Successfully reported this slideshow.
We use your LinkedIn profile and activity data to personalize ads and to show you more relevant ads. You can change your ad preferences anytime.

Puun käyttö kasvaa, mitkä ovat riskit vesille leena finer

211 views

Published on

Vesiensuojelupäivät Oulu 12.-13.9.2017

Published in: Education
  • Be the first to comment

  • Be the first to like this

Puun käyttö kasvaa, mitkä ovat riskit vesille leena finer

  1. 1. © Luonnonvarakeskus© Luonnonvarakeskus Luonnonvarakeskus: Leena Finér, Jari Hynynen, Ari Laurén Puun käyttö kasvaa, mitkä ovat riskit vesille? Vesistökuormituslaskelmat eri hakkuuskenaarioille
  2. 2. © Luonnonvarakeskus Hakkuuskenaariot Hakkuuskenaariot tehty rajoittamattoman puuntuotannon metsämaalle, tarkastelujakso 100 vuotta 1. BAU: metsänhoitotoimenpiteiden toteutusmäärät ja hakkuumäärät säilyvät nykyisellä tasolla 66 milj. m3:ssa vuodessa 2. BAU80: vuotuiset hakkuumäärät nostetaan 80 milj. m3:iin , mutta metsänhoitotoimenpiteiden toteutukset säilyvät nykyisellä tasolla 3. INT80_30: vuotuiset hakkuumäärät nostetaan 80 milj. m3:iin ja samalla tehostetaan metsänhoitotoimia tavoitteena kasvun lisääminen lyhyellä aikavälillä (30 v) 4. INT80_50: vuotuiset hakkuumäärät nostetaan 80 milj. m3:iin ja samalla tehostetaan metsänhoitotoimia tavoitteena kasvun lisääminen keskipitkällä aikavälillä (50 v) 5. INT80_100: vuotuiset hakkuumäärät nostetaan 80 milj. m3:iin ja samalla tehostetaan metsänhoitotoimia tavoitteena kasvun lisääminen pitkällä aikavälillä (100 v) 2 20.9.2017
  3. 3. © Luonnonvarakeskus Puuston kasvun kehitys 3 20.9.2017 0 20 40 60 80 100 120 140 2014 2024 2034 2044 2054 2064 2074 2084 2094 2104 milj. m3/v Vuosittainen tilavuuskasvu BAU BAU80 INT80-30 INT80-50 INT80-100 vuosi
  4. 4. © Luonnonvarakeskus Kasvavan puuston runkotilavuuden kehitys 4 20.9.2017 0 500 1000 1500 2000 2500 3000 3500 2014 2024 2034 2044 2054 2064 2074 2084 2094 2104 2114 milj m3 Puustotilavuuden kehitys BAU BAU80 INT80_30 INT80_50 INT80_100 vuosi
  5. 5. © Luonnonvarakeskus Uudistamispinta-alojen kehitys (viljely + luontainen uudistaminen) 5 20.9.2017 0 50 100 150 200 250 300 350 400 2014 2024 2034 2044 2054 2064 2074 2084 2094 2104 1000 ha/v BAU BAU80 INT80-30 INT80-50 INT80-100 vuosi
  6. 6. © Luonnonvarakeskus Kasvatuslannoituspinta-alat 6 20.9.2017 0 20 40 60 80 100 120 140 2014 2024 2034 2044 2054 2064 2074 2084 2094 2104 1000 ha/v BAU BAU80 INT80-30 INT80-50 INT80-100 vuosi
  7. 7. © Luonnonvarakeskus Kunnostusojituspinta-alat 7 20.9.2017 0 20 40 60 80 100 120 140 160 180 200 2014 2024 2034 2044 2054 2064 2074 2084 2094 2104 1000 ha/v BAU BAU80 INT80-30 INT80-50 INT80-100 vuosi
  8. 8. © Luonnonvarakeskus 20.9. 2017 8 Ominaiskuormitus=kuormituksen lisäys yht. 10 vuodessa toimenpiteiden jälkeen, kg/ha Toimenpide Typpi Fosfori Kiintoaine Metsänuudistaminen kangasmaat 5 0.25 turvemaat 26 0.64 Lannoitus kangasmaat 15 turvemaat 1.35 Kunnostusojitus 0 0.97 973 Taustakuormitus 13 0.5 51 Laskeuma 36-110 0.5-2.4 Lähteet: Finér ym. 2010, Kenttämies & Alatalo 1999
  9. 9. © Luonnonvarakeskus9 Taustakuorma, Mg/vuosi: Typpi 40 000 Fosfori 1300 Kiintoaine140 000
  10. 10. © Luonnonvarakeskus10 20.9.2017
  11. 11. © Luonnonvarakeskus11
  12. 12. © Luonnonvarakeskus Johtopäätöksiä • Hakkuiden lisääminen 80 milj.m3/v lisää typpi-, fosfori- ja kiintoainekuormitusta merkittävästi vasta kun myös kunnostusojituksia ja lannoituksia lisätään puuston kasvun lisäämiseksi lyhyellä tai pitkällä aikajänteellä. • Turvemaiden hakkuut lisäävät ojien kunnostamisen tarvetta. Ojien kunnostamisesta seuraa merkittävä kiintoainekuormituksen lisäys joka vaikuttaa myös fosforikuormitukseen. • Metsätalouden aiheuttama typpi- ja fosforikuormitus on valtakunnallisesti suhteellisen merkityksetöntä, mutta paikallisesti vaikutukset voivat olla merkittäviä. • Kiintoainekuormituksen hallinta on suurin haaste toimittaessa suometsissä, haaste on merkittävä sekä valtakunnallisesti että varsinkin paikallisesti. 12 20.9.2017
  13. 13. © Luonnonvarakeskus Kiitos! 20.9.201713

×