Successfully reported this slideshow.
We use your LinkedIn profile and activity data to personalize ads and to show you more relevant ads. You can change your ad preferences anytime.

Tarvitaanko vesiensuojelua soiden ennallistamisessa markku koskinen

156 views

Published on

Vesiensuojelupäivät Oulu 12.-13.9.2017

Published in: Education
  • Be the first to comment

  • Be the first to like this

Tarvitaanko vesiensuojelua soiden ennallistamisessa markku koskinen

  1. 1. Tarvitaanko vesiensuojelua soiden ennallistamisessa? Mets¨atalouden vesiensuojelup¨aiv¨at 12.9.2017 Koskinen, Markku1 1Helsingin yliopisto, mets¨atieteiden laitos 2. syyskuuta 2017
  2. 2. KYLL¨A.
  3. 3. Kiitos!
  4. 4. Johdanto Vesist¨ovaikutukset Johtop¨a¨at¨okset Viitteet Soiden merkitys Suokasvien vallitsemia Maaper¨a turvetta Orgaanisen aineen hidas hajoaminen Hiilen kertyminen maaper¨a¨an Kuivan maan ja veden v¨aliss¨a Omintakeinen elinymp¨arist¨o Soille sopeutunut lajisto - luonnon monimuotoisuus Veden suotautuminen - puhdistuminen Koskinen, Markku Tarvitaanko vesiensuojelua soiden ennallistamisessa?
  5. 5. Johdanto Vesist¨ovaikutukset Johtop¨a¨at¨okset Viitteet Suot Suomessa Suopinta-ala noin 10 Mha Kolmasosa maapinta-alasta Yli puolet on ojitettu, enimm¨akseen mets¨atalouden k¨aytt¨o¨on Erityisesti mets¨aojitukset ovat kohdistuneet korpisiin soihin (SU1 soiden ojitustilanne) Koskinen, Markku Tarvitaanko vesiensuojelua soiden ennallistamisessa?
  6. 6. Johdanto Vesist¨ovaikutukset Johtop¨a¨at¨okset Viitteet Mets¨aojituksen vaikutuksia V¨alitt¨om¨at vaikutukset Kiintoaineksen huuhtoutuminen Hiilt¨a, ravinteita, sameutta Vedenpinnan lasku suossa, veden liikkeiden muutokset Pidemm¨all¨a aikav¨alill¨a Hapellisen hajotuksen lis¨a¨antyminen Turpeen tiivistyminen, hiilen h¨avikki Puuston kasvu Valo-olojen muutos Eli¨ost¨on muutos - maisematason luonnon monimuotoisuuden v¨aheneminen Lajien ja luontotyyppien uhanalaistuminen Koskinen, Markku Tarvitaanko vesiensuojelua soiden ennallistamisessa?
  7. 7. Johdanto Vesist¨ovaikutukset Johtop¨a¨at¨okset Viitteet Soiden ennallistamisen tavoitteet Luonnontilaisen kaltainen ekosysteemi Hiilen kierron palautuminen Luonnon monimuotoisuuden palautuminen Lajien uhanalaistumisen hidastaminen Veden puhdistumisen palautuminen Koskinen, Markku Tarvitaanko vesiensuojelua soiden ennallistamisessa?
  8. 8. Johdanto Vesist¨ovaikutukset Johtop¨a¨at¨okset Viitteet Soiden ennallistamisen keinot Mets¨aojitetuilla soilla Veden liikkeiden palauttaminen Ojien tukkiminen Erityisesti niskaojien t¨aytt¨aminen Pintavallit veden levitt¨amiseksi Ylim¨a¨ar¨aisen puuston poistaminen Valo-olojen palauttaminen Haihdunnan v¨ahent¨aminen Siirtoistutukset eiv¨at ole yleens¨a tarpeen Suolajisto usein tallella kosteissa painanteissa, ojissa ym. Koskinen, Markku Tarvitaanko vesiensuojelua soiden ennallistamisessa?
  9. 9. Johdanto Vesist¨ovaikutukset Johtop¨a¨at¨okset Viitteet Ennallistaminen Suomessa Ensimm¨aiset ennallistamiskohteet 1980-luvun loppupuolella Enimm¨akseen valtion omistamilla suojelualueilla 2000-luvulla 500–2000 ha vuosittain Uutta: EU:lta saatu miljoonarahoitus soiden ennallistamiseen suojelualueilla (SU17 soiden ennallistaminen) Koskinen, Markku Tarvitaanko vesiensuojelua soiden ennallistamisessa?
  10. 10. Johdanto Vesist¨ovaikutukset Johtop¨a¨at¨okset Viitteet Ennallistamisen ongelmia Veden liikkeet Lajit ovat sopeutuneet tiettyyn vedenpinnan tasoon Liian kuiva – sopiva – lampi Puuston siemenvarasto, hieskoivu Vesi nousee ojituksen aikana muuttuneeseen turpeeseen Vaikutukset veden laatuun Ravinteiden, erityisesti fosforin kasvanut kuorma Liuenneen orgaanisen hiilen kasvanut kuorma Koskinen, Markku Tarvitaanko vesiensuojelua soiden ennallistamisessa?
  11. 11. Johdanto Vesist¨ovaikutukset Johtop¨a¨at¨okset Viitteet Tutkimuksia Koskinen ym. (2011, 2017): Korpien ennallistamisen on havaittu aiheuttavan huomattavaa orgaanisen hiilen ja fosforin kuormitusta, joissain tapauksissa my¨os typpikuormaa Sallantaus (2014): 20% valuma-alueesta ennallistaminen (korpisoita) n¨akyi lammen fosforipitoisuuden kasvuna Karujen paikkojen kuormitukset eiv¨at juuri eroa mets¨ataloustoimenpiteiden kuormituksista Haapalehto ym. (2011): karun suon ennallistaminen lis¨asi fosforin pitoisuutta pintaturpeessa 10 vuoden tarkastelujakson lopulla Koskinen, Markku Tarvitaanko vesiensuojelua soiden ennallistamisessa?
  12. 12. Koskinen ym. (2011) Vuosittainen kuormitus TOC Ntot NH4 − N NO2−3 − N Ptot PO4 − P 0 100 200 300 0 2 4 6 0.0 0.4 0.8 1.2 −0.1 0.0 0.1 0.2 0.3 0.4 0.0 0.2 0.4 0.6 0.0 0.1 0.2 0.3 0.4 0.5 1 2 3 4 5 6 7 1 2 3 4 5 6 7 1 2 3 4 5 6 7 Vuotta ennallistamisen jälkeen kgtoimenpide−ha−1 Paikka Mustakorpi Seitseminen
  13. 13. Koskinen ym. (2017) Vuosittainen kuormitus DOC Ntot NH4 − N NO2−3 − N Ptot PO4 − P 0 500 1000 0 10 20 30 0 1 2 3 4 5 −0.2 −0.1 0.0 0.1 0 2 4 0 1 2 3 4 5 1 2 3 4 1 2 3 4 1 2 3 4 Vuotta ennallistamisen jälkeen kgtoimenpide−ha−1 Paikka Meso Ombro1 Ombro2 Oligo
  14. 14. Johdanto Vesist¨ovaikutukset Johtop¨a¨at¨okset Viitteet Mist¨a vesist¨okuorma muodostuu? Kaila ym. (2016): Raudan m¨a¨ar¨a turpeessa on olennainen Ennustaa liukoisen orgaanisen hiilen kuormitusta Orgaaninen hiili ja rauta liukenivat yhdess¨a Riitt¨av¨a m¨a¨ar¨a rautaa suhteessa fosforiin est¨a¨a fosforin liukenemista my¨os rehev¨an suon turpeesta (my¨os Zak ja Gelbrecht 2007) Grybos ym. (2009) ja Kaila ym. (2016): Hapetus- pelkistysolojen muutokset ovat liukenemista ajava voima Hapettomat, pelkist¨av¨at olot muuttavat raudan liukoiseksi, jolloin fosforin ja hiilen sen kanssa muodostamat yhdisteet vapautuvat Koskinen, Markku Tarvitaanko vesiensuojelua soiden ennallistamisessa?
  15. 15. Johdanto Vesist¨ovaikutukset Johtop¨a¨at¨okset Viitteet Erityisesti rehevien soiden ennallistaminen voi aiheuttaa huomattavaa vesist¨okuormitusta Hapettomuus ja pelkist¨av¨at olot aiheuttavat orgaanisen hiilen ja fosforin huuhtoutumista Erityisesti korpien ennallistamisen keinoja pit¨a¨a kehitt¨a¨a; vesi ei saa pys¨ahty¨a Voisiko korven ennallistamista l¨ahesty¨a puron ennallistamisena? Pintavalutuskent¨an ennallistaminen alajuoksulle, miss¨a mahdollista Toisaalta ei viel¨a julkaistua tutkimusta Koskinen, Markku Tarvitaanko vesiensuojelua soiden ennallistamisessa?
  16. 16. Johdanto Vesist¨ovaikutukset Johtop¨a¨at¨okset Viitteet Ennallistamisen tavoitteet Vesien tilan parantaminen Voi viiv¨asty¨a huomattavan kuormituksen vuoksi Toisaalta ojituksella n¨aytt¨a¨a olevan pitk¨all¨a aikav¨alill¨a v¨ahitellen kasvava vesist¨okuormitus; hakkuista seuraa my¨os runsaasti kuormitusta (Nieminen ym. 2017) Korvet usein pienialaisia suhteessa valuma-alueeseensa Hiilen kierron palauttaminen Ei rehevill¨a soilla n¨ayt¨a tapahtuvan, metaanip¨a¨ast¨ot luonnontilaisia korkeammat Toisaalta turpeen kertyminen voi alkaa uudelleen - ilmaston suojeleminen mahdollista Luonnon monimuotoisuuden suojelu On havaittu ennallistettujen soiden kasvillisuuden siirtyv¨an kohti luonnontilaisia soita – maisematason monimuotoisuuden suojelu ennallistamalla on mahdollista Koskinen, Markku Tarvitaanko vesiensuojelua soiden ennallistamisessa?
  17. 17. Johdanto Vesist¨ovaikutukset Johtop¨a¨at¨okset Viitteet Aapala, K., Simil¨a, M. ja Penttinen, J., toim. (2013). Ojitettujen soiden ennallistamisopas. Mets¨ahallituksen luonnonsuojelujulkaisuja Sarja B 188. Vantaa: Mets¨ahallitus. Distribution of Mires. International Peat Society. url: http://www.peatsociety.org/peatlands-and-peat/peat-energy-resource (viitattu 17. 01. 2017). Grybos, M., Davranche, M., Gruau, G., Petitjean, P. ja P´edrot, M. (2009). Increasing pH drives organic matter solubilization from wetland soils under reducing conditions. Geoderma 154 (1-2), 13–19. Haapalehto, T. O., Vasander, H., Jauhiainen, S., Tahvanainen, T. ja Kotiaho, J. S. (2011). The Effects of Peatland Restoration on Water-Table Depth, Elemental Concentrations, and Vegetation: 10 Years of Changes. Restoration Ecology 19 (5), 587–598. Joosten, H ja Clarke, D (2002). Wise use of Mires and Peatlands. Saarij¨arvi: International Mire Conservation Group, International Peat Society, s. 304. Kaila, A., Asam, Z., Koskinen, M., Uusitalo, R., Smolander, A., Kiikkil¨a, O., Sarkkola, S., O’Driscoll, C., Kitunen, V., Fritze, H., Nousiainen, H., Tervahauta, A., Xiao, L. ja Nieminen, M. (2016). Impact of Re-wetting of Forestry-Drained Peatlands on Water Quality—a Laboratory Approach Assessing the Release of P, N, Fe, and Dissolved Organic Carbon. Water, Air, & Soil Pollution 227 (8), 292. Koskinen, M., Sallantaus, T. ja Vasander, H. (2011). Post-restoration development of organic carbon and nutrient leaching from two ecohydrologically different peatland sites. Ecological Engineering 37 (7), 1008–1016. Koskinen, M., Tahvanainen, T., Sarkkola, S., Menberu, M. W., Laur´en, A., Sallantaus, T., Marttila, H., Ronkanen, A.-K., Parviainen, M., Tolvanen, A., Koivusalo, H. ja Nieminen, M. (2017). Restoration of nutrient-rich forestry-drained peatlands poses a risk for high exports of dissolved organic carbon, nitrogen, and phosphorus. Science of the Total Environment 586, 858–869. Koskinen, Markku Tarvitaanko vesiensuojelua soiden ennallistamisessa?
  18. 18. Johdanto Vesist¨ovaikutukset Johtop¨a¨at¨okset Viitteet Luonnontila. SU1 soiden ojitustilanne. P¨aivitetty 7.6.2013. url: http://www.luonnontila.fi/fi/elinymparistot/suot/su1-soiden-ojitustilanne (viitattu 17. 01. 2017). — .SU17 soiden ennallistaminen. P¨aivitetty 23.7.2015. url: http://www.luonnontila.fi/fi/elinymparistot/suot/su17-soiden-ennallistaminen (viitattu 17. 01. 2017). Maanavilja, L. (2015). Restoration of ecosystem structure and function in boreal spruce swamp forests. Dissertationes Forestales 191, 1. Nieminen, M., Sallantaus, T., Ukonmaanaho, L., Nieminen, T. M. ja Sarkkola, S. (2017). Nitrogen and phosphorus concentrations in discharge from drained peatland forests are increasing. Science of The Total Environment 609, 974–981. Sallantaus, T. (2014). The impacts of peatland restoration on water quality. Teoksessa: M. Simil¨a, K. Aapala ja J. Penttinen (Toim.), Ecological restoration in drained peatlands – best practices from Finland. Mets¨ahallitus, s. 12–14. Zak, D. ja Gelbrecht, J. (2007). The mobilisation of phosphorus, organic carbon and ammonium in the initial stage of fen rewetting (a case study from NE Germany). Biogeochemistry 85 (2), 141–151. Koskinen, Markku Tarvitaanko vesiensuojelua soiden ennallistamisessa?

×