Successfully reported this slideshow.
We use your LinkedIn profile and activity data to personalize ads and to show you more relevant ads. You can change your ad preferences anytime.

Tuli takaisin metsiin

53 views

Published on

Suomen metsäkeskuksen ja Tapio Oy:n 29.8.2018 Porissa järjestämän järjestämän Kulotus Metsäkeskuksen luonnonhoitohankkeena koulutuksen materiaalia.
Tuli takaisin metsiin! - Lauri Saaristo, Tapio Oy

Published in: Education
  • Be the first to comment

  • Be the first to like this

Tuli takaisin metsiin

  1. 1. 28.9.2018Tapio Oy 1 Tuli takaisin metsiin!
  2. 2. Yksityismetsien kulotusten lisäämisen tavoitteet Lauri Saaristo, Tapio Oy Kulotus-koulutus, Pori 29.8.2018
  3. 3. 28.9.2018Tapio Oy 3 Miksi tuli pitää saada takaisin metsiin? • Tuli on tärkeä ekologinen tekijä havumetsävyöhykkeen metsissä • Luonnonpaloista syntyvien metsäpaloympäristöjen pinta-ala on nykyään hyvin alhainen verrattuna menneisiin aikoihin • Tehokkaan metsäpalontorjunnan ilmiselvien hyötyjen kääntöpuolena olemme vaarassa menettää perimältään ainutlaatuisia eliöpopulaatioita ja erityisiä luontotyyppejä: luonnon monimuotoisuus köyhtyy. • Tuli takaisin = hallittu tulenkäyttö takaisin
  4. 4. 28.9.2018Tapio Oy 4 Kulotusten ja ennallistamispolttojen määrät hehtaareina 2000-2015 (Lähde. Metsätilastollinen vuosikirja 2014, Metsätilastot/LUKE)
  5. 5. Metsäpalot ja kulottaminen viime vuosikymmeninä • 2000-luvulla metsäpalopinta-ala on pysynyt suuruusluokaltaan samanlaisena eli keskimäärin 500 hehtaarin molemmin puolin. • Hallitun tulenkäytön tilanne - ennallistamispolttoala on vakiintunut 50-150 hehtaariin eikä sitä tavoitteista huolimatta ole onnistuttu kasvattamaan. - Metsänhoidollisten kulotusten määrä on tasaisesti vähentynyt n 1000-2000 hehtaarista muutamaan sataan hehtaariin (edellinen kuvaaja). - Säästöpuuryhmien polttoja on tehty vuosittain muutamia kymmeniä - Paahdeympäristöjen hoitopolttoja eli karuunnuttamiskulotuksia selvästi vähemmän kuin edellisiä, arviolta muutamia hehtaareja vuodessa. • Suomen metsiin syntyy metsäpaloympäristöjä +-1 000 hehtaaria/vuosi 28.9.2018Tapio Oy 5
  6. 6. Tavoitteena pysäyttää kulotusten väheneminen ja kääntää hallittu tulen käyttö talousmetsissä kasvu- uralle Valtakunnallisen kehittämisen päämäärät 2017-2019 1. Luonnonhoitohanke-kulotukset käynnistyvät 2. Tulevaan metsätalouden kannustejärjestelmään saadaan toimiva tuki talousmetsien kulotuksille 3. Selvitetään tulen käyttöä keinona kustannustehokkaassa maankäytön muutoksessa talousmetsästä suojelualueeksi MMM:n rahoittama Tuli takaisin metsiin -kehittämishanke
  7. 7. 28.9.2018Tapio Oy 7 Kulottamistavat 2000-luvulla • Uudistusalan metsänhoidollis- luonnonhoidolliset kulotukset • Säästöpuuryhmän poltto • Ennallistamispoltto eli ennallistamiskulotus • Karuunnuttamiskulotus • Kemera: Metsien monimuotoisuutta edistävä kulotus
  8. 8. 28.9.2018Tapio Oy 8 Kulotusten vaikuttavuus
  9. 9. Uudistusalan metsänhoidollis- luonnonhoidollinen kulotus vaikuttaa luontoon, metsänhoitoon ja talouteen • Luonto. Tuotetaan metsäpaloympäristö, jossa palanutta metsämaata ja palon vaurioittamaa puustoa. Metsäpaloympäristö häviää vuosikymmenessä, mutta kohteelle pysyvästi jäävä säästöpuusto on tuottaa luontohyötyjä pitkälle tulevaisuuteen. • Metsänhoito. Kulotus tuottaa monenlaisia metsänuudistamiseen liittyviä hyötyjä. • Talous. Hakkuutähteet ja tavanomaista runsaampi säästöpuusto jäävät alueelle.
  10. 10. Onko kulotusalueelle säästettävässä puustossa hyönteistuho- riskejä? • Kulotusalueen säästöpuuryhmään pyritään saamaan monipuolinen puusto • Tutkimustulos Evolta: palossa kuolleet kuuset vähemmän sopiva resurssi kaarnakuoriaisille kuin kuin muulla tapaa kuolleet kuuset (Toivanen et al. 2009) • Metsätuholain velvotteet koskevat taimikkovaiheen ylittäneitä metsiä
  11. 11. Tutkimus on tuottanut merkittävästi tietoa tulen käytön ekologisesta vaikuttavuudesta 28.9.2018Tapio Oy 11 Ennallistamisalueiden kääpäseurannat: Polttaminen näyttää olevan varsin tehokas ennallistamismenetelmä kääpien lajirikkauden ja uhanalaisten lajien säilyttämiseksi etenkin silloin kun sitä tehdään - alueilla joissa on uhanalaisten lajien lähdealueita riittävän lähellä - metsiköissä joissa on riittävästi järeää, mieluiten monipuolista (useampia puulajeja) puustoa Joensuun yliopiston FIRE- hanke: Iso säästöpuuryhmä (50m3/ha) tuottaa lajiston kannalta parhaan tuloksen, koska silloin samalle alueelle voidaan saada paljon lahopuuta nopeasti sekä pitkä jatkumo palossa elävänä säästyneestä puustosta. EVO-hanke Ennallistamispoltoilla – ja myös metsätaloudellisilla kulotuksilla jos säästöpuita riittävästi – on merkittävä vaikutus lahopuu- ja palonvaatijalajien esiintymiseen. Ruotsin hankkeet Tulella ennallistettuihin metsiköihin kehittyy erilaiset eliöyhteisöt kuin polttamattomille verrokkialueille, mutta uhanalaisten lajien löydöt ovat hämmästyttävän vähäisiä verrattuna Suomen vastaaviin tutkimuksiin. Esimerkkejä johtopäätöksistä:
  12. 12. Tutkijoiden esitelmiä hankkeiden tuloksista Youtubessa 28.9.2018Tapio Oy 12
  13. 13. 28.9.2018Tapio Oy 13 Tuli palaa metsään Tavoitteet, nykytila ja tulevaisuus
  14. 14. Metsien ennallistamisen ja luonnonhoidon asiantuntijaryhmä Metsä-ELOn muistio 30.1.2018: • Jos hallitun tulenkäytön tavoitteita Suomessa mietitään tutkimuksissa todettujen palokiertojen pohjalta, päädytään kymmenien tuhansien hehtaarien vuotuisiin pinta-aloihin. • Monimuotoisuuden turvaamisen näkökulmasta voitaisiin kuitenkin pitää järkevänä ja hyväksyttävänä sitä, että palojen vaikutus keskitetään tietyille palojatkumoalueille. • Tällöin ekologisesti perusteltavissa oleva että käytännössä mahdollisesti toteuttamiskelpoinen vuotuinen polttoala olisi todennäköisesti välillä 1 000 - 5 000 hehtaaria vuosittain, jos hyväksytään, että n. 95 % metsistä on palojatkumon ulkopuolella.
  15. 15. Tuli takaisin metsiin –visio: metsäpaloympäristöjen kokonaisuus vuonna 2028 • Luonnonsuojelualueiden ennallistamispolttoja 100 ha • Suurten maanomistajien kulotukset 600- 800 ha • Luonnonpaloalueita pysyvään tai määräaikaiseen suojeluun 100-300 ha • Yksityismetsien kulotukset 1200-1500 ha  2000-2700 ha vuodessa
  16. 16. Kulotuksiin nyt rahoitusta Kemera- luonnonhoitohankkeista Metsien monimuotoisuutta edistävä kulotus - Kemera-kulotukset olleet jäissä - “Ensiapua” vuosille 2018-2020 (ehkä pidenpäänkin…) - Luonnonhoitohankehaku-malli pyritty sovittamaan kulotuksen operatiiviseen prosessiin - Viety läpi käytännön kokeiluna - Kulotus metsäkeskuksen luonnonhoitohankkeena –koulutus Pori 29.8. 28.9.2018Tapio Oy 16
  17. 17. Ehdotus tulevaksi kannustejärjestelmäksi • Uudistusalojen kulotuksia eli ”tavallisia metsänhoidollis-luonnonhoidollisia kulotuksia” tuettaisiin helpommin järjestyvällä, työlajityyppisellä ja maanomistajalähtöisellä tukimuodolla. • Tuki voisi pääpiirteissään vastata ensimmäisen kemera-lain käytäntöjä, mutta sen myöntämisen edellytyksenä olisi tavanomaista suurempi määrä säästöpuustoa kulotettavalla alueella, esimerkiksi 10-50 m3/ha. • Hehtaarikohtaisen tuen tason tulisi olla sellainen, että tarkoituksenmukaisen laajuiset (esim. Etelä-Suomessa 5 ha, pohjoisessa enemmän) kulotukset voitaisiin pääosin toteuttaa ilman merkittävää taloudellista riskiä. • Nykyisenlaisissa elinympäristöjen hoitohankkeissa olisi tarpeen vaatiessa myös tulenkäyttöä (esim. paahderinteet). 28.9.2018Tapio Oy 17
  18. 18. Ehdotuksen vaikutuksia • Mitä tarkoittaisi 1200-1500 ha kulotuksia yksityismetsissä? - Satoja kulotuksia kesässä - Rahoitus toteutukseen luokkaa 2 M€ ja säästöpuustoihin luokkaa 1 M€ vuodessa - Selvästi nykyistä enemmän kulotusten toteuttamiseen kykeneviä organisaatioita
  19. 19. Palojatkumoalueiden merkitys • Kulotuksia tulisi keskittää alueellisesti, jotta ainakin paloympäristöihin sopeutuneet, hyvän leviämiskyvyn omaavat hyönteiset pystyvät ylläpitämään elinvoimaisia populaatioita. Lajistolle on eduksi, että uusia elinympäristöjä tuotetaan mahdollisimman lähelle edellisten kasvaessa umpeen. • Metsä-ELO: ”Palojatkumoiden määrittämisen pitäisi nykyistä selkeämmin perustua tunnettuun tulenkäyttöhistoriaan ja arvokkaiden lajistoytimien ja harjuluontotyyppien tukemisen.” 28.9.2018Tapio Oy 19
  20. 20. Palojatkumoalueiden merkitys • Metsä-ELO esimerkissä palojatkumoa ylläpidettäisiin Suomen metsissä noin miljoonan hehtaarin alueella. Kokonaisuus voisi muodosta n. 20:stä palojatkumoalueesta, jotka olisivat laajuudeltaan keskimäärin noin 50 000 ha/alue. Jos yksittäisiä 5 ha polttoja tehtäisiin 200 kpl vuosittain, 10 kpl palojatkumoaluetta kohden, siitä seuraava palokierto näillä alueilla olisi 1000 vuotta (”luonnottoman” alhainen). Viisinkertaisella määrällä päästäisiin 200 vuoden palokiertoon. • Esim. Mhy Karhu 110 000 ha, Mhy Länsi-Uusimaa 64 000 ha, Mhy Etelä-Pohjanmaa 180 000 ha • Palojatkumoalueverkoston määrittely vaatii lisää selvittelyä 28.9.2018Tapio Oy 20 Mille 20 palojatkumoaluetta (á 50 000 ha) näyttäisi kartalla?
  21. 21. 28.9.2018Tapio Oy 21 Luonnonpaloalueita tulisi pyrkiä nykyistä paremmin saamaan pysyvän tai määräaikaisen suojelun piiriin. Tällä hetkellä ongelmana vaikuttaa olevan korvausten laskeminen puuston markkina-arvon perusteella.
  22. 22. Selvityksessä • Tulen käyttö osana maankäytön muutosta metsätaloudesta suojeluun • Tulen käytön laajentaminen suojelupäätöstä ennakoivaksi ja suojelun kustannustehokkuutta parantavaksi toiminnaksi vaatii keskustelua, tutkimus- ja asiantuntijatietoa sekä toimintatavan kokeilua 28.9.2018Tapio Oy 22
  23. 23. 28.9.2018Tapio Oy 23
  24. 24. Kiitos!

×