres de Commerce et d'Industrie
Offre Entreprendre des Chambres de Commerce et d'IndustrieOffre Entreprendre des Chambres de Commerce et d'Industrie
Offre Entreprendre des Chambres de Commerce et d'Industrie
 

Similar to Kauppakeskusten nuoret -loppuraportti

Kehittämispäivät 4 10 2012 emma kuusi
Kehittämispäivät 4 10 2012 emma kuusiKehittämispäivät 4 10 2012 emma kuusi
Kehittämispäivät 4 10 2012 emma kuusiKoordinaatti
 
Kehittämispäivät2010 raportti
Kehittämispäivät2010 raporttiKehittämispäivät2010 raportti
Kehittämispäivät2010 raporttiKoordinaatti
 
Association magazine nro1_2015
Association magazine nro1_2015Association magazine nro1_2015
Association magazine nro1_2015Esa K. Vierikko
 
Kuopion Alue_brändikäsikirja_JULKINEN
Kuopion Alue_brändikäsikirja_JULKINENKuopion Alue_brändikäsikirja_JULKINEN
Kuopion Alue_brändikäsikirja_JULKINENKirsi Soininen
 
Onnistunut nuorisotakuu -hankkeen tuloksia Suvi Ervamaa Allianssi 16.4.2014
Onnistunut nuorisotakuu  -hankkeen tuloksia Suvi Ervamaa Allianssi 16.4.2014Onnistunut nuorisotakuu  -hankkeen tuloksia Suvi Ervamaa Allianssi 16.4.2014
Onnistunut nuorisotakuu -hankkeen tuloksia Suvi Ervamaa Allianssi 16.4.2014Allianssi-risteily 2014
 
Suosituksia nuorisotyon tunnusluvuiksi ja muunmuotoisiksi laadun osoittimiksi II
Suosituksia nuorisotyon tunnusluvuiksi ja muunmuotoisiksi laadun osoittimiksi IISuosituksia nuorisotyon tunnusluvuiksi ja muunmuotoisiksi laadun osoittimiksi II
Suosituksia nuorisotyon tunnusluvuiksi ja muunmuotoisiksi laadun osoittimiksi IIAllianssi ry
 
Nuorten reviireillä loppuseminaari, toiminnanjohtaja Jaakko Nuotio
Nuorten reviireillä loppuseminaari, toiminnanjohtaja Jaakko Nuotio Nuorten reviireillä loppuseminaari, toiminnanjohtaja Jaakko Nuotio
Nuorten reviireillä loppuseminaari, toiminnanjohtaja Jaakko Nuotio Nuorten Palvelu ry
 
Heikot signaalit klubityö
Heikot signaalit klubityöHeikot signaalit klubityö
Heikot signaalit klubityöMatti Leskinen
 
Todistus Yodo Kurosawa-2
Todistus Yodo Kurosawa-2Todistus Yodo Kurosawa-2
Todistus Yodo Kurosawa-2Yodo Kurosawa
 
Q POHJOISTA LAATUA työelämäkehittämisen raportti versio 3.
Q POHJOISTA LAATUA työelämäkehittämisen raportti versio 3.Q POHJOISTA LAATUA työelämäkehittämisen raportti versio 3.
Q POHJOISTA LAATUA työelämäkehittämisen raportti versio 3.Kaisa Mansikka
 

Similar to Kauppakeskusten nuoret -loppuraportti (20)

äNPeen Sanomat 1 2014
äNPeen Sanomat 1 2014äNPeen Sanomat 1 2014
äNPeen Sanomat 1 2014
 
Kehittämispäivät 4 10 2012 emma kuusi
Kehittämispäivät 4 10 2012 emma kuusiKehittämispäivät 4 10 2012 emma kuusi
Kehittämispäivät 4 10 2012 emma kuusi
 
Raportti2009
Raportti2009Raportti2009
Raportti2009
 
Kehittämispäivät2010 raportti
Kehittämispäivät2010 raporttiKehittämispäivät2010 raportti
Kehittämispäivät2010 raportti
 
Ylivelkaantuminen toimijat
Ylivelkaantuminen toimijatYlivelkaantuminen toimijat
Ylivelkaantuminen toimijat
 
äNPeen Sanomat 1/2013
äNPeen Sanomat 1/2013äNPeen Sanomat 1/2013
äNPeen Sanomat 1/2013
 
Association magazine nro1_2015
Association magazine nro1_2015Association magazine nro1_2015
Association magazine nro1_2015
 
Kuopion Alue_brändikäsikirja_JULKINEN
Kuopion Alue_brändikäsikirja_JULKINENKuopion Alue_brändikäsikirja_JULKINEN
Kuopion Alue_brändikäsikirja_JULKINEN
 
Raportti2010
Raportti2010Raportti2010
Raportti2010
 
Koordinaatit nuorten tieto- ja neuvontatyöhön – Suuntaviivoja ammatilliseen o...
Koordinaatit nuorten tieto- ja neuvontatyöhön – Suuntaviivoja ammatilliseen o...Koordinaatit nuorten tieto- ja neuvontatyöhön – Suuntaviivoja ammatilliseen o...
Koordinaatit nuorten tieto- ja neuvontatyöhön – Suuntaviivoja ammatilliseen o...
 
Onnistunut nuorisotakuu -hankkeen tuloksia Suvi Ervamaa Allianssi 16.4.2014
Onnistunut nuorisotakuu  -hankkeen tuloksia Suvi Ervamaa Allianssi 16.4.2014Onnistunut nuorisotakuu  -hankkeen tuloksia Suvi Ervamaa Allianssi 16.4.2014
Onnistunut nuorisotakuu -hankkeen tuloksia Suvi Ervamaa Allianssi 16.4.2014
 
Suosituksia nuorisotyon tunnusluvuiksi ja muunmuotoisiksi laadun osoittimiksi II
Suosituksia nuorisotyon tunnusluvuiksi ja muunmuotoisiksi laadun osoittimiksi IISuosituksia nuorisotyon tunnusluvuiksi ja muunmuotoisiksi laadun osoittimiksi II
Suosituksia nuorisotyon tunnusluvuiksi ja muunmuotoisiksi laadun osoittimiksi II
 
Nuorisotakuu
NuorisotakuuNuorisotakuu
Nuorisotakuu
 
Nuorisotyö Helsingissä
Nuorisotyö HelsingissäNuorisotyö Helsingissä
Nuorisotyö Helsingissä
 
Nuorten reviireillä loppuseminaari, toiminnanjohtaja Jaakko Nuotio
Nuorten reviireillä loppuseminaari, toiminnanjohtaja Jaakko Nuotio Nuorten reviireillä loppuseminaari, toiminnanjohtaja Jaakko Nuotio
Nuorten reviireillä loppuseminaari, toiminnanjohtaja Jaakko Nuotio
 
Heikot signaalit klubityö
Heikot signaalit klubityöHeikot signaalit klubityö
Heikot signaalit klubityö
 
Hanke esittely-siiliset14042011
Hanke esittely-siiliset14042011Hanke esittely-siiliset14042011
Hanke esittely-siiliset14042011
 
Todistus Yodo Kurosawa-2
Todistus Yodo Kurosawa-2Todistus Yodo Kurosawa-2
Todistus Yodo Kurosawa-2
 
Menesty somessa
Menesty somessa Menesty somessa
Menesty somessa
 
Q POHJOISTA LAATUA työelämäkehittämisen raportti versio 3.
Q POHJOISTA LAATUA työelämäkehittämisen raportti versio 3.Q POHJOISTA LAATUA työelämäkehittämisen raportti versio 3.
Q POHJOISTA LAATUA työelämäkehittämisen raportti versio 3.
 

More from Nuorten Palvelu ry

Nuorten Palvelu ry:n kevätpäivät 2018
Nuorten Palvelu ry:n kevätpäivät 2018Nuorten Palvelu ry:n kevätpäivät 2018
Nuorten Palvelu ry:n kevätpäivät 2018Nuorten Palvelu ry
 
YMCA Hackathon 6.-7.4. Kuopiossa
YMCA Hackathon 6.-7.4. KuopiossaYMCA Hackathon 6.-7.4. Kuopiossa
YMCA Hackathon 6.-7.4. KuopiossaNuorten Palvelu ry
 
Eijsveikeet ry:n vertaisryhmämainos
Eijsveikeet ry:n vertaisryhmämainosEijsveikeet ry:n vertaisryhmämainos
Eijsveikeet ry:n vertaisryhmämainosNuorten Palvelu ry
 
Kutsu nuorten palvelun kevätpäivät 2017
Kutsu nuorten palvelun kevätpäivät 2017Kutsu nuorten palvelun kevätpäivät 2017
Kutsu nuorten palvelun kevätpäivät 2017Nuorten Palvelu ry
 
Whats Up - Miten menee oppaan sisällysluettelo
Whats Up - Miten menee oppaan sisällysluetteloWhats Up - Miten menee oppaan sisällysluettelo
Whats Up - Miten menee oppaan sisällysluetteloNuorten Palvelu ry
 
WU Ylä savon nuoret kyselyn kooste
WU Ylä savon nuoret kyselyn koosteWU Ylä savon nuoret kyselyn kooste
WU Ylä savon nuoret kyselyn koosteNuorten Palvelu ry
 
Nuorten reviireillä, Espoon loppuseminaari Elsa Saarikkomaki nuoret ja vartijat
Nuorten reviireillä, Espoon loppuseminaari Elsa Saarikkomaki nuoret ja vartijatNuorten reviireillä, Espoon loppuseminaari Elsa Saarikkomaki nuoret ja vartijat
Nuorten reviireillä, Espoon loppuseminaari Elsa Saarikkomaki nuoret ja vartijatNuorten Palvelu ry
 
Nuorten reviireillä loppuseminaari, Turvallisuuspäällikkö Kari Holmström
Nuorten reviireillä loppuseminaari, Turvallisuuspäällikkö Kari HolmströmNuorten reviireillä loppuseminaari, Turvallisuuspäällikkö Kari Holmström
Nuorten reviireillä loppuseminaari, Turvallisuuspäällikkö Kari HolmströmNuorten Palvelu ry
 
Yhdessä parempaa – nuoret mukana suunnittelussa
Yhdessä parempaa – nuoret mukana suunnittelussaYhdessä parempaa – nuoret mukana suunnittelussa
Yhdessä parempaa – nuoret mukana suunnittelussaNuorten Palvelu ry
 
Nuorten reviireillä loppuseminaari, tutkija Kirsi Purhonen
Nuorten reviireillä loppuseminaari, tutkija Kirsi PurhonenNuorten reviireillä loppuseminaari, tutkija Kirsi Purhonen
Nuorten reviireillä loppuseminaari, tutkija Kirsi PurhonenNuorten Palvelu ry
 
Nuorten Reviireillä Loppuseminaari Espoossa. Projektitiimin esitykset
Nuorten Reviireillä Loppuseminaari Espoossa. Projektitiimin esityksetNuorten Reviireillä Loppuseminaari Espoossa. Projektitiimin esitykset
Nuorten Reviireillä Loppuseminaari Espoossa. Projektitiimin esityksetNuorten Palvelu ry
 
Nuorten reviireillä -projekti, Mikkelin seminaari 1.11.2016, Saarikkomäki Els...
Nuorten reviireillä -projekti, Mikkelin seminaari 1.11.2016, Saarikkomäki Els...Nuorten reviireillä -projekti, Mikkelin seminaari 1.11.2016, Saarikkomäki Els...
Nuorten reviireillä -projekti, Mikkelin seminaari 1.11.2016, Saarikkomäki Els...Nuorten Palvelu ry
 
Nuorten reviireillä -projekti, Mikkelin seminaari 1.11.2016, Purhonen Kirsi: ...
Nuorten reviireillä -projekti, Mikkelin seminaari 1.11.2016, Purhonen Kirsi: ...Nuorten reviireillä -projekti, Mikkelin seminaari 1.11.2016, Purhonen Kirsi: ...
Nuorten reviireillä -projekti, Mikkelin seminaari 1.11.2016, Purhonen Kirsi: ...Nuorten Palvelu ry
 
Nuorten reviireillä -projekti, Mikkelin seminaari 1.11.2016, Puomilahti Ilkka...
Nuorten reviireillä -projekti, Mikkelin seminaari 1.11.2016, Puomilahti Ilkka...Nuorten reviireillä -projekti, Mikkelin seminaari 1.11.2016, Puomilahti Ilkka...
Nuorten reviireillä -projekti, Mikkelin seminaari 1.11.2016, Puomilahti Ilkka...Nuorten Palvelu ry
 
Nuorten reviireillä -projekti, Mikkelin seminaari 1.11.2016, Nuotio Jaakko: Y...
Nuorten reviireillä -projekti, Mikkelin seminaari 1.11.2016, Nuotio Jaakko: Y...Nuorten reviireillä -projekti, Mikkelin seminaari 1.11.2016, Nuotio Jaakko: Y...
Nuorten reviireillä -projekti, Mikkelin seminaari 1.11.2016, Nuotio Jaakko: Y...Nuorten Palvelu ry
 
Nuorten reviireillä -projekti, Mikkelin seminaari 1.11.2016 Matson Tomi: Tutu...
Nuorten reviireillä -projekti, Mikkelin seminaari 1.11.2016 Matson Tomi: Tutu...Nuorten reviireillä -projekti, Mikkelin seminaari 1.11.2016 Matson Tomi: Tutu...
Nuorten reviireillä -projekti, Mikkelin seminaari 1.11.2016 Matson Tomi: Tutu...Nuorten Palvelu ry
 
Nuorten reviireillä -projekti, Mikkelin seminaari 1.11.2016. Leppävuori Mikko...
Nuorten reviireillä -projekti, Mikkelin seminaari 1.11.2016. Leppävuori Mikko...Nuorten reviireillä -projekti, Mikkelin seminaari 1.11.2016. Leppävuori Mikko...
Nuorten reviireillä -projekti, Mikkelin seminaari 1.11.2016. Leppävuori Mikko...Nuorten Palvelu ry
 
Nuorten reviireillä -projekti, Mikkelin seminaari 1.11.2016, Kaukonen Antti: ...
Nuorten reviireillä -projekti, Mikkelin seminaari 1.11.2016, Kaukonen Antti: ...Nuorten reviireillä -projekti, Mikkelin seminaari 1.11.2016, Kaukonen Antti: ...
Nuorten reviireillä -projekti, Mikkelin seminaari 1.11.2016, Kaukonen Antti: ...Nuorten Palvelu ry
 
Nuorten reviireillä -projekti, Mikkelin seminaari 1.11.2016, Hoikkala Tommi: ...
Nuorten reviireillä -projekti, Mikkelin seminaari 1.11.2016, Hoikkala Tommi: ...Nuorten reviireillä -projekti, Mikkelin seminaari 1.11.2016, Hoikkala Tommi: ...
Nuorten reviireillä -projekti, Mikkelin seminaari 1.11.2016, Hoikkala Tommi: ...Nuorten Palvelu ry
 
WU Ylä-Savon alue ammattilaisten kysely
WU Ylä-Savon alue ammattilaisten kyselyWU Ylä-Savon alue ammattilaisten kysely
WU Ylä-Savon alue ammattilaisten kyselyNuorten Palvelu ry
 

More from Nuorten Palvelu ry (20)

Nuorten Palvelu ry:n kevätpäivät 2018
Nuorten Palvelu ry:n kevätpäivät 2018Nuorten Palvelu ry:n kevätpäivät 2018
Nuorten Palvelu ry:n kevätpäivät 2018
 
YMCA Hackathon 6.-7.4. Kuopiossa
YMCA Hackathon 6.-7.4. KuopiossaYMCA Hackathon 6.-7.4. Kuopiossa
YMCA Hackathon 6.-7.4. Kuopiossa
 
Eijsveikeet ry:n vertaisryhmämainos
Eijsveikeet ry:n vertaisryhmämainosEijsveikeet ry:n vertaisryhmämainos
Eijsveikeet ry:n vertaisryhmämainos
 
Kutsu nuorten palvelun kevätpäivät 2017
Kutsu nuorten palvelun kevätpäivät 2017Kutsu nuorten palvelun kevätpäivät 2017
Kutsu nuorten palvelun kevätpäivät 2017
 
Whats Up - Miten menee oppaan sisällysluettelo
Whats Up - Miten menee oppaan sisällysluetteloWhats Up - Miten menee oppaan sisällysluettelo
Whats Up - Miten menee oppaan sisällysluettelo
 
WU Ylä savon nuoret kyselyn kooste
WU Ylä savon nuoret kyselyn koosteWU Ylä savon nuoret kyselyn kooste
WU Ylä savon nuoret kyselyn kooste
 
Nuorten reviireillä, Espoon loppuseminaari Elsa Saarikkomaki nuoret ja vartijat
Nuorten reviireillä, Espoon loppuseminaari Elsa Saarikkomaki nuoret ja vartijatNuorten reviireillä, Espoon loppuseminaari Elsa Saarikkomaki nuoret ja vartijat
Nuorten reviireillä, Espoon loppuseminaari Elsa Saarikkomaki nuoret ja vartijat
 
Nuorten reviireillä loppuseminaari, Turvallisuuspäällikkö Kari Holmström
Nuorten reviireillä loppuseminaari, Turvallisuuspäällikkö Kari HolmströmNuorten reviireillä loppuseminaari, Turvallisuuspäällikkö Kari Holmström
Nuorten reviireillä loppuseminaari, Turvallisuuspäällikkö Kari Holmström
 
Yhdessä parempaa – nuoret mukana suunnittelussa
Yhdessä parempaa – nuoret mukana suunnittelussaYhdessä parempaa – nuoret mukana suunnittelussa
Yhdessä parempaa – nuoret mukana suunnittelussa
 
Nuorten reviireillä loppuseminaari, tutkija Kirsi Purhonen
Nuorten reviireillä loppuseminaari, tutkija Kirsi PurhonenNuorten reviireillä loppuseminaari, tutkija Kirsi Purhonen
Nuorten reviireillä loppuseminaari, tutkija Kirsi Purhonen
 
Nuorten Reviireillä Loppuseminaari Espoossa. Projektitiimin esitykset
Nuorten Reviireillä Loppuseminaari Espoossa. Projektitiimin esityksetNuorten Reviireillä Loppuseminaari Espoossa. Projektitiimin esitykset
Nuorten Reviireillä Loppuseminaari Espoossa. Projektitiimin esitykset
 
Nuorten reviireillä -projekti, Mikkelin seminaari 1.11.2016, Saarikkomäki Els...
Nuorten reviireillä -projekti, Mikkelin seminaari 1.11.2016, Saarikkomäki Els...Nuorten reviireillä -projekti, Mikkelin seminaari 1.11.2016, Saarikkomäki Els...
Nuorten reviireillä -projekti, Mikkelin seminaari 1.11.2016, Saarikkomäki Els...
 
Nuorten reviireillä -projekti, Mikkelin seminaari 1.11.2016, Purhonen Kirsi: ...
Nuorten reviireillä -projekti, Mikkelin seminaari 1.11.2016, Purhonen Kirsi: ...Nuorten reviireillä -projekti, Mikkelin seminaari 1.11.2016, Purhonen Kirsi: ...
Nuorten reviireillä -projekti, Mikkelin seminaari 1.11.2016, Purhonen Kirsi: ...
 
Nuorten reviireillä -projekti, Mikkelin seminaari 1.11.2016, Puomilahti Ilkka...
Nuorten reviireillä -projekti, Mikkelin seminaari 1.11.2016, Puomilahti Ilkka...Nuorten reviireillä -projekti, Mikkelin seminaari 1.11.2016, Puomilahti Ilkka...
Nuorten reviireillä -projekti, Mikkelin seminaari 1.11.2016, Puomilahti Ilkka...
 
Nuorten reviireillä -projekti, Mikkelin seminaari 1.11.2016, Nuotio Jaakko: Y...
Nuorten reviireillä -projekti, Mikkelin seminaari 1.11.2016, Nuotio Jaakko: Y...Nuorten reviireillä -projekti, Mikkelin seminaari 1.11.2016, Nuotio Jaakko: Y...
Nuorten reviireillä -projekti, Mikkelin seminaari 1.11.2016, Nuotio Jaakko: Y...
 
Nuorten reviireillä -projekti, Mikkelin seminaari 1.11.2016 Matson Tomi: Tutu...
Nuorten reviireillä -projekti, Mikkelin seminaari 1.11.2016 Matson Tomi: Tutu...Nuorten reviireillä -projekti, Mikkelin seminaari 1.11.2016 Matson Tomi: Tutu...
Nuorten reviireillä -projekti, Mikkelin seminaari 1.11.2016 Matson Tomi: Tutu...
 
Nuorten reviireillä -projekti, Mikkelin seminaari 1.11.2016. Leppävuori Mikko...
Nuorten reviireillä -projekti, Mikkelin seminaari 1.11.2016. Leppävuori Mikko...Nuorten reviireillä -projekti, Mikkelin seminaari 1.11.2016. Leppävuori Mikko...
Nuorten reviireillä -projekti, Mikkelin seminaari 1.11.2016. Leppävuori Mikko...
 
Nuorten reviireillä -projekti, Mikkelin seminaari 1.11.2016, Kaukonen Antti: ...
Nuorten reviireillä -projekti, Mikkelin seminaari 1.11.2016, Kaukonen Antti: ...Nuorten reviireillä -projekti, Mikkelin seminaari 1.11.2016, Kaukonen Antti: ...
Nuorten reviireillä -projekti, Mikkelin seminaari 1.11.2016, Kaukonen Antti: ...
 
Nuorten reviireillä -projekti, Mikkelin seminaari 1.11.2016, Hoikkala Tommi: ...
Nuorten reviireillä -projekti, Mikkelin seminaari 1.11.2016, Hoikkala Tommi: ...Nuorten reviireillä -projekti, Mikkelin seminaari 1.11.2016, Hoikkala Tommi: ...
Nuorten reviireillä -projekti, Mikkelin seminaari 1.11.2016, Hoikkala Tommi: ...
 
WU Ylä-Savon alue ammattilaisten kysely
WU Ylä-Savon alue ammattilaisten kyselyWU Ylä-Savon alue ammattilaisten kysely
WU Ylä-Savon alue ammattilaisten kysely
 

Kauppakeskusten nuoret -loppuraportti

  • 1. NUORTEN PALVELU RY Kauppakeskus nuorten vapaa-ajan tilana Kauppakeskusten nuoret -hankkeen loppuraportti Hankkeen toiminta-aika 1.5.2012-31.3.2013
  • 2. KIITOKSET Kiitos kaikille hankkeessa mukana olleille kauppakeskuksille, kauppakeskuksen edustajille, vartijoil- le ja järjestyksenvalvojille sekä nuorisotoimijoille. Erityiskiitos kaikille hankkeessa mukana olleille nuorille. Ilman teitä hanketta ei olisi ollut mahdollista toteuttaa. YHTEYSTIEDOT Pauliina Lampela Kauppakeskusten nuoret -hanke Hankevastaava puh. +358 401950502 pauliina.lampela@nuortenpalvelu.fi Jaakko Nuotio Toiminnanjohtaja puh. +358 400 916 569 jaakko.nuotio@nuortenpalvelu.fi www.nuortenpalvelu.fi
  • 3. SISÄLLYS 1 KAUPALLISET KASVUYMPÄRISTÖT JA NUORTEN PALVELU RY................................................................ 4 2 KAUPPAKESKUSTEN NUORET -HANKE .................................................................................................. 5 2.1 TAVOITTEET................................................................................................................................................. 5 2.2 KOHDERYHMÄT ............................................................................................................................................ 5 Kauppakeskukset ....................................................................................................................................... 5 Nuoret ........................................................................................................................................................ 6 Kaupalliset toimijat.................................................................................................................................... 7 Vartijat ja järjestyksenvalvojat .................................................................................................................. 8 Paikalliset nuorisoalan toimijat ................................................................................................................. 8 3 MENETELMÄT ..................................................................................................................................... 9 3.1 KARTOITUS .................................................................................................................................................. 9 3.2 HAVAINNOINTI........................................................................................................................................... 10 3.3 HAASTATTELU ............................................................................................................................................ 10 4 TULOKSET ......................................................................................................................................... 11 4.1 KAUPPAKESKUKSISSA AIKAANSA VIETTÄVÄT NUORET......................................................................................... 11 4.2 NUORTEN TOIVEET KAUPPAKESKUKSILLE ......................................................................................................... 13 4.3 NUORTEN KOKEMUKSET VARTIJOISTA JA JÄRJESTYKSENVALVOJISTA ..................................................................... 15 4.4 JÄRJESTYSHÄIRIÖT JA TURVALLISUUS KAUPPAKESKUKSISSA ................................................................................. 17 4.5 NUORISOTILAT JA -TALOT............................................................................................................................. 19 4.6 KAUPALLISTEN TOIMIJOIDEN ONGELMAPUHE................................................................................................... 21 5 KAUPALLISTEN TOIMIJOIDEN JA NUORISOTOIMIJOIDEN YHTEISTYÖN TILA ......................................... 25 5.1 OLEMASSA OLEVAT KÄYTÄNTEET ................................................................................................................... 25 5.2 HANKKEESSA KOKEILLUT TOIMINTAMALLIT ...................................................................................................... 29 6 LOPUKSI ............................................................................................................................................ 31 6.1 KAUPPAKESKUKSET NUORTEN KASVUN TÄRKEINÄ TILOINA ................................................................................. 31 6.2 AIKUISUUTTA TARVITAAN............................................................................................................................. 32 6.3 VÄLJIEN TILOJEN JA YLISUKUPOLVISTEN KOHTAAMISTEN MERKITYS ...................................................................... 33 6.4 NUORTEN PALVELU RY:N LOPPUSANAT .......................................................................................................... 34 LÄHTEET .............................................................................................................................................. 35
  • 4. 4 1 KAUPALLISET KASVUYMPÄRISTÖT JA NUORTEN PALVELU RY Ennen nuoret kokoontuivat kaduilla ja toreilla, mutta nykyään yhä enenevässä määrin muun mu- assa kaupallisissa ympäristöissä. Kauppakeskukset, huoltoasemat, kahvilat ja myymälät sekä niiden edustat ovat muodostuneet yhdeksi nuorten kasvun ja kehityksen areenaksi, jossa nuoret toteut- tavat ikäkauteensa kuuluvia kasvutehtäviä. Termillä kaupalliset kasvuympäristöt tarkoitetaan tätä nuorten ajankäytön ja kohtaamisen (uutta) tilaa. Kyse ei siis ole nuorten kasvatusympäristöstä, eikä termillä pyritä tuomaan kasvatusvastuuta kaupallisille toimijoille, vaan kuvaamaan sitä tosi- asiaa, että nuoret ovat tulleet kasvamaan kaupallisiin tiloihin. Nuorten Palvelu ry on vuonna 1969 perustettu valtakunnallinen, puolueeton ja sitoutumaton nuo- risokasvatusjärjestö, joka tekee töitä nuorten hyvinvoinnin puolesta nuorten omilla reviireillä. Nuorten reviirit ovat paikkoja, joissa nuoret ovat ja viettävät aikaa sekä tiloja, joissa nuorten kas- vutehtävä toteutuu. Näissä tiloissa nuoret rakentavat identiteettiään, liittyvät ryhmiin, vahvistavat kuulumista sekä tuottavat kokeiluja ja yllätyksiä. Hyvinvointi puolestaan on oikeutta tyytyväisyy- teen omassa elämässä. Nuorille usein on paikkoja, mutta nuoruudelle ei ole tilaa. Nuorten Palvelu ry:n kaupallisissa kasvuympäristöissä tehtävä työ alkoi ABC kohtaa nuoria - hankkeella, joka on vuodesta 2010 alkaen tehnyt kehittämisyhteistyötä valtakunnallisen ABC- liikennemyymäläketjun kanssa. ABC kohtaa nuoria -hankkeessa on kehitetty vuorovaikutusta nuor- ten ja ABC-liikennemyymälöiden henkilökunnan välillä ja kehitetty uusia toimintatapoja, joita ovat esimerkiksi yhteistyöverkoston luominen ABC-liikennemyymälän ympärille, henkilöstökoulutus ja nuorten pelisääntöjen tekeminen yhdessä nuorten kanssa. Lisäksi Nuorten Palvelu ry tekee kehit- tämisyhteistyötä Lapin hiihtokeskuksissa Tunturikeskukset lasten ja nuorten silmin -hankkeessa, jossa on tällä hetkellä mukana mm. Kolarin kunta ja Ylläksen yrittäjät sekä Kuusamon kunta ja Ru- kan yrittäjät.
  • 5. 5 2 KAUPPAKESKUSTEN NUORET -HANKE 2.1 Tavoitteet Kauppakeskusten nuoret -hanke on Nuorten Palvelu ry:n hallinnoima ja Opetus- ja kulttuuriminis- teriön rahoittama hanke ja se on osa hallituksen lapsi- ja nuorisopolitiikan kehittämisohjelman toimeenpanoa. Hanke kytkeytyy toimenpide 2.1 Nuorisopalvelut lähipalvelut -painopisteeseen ja toimenpide 2.3 Lasten ja nuorten oma toiminta -painopisteeseen. Hankkeen tavoitteena oli kartoittaa ja kuvata 16 eri paikkakunnan kauppakeskuksissa aikaansa viettävien nuorten vapaa-aikaa ja asiakaskohtelukokemuksia sekä kartoittaa kaupallisten toimijoi- den, vartiointitoimialan ja paikallisten nuorisotoimijoiden näkemyksiä ilmiöstä. Lisäksi hankkeessa selvitettiin kaupallisten toimijoiden ja nuorisoalan toimijoiden yhteistyön tämän hetkistä tilaa. Lopulta hankkeessa oli tavoitteena kokeilla 2-4 toimintamallia, joilla kokeillaan uudenlaista yhteis- työtä kaupallisten toimijoiden ja nuorten, vartijoiden tai paikallisten nuorisotoimijoiden välillä. 2.2 Kohderyhmät Kauppakeskukset Hankkeessa valittiin mukaan 16 paikkakuntaa ja jokaisesta paikkakunnasta 1-2 kauppakeskusta. Valinnan kauppakeskuksista ja kaupungeista teki Nuorten Palvelu ry:n ja Kauppakeskusten nuoret - hankkeen työntekijät. Valinta tehtiin pääosin sen perusteella, missä kauppakeskuksissa yhteyshen- kilöt eri paikkakunnilla kertoivat nuorten liikkuvan. Hankkeeseen valittiin tarkoituksella erilaisia kauppakeskuksia eri puolilta Suomea. Mukaan valittiin kauppakeskuksia, jotka ovat toimineet jo pitkään tai vasta vähän aikaa sekä kauppakeskuksia, jotka ovat vasta rakenteilla tai avautuivat hankkeen aikana.
  • 6. 6 Hankkeessa olivat mukana seuraavat kauppakeskukset:  Helsinki – Malmin Nova ja Itis  Hyvinkää – Willa  Hämeenlinna – Moottoritienkate (valmistuu 2014)  Joensuu – Iso Myy  Jyväskylä – Forum ja Jyväskeskus  Kotka – Pasaati  Kouvola – Veturi  Kuopio – Alatori (valmistuu 2013) ja muu keskustan alue  Lahti – Trio  Lappeenranta – IsoKristiina ja Opri  Mikkeli – Stella  Pori – IsoKarhu  Rovaniemi – Rinteenkulma  Tampere – Koskikeskus  Turku – Hansa  Vaasa – Rewell Center Nuoret Nuoret olivat hankkeen tärkein kohderyhmä ja heitä tavoiteltiin muun muassa jalkautumalla kauppakeskuksiin (menetelmistä tarkemmin luvussa 3). Kohderyhmänä olivat kauppakeskuksissa aikaansa viettävät nuoret ja nuorisolain mukaisesti kaikki alle 29-vuotiaat. Hankkeessa tavoitettiin kauppakeskuksiin jalkautumalla yhteensä 781 nuorta. Näistä nuorista 79,2 % oli 13-17-vuotiaita, 12,3 % oli 18-23-vuotiaita ja 8,4 % 7-12-vuotiaita. Nuoret jakautuivat sukupuolen osalta hyvin ta- saisesti, sillä 50,6 % nuorista oli tyttöjä ja 49,4 % poikia. Hankkeessa ei missään vaiheessa valikoitu nuoria iän tai sukupuolen mukaan vaan kaikki kauppa- keskuksissa aikaansa viettävät nuoret huomioitiin. Tavoitteena oli tavoittaa nuoria henkilöitä tiet- tyyn ikään ja sukupuoleen takertumatta. Tästä syystä on kiinnostavaa tarkkailla aineiston muodos- tumista. Tyttöjä ja poikia tavoitettiin lähes täysin yhtä paljon paitsi kokonaisuutena, myös jokaista kauppakeskusta kohden (jokaisessa kauppakeskuksessa tyttöjä ja poikia tavoitettiin äärimmäisen
  • 7. 7 tasaisesti). Kiinnostavaa on myös se, että hankkeessa tavoitetuista nuorista valtaosan muodosta- vat 13-17-vuotiaat nuoret. Toisaalta yllättävän monet nuoret olivat 7-12-vuotiaita (nuorimmat tavoittamamme aikaansa kauppakeskuksissa viettävät nuoret olivat 9-vuotiaita). Kauppakeskuksiin jalkautumisen lisäksi hankkeessa tavoitettiin noin 250 nuorta Kuopion Savon ammatti- ja aikuisopiston Hyvinvointi virtaa ammatilliseen koulutukseen -tapahtumassa, jossa Nuorten Palvelu ry piti kahden päivän ajan ständiä. Tapahtumassa käytimme hyväksi langatonta yleisövastausjärjestelmä Responsea, jonka avulla kysyimme ständillä käyneiltä kaksi kysymystä heidän vapaa-ajan vietostaan ja oleilustaan Kuopion kaupungilla. Lisäksi keskustelimme aiheesta tarkemmin kymmenien nuorten kanssa. Nämä tavoitetut opiskelijat olivat noin 16-18-vuotiaita. Kaupalliset toimijat Pelkästään nuoria haastattelemalla ei nuorista kaupallisissa ympäristöissä saa kokonaista kuvaa. Tästä syystä myös kaupallisten toimijoiden näkökulma oli hankkeessa tärkeää huomioida ja selvit- tää. Kaupalliset toimijat nähdään usein julkisen sektorin ja sosiaali- ja terveysalan järjestöjen puo- lella toimijoina, joiden tekemisen motiivina ovat kovat arvot ja raha. Kaupalliset toimijat eivät kui- tenkaan ole yksi yhtenäinen ryhmä vaan kenttä on hyvin moniaineksinen. Hankkeen aikana saim- me ensikäden kokemusta siitä, että kaupalliset toimijat ovat yhteiskuntavastuullisia toimijoita ja tärkeitä tahoja kun puhutaan nuorten arkisista ajankäyttötilanteista. Hankkeen aikana tavattiin ja haastateltiin lähes kaikkien mukana olleiden kauppakeskusten edus- tajia eli mm. kauppakeskuspäälliköitä ja -johtajia, toimitusjohtajia, kiinteistöpäälliköitä ja markki- nointipäälliköitä. Kauppakeskusjohto tavoitettiin kaikissa paitsi kahdessa kauppakeskuksessa. Kuo- pion ja Hämeenlinnan valmisteilla olevilla kauppakeskuksilla ei hankkeen aikana vielä ollut kaup- pakeskuspäälliköitä tai vastaavia, mutta tavoitimme näissä kaupungeissa mm. rakennuttajan edus- tajia ja paikallisen kehittämisyhdistyksen johtoa.
  • 8. 8 Vartijat ja järjestyksenvalvojat Vartijat ja järjestyksenvalvojat ovat kauppakeskuksissa hyvin pitkälti se taho, joka nuoria eniten kohtaa. Tästä syystä heidän näkemyksiään ja kokemuksiaan oli hankkeessa erittäin tärkeä kartoit- taa. Hankkeen aikana tavattiin ja haastateltiin mukana olleiden kauppakeskusten vartijoita, varti- ointipäälliköitä, aluepäälliköitä, järjestyksenvalvojia ja heidän esimiehiään. Lisäksi saimme hank- keen ulkopuolelta laajemman selvityksen vartijoiden ja nuorten kohtaamisista. Tuossa selvitykses- sä itsekin vartijana toimiva henkilö haastatteli yhtätoista eri-ikäistä, eri toimintaympäristöissä ja kaupungeissa toimivaa vartijaa. Haastattelu antaa ensiluokkaista tietoa alan ammattilaisilta suh- teessa nuoriin ja heidän kanssaan toimimisesta. Yksityinen turvallisuusala poikkeaa julkisesta lainvalvojasta eli poliisista monin tavoin. Yksityisen turvallisuusalan palveluita ostavat yksityisen sektorin toimijat, kuten kaupalliset toimijat. Tällöin toimeksiantaja eli kaupallinen toimija pystyy pitkälti itse päättämään niistä säännöistä, joita hänen omistamassaan tilassa noudatetaan. Yksityisen turvallisuusalan lainsäädäntö jättää niin sanottuun puolijulkiseen tilaan eli esimerkiksi kauppakeskuksen käytäviin sovellettavan säännöstön monin tavoin harmaaksi alueeksi. Vartijoiden työn lähtökohtana on turvallisuuden (security) ylläpitämi- nen. Kuitenkin tämän turvallisuuden voidaan nähdä olevan lähellä toisenlaista turvallisuutta, joka ilmenee luottamuksen ja välittämisen kautta (safety). Hankkeen aikana on tavattu useita vartijoita ja järjestyksenvalvojia, jotka ymmärtävät jälkimmäisen turvallisuuden potentiaalin ja tärkeyden. Paikalliset nuorisoalan toimijat Kaupallisten toimijoiden lisäksi paikallisen nuorisoalan toimijoiden näkemykset ja kokemukset il- miöstä oli erittäin tärkeä kartoittaa. Hankkeen aikana tavattiin jokaisen mukaan valitun kaupungin nuorisoalan toimijoita, paitsi Turun osalta, jonne olimme puhelimitse ja sähköpostitse yhteydessä. Nuorisoalan toimijoista tavoitimme, haastattelimme ja jaoimme kokemuksia mm. nuorisojohtaji- en, yksiköiden päälliköiden, nuoriso-ohjaajien, erityisnuorisotyön ja etsivän nuorisotyön kanssa.
  • 9. 9 3 MENETELMÄT 3.1 Kartoitus Hankkeen keskeisimpänä menetelmänä oli kartoitus ja tässä hankkeessa käytetyn tapaisena se on Nuorten Palvelu ry:n kehittämä menetelmä. Menetelmänä kartoitus on Nuorten Palvelu ry:lle luonteva tapa kohdata nuoria, sillä järjestöllä on pitkä perinne muun muassa katutyön ja etsivän työn kentillä. Kartoitus tapahtui jalkautumalla hankkeessa oleviin kauppakeskuksiin yksi kerrallaan yhden tai parissa tapauksessa kahden illan ajaksi. Keskimäärin jalkautuminen kesti noin 6 tuntia kerrallaan ja kartoitukset toteutettiin 2 – 3 Nuorten Palvelu ry:n työntekijän voimin. Kahdessa kar- toituksessa mukana olivat paikallisen ammattikorkeakoulun opiskelijat. Kartoitukset toteutettiin erityisesti tavoitteenaan tavoittaa kauppakeskuksessa aikaansa viettäviä nuoria samalla havain- noiden nuorten ja muiden ihmisten liikkumista ja olemista kauppakeskuksessa. Kysyimme kartoituksissa nuorilta viiden teeman mukaisesti heidän vapa-ajan vietostaan ja asia- kaskohtelukokemuksistaan kauppakeskuksissa. Nämä teemat olivat:  Kauppakeskuksissa vietetty aika ja tyypillinen tekeminen kauppakeskuksessa  Toiveet ja ideat kauppakeskukselle  Asiakaskohtelu: miten myyjät, vartijat, muut asiakkaat ym. kohtelevat nuorta  Järjestyshäiriöt kauppakeskuksissa: onko niitä kohdattu, millaisia ja kuinka usein tyypillises- ti, miten ne yleensä ratkaistaan, onko nuori itse aiheuttanut järjestyshäiriöitä  Nuorisotaloilla tai -tiloilla käynti, kokemukset ja mielipiteet niistä Näiden vakioteemojen lisäksi keskustelimme usein myös muista asioista nuorten kanssa, kuten siitä, missä nuoriso pääsääntöisesti viettää aikaansa paikkakunnalla, mistä nuoret saavat alkoholia tai nuuskaa, tietävätkö vanhemmat heidän oleilustaan kauppakeskuksessa, kuinka monta nuorta kuuluu kyseisen kauppakeskuksen ”ydinjoukkoon” ja monia muita teemoja. Osa nuorista lähinnä vastasi esittämiimme kysymyksiin ja osa nuorista oli erittäin keskustelunhaluisia, jolloin saatoimme heidän kanssaan keskustella puolikin tuntia.
  • 10. 10 Tavoitimme kartoituksissa noin 30 - 80 nuorta kauppakeskusta kohden. Osa nuorista haastateltiin yksin, mutta suurimmaksi osaksi keskustelimme nuorten kanssa niissä ryhmissä, jossa he kauppa- keskuksessa olivat. Joskus ryhmät saattoivat olla kooltaan jopa 15 - 20 nuorta. Tavoittamistamme nuorista kirjasimme vastausten lisäksi ylös vain heidän sukupuolensa ja ikänsä. Kartoittamalla ta- voitimme nuoria hyvin ja vain hyvin pieni vähemmistö kieltäytyi vastaamasta kyselyyn. Toisaalta kartoittaminen vaatii tietynlaista asennetta ja lähestymistapaa, jotta nuoret eivät lähde karkuun jo heitä lähestyttäessä. 3.2 Havainnointi Erityisesti kartoitusten aikana tehtiin myös havainnointia aktiivisesti. Havainnoinnin avulla pyrittiin selvittämään nuorten (ja muiden ihmisten) liikkuminen sekä ryhmien muodostuminen ja hajoami- nen kauppakeskuksissa. Lisäksi havainnoitiin kauppakeskuksen rakenteellisten ratkaisujen vaiku- tuksia nuorten olemiseen, nuorten suosimia paikkoja kauppakeskuksessa, nuorten ryhmien tyypil- lisiä kokoja ja kokoonpanoja sekä ajankohtaa, jolloin kauppakeskuksessa nuorten osalta vilkastui tai hiljentyi. Nämä havainnot kirjattiin ylös. Hankkeen aikana havainnointia tehtiin arvioilta noin 90 tuntia. 3.3 Haastattelu Kartoituksissa tehdyn nuorten haastattelun lisäksi hankkeessa haastateltiin kaupallisia toimijoita, vartijoita ja järjestyksenvalvojia sekä nuorisoalan toimijoita. Nämä haastattelut tapahtuivat pää- osin tapaamisten kautta, jossa eri osapuolten näkemyksiä ja kokemuksia nuorista kauppakeskuk- sissa selvitettiin. Lisäksi tapaamisissa selvitettiin nuorisotoimijoiden ja kaupallisten toimijoiden yhteistyön tilaa ja halukkuutta yhteistyölle. Joissain tapauksissa tapaamisten lisäksi tietoa saatiin puhelin- ja sähköpostikeskustelujen kautta.
  • 11. 11 4 TULOKSET 4.1 Kauppakeskuksissa aikaansa viettävät nuoret Kauppakeskusten nuoret -hankkeessa kartoitetut kauppakeskukset ovat selvästi nuorten suosimia vapaa-ajanviettopaikkoja. Jokaista kauppakeskusta kohden tavoitimme kartoituksessa 30-80 nuor- ta. Vain yhdessä mukana olleessa kauppakeskuksessa ei kartoitushetkellä tavoitettu nuoria vaan nuoret olivat vielä siihen aikaan vuodesta viettämässä aikaansa ulkona. Kauppakeskuksissa ai- kaansa viettävät nuoret voidaan jaotella neljään eri ryhmään: 1. ”Heavy userit” eli kauppakeskuksissa päivittäin monta tuntia viettävät nuoret 2. ”Piipahtelijat” eli muutamana päivänä viikossa kauppakeskuksissa oleilevat nuoret (lähinnä silloin kun kauppakeskuksessa on ”paras meno”) 3. ”Shoppailijat” eli ostoksilla silloin tällöin käyvät nuoret, jotka voivat tulla kauempaakin 4. ”Odottajat” eli kauppakeskuksissa kyytiä odottavat nuoret Piipahtelijat Heavy userit  Kauppakeskuksessa  Kauppakeskuksessa päivit- Sosiaalisuus parina päivänä viikossa täin monta tuntia  ”Paras meno”  Tärkein sosiaalinen paikka Shoppailijat Odottelijat  Ostoksilla käyvät  Kauppakeskuksessa odotetaan nuoret kyytiä Vietetty aika Taulukko 1. Nuorten neljän ryhmän sijoittuminen nelikentässä sen perusteella, kuinka suuri sosiaalinen merkitys kauppakeskuksella nuorille on ja toisaalta kuinka kauan aikaa nuoret keskimäärin kaupallisessa tilassa viettävät. (Pauliina Lampela, Kauppakeskusten nuoret -hanke)
  • 12. 12 Jokaisessa kauppakeskuksessa tavoitimme nuoria, jotka kertoivat viettävänsä siellä aikaansa joka päivä usean tunnin ajan. Kutsumme näitä nuoria heavy usereiksi ja usein he itse kertoivat meille olevansa kauppakeskuksessa ”24/7”. Heavy userit ovat niitä nuoria, jotka tulevat kauppakeskuk- seen suoraan koulusta, töistä tai herättyään ja poistuvat sieltä vasta kauppakeskuksen sulkeutues- sa. Näille nuorille kauppakeskukset ovat tärkeitä sosiaalistumisen paikkoja. Heavy user nuoria on kartoitusten perusteella jokaisessa kartoittamassamme kauppakeskuksessa noin kymmenestä jopa niinkin useaan kuin 60 - 80 nuoreen. Heavy userit ovat joissain kauppakeskuksissa melko tiivis po- rukka, jossa nuoret tuntevat toisensa hyvin. Joissain kauppakeskuksissa heavy user nuoria on puo- lestaan useampi porukka, jotka mahdollisesti tuntevat toisiaan jonkun verran ja nämä porukat ”sotkeutuvat” ajoittain keskenään enemmän tai vähemmän. Monesti nämä nuoret kertoivat tutus- tuneensa toisiinsa nimenomaan kauppakeskuksessa. Kauppakeskus on tämän perusteella näille nuorille se paikka, jossa sosiaalisia suhteita ylläpidetään ja myös löydetään. Esimerkiksi eräs noin 18-vuotias nuori sanoi kartoituksessa, että jos hän ei saisi olla kauppakeskuksessa, olisi hän vain yksin kotona. Piipahtelijanuorille kauppakeskus on niin ikään sosiaalinen paikka, jonne kokoonnutaan ja kerään- nytään kavereiden kanssa. Heille kauppakeskus on kuitenkin vain yksi sosiaalisista paikoista kun taas heavy usereille kauppakeskus on se ainoa. Piipahtelijat tulevat kauppakeskukseen yleensä silloin, kun siellä on ”paras meno” eli yleensä perjantai- ja lauantai-iltoina, jolloin kauppakeskuksis- sa usein on eniten nuoria. Kaikki neljä nuorten ryhmää tekevät kauppakeskuksissa myös ostoksia, mutta se on tärkein funktio vain yhdelle ryhmälle eli shoppailijoille, jotka tulevat kauppakeskukseen nimenomaan ostoksille. Heavy usereille ja muutamana päivänä viikossa kauppakeskuksissa oleville nuorille kauppakeskuk- set ovat ennen kaikkea sosiaalinen paikka, jossa kaverisuhteita ylläpidetään ja luodaan. Erityisesti heille kauppakeskus on lisäksi paikka, jossa ollaan ”ihmisten ilmoilla” ja mukana ”elämän menos- sa”. Kauppakeskuksissa kyytiä odottavat nuoret eli odottelijat on jaettu omaksi ryhmäkseen lähinnä siitä syystä, että heillä kauppakeskukseen tulo lähtee eri lähtökohdista kuin muilla ryhmillä: se on ajanviettopaikka kunnes kyyti tulee. Tähän ryhmään kuuluvista nuorista moni tosin kertoi meille viettävänsä aikaansa kauppakeskuksissa pidempään joinain päivinä viikossa, jolloin nämäkin nuo-
  • 13. 13 ret sijoittuvat enemmän piipahtelijoihin, jotka viettävät aikaansa kauppakeskuksessa silloin kun siellä on ”paras meno”. 4.2 Nuorten toiveet kauppakeskuksille Kartoituksissa nuorilta kysyttiin heidän toiveistaan kauppakeskukselle. Nuorten toiveet välitettiin jokaiselle kartoitetulle kauppakeskukselle kartoituksen jälkeen. Kauppakeskukset ovat nopeita toimijoita ja jo hankkeen aikana joitain nuorten toiveita kauppakeskuksissa toteutettiin. Kaikista puhuttavimmaksi toiveeksi muodostuivat penkit ja istumapaikat, joita nuoret toivoivat kauppakes- kuksiin lisää selvästi enemmistössä toiveita. Hankkeessa mukana olleessa kauppakeskuksessa 15:ssä voidaan määritellä eniten toivotut asiat ja näistä 11:ssä tämä penkkien ja istumapaikkojen lisääminen oli yleisimmin esitetty toive ja kahdessa kauppakeskuksessa lisäpenkit ja istumapaikat olivat toiseksi yleisimmin esitetty toive. Nuorten toiveet penkeistä ja istumapaikoista eivät ole suoraan verrannollisia sen kanssa, kuinka paljon penkkejä jo on kauppakeskuksessa. Tämä käy selväksi siitä, että nuorten eniten toivoma asia oli lisäpenkit myös siinä kartoituksessa mukana olleessa kauppakeskuksessa, jossa penkkejä jo valmiiksi oli eniten suhteessa muihin kartoituksessa mukana olleisiin kauppakeskuksiin. Lisäpenkit ja istumapaikat eivät olleet yleisimpien toiveiden joukossa ainoastaan kahdessa hankkeessa mu- kana olleessa kauppakeskuksessa, jotka on avattu vuosina 2011 ja 2012. Nämä kaksi kauppakes- kusta olivat uusimmat hankkeessa mukana olleista kauppakeskuksista ja niissä oli jo valmiiksi pal- jon penkkejä verrattuna moniin muihin hankkeessa mukana olleisiin kauppakeskuksiin. Tosin myös näissä kauppakeskuksissa muutama nuori toivoi lisää penkkejä vaikka ne eivät yleisimmin esitetty- jä toiveita olleetkaan. Se, että penkkejä ja istumapaikkoja toivotaan usein lisää, on looginen toive. Nuorille kaupungilla ja kauppakeskuksissa hengailu merkitsee useimmiten kavereiden kanssa olemista, istuskelua ja ihan vain ajan viettämistä juuri itse haluamallaan tavalla ilman aikatauluja, velvoitteita ja tavoitteita. Tämänkaltainen toiminta vaatii luonnollisesti toteutuakseen jonkun paikan, jossa sitä voi toteuttaa
  • 14. 14 ja penkki on juuri tähän tarkoitukseen sopiva. Kartoitusten perusteella olemme myös nähneet, että nuoret löytävät paikan, jossa istua vaikka sellaista ei olisi heille tarjottu. Nuorille kelpaa istu- mapaikaksi myös mitä erilaisimmat kohteet, jos penkkejä ei ole tarjolla. Kuitenkin nuoretkin mie- luiten istuvat istumiseen tarkoitetuilla penkeillä (eikä esim. lattioilla tai roskisten päällä) ja tästä todisteena penkkejä toivottiin kartoituksissa enemmän kuin mitään muuta. Penkkien ja istumapaikkojen jälkeen isoimmiksi nuorten toiveiksi muodostuivat nuorille suunnattu oleskelupaikka, skeittikauppa, luvallinen (ja katollinen) tupakkapaikka sekä nuorille suunnatut ta- pahtumat. Näiden lisäksi nuoret esittivät usein toiveita kauppakeskuksen vartijoihin ja järjestyk- senvalvojiin liittyen, jota käsitellään tarkemmin kohdassa 4.3. Nuorille suunnattu oleskelupaikka oli yleisin toive kolmessa hankkeessa mukana olleessa kauppakeskuksessa. Nuorten mielipiteet kui- tenkin vaihtelivat suuresti siitä, millainen tuon paikan pitäisi olla. Osa nuorista toivoo kauppakes- kukseen nimenomaan nuorisokahvilaa tai muuta nuortentilaa, jonka yläikärajaksi ehdotellaan mm. 15 vuotta, 18 vuotta tai 25 vuotta. Toisaalta monien mielestä pelkille nuorille suunnattua tilaa ei kauppakeskuksiin missään nimessä tarvita ja nuorten paikaksi toivottiin tilaa, jossa saisi vain olla rauhassa mitään ostamatta tai halvoilla hinnoilla. Usein toivottiin myös paikkaa nuorille, jossa saisi olla rauhassa, mutta lopulta sanotaan, että sen pitäisi olla kaikille avoin eikä vain nuorille. Erityi- sesti kauppakeskuksissa, joissa nuorille suunnattua tilaa ei toivottu lähes ollenkaan, nuoret olivat sitä mieltä, että nuorille suunnattu tila kauppakeskuksessa vie turhaa tilaa eikä siellä tulisi käytyä. Tätä aihetta ja yleensä kauppakeskuksissa olevien nuorten käyntiä nuorisotaloilla ja -tiloilla käsitel- lään tarkemmin kohdassa 4.5. Skeittikauppa muodostui toivotuimmaksi asiaksi yhteensä kahdessa kauppakeskuksessa. Tämän toiveen yleisyys kertoo siitä, että kauppakeskuksissa aikaansa viettävistä nuorista useat harrasta- vat skeittaamista. Nuoret toivoivat eri kauppakeskuksissa paljon myös muita liikkeitä, kuten nuori- solle suunnattuja vaateliikkeitä (suosituimpina mm. Gina Tricot, Carlings, Cubus ja H&M) tai pojille suunnattuja vaateliikkeitä. Erilaisia nuorille suunnattuja tapahtumia toivottiin myös usein ja tapah- tumat olivatkin suosituimpien toiveiden joukossa kahdessa hankkeessa mukana olleessa kauppa- keskuksessa. Useimmiten nuoret toivovat erilaisia muotinäytöksiä, bändejä tai esimerkiksi nimikir- joitustapahtumia. Luvallinen tupakkapaikka oli eniten toivottu yhdessä kauppakeskuksessa ja toi-
  • 15. 15 seksi toivotuin samoin yhdessä kauppakeskuksessa. Usein nuoria itseäänkin harmittaa vartijoiden kanssa käytävä kissa hiiri leikki tupakoinnin takia ja luvallinen (ja katettu) tupakkapaikka ratkaisisi nuorten mielestä tämän ongelman. 4.3 Nuorten kokemukset vartijoista ja järjestyksenvalvojista Kartoituksissa kysyimme nuorilta heidän kokemuksistaan vartijoista ja järjestyksenvalvojista. Val- taosa nuorista ei ollut vartijoita tai järjestyksenvalvojia kohdannut tai ollut heidän kanssaan miten- kään tekemisissä. Vartijoita ja järjestyksenvalvojia kauppakeskuksissa kohdanneet tai heidän toi- mintaansa sivusta seuranneet nuoret sanoivat usein vartijoiden ja järjestyksenvalvojien puuttuvan nuorten olemiseen asiallisesti. Kuitenkin nuoret antoivat myös negatiivista palautetta ja erilaisia parannusehdotuksia vartijoiden ja järjestyksenvalvojien toiminnasta ja näissä samat teemat tois- tuivat usein. Kauppakeskuskohtaisia eroja oli vartijoille ja järjestyksenvalvojille annetussa palaut- teessa ja joissain kauppakeskuksissa nuoret kokivat tulevansa huonosti kohdelluksi enemmän kuin toisissa ja hankkeeseen mahtuu mukaan myös kauppakeskuksia, joissa nuorilta tuli vain hyvin vä- hän huonoa palautetta vartijoista tai järjestyksenvalvojista. Nuorten vartijoihin ja järjestyksenvalvojiin kohdistuneen palautteen toistuvia teemoja olivat tyypil- lisen puuttumisen aiheet, huonon puuttumisen kertomukset, epäasiallisen kielen käyttö, vartijan tai järjestyksenvalvojan asenteeseen viittaava palaute, saman kauppakeskuksen vartijoiden tai järjestyksenvalvojien väliset erot sekä nuorten kohteluun kohdistunut epätasa-arvo. Usein nuoret kertoivat kartoituksissa niitä tyypillisiä asioita, mihin vartijat tai järjestyksenvalvojat heidän olemisessaan kauppakeskuksessa kiinnittävät huomiota ja puuttuvat. Näitä olivat toistuvas- ti kahvilassa tai ravintolassa tms. istuminen mitään ostamatta, roskaaminen, meluaminen, tupa- kointi ulko-ovilla tai parkkihallissa, väärissä paikoissa istuminen (esimerkiksi lattialla, roskisten päällä), kenkien pitäminen penkillä, liian pitkä istuminen penkeillä tai isolla porukalla oleminen. Osittain nuoret kyllä itsekin ymmärtävät, ettei näistä monet ole sallittuja, mutta nuorilla on usein
  • 16. 16 omat syynsä niiden tekemiseen. Joskus syynä voi olla nuoren ajattelemattomuus, mutta esimer- kiksi lattialla istutaan, jos tuoleja ei ole tai ne ovat täynnä. Kartoituksissa nuoret kertoivat useita tarinoita ja esimerkkejä siitä, mikä heidän mielestään ei ole asiallista puuttumista heidän olemiseensa ja tekemiseensä. Nuoret muun muassa kertoivat, että vartijat ja järjestyksenvalvojat puuttuvat heidän tekemiseensä tai olemiseensa joskus hyökkääväs- ti, leimaavasti, uhkaavasti tai jopa väkivaltaisesti ja käymällä käsiksi. Eräs nuori kertoi vartijoiden tai järjestyksenvalvojien kiskovan häntä hiuksista ja tönivän ja toiset nuoret kertoivat vartijoiden tai järjestyksenvalvojien uhkaavan syrjään viemisellä (pois kameroiden ulottumattomista). Jotkut nuoret kertoivat, etteivät vartijat tai järjestyksenvalvojat vastaa heille, asiallisesti tai ollenkaan, jos he kysyvät syitä ja perusteluja säännöille ja käskyille. Nuoret kertoivat tulleensa häädetyksi pelkän olemisen takia. Monet nuoret kertoivat lisäksi vartijoiden ja järjestyksenvalvojien joskus käyttävän hyvinkin epäasiallista kieltä ja äänensävyjä heidän kanssaan puhuessaan. Nuorille on muun muassa huudettu, kiroiltu ja haukuttu tyhmiksi. Vartijan tai järjestyksenvalvojan asennetta kuvailtiin joskus tylyksi ja vihaiseksi tai ylipäätään läh- tökohtaisesti negatiivisena nuoria kohtaan. Eräät nuoret kuvailivat vartijoita tai järjestyksenvalvo- jia töykeiksi ja nuoriin kyllästyneiksi. Toinen nuori puolestaan ilmaisi mielipiteensä sanomalla, että jos vartija tai järjestyksenvalvoja tulee tilanteeseen jo lähtökohtaisesti huonolla asenteella, vas- taavat nuoretkin huonolla asenteella. Saman kauppakeskuksen vartijoiden ja järjestyksenvalvojien välillä oli myös usein havaittu eroja. Usein tätä kommentoitiin sanomalla, että osa vartijoista tai järjestyksenvalvojista on hyviä tyyppejä ja osa puolestaan on tylyjä ja vihaisia. Riippuu vartijasta tai järjestyksenvalvojasta, mitä saa tehdä ja mitä ei eli linja ei kaikissa kauppakeskuksissa ole yhtenäi- nen eri vartijoiden ja järjestyksenvalvojien välillä. Lisäksi puuttumisen keinot ja tavat välillä vaihte- levat. Viimeinen mutta yleinen negatiivisen palautteen teema on nuorten kokema epätasa-arvoinen kohtelu kauppakeskuksissa vartijoiden tai järjestyksenvalvojien puolelta. Usein nuoret puhuivat siitä, että aikuiset saavat heidän havaintojensa mukaan tehdä jotain, mikä nuorilta on kiellettyä.
  • 17. 17 Esimerkiksi monet nuoret kertoivat, että aikuiset saavat istua kahvilan pöydissä mitään ostamatta, mutta nuoret häädetään heti pois. Tämän lisäksi katkeruutta herättää se, jos nuorille sanotaan kauppakeskuksen käytävien penkkien olevan vanhuksia varten eikä nuorten anneta penkeillä istua. Joskus nuoret kokevat tulleensa silmätikuiksi kauppakeskuksessa ja heidän tekemisiään vahdataan tarkkaan ja kaikkeen puututaan herkästi. Nuoret antoivat kartoituksissa myös positiivista palautetta vartijoille ja järjestyksenvalvojille. Usein nuoret sanoivat, että puuttuminen heidän tekemisiinsä on ihan ok ja asiallinen puuttuminen koet- tiin jopa tärkeäksi. Vartijoiden ja järjestyksenvalvojien työtä arvostettiin erityisen paljon siinä, että he ajavat häiritsevästi käyttäytyvät ihmiset pois. Muutamassa kauppakeskuksessa osa nuorista antoi myös sellaista palautetta, että he saavat kokemuksensa mukaan hengailla kauppakeskukses- sa rauhassa tai, että vartijat ja järjestyksenvalvojat eivät valita tai nipota turhasta. 4.4 Järjestyshäiriöt ja turvallisuus kauppakeskuksissa Keskustelimme kartoituksissa nuorten näkemistä ja kokemista järjestyshäiriöistä kauppakeskuksis- sa. Kauppakeskusten välillä oli suuria vaihteluita siinä, kuinka moni siellä tavoitetuista nuorista oli järjestyshäiriöitä kohdannut. Joissain kauppakeskuksissa häiriöitä oli nuorten kertoman mukaan paljon ja joissain vain vähän. Yhdessä kauppakeskuksessa ei kartoituksen perusteella ole häiriöitä ollenkaan. Yleisimmin nuorten kertomat järjestyshäiriöt liittyivät aikuisiin alkoholisteihin ja huu- meidenkäyttäjiin, mutta myös juopuneet nuoret koettiin usein häiriöksi. Nuoret muun muassa kertoivat, että humalaiset aikuiset ja huumeidenkäyttäjät riehuvat usein kauppakeskusten sisällä ja ulko-ovien läheisyydessä. Joskus aikuiset humalaiset myös tappelevat kauppakeskuksessa ja eri kauppakeskuksissa muutamat nuoret kertoivat löytäneensä huumeneuloja vessoista. Eräät nuoret puolestaan kertoivat humalaisten miesten lähestyvän nuoria tyttöjä ja pyytävän heitä mukaansa. Yhdessä kauppakeskuksessa nuoret kertoivat humalaisia aikuisia tulevan paljon kello 18 jälkeen ja nuoret sanoivatkin poistuvansa kauppakeskuksesta juuri tästä syystä jo ennen klo 18.
  • 18. 18 Nuoret kokivat monien samankaltaisten asioiden olevan häiriönä kauppakeskuksissa kuin mistä kaupalliset toimijat puhuivat nuoriin liittyvinä ongelmina (ks. luku 4.6). Nuoret muun muassa ker- toivat roskaamisen, sotkemisen ja seinien töhrimisen häiritsevän heitä. Myös ilkivalta puhututti nuoria, esimerkiksi eräässä kauppakeskuksessa nuoret kertoivat jonkun nuoren heittäneen kiven ikkunasta läpi. Myös toisten nuorten epäsopiva käytös mainittiin usein järjestyshäiriönä. Tällaiseksi määriteltiin muun muassa meluaminen, pattereilla istuminen, ostoskärryillä ajeleminen sekä nuor- ten riehuminen ja juokseminen. Eräät nuoret pitivät huonona käytöksenä isolla joukolla kauppa- keskukseen tuloa, jolloin tiet tukitaan ja penkit vallataan. Eräät tytöt puolestaan kertoivat nuoriso- joukkojen seisovan ovien edessä tupakalla ja huutelevan tytöille ja tämän tytöt kokivat turvalli- suutta häiritseväksi asiaksi. Kauppakeskuksissa esiintyy nuorten mukaan välillä tappeluita. Eräässä kauppakeskuksessa usea nuori kertoi joukkotappeluista, mutta myös muissa kauppakeskuksissa kerrottiin yksittäisistä tappeluista kauppakeskuksissa. Monesti nuoret myös tunnustivat itse aihe- uttavansa järjestyshäiriöitä. Eräät nuoret muun muassa kertoivat juoksuttavansa vartijoita tahal- laan, huvin vuoksi. Toisessa kauppakeskuksessa yksi nuori puolestaan kertoi rullalautailleensa ker- ran parkkihallissa. Järjestyshäiriöistä keskusteltaessa nousi selvästi esille vartijoiden ja järjestyksenvalvojien tekemän työn arvostus. Nuoret kertoivat muun muassa arvostavansa sitä, että vartijat ja järjestyksenvalvo- jat häätävät häiritsevästi käyttäytyvät ihmiset, kuten aikuiset päihteidenkäyttäjät, pois kauppakes- kuksesta. Eräs nuori puolestaan kertoi vartijan auttaneen hänen kaveriaan kerran täpärässä tilan- teessa. Järjestyshäiriöihin puuttuminen nähtiin yleensäkin lähes poikkeuksetta vartijan tai järjes- tyksenvalvojan tehtäväksi. Suomen kauppakeskusyhdistyksen mukaan vanhemmat tuovat lapsiaan olemaan kauppakeskuk- siin, sillä kauppakeskukset koetaan turvallisiksi paikoiksi lapsille ja nuorille. Tämä huomattiin myös Kauppakeskusten nuoret -hankkeessa. Muutamalla paikkakunnalla nuoret kertoivat pääsevänsä kauppakeskukseen vanhempien kyydillä. Lisäksi kysyimme monilta nuorilta, tietävätkö heidän vanhempansa heidän oleskelustaan kauppakeskuksessa. Vastaus oli lähes poikkeuksetta myöntei- nen. Toisaalta tässä meillä on vakuutena vain nuoren oma sana ja nuorten ilmeistä pystyi joskus päättelemään, ettei nuori ehkä aivan rehellisesti kysymykseen vastannut. Todennäköistä on, että
  • 19. 19 ainakaan kauppakeskuksissa vietetyn ajan määrää monien nuorten vanhemmat eivät todellisuu- dessa tiedä. Kuitenkin juuri valvotun ja muiden ihmisten täyttämän ympäristön luoma turvallisuuden tunne on todennäköisesti yksi niistä syistä, miksi nuoret kerääntyvät kauppakeskuksiin. Toisaalta nuoret eivät useinkaan ymmärrä olevansa itse turvattomuutta luova tekijä kauppakeskuksissa: esimerkiksi jo pelkkä monen nuoren kerääntyminen joukoksi on monien muiden asiakkaiden mielestä pelotta- vaa. Nuoret harvemmin ovat tästä tietoisia ja ihmettelevät asiaa, kun se heille kerrotaan. Nuoret ovat yleensä omasta mielestään ihan rauhallisesti porukassa eivätkä ymmärrä, miksi heidän ole- mistaan paheksutaan. 4.5 Nuorisotilat ja -talot Kartoituksissa nuorilta kysyttiin, käyvätkö he joillain nuorisotilalla tai -talolla. Mikäli he vastasivat kielteisesti, heiltä tiedusteltiin syitä tälle. Useat nuoret myös kertoivat toiveitaan nuorisotiloille ja - taloille. Yleisimpiä nuorten puheessa esiintyneitä teemoja nuorisotiloista ja -taloista keskusteltaes- sa olivat nuorten porukoiden jakautuminen toisaalta nuorisotaloille ja toisaalta kauppakeskuksiin, syyt nuorisotaloilla käymättömyyteen sekä esitetyt toiveet jo olemassa oleville nuorisotiloille ja - taloille sekä toiveet nuorille suunnatuista paikoista kauppakeskuksessa tai ylipäätään kaupungin keskustassa. Kartoitusten havaintojen ja nuorten kanssa käytyjen keskustelujen perusteella hieman eri nuoret viettävät enemmän aikaansa kauppakeskuksissa tai toisaalta nuorisotiloilla ja -taloilla. Kaikista hankkeessa kartoitetuista kauppakeskuksista tavoitimme sekä niitä nuoria, jotka käyvät nuorisoti- loilla tai -taloilla että niitä nuoria, jotka eivät näissä käy. Tämä ero ei kuitenkaan ole selvä, sillä monet nuoret viettävät paljon aikaansa molemmissa. Kauppakeskuskohtaisesti kartoituksissa oli eroja siinä, kuinka paljon kauppakeskuksista tavoitetut nuoret nuorisotiloilla ja -taloilla käyvät. Esimerkiksi eräässä kauppakeskuksessa lähes kaikki tavoitetut nuoret kertoivat käyvänsä paljonkin
  • 20. 20 keskustan nuorisotalolla, myös heavy userit, kun taas joissain kauppakeskuksissa vain harvat nuo- ret kertoivat säännöllisesti käyvänsä nuorisotaloilla. Esimerkiksi eräässä kauppakeskuksessa eräs heavy user nuori kutsui kauppakeskusta hänen nuorisotilakseen kysyttäessä, käykö hän nuorisoti- loissa. Aina kauppakeskuksissa aikaansa viettävät nuoret eivät osanneet kysyttäessä sanoa syytä sille, että he eivät nuorisotiloilla käy. Tästä huolimatta kartoituksissa saatiin kuulla useita eri syitä sille, miksi nuoret eivät näissä tiloissa käy. Yleisimmiksi syiksi kerrottiin se, että keskustan nuorisotalo on liian kaukana tai että nuoret vain eivät koe nuorisotaloa omaksi paikakseen. Nuorille kaverit ovat hyvin tärkeitä ja he ovat yleensä siellä, missä kaveritkin ovat. Usein nuoret kertoivat olevansa kauppakeskuksessa mieluummin kuin nuorisotalolla, sillä kauppakeskuksessa on enemmän kave- reita tai, että nuorisotalolla on oma porukkansa eikä sinne voi porukkaan kuulumaton mennä. Hy- vin usein nuoret puhuivat siitä, että nuorisotaloilla ei saa vain olla toisin kuin kauppakeskuksessa ja tästä syystä he viettävät aikaansa mieluummin kauppakeskuksessa. Esimerkiksi eräs nuori kertoi kuinka nuorisotalolla on nuoria, jotka ”tekee liikaa”, jolloin ne jotka haluavat vain olla lähtevät sieltä pois. Lisäksi jotkut nuoret kertoivat, että liian paljon nuoria samassa tilassa ”alkaa ahdistaa” eikä nuorisotaloilla tästä syystä haluta käydä. Liian pienet tilat ja liian suuri joukko nuoria oli myös joidenkin mielestä huono asia nuorisotiloissa ja -taloissa. Nuoremmat nuoret usein sanoivat nuori- sotaloilla olevan liian vanhoja nuoria ja vanhemmat nuoret puolestaan karsastivat nuorisotaloja liian nuorten nuorien takia. Nuorisotiloille ja -taloille esitetyt toiveet olivat eri kauppakeskuksissa hyvin samanlaisia. Nuoret toivoivat nuorisotilojen olevan auki useampana päivänä viikossa ja pidempään. Lisäksi toivottiin lisää virikkeitä ja tekemistä nuorisotaloille. Useassa eri kauppakeskuksessa ainakin joku nuori toi- voi nuorisotilaa tai -kahvilaa kauppakeskukseen, mutta toisaalta lähes kaikissa kauppakeskuksissa osa nuorista ei missään nimessä tällaista nuorille suunnattua tilaa kauppakeskukseen halunnut. Usein nuoret toivoivat kauppakeskukseen vain jotain paikkaa, jossa saa olla rauhassa ja tämä paik- ka oli vaihtelevasti nuorten toiveissa tarkoitettu pelkille nuorille tai kaiken ikäisille. Useissa kaup- pakeskuksissa nuoret myös esittivät toiveita paikoista keskustan alueelle ja nämä toiveet jakautui- vat hyvin samantapaisesti kuin kauppakeskuksen nuorisotilojen kohdalla. Osa nuorista toivoi kes-
  • 21. 21 kustaan nuorisotilaa tai -kahvilaa, mutta osa nimenomaan nuorille suunnattua paikkaa, jossa saisi vain olla omissa oloissaan ja tavata kavereita. Osa nuorista puolestaan toivoi kaiken ikäisille suun- nattua sisätilaa, jossa olla rauhassa. Eräässä kaupungissa useat nuoret toivoivat keskustaan kahvi- laa, joka olisi suunnattu täysi-ikäisille nuorille ja aikuisille eikä nuorten mielestä paikalla tarvitsi välttämättä olla edes anniskeluoikeuksia. Kartoitusten perusteella nuorisotilat ja -talot sekä toisaalta kauppakeskukset eivät sulje nuorten ajanvieton tiloina toisiaan pois vaan usein nuoret käyvät sujuvasti näissä molemmissa. Nuorten kokemukset ja toisaalta toiveet tiloista, jollaisia he ajan vietolleen haluavat, jakautuvat hyvin voi- makkaasti kahtaalle. Toisessa päässä ovat ne nuoret, jotka toivovat jonkinlaista nimenomaan nuo- rille suunnattua tilaa kauppakeskukseen tai keskustaan ja toisessa päässä puolestaan ne nuoret, jotka eivät pelkille nuorille suunnattua tilaa missään nimessä koe tarpeelliseksi. Yleisimmäksi nuor- ten toiveeksi kartoituksissa muodostui lopulta paikka tai tila, jossa saisi vain olla rauhassa ja nähdä kavereita. Siellä voisi ehkä olla mahdollisuus ostaa jotain kahvia ja syötävää halvalla. Kuitenkin siinä nuorten mielipiteet erosivat, pitäisikö tämän tilan olla suunnattu vain nuorille vai kaiken ikäi- sille. 4.6 Kaupallisten toimijoiden ongelmapuhe Haastatteluissa ja keskusteluissa eri kaupallisten toimijoiden kanssa tuli usein esille erilaisia näke- myksiä siitä, minkälaista nuorten toimintaa tai olemista kauppakeskuksissa pidetään ongelmallise- na, häiritsevänä tai epätoivottuna. Tässä alaluvussa luodaan katsaus siihen ongelmapuheeseen, jota mm. kauppakeskusjohto, vartijat ja järjestyksenvalvojat sekä muu kauppakeskuksen henkilö- kunta ylläpitää. Tämän perusteella voidaan määritellä ne yleiset kaupallisten toimijoiden näkemät ongelmat, joita nuorten olemiseen kauppakeskuksessa liitetään. Ongelmapuhetta on kiinnostavaa tarkastella myös sen selvittämiseksi, millaisia näkemyksiä nuorten olemiseen kauppakeskuksessa liitetään ja millaista toimintaa kauppakeskuksissa pidetään hyväksyttävänä ja millaista vääränä.
  • 22. 22 Käydyistä keskusteluista ja haastatteluista nousee useita nuorten käyttäytymiseen ja olemiseen kauppakeskuksessa liitettyjä ongelmia. Eniten ongelmia mainittiin sotkemiseen ja ilkivaltaan liitty- en, johon liittyy muun muassa räkimistä ja sylkemistä, roskaamista, töhrimistä ja tavaroiden rik- komista. Lisäksi ongelmallisena koetaan usein nuorten liikkuminen isossa porukassa, jonka sanot- tiin olevan ongelma muun muassa siksi, että isossa porukassa liikkuvat nuoret tukkivat teitä, si- säänkäyntejä ja hätäuloskäyntejä sekä valloittavat vessan. Usein isoihin nuorten porukoihin liitetty asia eli huutaminen ja meluaminen koettiin myös usein ongelmaksi kaupallisten toimijoiden puo- lelta. Samoin ongelmaksi kerrottiin nuorten epäasiallinen kielenkäyttö ja uhkaava käytös, joita esiintyy melko usein. Epäasialliseen kielenkäyttöön ja uhkaavaan käytökseen kuuluu muun muassa haistattelu, suun soittaminen, kiroilu ja päin sylkeminen. Rikollisen toiminnan puolelle menevää näpistelyä tapahtuu nuorten osalta kauppakeskuksissa jonkun verran. Erilaisia epätoivottavan toiminnan puheita on kiinnostavaa tarkastella, sillä niiden kautta tulee näkyväksi se, mitä kauppakeskuksissa katsotaan sallituksi tekemiseksi ja mitä toisaalta ei suvaita. Esimerkiksi istuminen ostamatta kahvilan tai ruokalan pöydissä on usein kiistakapulana myyjien (ja myös vartijoiden) ja nuorten välillä. Joskus tämä on sallitumpaa ja joskus ehdottomasti kiellettyä. Toisaalta nuoret välillä kartoituksissa kertoivat huomanneensa, että aikuisten kyllä annetaan istua kahvilassa mitään ostamatta, mutta nuoret ajetaan heti pois. Jotkut kahvilat ovat puolestaan otta- neet sellaisen linjan, että nuoret saavat istua ostamattakin niin kauan kuin tilaa ostaville asiakkaille riittää. Muiksi epätoivottavan toiminnan muodoiksi mainittiin liukuportaissa juokseminen, skeit- taaminen sisällä sekä myös portaissa istuminen ja ajan viettäminen liikkeissä. Nuoret puolestaan kertoivat usein istuvansa portailla, koska penkkejä ei ole vapaana tai he eivät niitä löydä. Liikkeissä ajan viettämisen nimeäminen ongelmalliseksi kertoo siitä, että liikkeissä kaikkien odotetaan olevan asiakkaina, kuluttajina ja ostajina ja vain tämä toiminta on niissä sallittua. Nuorten ajanvietto niissä rikkoo tätä normia. Usein aikuiset päihtyneet ovat se isoin ryhmä, joka kauppakeskuksissa koetaan ongelmana ja jo- hon vartijat joutuvat paljon puuttumaan. Tästä huolimatta myös juopuneet nuoret ja nuorten muu päihteiden käyttö aiheuttaa häiriöitä muutamassa kauppakeskuksessa. Päihteiden käyttöön liitty- en eräs erityisen isoksi ongelmaksi koettu asia on nuorten tupakointi ulko-ovien edessä isolla po-
  • 23. 23 rukalla siten, että nuoret tukkivat muiden kulkua ovissa ja savu kantautuu sisälle. Tätä ongelmaa on ratkaistu monenlaisin toimenpitein, joita ovat mm. tupakoinnin kieltävät kyltit ovilla, tuhka- kuppien laittaminen sivummalle tarkoituksenaan ohjata tupakoitsijat sivummalle tupakoimaan ja erillisen tupakkakatoksen rakentaminen hieman sivummalle ulko-ovesta. Nämä toimenpiteet eivät välttämättä ole ratkaisseet ongelmaa kokonaan vaikka ne usein tilannetta helpottavatkin. Yksi iso syy ongelman ratkeamattomuuteen on todennäköisesti se, että myös muut kuin nuoret tupakoivat ovilla. Jos pelkästään nuoria käsketään siirtymään ovilta tupakoimasta vaikka aikuisten tupakoin- tiin ei puututa, eivät nuoret todennäköisesti siirry yhtä helposti kauemmas vaan he seuraavat muiden (aikuisten) esimerkkiä. Kuva 1. Tupakoinnin kieltävä kyltti kauppakeskuksen ulko-ovella. Sotkeminen ja ilkivalta, isot nuorisoporukat, epäasiallinen tai uhkaava käytös ja epäsuotava käyt- täytyminen ovat niitä asioita, joita kaupalliset toimijat mainitsivat yleisimmin nuoriin liittyviksi on- gelmiksi kauppakeskuksissa. Näiden kokeminen isona ja toisaalta pienenä ongelmana vaihteli kauppakeskusten välillä. Esimerkiksi eräs vartijoiden edustaja kertoi tämän hetken ongelmien liit- tyvän nuorten ylitsevuotavan energian hillitseminen, joka häiritsee kauppiaita ja muita asiakkaita. Samalla kyseinen vartijoiden edustaja kertoi näiden ongelmien olevan kuitenkin hänen mielestään
  • 24. 24 pieniä ongelmia. Toisaalta tämän tyylisistä ongelmista puhuttiin joskus isoina ja vaikeina ongelmi- na. Samojen ongelmien kokeminen pieninä tai isoina ongelmina näkyy myös siinä, miten esimer- kiksi paikkojen töhriminen ja ”tagien” kirjoittelu kauppakeskuksen penkkeihin ja seiniin koetaan. Usein nämä töhryt ja ”tagit” mainittiin kaupallisten toimijoiden puolelta isona ja resursseja vievänä ongelmana, mutta ei aina. Esimerkiksi eräässä kauppakeskuksessa näimme näitä töhryjä ja ”tage- ja” paljon eri puolilla kauppakeskusta, mutta kauppakeskuksenjohdon edustaja ei näistä maininnut ollenkaan eikä hän tapaamisessamme keksinyt yleensäkään selkeää ongelmaa juuri nuorten oles- keluun liittyen. ”Tagien” (tai graffitien) tekemistä ja niihin liittyvää nuorisokulttuuria on tutkittu (ks. esim. Komonen 2012, Malinen 2011). Graffitit eivät ole useinkaan nuorille ilkivallan tai töhry- jen tekoa vaan nuoret viestivät niiden kautta toisilleen, rakentavat identiteettiään ja tekevät kan- nanottoja. Kuva 2. ”Tageja” eräässä kartoitetussa kauppakeskuksessa.
  • 25. 25 5 KAUPALLISTEN TOIMIJOIDEN JA NUORISOTOIMIJOIDEN YHTEISTYÖN TILA 5.1 Olemassa olevat käytänteet Yhtenä Kauppakeskusten nuoret -hankkeen tavoitteena oli kartoittaa kaupallisten toimijoiden ja nuorisotoimijoiden yhteistyön tilaa tällä hetkellä. Tämä yhteistyö osoittautui hankkeen aikana hy- vin vaihtelevaksi, sillä useilla paikkakunnilla yhteistyötä tehdään ainakin jonkin verran, mutta joil- lain paikkakunnilla ei ollenkaan. Muutamaa poikkeusta lukuun ottamatta olemassa oleva yhteistyö perustuu satunnaisuuteen eikä sen taustalla ole selkeää strategista linjausta. Seuraavassa esitel- lään lyhyesti erilaisia tällä hetkellä toiminnassa olevia yhteistyön muotoja ja olemassa olevia käy- tänteitä. Nämä on kerätty niin hankkeessa mukana olleista kaupungeista ja kauppakeskuksista kuin hankkeen aikana kuulluista muualla tapahtuneista yhteistyön muodoista. Yhteistyötä voi hy- vin olla jossain päin Suomea vielä muutakin kuin tässä listataan vaikka tieto tästä ei ole hanketta saavuttanutkaan. Tapahtuma, kampanja tai tempaus Joillain paikkakunnilla nuorisotoimijat ovat toteuttaneet kauppakeskuksessa nuorille suunnattuja tapahtumia, kampanjoita tai tempauksia. Tällaisia tapahtumia ovat olleet esimerkiksi muotitapah- tumat tai energiajuomaton viikko. Parilla paikkakunnalla on järjestetty myös tapahtuma tai tilai- suus, jossa nuoria on opastettu julkisella paikalla käyttäytymisessä. Joissain tapauksissa tapahtu- ma, kampanja tai tempaus on järjestetty yhteistyössä kauppakeskuksen kanssa, mutta yleensä nuorisotoimijat järjestävät sen kauppakeskuksen luvalla kauppakeskuksen tiloissa eikä kaupallisten toimijoiden kanssa tehdä sen kummempaa yhteistyötä. Tiedonvaihto Joillakin paikkakunnilla nuorisotyöntekijät ja vartijat ovat saaneet avattua keskustelulinjat keske- nään ja tietojenvaihtoa on paikallisista nuorista käyty. Vartijat ovat voineet esimerkiksi kertoa nuo- risotyöntekijöille kauppakeskuksessa nähdystä toiminnasta, johon nuorisotyöntekijät ovat voineet jollain tavalla puuttua. Tai nuorisotyön puolelta on vartijoille vihjattu tulevista ongelmista kauppa- keskuksessa, jolloin vartijat ovat näihin voineet nopeammin ja tehokkaammin reagoida. Hankkeen aikana eräässä kauppakeskuksessa syntyi idea, että vartijat voisivat vihjata nuorisotyöntekijöille
  • 26. 26 sopivista ajoista jalkautua kauppakeskukseen. Tällöin nuorisotyöntekijät pystyisivät ajoittamaan jalkautumisensa sellaisiin hetkiin, jolloin kauppakeskuksessa on jotain meneillään. Ainakin yhdessä kaupungissa nuorisotyöntekijät jakavat tietoa myös kauppakeskuksen kauppiaiden kanssa muun muassa kyselemällä kuulumisia, rauhoittelemalla ja kysymällä, mitä kaupoissa tapahtuu silloin kun nuorisotyöntekijät eivät ole paikalla. Vartijoiden ja nuorten yhteinen keskustelutilaisuus Yhdellä hankkeessa mukana olleella paikkakunnalla on järjestetty keskustelutilaisuus, jossa oli pai- kalla vartija, nuoriso-ohjaajat ja nuoria. Nuoret olivat saaneet tilaisuuden keskustella vartijan kans- sa ja kysyä häneltä kysymyksiä ja vartija samoin nuorilta. Tämä tilaisuus oli koettu positiivisena kaikkien osapuolten taholta ja tilaisuus on mahdollisesti saamassa jatkoa. Huomioitavaa on, että kyseinen vartija oli toiselta koulutukseltaan nuoriso- ja vapaa-ajan ohjaaja ja ymmärsi tätä kautta nuoria ja pystyi heidän kanssaan luontevasti keskustelemaan. Moniammatillinen yhteistyöverkosto Muutamalla paikkakunnalla on joko tässä hankkeessa mukana olevan kauppakeskuksen tai jonkun muun ostoskeskuksen/liikekeskuksen ympärillä yhteistyöverkosto, johon kuuluvat esimerkiksi kunnallinen nuorisotyö, vartijoiden edustaja, kauppakeskuksen/ostoskeskuksen edustaja, sosiaali- työ, poliisi ja koulutoimi sekä mahdollisesti muita nuorisotoimijoita kuten nuorisojärjestöjä. Ver- kosto on kokoontunut esimerkiksi 4-5 kertaa vuodessa tai aina koolle kutsuttaessa. Koolle kutsuja- na toimii esimerkiksi kauppakeskusjohto tai eräässä tapauksessa vartijoiden edustaja. Verkoston tarkoituksena on esimerkiksi tiedonvaihto, häiriöiden ennakoiminen tai niihin reagoiminen. Ver- kosto on myös koottu siinä tarkoituksessa, että yhdessä mietitään tai toteutetaan tapahtumia tai muuta toimintaa nuorille. Nuorisotyöntekijöiden jalkautuminen kauppakeskuksiin Muutamilla paikkakunnilla on nuorten aiheuttamiin ongelmiin kauppakeskuksissa reagoitu siten, että nuorisotyöntekijät (yleensä etsivän nuorisotyön työntekijät, erityisnuorisotyöntekijät tai nuo- riso-ohjaajat) ovat jalkautuneet myös kauppakeskuksiin osana muuta työtänsä. Tästä on sekä hyviä että huonoja kokemuksia. Huonot kokemukset liittyvät siihen, että jalkautumisella ei ole ollut mi- tään tarkoitusta tai tehtävää ja nuorisotyöntekijä on kokenut, ettei hänellä ole selkeää tavoitetta tai tarkoitusta jalkautumiselle. Hyviä kokemuksiakin on ja jalkautumalla voidaan esimerkiksi kaup-
  • 27. 27 pakeskuksesta tavoittaa nuoria, joita ei muiden palveluiden piiristä tavoiteta. Usein tämän työ- muodon ongelmana on se, että kauppakeskukseen jalkautuvat työntekijät lähtevät kauppakeskuk- seen silloin kun heillä on muun työnsä lomassa aikaa. Käytännössä tämä saattaa toteutua hyvin harvoin tai tarkoittaa sitä, että työntekijät vain kävelevät kauppakeskuksen läpi. Tällä tavoin nuor- ten oleminen kauppakeskuksessa ei avaudu työntekijöille kokonaisuudessaan eivätkä he välttä- mättä edes näe kauppakeskuksessa aikaansa viettävien nuorten kokonaismäärää. Tämän hank- keen puitteissa tiedetään 2-3 kaupunkia, joissa nuorisotyöntekijöiden jalkautuminen kauppakes- kuksiin on säännöllistä ja tavoitteellista. Näiden työntekijöiden havainnot kauppakeskuksissa ai- kaansa viettävistä nuorista ovat hyvin tai täysin samanlaisia hankkeen havaintojen kanssa. Eräällä paikkakunnalla on havaittu, että mitä enemmän kauppakeskuksessa nuorisotyöntekijät näkyvät, sitä helpompaa yhteistyö yhteistyötahojen sekä myös nuorten kanssa on. Vartijoiden ja nuorisotyöntekijöiden parityöskentely Pääkaupunkiseudulla on toteutettu työmallia, jossa nuorisotyöntekijä ja vartija partioivat kauppa- keskuksessa työparina. Tämä mahdollistaa sen, että vartijat näkevät ja oppivat erilaisen lähesty- mistavan nuoriin. Lisäksi tietojenvaihto käy helpommin vartijan ja nuorisotyöntekijän välillä. Uute- na toimintamuotona on tämän parityöskentelyn lisäksi aloitettu toimintamalli, jossa nuorisotyön- tekijän lisäksi muun muassa sosiaalityöntekijä välillä toimii vartijan parina kauppakeskuksen parti- oinnissa. Nuorisotyöntekijät paikalla kauppakeskuksessa kerran viikossa Kauppakeskusten nuoret -hankkeen aikana eräässä kaupungissa alkoi uudenlainen yhteistyö kau- pungin etsivän nuorisotyön ja kauppakeskuksen toimijoiden välillä. Kauppakeskusten nuoret - hanke antoi sytykkeen tälle yhteistyölle viemällä yhteistyöhalukkuudesta viestiä eri toimijoille. Tällä hetkellä etsivät nuorisotyöntekijät ovat paikalla kauppakeskuksessa kerran viikossa klo 14-18 ja tämän toiminnan tavoitteena on eritoten olla läsnä ja saavutettavissa, mutta myös tavoittaa kauppakeskuksessa aikaansa viettäviä nuoria ja jutella heidän kanssaan luottamuksellisesti ja avoimesti. Työntekijät ymmärtävät, että tietämys nuorten maailmasta ja erilaisista ilmiöistä laaje- nee tätä kautta. Lisäksi he ovat tavanneet kauppakeskuksen edustajaa, vartijoita ja muuta henkilö- kuntaa ja yhteistyötä heidän kanssaan on tarkoitus tehdä.
  • 28. 28 Nuorisotiedotuspiste kauppakeskuksessa Parin kauppakeskuksen tilassa toimii nuorisotiedotuspiste. Nämä tilat eivät ole nuorten oleiluun tarkoitettuja tiloja, mutta kuitenkin ainakin yhdessä hankkeessa mukana olleessa nuorisotiedotus- pisteessä on ilmennyt sitä, että nuoret tulevat tiedotuspisteeseen viettämään aikaa. Nuorisotila kauppakeskuksessa Nuorille suunnattua tilaa on kokeiltu lyhyesti muutaman kuukauden ajan parissa kauppakeskuk- sessa ja noin 1,5 vuoden ajan yhdessä kauppakeskuksessa. Nuorisotila kauppakeskuksessa voi olla toimiva ratkaisu kunnalliselle nuorisotyölle. Kokemukset nuorisotilasta kauppakeskuksessa osoit- tavat, että nuorisotila kauppakeskuksessa voi tavoittaa myös sellaisia kauppakeskuksessa aikaansa viettäviä nuoria, jotka eivät aikaisemmin nuorisotiloilla ole käyneet. Tekemämme kartoitukset ovat kuitenkin osoittaneet, etteivät kaikki paljon aikaansa kauppakeskuksissa viettävistä nuorista edel- leenkään näitä tiloja koe omikseen eivätkä siellä käy. Tavoitimme kartoituksissamme nuorisotilaa kokeilleissa kauppakeskuksissa heavy user nuoria, jotka eivät kauppakeskuksen nuorisotilassa käy vaikka sen olemassa olosta tietävätkin. Nuorisotilan vieminen kauppakeskukseen kiinnostaa hankkeen selvitysten mukaan muitakin nuori- sotoimijoita, mutta sen esteenä on usein kunnallisen nuorisotyön resurssipula, eivätkä kauppakes- kuksen liikehuoneistot eivät ole halpoja. Yhdessä kauppakeskuksessa noin 1,5 vuotta toiminnassa ollutta nuorisotilaa lukuun ottamatta muut kauppakeskuksessa toimineet nuorisotilat ovat saa- neet kauppakeskukselta tilat toimintaansa ilmaiseksi siihen asti kunnes vuokralainen tuolle tilalle on löytynyt. Tällainen mahdollistaa nuorisotilan viemisen kauppakeskukseen, mutta samalla se asettaa nuorisotoimen eriarvoiseen asemaan kauppakeskuksen muiden vuokralaisten kanssa ei- vätkä he ole kauppakeskuksessa tasavertaisena toimijana muiden toimijoiden kanssa. Nuoret suunnittelemassa kauppakeskusta Yhdessä kaupungissa nuoret on otettu mukaan suunnittelemaan rakenteilla olevaa kauppakeskus- ta jo aivan rakentamisen alkumetreistä asti. Muutama nuori on kertonut omia toiveitaan ja ideoi- taan ja lisäksi nuoret ja kaupungin työntekijät ovat keränneet ideoita kaupungin eri alueiden kou- luista. Nuoret ovat päässeet kertomaan toiveitaan ja ideoitaan tulevan kauppakeskuksen ulko- ja sisätiloihin sekä koskien liikkeitä ja kauppakeskuksen tulevaa toimintaa.
  • 29. 29 5.2 Hankkeessa kokeillut toimintamallit Hankkeen yhtenä tavoitteena oli kokeilla 2-4 yhteistä toimintamallia, joiden tarkoitus oli kokeilla kaupallisten toimijoiden vastuullisuuden lisäämistä nuoriin liittyvissä kysymyksissä, kokeilla ja mal- lintaa kunnallisen nuorisotyön ja vartiointitoimialan yhteistyötapoja tiedon välittämisessä, nuorten kohtelussa ja kohtaamisessa sekä kokeilla uudenlaisen palvelun toimivuutta palveluiden saavutet- tavuuden parantamisessa. Hankkeen aikana pilotoitiin yhteensä kolme uutta toimintamallia, joita kuvataan seuraavaksi lyhyesti. Kauppakeskuksen nuori -kampanja Hankkeessa kokeiltiin QR-koodin toimivuutta kauppakeskuksissa aikaansa viettävien nuorten osal- lisuuden vahvistamisessa. Yhteistyössä kauppakeskus Itiksen kanssa toteutettiin viikon mittainen Kauppakeskuksen nuori -kampanja, jossa käytettiin hyväksi QR-koodia. Kampanjassa laitettiin QR- koodilla varustettuja julisteita ympäri kauppakeskusta ja koodin lukemalla pääsi vastaamaan lyhy- een kyselyyn koskien kauppakeskuksessa käyntiä, asiointi- ja asiakaskokemuksia sekä toiveita pa- remman kauppakeskuksen puolesta. Vastanneiden kesken arvottiin lahjakortti vapaavalintaiseen kauppakeskuksen liikkeeseen. Kampanjan tavoitteena oli kokeilla, onko QR-koodia mahdollista käyttää nuorten äänen kuuluviin saamiseksi ja tämä kokeilu onnistui hyvin. Kampanjaan saatiin yhteensä 43 vastausta ja se tavoitti kohderyhmänsä hyvin: vastaajista 42 % oli 13-17-vuotiaita ja 33 % 18-23-vuotiaita. Lisäksi noin 30 % vastaajista oli heavy usereita ja yhteensä 71 % vastaajista käy kauppakeskuksessa vähinään ker- ran viikossa. Kyselyyn vastanneista 49 % oli tyttöjä ja 51 % poikia. Kampanjan kautta saatiin hyvää tietoa kauppakeskuksessa käyvistä nuorista ja paljon hyviä ideoita paremman kauppakeskuksen puolesta. Kauppakeskuksen rakennusvaiheen suunnitteluyhteistyön organisointi Yhden rakenteilla olleen kauppakeskuksen suunnitteluun otettiin hankkeen aikana nuoria mukaan. Kauppakeskusten nuoret -hankkeen ensimmäisessä osassa aloitettiin tämän suunnitteluyhteistyön organisointi. Suunnitteluyhteistyö ei tämän hankkeen aikana ehtinyt edetä pitkälle, sillä tällaisten asioiden organisointi osoittautui hitaaksi prosessiksi saada kunnolla käyntiin. Suunnitteluyhteistyö-
  • 30. 30 tä jatketaan edelleen, mikäli hanke saa jatkorahoitusta. Jatkossa tarkoituksena on olemassa olevaa yhteistyötä jatkamisen lisäksi laajentaa sitä myös muihin nuoriin, erityisesti ”heavy user” nuoriin. Koulutus Savon ammatti- ja aikuisopiston turvallisuusalan ja Humanistisen ammattikorkeakoulun yhteisö- pedagogiikan opiskelijoille järjestettiin koulutukset aiheenaan nuoret kaupallisissa tiloissa ja nuor- ten kohtaaminen. Savon ammatti- ja aikuisopiston turvallisuusalan koulutukseen osallistui yhteen- sä 16 opiskelijaa ja Humanistisen ammattikorkeakoulun yhteisöpedagogiikan opiskelijoita osallistui yhteensä 23. Koulutukset toteutettiin yhteistyössä ABC kohtaa nuoria -hankkeen kanssa. Turvalli- suusalan opiskelijoiden koulutuksen toteuttamisen idea syntyi hankkeen aikana samalla kun varti- joiden ja järjestyksenvalvojien suuri rooli nuorten arjessa kauppakeskuksissa sai vahvistusta ken- tällä tehdyn työn aikana. Savon ammatti- ja aikuisopiston turvallisuusalan opiskelijoiden koulutus oli ensimmäinen turvallisuusalalle suunnattu koulutus tästä aiheesta.
  • 31. 31 6 LOPUKSI 6.1 Kauppakeskukset nuorten kasvun tärkeinä tiloina Perinteisesti nuorten hyvinvoinnin on nähty jäsentyvän kodin, koulun ja kavereiden kautta. Nämä ovat nuoren hyvinvoinnin kannalta edelleen tärkeitä tekijöitä. Nykyään nuoren elämään tyytyväi- syys ja onnellisuus edellyttävät vapaa-aikaa. Kaupalliset toimijat tarjoavat nuorille tilan, jossa tätä vapaa-aikaa toteuttaa. Kauppakeskukset osoittautuivatkin hankkeen aikana tärkeiksi nuorten ko- koontumis- ja kohtauspaikoiksi. Kauppakeskuksiin ei tulla vain tekemään ostoksia vaan erityisesti heavy usereille ja piipahtelijoille kauppakeskus on ennen kaikkea sosiaalinen paikka, jossa ylläpide- tään ja luodaan ystävyys- ja kaveruussuhteita. Heavy usereille kauppakeskus on niitä harvoja va- paa-ajan paikkoja, jossa he pystyvät tätä tekemään. Tämä kaveriporukoihin liittyminen on tärkeä nuoruuden kehitysvaihe ja nuorten hyvinvoinnin kannalta ystävyys- ja kaveruussuhteet ovat ensi arvoisen tärkeitä. Nuoret esimerkiksi pitävät ystävien puutetta tärkeimpänä syynä yhteiskunnalli- seen syrjäytymiseen (Myllyniemi 2009, 88). Nuoruudessa vanhempien merkitys vähenee ja nuori irtautuu kodin vaikutuspiiristä. Nuori tarvit- see fyysistä ja emotionaalista tilaa kehittyä, oppia tuntemaan itsensä, rajansa ja mahdollisuutensa sekä tilaa tehdä erehdyksiä ja kokeiluja (Aalberg & Siimes, 1999). Nuori siis tarvitsee tiloja, joissa toteuttaa nuoruuden kasvutehtäviä. Aikaisemmin näitä tiloja tarjosivat muun muassa kadut, torit, puistot ja maitolaiturit, jonne nuoret kokoontuivat vapaa-ajallaan. Nykyään nuoret kokoontuvat yhä enenevissä määrin kaupallisiin tiloihin. Nuorten kokoontumisessa on kyse aikuiseksi kasvami- seen ja identiteetin kehittymiseen liittyvästä jokapäiväisestä ”työstämisestä”. Aikuisille nuorten oleilu kauppakeskuksessa voi näyttäytyä turhanpäiväisenä mitään tekemättömyytenä, mutta tämä vapaa oleilu on osa nuoruuteen kuuluvaa tärkeää kasvutehtävää, jossa nuoret luovat omaa identi- teettiään, muodostavat kaverisuhteita ja myös kokeilevat aikuisen maailmaan astumista ilman vanhempia, opettajaa tai esimerkiksi harrastuksenohjaajaa.
  • 32. 32 Nuorten toteuttaessa kasvutehtäviä kaupallisissa tiloissa, värittää kaupallisuus nuorten kasvua aikuiseksi. Tämä näkyy esimerkiksi siinä, että nuoret kokevat kuuluvansa ja osallistuvansa yhteis- kuntaan asiakkuuden ja kuluttamisen kautta. Tässä yhteydessä on hyvä ymmärtää, että nuorille asiakkuus on laajempi käsite kuin usein aikuisina ajattelemme. Nuoret kokevat olevansa kauppa- keskuksen asiakkaita myös silloin kun he vain viettävät aikaansa kauppakeskuksessa. Asiakkaana oleminen ei siis välttämättä nuorten mielestä edellytä ostamista. Tämä asiakkuuden ja kuluttami- sen merkitys nuorten yhteiskuntaan osallistumisen muotona on tärkeää havaita, sillä nuorille se tarjoaa yhden tärkeistä yhteiskuntaan kuulumisen muodoista. 6.2 Aikuisuutta tarvitaan Se, että nuoret toteuttavat tänä päivänä enenevässä määrin kasvutehtäviään kaupallisissa tiloissa, tuo uudenlaisia haasteita kaupallisille toimijoille ja toimitiloista vastaaville. Nuoruusiän kasvuun kuuluu muun muassa auktoriteettien testaaminen ja kyseenalaistaminen. Tätä nuoret kokeilevat kaupallisten tilojen aikuisiin, eli esimerkiksi myyjiä ja vartijoita kohtaan. Kaupalliset toimijat eivät ole sanan varsinaisessa merkityksessä kasvattajia, mutta kasvatukselliset mallit ja neuvot voivat auttaa pääsemään parempaan vuorovaikutukseen nuorten kanssa ja parantaa siten kaikkien viih- tyvyyttä yhteisissä tiloissa. Kauppakeskuksissa erityisesti vartijat ja järjestyksenvalvojat ovat niitä aikuisia, jotka nuoria päivit- täin kohtaavat. Aikuisuudella perinteisesti tarkoitetaan viisautta ja sitä, että aikuinen välittää elä- män pelisääntöjä nuorille. Tällaista aikuisuutta on mahdollista toteuttaa kauppakeskuksissa olevi- en aikuisten toimesta, jolloin se näyttäytyy kauppakeskuksessa aikaansa viettäville nuorille esi- merkiksi ystävällisenä palveluna. Kauppakeskuksissa aikaansa viettävät nuoret ottavat mallia kauppakeskuksessa olevista aikuisista ja nuoret peilaavat omaa käyttäytymistä näiden aikuisten käyttäytymiseen. Varsinkin heavy usereille kauppakeskuksessa olevat aikuiset saattavat olla niitä aikuisia, joita nuoret eniten arjessaan näkevät. Kauppakeskuksen vartija tai järjestyksenvalvoja voi toisin sanoen olla nuorelle läheisempi ja tutumpi aikuinen kuin nuoren omat vanhemmat. Nuorten vapaa-ajan vietto korostuu kauppakeskuksen käytävillä, rappukäytävissä ja ulko-ovien läheisyydes-
  • 33. 33 sä eli niin sanotussa puolijulkisessa tilassa. Kauppakeskuksen muu henkilökunta on ehkä enemmän taka-alalla, sillä esimerkiksi liikkeiden myyjät näkevät pääasiassa vain oman liikkeensä sisällä ta- pahtuvan toiminnan. Lisäksi myyjät usein kutsuvat vartijat ja järjestyksenvalvojat paikalle häiriöi- den ilmetessä. Kauppakeskuksen siivoojat ovat vartijoiden ja järjestyksenvalvojien lisäksi toinen ammattikunta, joka kauppakeskuksissa nuorten tekemisiin törmää, sillä siivoojat joutuvat siivoa- maan nuorten jälkeensä jättämät sotkut ja töhryt. Hankkeen aikana kartoitusta tekevät työntekijät saivat omakohtaista kokemusta siitä, kuinka aikui- sen läsnäolo kauppakeskuksessa on siellä paljon aikaansa viettäville nuorille tärkeää. Varsinkin heavy usereiksi osoittautuneet nuoret kaipasivat selvästi aikuista, jonka kanssa keskustella. Mo- nesti nämä nuoret hämmästyivät suuresti sitä, että aikuiset tulivat heidän kanssaan keskustele- maan muutenkin kuin jostain valittamalla ja käskemällä nuoria muualle. Nuoret selvästi arvostivat sitä, että heidän kanssaan keskusteltiin ilman negatiivista ennakkoasennetta ja että heidän näke- myksiään kuunneltiin. 6.3 Väljien tilojen ja ylisukupolvisten kohtaamisten merkitys Sen lisäksi, että kauppakeskukset tarjoavat nuorille tiloja luoda ja ylläpitää ystävyys- ja kaveruus- suhteita, ne myös tarjoavat tärkeän paikan kohdata kaiken ikäisiä ja eri sosio-ekonomisista luokista tulevia ihmisiä. Kauppakeskukset ovat niitä harvoja paikkoja, johon pääsevät kaikki ihmiset eri ikä- luokista, sukupuolista, etnisestä taustasta ja sosio-ekonomisesta asemasta riippumatta. Kauppa- keskuksissa voivat käydä niin vanhukset, lapset kuin nuoret ja sekä tytöt että pojat. Kauppakeskuk- set ovat myös niitä harvoja paikkoja, johon esimerkiksi somalitytöt voivat mennä. He eivät voi mennä esimerkiksi nuorisotiloille tai uimahalliin. Kauppakeskukset ovat toisin sanoen yllättävän väljiä tiloja, vaikka niiden usein ajatellaankin olevan vain ostoksia tekeviä ihmisiä varten. Kehitys menee tällä hetkellä enenevässä määrin siihen suuntaan, että palveluita ja vapaa-ajan viettopaik- koja tuodaan kauppakeskuksiin. Tämä kauppakeskusten väljyys ja monipuolisuus on tärkeää säilyttää. On osoitettu, että ihmisten hyvinvoinnille on tärkeää kohdata erilaisia ihmisiä ja satunnaiset kohtaamiset ovat tärkeitä ihmi-
  • 34. 34 sen hyvinvoinnin kannalta ja juuri näitä kauppakeskuksissa tapahtuu runsaasti. Jotkut nuoret ker- toivatkin kartoituksissa, että he tulevat vapaa-ajallaan kauppakeskukseen juuri siksi, että siellä näkee muita ihmisiä ja he voivat olla ihmisten ilmoilla. Hankkeen aikana myös kysyimme nuorilta, olisiko heistä hyvä, jos vanhukset vietäisiin pois kauppakeskuksista. Vastaus tähän kysymykseen oli ei. Samoin kysyimme vanhuksilta, haluaisivatko he nuoret pois kauppakeskuksista ja vastaus tä- hänkin oli ei. Vanhusten mielestä nuorten olemista ja tekemisiä on kauppakeskuksessa mukava seurata ja lisäksi nuoret tekevät paikasta elävän. 6.4 Nuorten Palvelu ry:n loppusanat Hankkeen aikana olemme yllättyneet siitä, kuinka monipuolisia ja täynnä mahdollisuuksia alun perin aivan muihin tarkoituksiin tehdyt kaupalliset tilat ovat. Kaupallisilla toimijoilla ja tiloilla on suuri mahdollisuus tehdä yhteiskuntavastuullista toimintaa ja sitä tehdään jo yllättävän paljon tällä hetkellä. Kauppakeskukset ovat hankkeen aikana osoittautuneet uudenlaiseksi toimintakentäksi, jossa nuorten hyvinvoinnin hyväksi on paljon mahdollisuuksia toimia. Tämä vaatii kuitenkin uuden- laisia toimintatapoja ja jo olemassa olevia yhteistyön muotoja on tässä raportissa kuvattu. Kaup- pakeskuksen henkilökunnan osaamista tai voimavaroja olisi mahdollista käyttää enemmän nuor- ten hyvinvoinnin parantamiseksi. Erityisesti tämä tarjoaa uusia mahdollisuuksia kauppakeskusten yhteiskuntavastuulliselle toiminnalle tulevaisuudessa. Olemme huomanneet, että usein isoimpana ongelmana toimia nuorten hyvinvoinnin puolesta kauppakeskuksissa on negatiivinen ennakkoasenne kaupallisuutta ja kaupallisia toimijoita kohtaan. Kaupalliset toimijat eivät kuitenkaan ole yksi yhtenäinen ryhmä vaan moniaineksinen kenttä. Hankkeen aikana on koettu jopa yllättävän paljon kiinnostusta nuorten hyvinvointiin kaupallisten toimijoiden puolelta ja omat kokemukseni yhteistyöstä kaupallisten toimijoiden kanssa ovat posi- tiivisia. Tässä asiassa meillä nuorisoalan toimijoilla on ehkä tarvetta tarkastella omia ennakkoasen- teitamme kaupallisuudesta. Kaupallisuus ei ehkä olekaan yhtä kuin ongelma kuten eivät nuoret ja nuorisokaan ole yhtä kuin ongelma.
  • 35. 35 LÄHTEET Aalberg, Veikko & Siimes, Martti A. 1999. Lapsesta aikuiseksi. Nuoren kypsyminen naiseksi tai mie- heksi. Gummerus, Helsinki. Komonen, Pauli 2012. Graffitimaalarin vaiheet alakulttuurissa ja toiminnan luonne. Teoksessa Mikko Salasuo & Janne Poikolainen & Pauli Komonen (toim.). Katukulttuuri – Nuorisoesiintymiä 20o0-luvun Suomessa. Nuorisotutkimusverkosto/Nuorisotutkimusseura, Helsinki, 169-198. Malinen, Piritta 2011. Kannu vie – kohti taidetta? Graffitikokemus sekä graffitin ja kuvataideope- tuksen vuorovaikutus. Acta Universitatis Lapponiensis 215. Lapin yliopistokustannus: Rovaniemi. Myllyniemi, Sami 2009. Aika Vapaalla. Nuorten vapaa-aikatutkimus 2009. Opetusministeriö & Nuo- risotutkimusverkosto/Nuorisotutkimusseura & Nuorisoasiain neuvottelukunta, Helsinki.