Julkistaminen2016 uusin
•Download as PPT, PDF•
0 likes•62 views
Esitelmä-slidet kirjani Muukalainen tuli kylään tiimoilta.
Recommended
Recommended
More Related Content
Featured
Featured (20)
Julkistaminen2016 uusin
- 1. Muukalainen tuli kylään 1 Minna Säävälä PhD, dos. Monikulttuurisuusasioiden päällikkö Väestöliitto © Brian Despain
- 2. Esittäjä, yksikkö, pvmVÄESTÖLIITTO Etunimi Sukunimi 2
- 3. Tekikö evoluutio meistä muukalaisvihamielisiä? Esittäjä, yksikkö, pvmVÄESTÖLIITTO Etunimi Sukunimi 3
- 4. Esittäjä, yksikkö, pvmVÄESTÖLIITTO Etunimi Sukunimi 4 Tunteet kytkevät nykyihmisen evoluutioon Scott McCloud http://imgur.com/gallery/gsOv9
- 5. Mistä saamme tietoa evoluutiohistoriasta? Esittäjä, yksikkö, pvmVÄESTÖLIITTO Etunimi Sukunimi 5
- 6. Esittäjä, yksikkö, pvmVÄESTÖLIITTO Etunimi Sukunimi 6
- 7. Male warrior hypothesis? Esittäjä, yksikkö, pvmVÄESTÖLIITTO Etunimi Sukunimi 7
- 8. Maailman asuttaminen • Homo sapiens levittäytyi Afrikasta muille mantereille noin 150 000 vuoden aikana • loi suhteita ’vieraisiin’ pitkän ajan kuluessa (neandertalilaiset, denisovalaiset…) • Homo sapiens hyötyi kyvystään ylittää raja-aitoja • Muut ihmislajit kuolivat sukupuuttoon Esittäjä, yksikkö, pvmVÄESTÖLIITTO Etunimi Sukunimi 8
- 9. Liikkuvuus on ihmiselle lajityypillinen ominaisuus Esittäjä, yksikkö, pvmVÄESTÖLIITTO Etunimi Sukunimi 9
- 10. Evoluutioko siis muukalaisvihan takana? • Jossain mielessä kyllä • … mutta myös ei • Evoluutio on luonut myös taipumuksen o luoda suhteita ulkopuolisiin o liikkuvuuden Esittäjä, yksikkö, pvmVÄESTÖLIITTO Etunimi Sukunimi 10
- 11. Pelkoa, vihaa ja torjuntaa – mutta myös vetovoimaa ja uteliaisuutta Esittäjä, yksikkö, pvmVÄESTÖLIITTO Etunimi Sukunimi 11
- 12. Yksin jäävää kohtasi kuolema • Either you marry out or you die out • ’yhteisvakuuttaminen’ • sodat • Toisaalta: keneen voi luottaa? Esittäjä, yksikkö, pvmVÄESTÖLIITTO Etunimi Sukunimi 12
- 13. • Viha ihmisryhmiä kohtaan on opittua ja poliittista o Oli kyse eriuskoisista, ulkomaalaisista tai aatteellisista vastustajista Esittäjä, yksikkö, pvmVÄESTÖLIITTO Etunimi Sukunimi 13
- 14. • Vähempiosaisten pelot • Kilpailu resursseista • Vuorovaikutus • Moraali Esittäjä, yksikkö, pvmVÄESTÖLIITTO Etunimi Sukunimi 14
- 15. Esittäjä, yksikkö, pvmVÄESTÖLIITTO Etunimi Sukunimi 15
- 16. Etnosentrismi… • ’kansa omaan napaan tuijottamassa’ • näyttää jossain määrin väistämättömältä • Mutta: o Ulkopuolisten hyväksikäyttö? o Vihamielisyys? o Hyökkäävyys? • Ulkopuolisen jäljittely, pelastajaliikkeet
- 17. • Ihmiset luovat tunteiden avulla meitä ja muita. • Tunnereaktioihin perustuvat siteet lujempia kuin vain tiedollisesti opitut
- 18. Esittäjä, yksikkö, pvmVÄESTÖLIITTO Etunimi Sukunimi 18 Jouko Marttinen, Suomen lähetysseura
- 19. Vielä politiikasta • Miksi populismi ja muukalaisvastaisuus vetoaa niin moniin? • Pelon tunteella johtaja sitoo ihmiset itseensä, saa toimimaan • Myös poliittisen yhteisön luonne: o Poissulkeva erityisyys: helppo herättää tunneside o Universalistinen, liberaali valtio: tunnesidettä vaikeampi luoda Esittäjä, yksikkö, pvmVÄESTÖLIITTO Etunimi Sukunimi 19
- 20. Tunteet eivät syrji muita, vaan teot. • Mahdollisia kielteisiä tunnereaktioita ei voi estää, mutta voi työstää. • Tunteet tulevat annettuina, mutta teot ovat ratkaistavissa itse. • Teot vaikuttavat tunteisiin.
- 21. Kiitos kuulijoille! minna.saavala@vaestoliitto.fi Esittäjä, yksikkö, pvmVÄESTÖLIITTO Etunimi Sukunimi 21
Editor's Notes
- Muukalainen – lintu vai kala? Vai kala kuivalla maalla? Tai susi lampaan höyhenissä?
- Kun muukalainen tuli kylään, mukana tuli pelko -- ja viha. Muukalaisia on tullut viimeisen vuoden ajan kyliin, ja erityisesti kyliin, enemmän kuin aiemmin. Tässä esityksessä lähden katsomaan vähän kauemmas kuin viime aikojen poliittisiin ja some debatteihin, aina ihmilajin kehityshistoriaan saakka. Näin koetan selvittää, mihin voimakkaat muukalaisten aikaansaamat tunnereaktiot oikein perustuvat. Eri tieteenaloilla on asiasta omat lähestymistapansa ja korostuksensa. Minua on kuitenkin kiehtonut ajatus ihmisen kehityksen pitkästä kaaresta. Näin haluan kommentoida omalla tavallani, toivottavasti vähän raikkaammalla tavalla, kuin aika synkeäksi ja monia meitä ahdistavaksi käynyt juupas-eipäs keskustelu maahanmuutosta.
- Lähden kysymään, … Meillä on voimakkaita mielikuvia siitä, millainen kivikauden ihminen oli.
- Syynä sille, miten päädyin evoluutiota käsittelemään – minullahan ei ole mitään erityistä biologista tai evoluutiopsykologista koulutusta – seurasi siitä kun tajusin, että tunnereaktiot ovat se ilmiö joka kytkee nykyihmisen evoluutiohistoriaan. On erotettava toisistaan tunnereaktiot ja tunnekokemukset. Tunnereaktiot ovat vahvasti esitiedollisia, fyysisiin tiloihin liittyviä ja ne ilmenevät ihmisen kasvoilla 6 perustunteena (viha, pelko, ilo, suru, inho, hämmästys). Nämä tunnistetaan universaalisti ihmiskasvoista. Tunnekokemukset taas perustuvat symbolifunktioon kykyymme käsitellä kielen ja käsitteiden avulla tunnetilojamme.
- Tietoa saadaan tunnereaktioiden oalta kokeellisesta tutkimuksesta. Jotakin koetetaan päätellä nykyajan metsästäjä-keräilijöistä. Paleoantropologia antaa jotakin tietoa.
- Mielenkiintoisia tutkimustuloksia on saatu kun naisten ulkoryhmiin suhtautumisen eroja on kokeellisesti tutkittu naisten kuukautiskierron ja raskauden eri aikoina. Melissa McDonald ja kumppanit havaitsivat, että ovulaatiovaiheessa naiset reagoivat torjuvammin ja pelkäävämmin fyysisesti vahvoiksi kuvailtuja ulkoryhmän miehiä kohtaan. Pelko ei siis liity niinkään fyysiseen erilaisuuteen tai ihonväriin vaan siihen tosiseikkaan, että miehet koetaan muukalaisiksi ja eriryhmäläisiksi sekä uhkaaviksi monilukuisuutensa tai suuren kokonsa vuoksi. Naisten taipumus ovulaation aikaan ja alkuraskaudesta olla muita naisia torjuvampia ja pelokkaampia muukalaisia kohtaan on selitetty esimerkiksi sillä, että vieraiden torjunta alkuraskautena on vähentänyt tartuntatautiriskiä, mikä taas on parantanut jälkeläisten hengissä säilymisen mahdollisuuksia. On oletettu, että omaan ryhmään turvautumalla naisten on helpompaa turvata itsemääräämisoikeutensa ja jälkeläisten hengissä säilyminen näinä ovulaation ja raskauden kriittisinä aikoina. Carla de Dreun tutkimuksissa on havaittu että oksitosiini, ns. hellyyshormoni, vaikuttaa myös miesten suhtautumiseen ulkoryhmiin. Oksitosiinisuihkeen saaneet miehet ovat lumesuihketta saaneita valmiimpia esimerkiksi uhraamaan ulkoryhmän jäsenen. Koetuloksia tulkitessamme on kuitenkin hyvä pitää mielessä, etteivät koetilanteet suoraan johda jonkinlaiseen käyttäytymiseen normaalielämän hyvin monimutkaisissa tilanteissa.
- On havaittu, että miehet ovat “heimosidonnaisempia” kuin naiset keskimäärin: he ovat keskimäärin valmiimpia väkivallan käyttöön kohtaamisissa ja heillä on vahvempi taipumus vähätellä ulkoryhmän jäsenten inhimillisyyttä. Miehet käyttävät epämääräisen uhkaavissa tilanteissa naisia herkemmin ulkoryhmäläisistä vihamielisiä stereotypioita sekä eläinmetaforia. Miehet ovat myös naisia alttiimpia uhrautumaan oman ryhmän puolesta. Samankaltaisia tuloksia on saatu eri puolilla maailmaa, joten kyse ei ole vain länsimaalaisesta miehisen roolimallin mukaisesta käyttäytymisestä. Psykologi Melissa McDonald ja kumppanit tuovat esiin, että miehet suhtautuvat kielteisemmin nimenomaan ulkoryhmän miehiin, ei niinkään naisiin. Näitä eroja McDonald ja kumppanit selittävät heijastumina ihmislajin kehityshistoriasta, jossa miesten taipuvaisuus oman ryhmän naisten turvaamiseen torjumalla ulkoryhmän miehiä on palkinnut paremmalla lisääntymismenestyksellä. Naisilla on taas ollut hyötyä toimintatavoista, jotka ovat vähentäneet seksuaalisen väkivallan uhkaa, jota ulkopuolisten miesten on ajateltu merkitsevän.
- Miten nämä psykologiset toimintataipumukset liittyvät ihmislajin kehityshistoriaan? Ihmisen levittäytyminen eri mantereille tuo mielenkiintoisen uuden näkökulmaan ihmiseen ylivertaisen menestyksekkäästi levittäytyneenä eläinlajina. Tuossa prosessissa on huomattu, että sekoittuminen toisiin ihmislajeihin on tuonut homo sapiensille etulyöntiaseman selviytymisessä HL-antigeenit haltuun, etua tautien vastustuskyvyn kanssa uusilla asuinalueilla.
- Ihmislajin historian vaikutuksen voisi tiivistää sanomalla, että…
- Suurin uhka ympäristön muutokset ja pienten ryhmien haavoittuvuus
- Edward Tylor
- Vaikka olemme puhuneet evoluution vaikutuksista ihmismielen tunneperäiseen suhtautumiseen ulkopuolisiin ja omaan ryhmään, on huomioitava että se on vain pieni osa spektriä jonka muukalaiseen suhtautumisen tavat ja tulkinnat muodostavat nyky-yhteiskunnassa.
- Yhteiskunnissa, suhtautumista ulkoryhmiin määrittävät ennen kaikkea nämä tekijät:
- Ei etsitä toisesta muukalaista, vaan etsitään toisesta meikäläistä