Successfully reported this slideshow.
We use your LinkedIn profile and activity data to personalize ads and to show you more relevant ads. You can change your ad preferences anytime.

Puun käyttö kasvaam mitkä ovat riskit vesille ansa selänne

188 views

Published on

Vesiensuojelupäivät Oulu 12.-13.9.2017

Published in: Education
  • Be the first to comment

  • Be the first to like this

Puun käyttö kasvaam mitkä ovat riskit vesille ansa selänne

  1. 1. Puun käyttö kasvaa, mitkä ovat riskit vesille? 12.9.2017 Ansa Selänne Keski-Suomen ELY-keskus 12.9.2017/AS
  2. 2. o Järvet (luokiteltu 4 523 kpl) • Erinomaisia 1 118 kpl (24,7 %) • Hyviä 2 602 kpl (57, 5 %) • Tyydyttäviä 635 kpl (14,0 %) • Välttäviä 142 kpl (3,1 %) • Huonoja 26 kpl (0,6 %) o Joet (luokiteltu 1896 kpl) • Erinomaisia 312 kpl (16,5 %) • Hyviä 914 kpl (48,2 %) • Tyydyttäviä 477 kpl (25,2 %) • Välttäviä 153 kpl (8,1 %) • Huonoja 40 kpl (2,1 %) o Rannikko (luokiteltu 215 kpl)) • Erinomaisia 0 kpl • Hyviä 29 kpl (13,4 %) • Tyydyttäviä 107 kpl (49,8 %) • Välttäviä 72 kpl (33,5 %) • Huonoja 7 kpl (3,3 %) Vesien tila Suomessa (Ahvenanmaa ei mukana) 12.9.2017/AS 2
  3. 3. Toisella suunnittelukaudella arvioitiin riskivedet Vesimuodostumien lukumäärä Joet Järvet Rannikko Yhteensä Ei riskissä 1 108 3 581 21 4 710 Riskivedet Riski, että erinomainen tai hyvä tila heikkenee 2016–2021 116 147 7 270 Riski, että hyvää tilaa ei saavuteta vuoteen 2015 286 417 51 754 Riski, että hyvää tilaa ei saavuteta vuoteen 2021 385 377 136 898 Riskivedet yhteensä 787 941 194 1 922 Riskiä ei arvioitu 1 1 2 Luokiteltu yhteensä 1 896 4 523 215 6 634 71 % luokitel- luista vesi- muodostumista 29 % luokitel- luista vesi- muodostumista 12.9.2017/AS 3
  4. 4. Vesien tilaa heikentävät tekijät riskivesissä Riskivedet Riski- vesien määrä kpl Vesimuodostumien lukumäärä, joissa ko. paine (EU-raportoinnissa merkittävät osatekijät) maatalous metsätalous haja-asutus HyMo turvetuotanto Kalan- kasvatus Yhdys- kuntien puhdistamot teollisuus- laitokset kpl % kpl % kpl % kpl % kpl % kpl % kpl % kpl % Riski, että erinomainen tai hyvä tila heikkenee 2016– 2021 270 174 64 176 65 117 43 22 8 38 14 8 3 13 5 2 0,7 Riski, että hyvää tilaa ei saavuteta vuoteen 2015 754 564 75 438 58 357 47 162 21 108 14 18 2 53 7 14 2 Riski, että hyvää tilaa ei saavuteta vuoteen 2021 898 783 87 432 48 475 53 263 29 89 10 16 2 125 14 46 5 Yhteensä 1922 1521 79 1046 54 949 49 447 23 235 12 42 2 191 10 62 3 12.9.2017/AS 4
  5. 5. o Riskissä on arvioitu olevan 145 järveä  86 järvessä on arvioitu yhdeksi vesistön tilaa heikentäväksi osatekijäksi metsätalous o Riskissä on arvioitu olevan 116 jokimuodostumaa  89 jokimuodostumassa on arvioitu yhdeksi vesistön tilaa heikentäväksi osatekijäksi metsätalous o Riskissä on arvioitu olevan 7 rannikkomuodostumaa  metsätalous ei yhdessäkään ole arvioitu tilaa heikentäväksi osatekijäksi Erinomainen ja hyvä tila riskissä heiketä 12.9.2017/AS 5
  6. 6. Turvemaa % suunnittelun osa- alueen (72 kpl) valuma-alueen pinta-alasta Turvemaan ojitus% 12.9.2017/AS 6
  7. 7. 12.9.2017/AS 7 Lähde: Vemala
  8. 8. • Typpipitoisuuden vähentämistarve: • 493 järvimuodostumalla, 330 jokimuodostumalla ja 211 rannikkomuodostumalla • Fosforipitoisuuden vähentämistarve: • 440 järvimuodostumalla, 471 jokimuodostumalla ja 191 rannikkomuodostumalla • A-klorofylli-pitoisuuden vähentämistarve: • 716 järvimuodostumalla ja 230 rannikkomuodostumalla 0 50 100 150 200 250 300 EPO ESA HAM KAI KAS KES LAP PIR POK POP POS UUD VAR Vesimuodostumien määrä, joilla pitoisuuden vähentämistarvetta TYPPI FOSFORI A-KLO 12.9.2017/AS 8
  9. 9. Mitä jatkossa tarvitaan ja tulee ottaa huomioon 12.9.2017/AS 9
  10. 10. • Paikkatietoina saatavilla ojitetut ja ojittamattomat suot, joiden pinta-alat voidaan laskea järvien ja uomien valuma-alueille: • Ojituksien ikäjakaumaa voidaan arvioida tilastoista • Lähtökohdaksi voidaan ottaa nykyisin käytetyt ja uudessa (LUKEn) tutkimuksessa arvioidut ominaiskuormitukset (N ja P kg/km2/v) soille ja käyttää näitä kuormia Vemalan syötteenä. • Vemala arvioi muista lähteistä tulevat kuormat ja kuorman etenemisen ja pidättymisen vesistöissä. • Eri suuruisilla ominaiskuormilla simuloituja pitoisuuksia vesistöissä voidaan verrata vesistöhavaintoihin eri vesistöissä, vesistöjen osissa ja yksittäisissä vesimuodostumissa: • Näin voidaan haarukoida ylä- ja alarajoja soiden ominaiskuormitukselle • N ja P lisäksi TOC ja kiintoaines olisi myös mielenkiintoista tarkastella Soiden kuormituksen arviointi VEMALAlla (Markus Huttunen SYKE) 12.9.2017/AS 10
  11. 11. Ojitetut ja ojittamattomat suot 12.9.2017/AS 11
  12. 12. Lisäksi: • Metsätalouden vesistövaikutusten arvioinnissa on haasteena toiminnan laaja-alaisuus ja toimenpidealueiden vuosittainen alueellinen vaihtelu, vaikutukset korostuvat latvavesiin • Haasteena on myös seurannan vähäisyys erityisesti pienvesistä, joiden tilaa ei vesienhoidossa ole arvioitu • Ilmastonmuutotoksen vaikutus metsätalouden kuormitukseen • Metsätalouden vesiensuojelun merkitys kasvaa jatkossa, sillä metsien käyttöön kohdistuu entistä suurempia paineita puun käytön kasvun (biotalous) myötä • Vesienhoitosuunnitelmissa: • Reilulla kolmasosalla luokitelluista vesimuodostumista tarvitaan kuormituksen vähentämistä, jotta hyvä tila voitaisiin saavuttaa • Vajaa kymmenesosa hyvässä ja erinomaisessa tilassa olevista vesistä on riskissä heiketä v. 2016-2021  näistä kaksikolmasosalla on metsätalouden arvioitu olevan yksi merkittävä osatekijä tilan heikkenemiselle • Vesilain (2012) mukaan muusta kuin vähäisestä ojituksesta ilmoitetaan ELY-keskukseen  mikäli ojitukset lisääntyvät, ilmoitusten käsittelyn merkitys kasvaa (ennakkovalvonta)  erityistä huomiota tulee kiinnittää kunnostusojitusten tarpeellisuuteen, vesiensuojelutoimenpiteiden suunnitteluun ja kohdentamiseen • Turvemaiden uudishakkuut eivät tule tietoon ELY-keskukseen ELYn rooli on ollut koulutuksessa ja neuvonnassa turvemaiden päätehakkuut tuovat uusia haasteita vesiensuojeluun • Paikkatiedolla metsätalouden toimenpiteiden suunnittelussa on yhä suurempi merkitys 12.9.2017/AS 12
  13. 13. Kiitos ! 12.9.2017/AS 13

×