Successfully reported this slideshow.
We use your LinkedIn profile and activity data to personalize ads and to show you more relevant ads. You can change your ad preferences anytime.

Puhtaat pohjavedet samuli joensuu

133 views

Published on

Vesiensuojelupäivät Oulu 12.-13.9.2017

Published in: Education
  • Be the first to comment

  • Be the first to like this

Puhtaat pohjavedet samuli joensuu

  1. 1. Puhtaat pohjavedet Metsätalouden vesiensuojelupäivät 12.-13.9.2017 Samuli Joensuu
  2. 2. Metsätalous pohjavesialueella 20.9.2017Tapio Oy Samuli Joensuu 2 Asiantuntijoiden mielestä metsätalous on yksi turvallisimmista maankäyttömuodoista pohjavesialueilla - Kunnostusojitus koetaan sisältävän riskejä
  3. 3. Mitä metsätalouden vaikutuksista tiedetään? Päätehakkuiden vaikutuksista seurantatietoa 2000 –luvun alkupuolelta pohjavesimuodostumien yhteydessä (Rusanen ym.) • Nitraattipiikkejä • Ei merkittävää vaikutusta talousveden laatuun Kubinin ym. seurannat 1990 –luvulta lähtien koskevat hakkuita normaalilla metsämaalla – moreenimaita • nitraattipiikkejä Piiraisen seurannat 2000-luvulla SYKEn pitkäaikaiset pohjavesialueiden seuranta-aineistot osoittavat samoin merkkejä nitraattipiikeistä, mutta ei selvää syy-yhteyttä metsätaloustoimenpiteiden kanssa Metsäjituksen ja ojien kunnostamisen vaikutuksista toistaiseksi erittäin vähän varsinaista ensikäden seurantatietoa • Kløven ym. tutkimukset Rokualla, jossa seurattu ojituksen vaikutuksia antoisuuteen – padotuksen merkitys haittojen estämisessä • Vedenlaatuseurannan ensimmäinen varsinainen pilottikohde vasta lähtemässä liikkeelle - Patamäen pohjavesialueen kunnostusojitus Kokkolassa 20.9.2017Tapio Oy Samuli Joensuu 3
  4. 4. 20.9.2017 Metsätalous pohjavesialueilla – toiminnan suositukset yksityismailla Vesilaki käytännössä määrittelee toiminnan rajat Hyvän metsänhoidon suositukset (Tapio) Vesiensuojelu Työopas (Tapio) • Metsänuudistaminen ja maanmuokkaus - Ei kemiallisia kasvinsuojeluaineita, ei metsänhoidollista kulotusta - Kevyt laikutus tai äestys - Moreenikerroksessa voidaan käyttää laikku- tai kääntömätästystä - Turvemailla voidaan käyttää ojitus- tai naveromätästystä, elleivät ojat ulotu kivennäismaahan - Paineellisen pohjaveden alueella ei ojitus- tai naveromätästystä • Energiapuun korjuu - Ei I lk pohjavesilaueilla, ei suositella II lk pohjavesialueilla • Metsänlannoitus - Ei suositella typpilannoituksia - Turvemailla terveyslannoitukset mahdollisia (tuhkalannoitus) Tapio Oy Samuli Joensuu 4
  5. 5. Kunnostusojitussuositukset yksityismaiden pohjavesialueilla • Vesiensuojelu Työopas (Tapio) - Kunnostusojitusta ei tehdä pohjavesien muodostumisalueilla - Paksuturpeisilla reuna-alueilla mahdollista - Ei suositella, jos jouduttaisiin syventämään turvekerroksen alla olevaan kivennäismaahan - Silloinkin mahdollista, jos toiminta perustuu asiantuntija- arvioon ja keskusteluun ELY-keskuksen pohjavesiasiantuntijan kanssa - Vesiensuojelumenetelminä suositeltavia ovat pintavalutukseen perustuvat menetelmät - Laskeutusaltaat syvinä rakenteina soveltuvat yleensä huonosti pohjavesialuelle 20.9.2017Tapio Oy Samuli Joensuu 5
  6. 6. Pohjavesialuerajaukset tuovat paikallisesti haasteita suometsien hoitoon - Esimerkkinä rajausten merkityksestä Kauhajoen Hyypän pohjavesialuerajaukset 20.9.2017Tapio Oy Samuli Joensuu 6 • Pohjavesialuerajaukset yhteensä 12 500 ha • Rajauksen sisällä on ojitusaluetta 4 800 ha • Merkittävä osa ojitusalueista on kunnostusojituksen tarpeessa
  7. 7. Metsätalous pohjavesialueilla – metsäsertifiointikriteerit PEFC sertifiointikriteerit • PEFC-sertifiointi ei sinänsä kiellä kunnostusojitusta pohjavesialueilla • Kriteeri 19: Pohjavesien laatu turvataan metsätalouden toimenpiteillä • Kriteeri 20: Kasvinsuojeluaineita käytetään vastuullisesti • Vedenhankintaa varten tärkeillä (I) ja soveltuvilla (II) pohjavesialueilla ei käytetä kemiallisia kasvinsuojeluaineita • Vedenhankintaa varten tärkeillä (I) pohjavesialueilla ei käytetä lannoitteita. Turvemaiden tuhkalannoitus on kuitenkin sallittua. • Kantoja ei korjata I luokan pohjavesialueilta - Kasvinsuojelueineiden käytöllä ei tarkoiteta taimitarhoilla tukkimiehentäin torjunta-aineilla käsiteltyjen taimien istuttamista pohjavesialueilla eikä kantokäsittelyaineiden levitystä, kun levityksessä noudatetaan TUKESin kasvinsuojelurekisterissä antamia ohjeita ja rajoituksia 20.9.2017Tapio Oy Samuli Joensuu 7
  8. 8. Metsätalous pohjavesialueilla – metsäsertifiointikriteerit FSC Standardi: • Metsänomistaja ei lannoita 1 tai 2-luokan pohjavesialueilla • Metsänomistajan tulee turvata pohjavesien laadun säilyttäminen pidättäytymällä tärkeillä pohjavesialueilla (I ja II luokka) kunnostus- tai täydennysojituksista, lannoituksista, torjunta-aineiden käytöstä, kantojen korjuusta sekä kulotuksista • Huom! Pohjavesialueilla voidaan toteuttaa kulotuksia, mikäli tähän on olemassa ympäristöviranomaisen lupa 20.9.2017Tapio Oy Samuli Joensuu 8
  9. 9. Metsätalous pohjavesialueilla –hankkeen tuloksia • Työpajat • Ojasuunnittelijan ja ELY-keskuksen pohjavesiasiantuntijan vuoropuhelun tiivistäminen • Tavoitteena usean pohjavesialueilla toteutettavan kunnostusojituksen seuranta • Käytännön toimintamallien kehittäminen kunnostusojitussuunnittelijalle • Riskinarviointityökalun kehittäminen kunnostusojitussuunnittelijan käyttöön 20.9.2017Tapio Oy Samuli Joensuu 9
  10. 10. Kunnostusojituksen suunnittelijan toimintamalli pohjavesialueilla • Hyödynnä kaikkia saatavilla olevia pohjavesialueisiin liittyviä vapaita aineistoja • Tarkenna havaintojen tekoa maastossa - Rassaukset ja maalajin tunnistaminen • Pidä yhteyttä ELY-keskuksen pohjavesiasiantuntijaan • Kuvaa pohjavesialueen läheisyydessä toimintaan vaikuttavat maastohavainnot mahdollisimman tarkasti ojitusilmoitukseen 20.9.2017Tapio Oy Samuli Joensuu 10
  11. 11. Patamäen pohjavesialue Kokkolassa 20.9.2017Tapio Oy Samuli Joensuu 11
  12. 12. Kunnostusojituksen seurantakohde Patamäen pohjavesialueella Kokkolassa; Kunnostusojitettu alue, pinta- ja pohjavesitarkkailupisteet 12Tapio Oy Samuli Joensuu
  13. 13. Virtaama-arvoja Patamäen peratuissa ojissa Oja Virtaama l/min Virtaama m3/d G 34,97 50,36 E 5,81 8,36 D 3,51 5,05 C 8,83 12,71 20.9.2017Tapio Oy Samuli Joensuu 13
  14. 14. Vedenlaadun seuranta Patamäen pohjavesialueella • Seuranta toteutettu pääosin MAAMET- seurannan osana • Seuranta ennen ja jälkeen toimenpiteen • Ojien kaivuu toteutettiin huhtikuussa 2017 • Toistaiseksi tietoja käytännössä vasta ennen kunnostusojitusta olevalta jaksolta • Valumavedessä nähtävissä viitteitä pohjavesivaikutuksista – mangaani, rauta
  15. 15. Kunnostusojitus pohjavesialueella Tapio Oy Samuli Joensuu 15 Lämpökame- ralla voidaan havainnollistaa pohjaveden esiintymistä valuma- vedessä 20.9.2017
  16. 16. Kunnostusojitusalueella tehdyt muutokset ojankaivuun jälkeen Tapio Oy Samuli Joensuu 1620.9.2017
  17. 17. Tukittuja ojia Patamäen pohjavesialueella 20.9.2017Tapio Oy Samuli Joensuu 17
  18. 18. Riskinarvioinnin kehittäminen Kunnostusojitusten pohjavesi- ja ympäristövaikutusten arvioiminen Tähtää suunnittelijoiden käytössä olevaan työkaluun, ”suunnittelun apuvälineeseen” Pohjana WaterHopen kehittämä, avoimia aineistoja hyödyntävä malli: * pohjavesimalli * haitallisten yhdisteiden kulkeutuminen ja käyttäytyminen * sovellettu n. 10 pohjavesialueella Avoimet aineistot Paikallinen data Laskenta- malli S U U N N I T T E L I J A Arvio ojituksen vaikutuksista Suunnitelma 20.9.2017Tapio Oy Samuli Joensuu 18
  19. 19. Riskiarvioinnin kehittäminen Kehitettiin pohjavesimallit Patamäen ja Ekokankaan alueille Murrosvaihe meneillään: valtava määrä avointa dataa on suunnittelijoiden ja mallintajien käytettävissä: miten tätä voisi hyödyntää mahdollisimman hyvin? 3D-mallit, joissa mukana myös pohjavedenpinnan yläpuolella olevan kyllästymättömän vyöhykkeen vaikutus Säädata: sadanta, ilman lämpötila, potentiaalinen haihdunta (ladataan Ilmatieteen laitoksen aineistoista) Mallinnusperiaate: datakeskeinen lähestymistapa * hyödynnetään vapaasti ladattavat aineistot Pystytään laatimaan pohjavesimalli: * alueille, joilta on käytettävissä GTK:n rakennemalli (esim. Patamäki) * alueille, joilta rakennemalli puuttuu: kallionpinta muodostetaan kalliovarmennettujen pisteiden ja olemassa olevien kalliopaljastumien avulla (Ekokangas) 20.9.2017Tapio Oy Samuli Joensuu 19
  20. 20. Patamäki: toimenpiteiden vaikutusten mallinnus Patamäen alueella tehtiin v. 2016 pohjavesialueen rajauksen sisällä sekä avohakkuu että metsäojien perkaus Toimenpiteet ajoittuivat hyvin lähelle toisiaan Avohakkuu nostaa pohjavedenpintoja, sillä haihdunta vähenee Metsäojien perkaus alentaa pohjavedenpintoja (kuivatus tehostuu) Pystytäänkö mallilla arvioimaan eri toimenpiteiden vaikutusta erikseen? Mallinnuksessa oletettiin, että ojien perkaus ja avohakkuu tehtiin samalla alueella 20.9.2017Tapio Oy Samuli Joensuu 20
  21. 21. Toimenpiteiden vaikutusten mallinnustarkastelut Laskettiin neljä laskentatapausta 0) Ei ojien perkausta eikä avohakkuuta 1) Ei ojien perkausta vaan pelkästään avohakkuu 2) Ojien perkaus, mutta ei avohakkuuta 3) Ojien perkaus ja avohakkuu (toteutunut vaihtoehto) Kussakin tapauksessa 1) ..3) verrataan pohjavedenpinnan muutoksia 0)-vaihtoehtoon kahdessa eri pituusprofiilissa * länsi-itäsuunnan profiili * lähes pohjois-eteläsuunnan profiili 20.9.2017Tapio Oy Samuli Joensuu 21
  22. 22. Mallinnustulokset: pelkästään avohakkuu Ensimmäisessä vaiheessa verrataan laskentavaihto- ehdon 1) Ei ojien perkausta vaan pelkästään avohakkuu vaikutus 0)-vaihtoehtoon verrattuna Tuloksissa positiivinen muutos tarkoittaa, että toimenpiteen vaikutus nostaa hakkuualueen pohjavedenpintoja 20.9.2017Tapio Oy Samuli Joensuu 22
  23. 23. Mallinnustulokset: pelkästään ojien perkaus Sen jälkeen verrataan laskentavaihtoehdon 2) Ojien perkaus, mutta ei avohakkuuta vaikutus 0)-vaihtoehtoon verrattuna Tuloksissa negatiivinen muutos tarkoittaa, että toimenpide alentaa ojitusalueen pohjavedenpintoja 20.9.2017Tapio Oy Samuli Joensuu 23
  24. 24. Mallinnustulokset: avohakkuun ja ojien perkauksen yhteisvaikutus Patamäen alueella tehtiin hyvin lähekkäin sekä avohakkuu, että ojien perkaus Kuvissa esitetty kaikkien kolmen vaihtoehdon mallinnetut tulokset Tuloksissa negatiivinen muutos tarkoittaa, että toimenpide alentaa ojitusalueen pohjavedenpintoja 20.9.2017Tapio Oy Samuli Joensuu 24
  25. 25. Toimenpiteiden vaikutusten tulosten tarkastelu Alueella tehty avohakkuu samanaikaisen ojien perkauksen kanssa aiheuttaa sen, että perkauksen vaikutus tavallaan ”tehostuu” Avohakkuu nostaa pohjavedenpintaa Ojien perkaus tavallaan nopeuttaa tyhjenemisvaluntaa Mallissa ojia on syvennetty reippaasti alkuperäisestä Jatkossa mallia on mahdollista kehittää niin, että voidaan löytää optimi kaivusyvyys, jolloin kunnostusojituksen vaikutus pohjaveden purkautumiseen on +-0 20.9.2017Tapio Oy Samuli Joensuu 25
  26. 26. Kiitos! 20.9.2017 Tapio Oy Samuli Joensuu 26

×