Successfully reported this slideshow.
We use your LinkedIn profile and activity data to personalize ads and to show you more relevant ads. You can change your ad preferences anytime.

Totta vai tarua kulotuksista

59 views

Published on

Suomen metsäkeskuksen ja Tapio Oy:n 29.8.2018 Porissa järjestämän Kulotus Metsäkeskuksen luonnonhoitohankkeena koulutuksen materiaalia.
Usein esitettyjä kysymyksiä / totta vai tarua kulotuksista - kulotusten FAQ:s - Lindberg

Published in: Education
  • Be the first to comment

  • Be the first to like this

Totta vai tarua kulotuksista

  1. 1. Usein esitettyjä kysymyksiä/totta vai tarua kulotuksista – kulotusten FAQ:s
  2. 2. 1. Kulotukset ovat merkittävä turvallisuus- ja metsäpaloriski – tuttuja otsikoita • ”Kulotus karkasi käsistä Tyrnävällä” • ”Kulotukset työllistivät palolaitoksia viikonloppuna” • ”Kulotus karkasi uhkaavaksi maastopaloksi Kauhajoella” • ”Kulotus karkasi käsistä Siikalatvalla” • ”Kulotus karkasi käsistä” • ”Kulotus karkasi taas maastoon” • ”Kulotus karkasi käsistä Kestilässä” • ”Kulotukset karkasivat maastopaloiksi ” • ”Kulotus karkasi käsistä Joutsan Angesselässä” • ”Maasto liekehti eri puolilla Pohjois-Suomea”
  3. 3. … mutta kun katsotaan tarkemmin huomataan, että suurin osa on muita kun metsämaan kulotuksia ”Kulotus karkasi käsistä Tyrnävällä” Tyrnävällä Murrontiellä kulotus karkasi tänään iltapäivällä pellolle. Yli hehtaari peltoa paloi, mutta palon leviäminen asutukseen saatiin estettyä nopean sammutustyön ansiosta. ”Kulotukset työllistivät palolaitoksia viikonloppuna” Kulotukset työllistivät palolaitoksia viikonloppuna. Nivalassa peltoa paloi noin hehtaari. Palo levisi myös latoon, joka paloi maan tasalle ”Kulotus karkasi uhkaavaksi maastopaloksi Kauhajoella” Kulotus karkasi käsistä Kauhajoen Päntäneellä keskiviikkona illansuussa. Kulotettavalta alueelta tuli levisi pitkin kuivaa peltoa ja tuhosi noin hehtaarin verran maastoa. ”Kulotus karkasi käsistä Siikalatvalla” Kulotus karkasi käsistä Myllyläntiellä Siikalatvalla vappupäivänä hieman kello 13:n jälkeen. Tuli levisi noin 1,5 hehtaaria suuremmalle alueelle, kuin kulotuksessa oli alunperin tarkoitettu.
  4. 4. ”Duudsonien sytyttämä tulipalo oli tuhota kylän - katso kuvat! (IS 2013)”
  5. 5. Todennäköinen syttymissyy2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 2017 Yhteensä Valvomaton ruoanvalmistus0 0 0 0 0 1 0 1 0 4 6 Muu ruoanvalmistus0 3 3 1 0 1 3 0 3 2 16 Tahallaan sytytetty palo0 16 50 26 32 65 65 45 44 63 406 Lasten tulen käsittely0 49 42 31 17 32 39 14 41 41 306 Kulotus 55 36 15 19 11 29 39 12 20 28 264 Tulityö 1 5 1 2 1 1 0 1 1 5 18 Roskien poltto 93 102 90 94 43 104 120 85 114 103 948 Nuotio, grilli 291 228 229 188 72 387 284 203 250 176 2308 Tulitikku, muu tulentekoväline235 133 91 98 23 70 64 27 34 36 811 Savuke tai muu tupakka-aine118 96 89 78 24 85 63 33 54 55 695 Ilotulite, pyrotekniset tuotteet14 23 17 9 1 7 7 3 9 4 94 Kynttilä, tuikku, soihtu, roihu1 3 4 1 0 1 1 1 4 0 16 Koneen tai laitteen väärä käyttö0 0 1 3 1 2 1 2 5 0 15 Sähkölaitteen tai -asennuksen vika, häiriö tai huollon laiminlyönti43 8 14 11 5 19 15 12 16 5 148 Koneen tai laitteen vika, häiriö tai huollon laiminlyönti0 5 9 5 4 6 8 1 9 7 54 Kuuma tai hehkuva esine tai tuhka30 34 33 47 19 45 53 36 42 48 387 Kipinä tai kekäle tulisijasta tai hormista3 7 2 5 1 7 4 1 4 5 39 Vaurio tulisijassa tai hormissa0 2 0 0 0 2 0 1 0 0 5 Riittämätön suojaetäisyys0 1 3 4 0 3 0 1 1 0 13 Tuotantoprosessin häiriö0 0 1 0 0 0 0 0 0 1 2 Kipinä koneesta tai laitteesta24 34 21 40 8 25 25 19 20 19 235 Mekaaninen kipinä, iskukipinä27 24 18 22 9 21 13 6 12 19 171 Hankauslämpö 0 1 1 1 0 1 4 0 1 0 9 Itsesyttymä 2 6 4 11 2 0 3 3 6 3 40 Räjähdys 8 2 7 3 2 2 2 0 1 1 28 Salama 83 58 277 246 21 239 474 25 30 21 1474 Muu luonnonsyy 18 43 27 28 17 14 24 35 20 19 245 Uudelleensyttyminen19 15 49 31 3 36 37 17 21 16 244 Muu syy 36 54 49 40 20 44 34 37 24 28 366 Ei voida arvioida311 206 208 158 83 205 260 125 150 153 1859 Tietoa ei ole kysytty0 0 0 1 0 0 0 0 0 0 1 Yhteensä 1412 1194 1355 1203 419 1454 1642 746 936 862 11223 Metsäpalojen syttymissyyt 2008-2017. Lähde: PRONTO-tietokanta, Sisäministeriö/pelastusopisto Kulotusten osuus olisi siis runsas 2%, eli hieman yli joka 50 metsäpalo aiheutuisi kulotuksista Entäs tilastot?
  6. 6. … mutta todellisesti osuus on vielä huomattavsti alhaisempi… • … koska tietokannassa on runsaasti hälytyksiä, joissa pelastuslaitos on varmistanut, käynyt tarkistamassa savuhavainnon, tai ala on syttynyt uudestaan – eli varsinaista kulotuksesta levinnyttä metsäpaloa ei ole tapahtunut
  7. 7. Kulotus-syttymissyy tapausten tarkempi erittely 1996-2008 (Rossi 2009) Kulotus levisi ja oli syynä metsäpaloon siis 0,2 % tapauksista, eli n joka 700- 800:s tai n joka 50-100 kulotuksesta tapahtui karkaaminen
  8. 8. Johtopäätökset • Ammattimaisista metsämaan kulotuksista ja ennallistamipoltoista tapahtuvat karkaamiset ovat varsin harvinaisia • … ja verrattuina muihin metsäpalon syttymissyihin suorastaan marginaalisia • … mutta niitä tapahtuu • …tällöin someraivo ja mediapaine saattaa olla melkoinen • … ja silloin ehkä on houkutus painaa paniikkinappulaa
  9. 9. 2. Metsäpalot ovat merkittävä hiilidioksidipäästojen lähde ja ilmastonmuutoksen kiihdyttäjä – eikö kulotuksella ole samanlaisia vaikutuksia? • Periaatteessa kyllä, mutta: • On muistettava mittakaava: • Voitaisiin ajatella että yhdeltä kulotushehtaarilta palaisi latvusmassasta 80%, sammalkerroksesta 90%, karikkeesta 80%, ja humuksesta 20% (rahi-veha-repe- menetelmä, lisäksi osuudet riippuvat erittäin paljon paloainesten kosteudesta, joten mitään oikeita arvoja ei edes ole) • Jolloin saataisiin esim kuusivaltaisella MT-kulotusalalla: 0.8 * 40 tn + 0.9 * 1.5 tn + 0.8 * 7 tn + 0,2 60 tn = n 50 tn (nämä ovat tutkimustietoon perustuvia lukuja) • Silloin 200 kulotushehtaarilta (nykytila) lähtisi n 10 000 tn (C< 5 000 ) tuhannelta kulotushehtaarilta lähtisi n 50 000 tn (C < 25 000 biomassaa taivaalle • Kulotusten nykyosuus siis pelkkään latvusmassan suhteutettuna olisi n 0.5 % ja 1 000 ha:lla 2,5 %, ja koko metsähakkeeseen 0,25 %/ 1,25 %, joten ehkä kulotusten lisääminen ei ole aivan avainongelma Suomen ilmastopolitiikassa
  10. 10. Lisäksi… • Kulotusten hiilipäästöarviot ovat todennäköisesti yliarvioita tai merkitykseltään vähäisiä, koska: • Todennäköisesti puuta+muuta biomassaa ei pala niin paljoa • Puuaines (etenkin isommat oksat, rangat ja rungot) hiiltyy, nokeentuu ja kuivuu,, mikä merkittävästi hidastaa lahoamista (ja siten myös CO2-päästöjä) • Hakkuutähde – etenkin neulaset ja pienet oksat ovat nopeasti hajoavaa biomassaa, eli ei ole kovin suurta väliä mitä niillä tehdään kun joka tapauksessa suuri osa niistä lahoaa muutamissa vuosissa • Kyse on normaalista boreaalisiin metsiin kuuluvista prosessista (jota ihminen on merkittävästi vielä toiminnallaan vähentänyt), mielikuvarinnastus muiden kasvillisuusvyöhykkeiden kulotuksiin ja kaskeamisiin ekosysteemimuutoksineen on ontuva
  11. 11. Johtopäätös: • Periaatteessa kulotukset kaiken polttamisen ja palamisen tavoin lisäävät hiilipäästöjä ilmakehään, mutta määrä on niin pieni – etenkin suhteutettuna muuhun puun polttoon – että kyse on marginaalisesta haitasta, monimuotoisuushyödyt ovat huomattavasti isommat
  12. 12. 3. Metsäpalot tulevat lisääntymään tulevaisuudessa – kulotuksia ei tarvita • On totta , että useiden ennusteiden mukaan metsäpalojen ilmastollinen riski kasva, mutta ilmastollisen riskin kasvaminen ei ole korreloi lineaarisesti metsäpaloriskin kasvamisen kanssa – eli muut tekijät ovat nykyään tärkeämpiä • Lähitulevaisuudessa ei ole syytä olettaa että Suomen metsäpaloregiimissä tapahtuisi isoja muutoksia (tosin erilaisiakin mielipiteitä on)
  13. 13. ”Metsäpalojen riski Suomessa kasvaa – suurpalo polttaisi enemmän kuin viimeisten 20 vuoden palot yhteensä” ”Metsäpalojen riski kasvaa ilmaston lämpenemisen myötä”
  14. 14. 28.9.2018 14 Suomen metsäpalot 1952-2012
  15. 15. 28.9.2018 15 Suomi-Ruotsi-onko eroja?
  16. 16. Metsäpalot v. 1952 - 2013 28.9.2018 16 Aikajakso Paloja, lkm/a Keskimääräinen paloala/a, ha Keskimääräinen paloalueen koko 1952-60 514 5760 12 1961-70 487 1355 2,7 1971-80 559 727 1,3 1981-90 471 312 0,7 1991-2000 947 582 0,7 2001-2010 1533 642 0,4 2011-2017 990 352 0,3 Lähde: Metsätilastolliset vuosikirjat, metsätilastot/Luke, PRONTO- tioetokanta Paljon pieniä paloja
  17. 17. Ja tämä vuosi….. • 1206 ha, keskimääräinen paloala 0,6 ha (tilanne 28.8) • (vrt Ruotsi n 25 000 ha, neljässä palossa n 20 000 ha)
  18. 18. 4. Linnunpesät ja metsän eläimet tuhoutuvat tai kuolevat kulotuksissa • Näin periaatteessa asia on • Toisinaan on esitetty että kulotuksista pitäisi pidättäytyä pesimäaikaan- tämä on kuitenkin hyvin vaikeaa, koska aika on myös kulotusten tuloksekkaalle ja mielekkäälle suorittamiselle parasta • Jälleen: kyse on normaalista prosessista, joka kuuluu luontoon • Yksilöllisten eläinsuojelullisten näkökulmien huomioonottaminen on hyvin ongelmallista ja sen mielekkyys voidaan kyseenalaista (mutta sitä tehdään inhimillis-poliittisista syistä) • Useat lintulajit myös hyötyvät eri tavoin kulotuksista ja suosivat paloympäristöjä • Suomalaiseen kulotusperinteeseen kuuluu metsäkanalintujen pesien etsiminen ja suojaaminen ennen kulotusta (riistanhoitoa)
  19. 19. 5. Kulotus on kallista • Kyllä näin on, mutta • Periaatteessa kaikki (lähes), monimuotoisuuden huomioonottaminen maksaa • Lisäksi verrattuna esim pysyvään suojeluun kulotukseen käytettävät rahat ovat varsin pieniä • Viimeaikaiset rahoitusmuodot ovat selvästi kasvattaneet kulotuskustannuksia (LIFE-rahoitus, KEMERAn 100% tuki) tai eivät ainakaan ole ohjanneet kustannusten alentamiseen (kun ei ole aitoa kilpailua) • Vrt vanhassa pinta-ala tuetussa KEMERAssa 1000 hehtaaria sai tukea (eli siis valtion suora kustannus n 300 000 €)
  20. 20. • Kulotuskustannusten arvioiminen on erittäin vaikeaa, voidaan laskea - perustellusti – monin eri tavoin ja saada erilaisia lukuja (sää, ammattitaito jne…) • Mutta jos nyt heitetään 1 000 – 3 000/ ha, ja kustannukset alenevat jyrkästi alueen kasvaessa • Tuhat hehtaaria voisi maksaa miljoonan (jos alueet olisivat mielekkäitä ja poltto tehtäisiin ammattitaidolla), mutta paljon suurempiakin lukuja saadaan jos niin halutaan… • Uudistusalojen pienuus on myös kustannuksia lisäävä tekijä, keskittäminen isommille aloille – esim yhteismetsät –olisi mielekästä
  21. 21. 6. Kulotuksessa tulee savua, pienhiukkasia jne ja se on muutenkin kamalaa • Näin on!

×