Successfully reported this slideshow.
We use your LinkedIn profile and activity data to personalize ads and to show you more relevant ads. You can change your ad preferences anytime.
Tapaluokat eli
modukset
luen
lukenen
lue! lukekaa!
lukisin
Esityksen kuvat: Clipart & omat valokuvat
Verbin muodosta näkyy
aikamuoto ja persoonamuoto,
esim.
luen
= preesens, yks.1.p. (= minä)
luin
= imperfekti, yks.3.p. (= ...
Aikamuotojen ja persoonamuotojen
lisäksi suomen kielessä on
4 tapaluokkaa eli modusta,
jotka ilmaisevat sitä, miten puhuja...
Indikatiivi
on tavallisin modus, eräänlainen yleismodus.
Indikatiivilla ei ole tunnusta, eli ”normaalit”
verbinmuodot ovat...
aktiivi:
Hän lukee. ~ Hän luki. ~
Hän on lukenut. ~ Hän oli lukenut
passiivi:
Koulussa luetaan. ~ luettiin ~
on luettu ~ o...
Indikatiivia käytetään, kun
puhutaan yleispätevistä
asioista, jotka ovat varmoja
tai joita pidetään varmoina.
Jari Järvelä...
Vertaa lauseita, kun niihin lisätään jokin sana, joka
kertoo epävarmuudesta tms.
Tyttö ja pommi on ehkä Järvelän paras kir...
Konditionaali = ISI-muoto
ilmaisee, että tekeminen tai oleminen on ehdollista eli
että jotakin voisi tapahtua, jos tietyt ...
aktiivi:
Hän lukisi / olisi lukenut
passiivi:
Koulussa luettaisiin / olisi luettu
Konditionaalilla on 2 aikamuotoa:
preese...
Konditionaalin kanssa käytetään usein jos-, tai
vaikka-sanoja, esim.
Lukisin enemmän kirjoja,
jos minulla olisi aikaa.
Vai...
Konditionaalia käytetään myös, kun on
* kohtelias pyyntö, kysymys tai ilmoitus
Saisinko katsoa tuota kirjaa, jota luet?
Ti...
Imperatiivi = käskymuoto
ilmaisee käskyä, kieltoa ja kehotusta.
Kun käskemme tai kiellämme toista ihmistä tai
toisia ihmis...
Harvoin käytettyjä käskymuotoja ovat
lukekoon, alköön lukeko (= hän)
lukekaamme, älkäämme lukeko (= me)
lukekoot, älkööt l...
Imperatiivia käytetään preesensissä, mutta on
olemassa myös imperatiivin perfekti (= mennyt
aika). Se on harvinainen muoto...
Potentiaali = NE-muoto
ilmaisee tekemisen mahdollisina tai todennäköisenä.
Potentiaalimuoto vastaa sanoja ”ehkä”, ”mahdoll...
HUOMAA: olla-verbin potentiaali on lienee:
minä lienen me lienemme
sinä lienet te lienette
hän lienee he lienevät
Kuitenki...
aktiivi:
Hän lukenee / Hän lienee lukenut
passiivi:
Koulussa luettaneen / lienee luettu
Potentiaalillakin on aikamuodoista...
Potentiaali on puhekielessä harvinainen. Usein
puhujat myös käyttävät sitä väärin:
pitää olla:
Hän tullee.
pitää olla:
Hän...
Potentiaalia näkee toisinaan uutisotsikoissa tai
artikkeleissa, kun kirjoittaja ei voi sanoa jotain
asiaa varmaksi.
Ilmati...
Upcoming SlideShare
Loading in …5
×

Modukset

3,265 views

Published on

Suomen kielen modukset

Published in: Education
  • Dating for everyone is here: ♥♥♥ http://bit.ly/2ZDZFYj ♥♥♥
       Reply 
    Are you sure you want to  Yes  No
    Your message goes here
  • Follow the link, new dating source: ❤❤❤ http://bit.ly/2ZDZFYj ❤❤❤
       Reply 
    Are you sure you want to  Yes  No
    Your message goes here

Modukset

  1. 1. Tapaluokat eli modukset luen lukenen lue! lukekaa! lukisin Esityksen kuvat: Clipart & omat valokuvat
  2. 2. Verbin muodosta näkyy aikamuoto ja persoonamuoto, esim. luen = preesens, yks.1.p. (= minä) luin = imperfekti, yks.3.p. (= hän) olemme lukeneet = perfekti, mon.1.p. (= me) olivat lukeneet = pluskvamperfekti, mon.3.p. (= he)
  3. 3. Aikamuotojen ja persoonamuotojen lisäksi suomen kielessä on 4 tapaluokkaa eli modusta, jotka ilmaisevat sitä, miten puhuja tai kirjoittaja suhtautuu sanomaansa.
  4. 4. Indikatiivi on tavallisin modus, eräänlainen yleismodus. Indikatiivilla ei ole tunnusta, eli ”normaalit” verbinmuodot ovat indikatiivissa, esim. aktiivi: Hän lukee. ~ Hän luki. ~ Hän on lukenut. ~ Hän oli lukenut. passiivi: Koulussa luetaan. ~ luettiin ~ on luettu ~ oli luettu
  5. 5. aktiivi: Hän lukee. ~ Hän luki. ~ Hän on lukenut. ~ Hän oli lukenut passiivi: Koulussa luetaan. ~ luettiin ~ on luettu ~ oli luettu Huomaa, että indikatiivilla on kaikki aikamuodot
  6. 6. Indikatiivia käytetään, kun puhutaan yleispätevistä asioista, jotka ovat varmoja tai joita pidetään varmoina. Jari Järvelän kirja Tyttö ja pommi ilmestyi vuonna 2014. Indikatiivia käytetään myös, kun halutaan antaa varma sävy, esim. painoarvoa omalle mielipiteelle. Tyttö ja pommi on Järvelän paras kirja.
  7. 7. Vertaa lauseita, kun niihin lisätään jokin sana, joka kertoo epävarmuudesta tms. Tyttö ja pommi on ehkä Järvelän paras kirja. Tyttö on pommi on minusta Järvelän paras kirja. Tyttö ja pommi on varmaan Järvelän paras kirja.
  8. 8. Konditionaali = ISI-muoto ilmaisee, että tekeminen tai oleminen on ehdollista eli että jotakin voisi tapahtua, jos tietyt ehdot toteutuisivat. aktiivi: Hän lukisi / olisi lukenut passiivi: Koulussa luettaisiin / olisi luettu
  9. 9. aktiivi: Hän lukisi / olisi lukenut passiivi: Koulussa luettaisiin / olisi luettu Konditionaalilla on 2 aikamuotoa: preesens (= nyt & tuleva) ja perfekti (= mennyt aika)
  10. 10. Konditionaalin kanssa käytetään usein jos-, tai vaikka-sanoja, esim. Lukisin enemmän kirjoja, jos minulla olisi aikaa. Vaikka en ehtisi tehdä muuta aamulla, niin luen aina sarjakuvat aamulehdestä.
  11. 11. Konditionaalia käytetään myös, kun on * kohtelias pyyntö, kysymys tai ilmoitus Saisinko katsoa tuota kirjaa, jota luet? Tilaamasi kirja olisi nyt noudettavissa. * toivomus Voi, olisipa loma, niin voisi lukea riippukeinussa. Haluaisin joululahjaksi Tyttö ja pommi –kirjan. * ehdotus Sinun pitäisi lukea tämä kirja. Menisit kirjastoon! Sieltä löytyy varmaan sopiva teos.
  12. 12. Imperatiivi = käskymuoto ilmaisee käskyä, kieltoa ja kehotusta. Kun käskemme tai kiellämme toista ihmistä tai toisia ihmisiä, käytämme imperatiivia. Lue! Lukekaa! Älä lue! Älkää lukeko!
  13. 13. Harvoin käytettyjä käskymuotoja ovat lukekoon, alköön lukeko (= hän) lukekaamme, älkäämme lukeko (= me) lukekoot, älkööt lukeko (= he) ~ luettakoon, älköön luettako (= passiivi)
  14. 14. Imperatiivia käytetään preesensissä, mutta on olemassa myös imperatiivin perfekti (= mennyt aika). Se on harvinainen muoto. Sitä käytetään joskus, kun kommentoidaan toisen sanoja tai käskyä. Olkoon opettaja vain sanonut, että pitää lukea 2 kirjaa, mutta minä ehdin lukea vain yhden.
  15. 15. Potentiaali = NE-muoto ilmaisee tekemisen mahdollisina tai todennäköisenä. Potentiaalimuoto vastaa sanoja ”ehkä”, ”mahdollisesti” ja ”taitaa”. aktiivi: Hän lukenee / Hän lienee lukenut = Hän ehkä lukee = Hän taitaa lukea passiivi: Koulussa luettaneen / lienee luettu = Koulussa mahdollisesti luetaan
  16. 16. HUOMAA: olla-verbin potentiaali on lienee: minä lienen me lienemme sinä lienet te lienette hän lienee he lienevät Kuitenkin passiivi: oltaneen
  17. 17. aktiivi: Hän lukenee / Hän lienee lukenut passiivi: Koulussa luettaneen / lienee luettu Potentiaalillakin on aikamuodoista vain preesens ja perfekti.
  18. 18. Potentiaali on puhekielessä harvinainen. Usein puhujat myös käyttävät sitä väärin: pitää olla: Hän tullee. pitää olla: Hän lienee kotona. Hän lienee tuleeHän lienee tulee Hän ollee kotona.Hän ollee kotona.
  19. 19. Potentiaalia näkee toisinaan uutisotsikoissa tai artikkeleissa, kun kirjoittaja ei voi sanoa jotain asiaa varmaksi. Ilmatieteen laitos: Seuraava hellejakso saapunee heinäkuussa. Obama voittanee vaalit.

×