Successfully reported this slideshow.
We use your LinkedIn profile and activity data to personalize ads and to show you more relevant ads. You can change your ad preferences anytime.

Metsään-peruskurssi, luento 1

444 views

Published on

Metsään-peruskurssilla opit perusasioita metsänomistuksesta ja -hoidosta. Oppimasi tiedon avulla sinun on helppo tehdä päätöksiä oman metsäsi hoidosta ja käytöstä.

Metsään-peruskurssilla perehdytään metsänhoitoon metsän kehityksen eri vaiheissa. Koulutus antaa myös tietoa luonnon monimuotoisuuden huomioinnista metsätaloudessa, metsäalan sanastosta ja mittayksiköistä sekä puukaupasta ja verotuksesta. Koulutus sisältää viisi arki-iltaisin pidettävää luentoa sekä opintoretken.

Luento 1: Metsätalouden lähtökohdat
- Metsänomistuksesta
- Suomalaisen metsän biologia
- Kasvupaikkatyypit
- Puulajit
- Kehitysluokat
- Metsäsanasto, mittayksiköt, metsätiedot

Lisätietoa tästä ja muista Metsäkeskuksen koulutuksista ja tapahtumista www.metsakeskus.fi/tapahtumat.

Published in: Education
  • Be the first to comment

  • Be the first to like this

Metsään-peruskurssi, luento 1

  1. 1. Metsätalouden lähtökohdat Kevät 2019 Metsään-peruskurssi luento 1
  2. 2. •Metsänomistuksesta •Suomalaisen metsän biologia •Kasvupaikkatyypit •Puulajit •Kehitysluokat •Metsäsanasto, mittayksiköt, metsätiedot Metsätalouden lähtökohdat
  3. 3. Metsänomistuksesta
  4. 4. • Suomessa on 632 000 yksityistä metsänomistajaa › Yksityiset omistavat noin 2/3 metsätalouskäytössä olevista metsistä. • Metsätilan keskikoko on noin 30 ha. • Metsä on usein siirtynyt perintönä. • Yhteisomistuksessa kuolinpesien ja metsäyhtymien kautta 26 % yksityismetsistä. • Metsänomistajien keski-ikä on 62 vuotta. Metsänomistus Suomessa
  5. 5. • Sinä päätät itse metsäsi käytöstä › Hakkuu- ja hoitopakkoa ei ole › Metsänhoidon suositukset auttavat omien tavoitteiden saavuttamisessa • Voit liittää metsäsi metsä- ja luomusertifiointiin • Sinulla on oikeus hakea valtion tukea metsän- ja luonnonhoitoon • Metsästysoikeus, maankäyttömuodon muuttamiseen esimerkiksi pelloksi. Metsänomistajan oikeuksia
  6. 6. • Metsätaloutta säätelevät muun muassa › Metsälaki › Vesilaki › Luonnonsuojelulaki › Laki metsätuhojen torjunnasta › Maankäyttö- ja rakennuslaki › Kaavoitus (maakunta-, yleis- ja osayleiskaavat) • Jokamiehenoikeudet • Myel-vakuutusmaksuvelvollisuus • Verovelvollisuus Metsänomistajan velvollisuuksia
  7. 7. • Valtionhallintoa ja julkisia palveluita › Maa- ja metsätalousministeriö › Suomen metsäkeskus › Luonnonvarakeskus › Maanmittauslaitos › Verohallinto › Ely-keskukset › Metsähallitus, Evira Organisaatioita ja toimijoita metsäalalla
  8. 8. • Puukauppaa, metsäteollisuutta, metsänhoitopalveluita ja puunjalostusta › Metsä Group, Stora Enso, UPM › Sahat, puuenergian käyttäjät • Puukauppa- ja metsänhoitopalveluita › Metsänhoitoyhdistykset › Metsäpalveluyritykset ja yrittäjät • Luonnontuotealan toimijat Organisaatioita ja toimijoita metsäalalla:
  9. 9. Suomalaisen metsän biologiaa
  10. 10. • Sataa enemmän kuin haihtuu • Soistuminen tyypillistä, turvemaat • Karike hajoaa hitaasti  kuntta • Metsämaa hapanta • Puusto pääosin havupuuta Pohjoinen havumetsävyöhyke
  11. 11. • Kasvukauden aikana + 5 astetta ylittävien vuorokautisten keskilämpötilojen summa • Tärkein yksittäinen kasvuun vaikuttava tekijä, yksikkönä d.d. (day degree) • Termiset vuodenajat, kun vuorokauden keskilämpötila on pysyvästi tietyn verran › Kevät 0-10 ºC › Kesä >10 ºC › Syksy 0-10 ºC › Talvi <0 ºC Tehoisan lämpötilan summa (lämpösumma) Keskimääräinen lämpösumma d.d 1981-2010 ©Ilmatieteen laitos
  12. 12. • Käynnistyy, kun vuorokauden keskilämpötila pysyvästi +5 asteen yläpuolella • Pituus 120-180 vrk Kasvukausi Männyn juuriston kasvu Männyn paksuuskasvu Männyn pituuskasvu Kasvukausi Touko Kesä Heinä Elo Syys Loka Kasvukausi ja männyn kasvurytmi Keski-Suomessa Touko Kesä Heinä Elo Syys Loka
  13. 13. • Suomessa vettä sataa enemmän kuin sitä haihtuu. • Tiiviit ja alavat maat soistuvat. • Vesi liikkuu maakerrosten välillä (pohjavesi ja kapillaari-ilmiö). • Kasvukauden ulkopuolella sataa lisäksi yhtä paljon kuin kasvukautena, enimmäkseen lumena. Vesi Sademäärä (mm) keskimäärin kasvukauden aikana 1981-2010 ©Ilmatieteen laitos
  14. 14. • Kangasmailla ravinteita on yleensä riittävästi, typpi kasvua rajoittava tekijä. › Vesi huuhtoo eloperäisestä aineksesta (karikkeesta) vapautuvia ravinteita kohti pohjamaata. › Ravinteiden kierto tapahtuu 0-30 cm syvyydessä. › Ravinteet ja vesi pidättyvät paremmin hienojakoisessa maassa. › Routimista esiintyy maalajeissa joissa mukana hienojakoisia lajitteita kuten hieno hieta, hiesu ja savi. • Turvemailla on yleensä typpeä riittävästi, puutetta voi olla kaliumista tai fosforista (ravinne-epätasapaino). Ravinteet ja maaperän rakenne
  15. 15. • Sadanta ylittää haihdunnan, jolloin syntyvät humus-, huuhtoutumis-, ja rikastumiskerros • Yleisin maannos Suomessa Podsolimaannos Huuhtoutumiskerros Rikastumiske rros Pohjamaa Karike- ja humuskerros Veden suunta
  16. 16. • Kivennäismaat (kangasmaat) › Kallioperän rapautuessa syntynyt irtain maa-aines, maaperä › Moreenit, lajittuneet maat › Pinnalla kangashumus • Turvemaat (suot) › Suokasvit muodostavat itse oman kasvualustansa eli turpeen › Märkyys › Ojitetut suot › Ojittamattomat suot Kivennäismaat ja turvemaat
  17. 17. • Yhteyttäminen: Kasvit tuottavat auringon valoenergian avulla hiilidioksidista ja vedestä happea ja sokeria (hiilensidonta). • On välttämätön kaikelle elämälle maapallolla. • Suomessa valoa on riittävästi kasvukauden aikana. • Puulajeilla on erilaiset valovaatimukset. › Lehtipuut ja mänty ovat valopuita › Kuusi on puolivarjopuu. Valo
  18. 18. • Kasvukausi pitenee • Puuston kasvu kiihtyy ja puulajisuhteet voivat muuttua • Hakkuumahdollisuudet kasvavat • Kasvava puusto sitoo ilmakehästä hiilidioksidia • Hyönteis- ja sienitaudit voivat lisääntyä. • Talvet leudontuvat, routakausi lyhenee. • Tuulituhojen ja metsäpalojen riski kasvaa. Ilmasto muutoksessa Lämpösumma 1981-2010 ja ennuste 2040-2069
  19. 19. Kasvupaikkatyypit
  20. 20. • Kuvaavat metsän biologista tuotoskykyä • Määritetään aluskasvillisuuden perusteella • Kivennäismaiden ja turvemaiden kasvupaikkojen rinnastus Kasvupaikkatyypit
  21. 21. Kivennäismaiden kasvupaikkatyypit • Korpi, räme, neva, letto • Ruohoturvekangas • Mustikkaturvekangas • Puolukkaturvekangas • Varputurvekangas • Jäkäläturvekangas • Lehto • Lehtomainen kangas • Tuore kangas • Kuivahko kangas • Kuiva kangas • Karukkokangas Ravinteisuuslisääntyy Ojitettujen soiden kasvupaikkatyypit Ojittamattomat suot
  22. 22. Kasvupaikkatyyppien yleisyys Lehdot Lehtomaiset Tuoreet Kuivahkot Kuivat Karukot 1000ha Kivennäismaa Turvekankaat Lähde VMI 12
  23. 23. Lehto Lehtomainen kangas
  24. 24. Tuore kangas Kuivahko kangas
  25. 25. Kuiva kangas Karukkokangas
  26. 26. Puulajit
  27. 27. • Suomessa esiintyy luontaisesti noin 30 puumaiseksi kasvavaa puulajia. › Neljä havupuulajia, loput lehtipuita › Osa puulajeista jää usein pensasmaiseksi, esimerkiksi kataja ja pähkinäpensas. • Metsätaloudessa tärkeimmät ovat mänty, kuusi, rauduskoivu ja hieskoivu. • Ulkomaisia puulajeja kasvatetaan lähinnä puisto- ja pihapuina. Suomen puulajit
  28. 28. • Havupuut: › Valtaavat kasvupaikan ajan saatossa › Mänty valopuu, kuusi puolivarjopuu › Pitempi kiertoaika kuin lehtipuilla • Lehtipuut: › Täyttävät aukeat alat nopeasti › Hyvä siemensato joka vuosi › Kasvavat nuorena nopeasti › Vaativat runsaasti valoa Havu- ja lehtipuiden erot
  29. 29. • Vaatii runsaasti valoa • Yleisin puulajimme • Kasvaa lähes kaikilla kasvupaikoilla, paras puuntuotannollinen laatu karuilla kasvupaikoilla • Syvä juuristo, paalujuuri • Hyvät siemenvuodet 5-7 vuoden välein Mänty Kuusi • Kasvupaikkana rehevät maat • Puolivarjopuu • Kasvaa alikasvoksena kuivillakin mailla • Pinnallinen juuristo • Laholle altis • Hyvät siemenvuodet mäntyä harvemmin
  30. 30. •Kaksi lajia: Rauduskoivu ja hieskoivu •Kasvupaikkana rehevät maat, hieskoivu myös tiiviillä maalla ja turvemailla •Rauduskoivu taloudellisesti merkittävämpi •Runsaasti siementä lähes joka vuosi •Lisääntyvät myös kantovesoista •Rauduskoivu vaatii järeytyäkseen runsaasti kasvutilaa Koivut
  31. 31. Rauduskoivikko Hieskoivikko
  32. 32. Kehitysluokat
  33. 33. • Kehitysluokka kuvaa puuston metsänhoidollista ja puuntuotannollista kehitysvaihetta. • Kehitysluokka määräytyy puuston iän, rakenteen ja metsänkäsittelyn perusteella. Metsän kiertokulku Pienet ja varttuneet taimikot Uudistuskypsät metsät Aukea Nuori kasvatusmetsikkö Varttunut kasvatus- metsikkö 0 v. 75 v. 10 v. 65 v. 25 v. 50 v.
  34. 34. Kehitysluokat • Aukea • Siemenpuumetsikkö, noin 50 mäntyä tai koivua/ha, ei vakiintunutta taimikkoa • Suojuspuumetsikkö, 150-300 puuta /ha + kuusen taimia • Pieni taimikko, alle 1,3 metriä pituutta • Varttunut taimikko, yli 1,3m pituutta, paksuutta alle 8 cm • Ylispuustoinen taimikko, kaksijaksoinen metsikkö jossa taimikon yllä suuria puita • Nuori kasvatusmetsikkö, läpimitta 8-16 cm havupuut yli 7m, lehtipuut yli 9 m • Varttunut kasvatusmetsikkö, läpimitta yli 16 cm • Uudistuskypsä metsikkö , saavuttanut uudistuskypsyysläpimitan tai iän • Eri-ikäisrakenteinen metsä, erikokoisia ja eri-ikäisiä puita taimista järeisiin puihin
  35. 35. Aukea Siemenpuumetsikkö
  36. 36. Pieni taimikko Varttunut taimikko
  37. 37. Nuori kasvatus- metsikkö Varttunut kasvatusmetsikkö
  38. 38. Uudistuskypsä metsikkö Eri-ikäisrakenteinen metsä Kuva: Eljas Heikkinen
  39. 39. Metsäsanasto, mittayksiköt, metsätiedot
  40. 40. • Tukkipuu tai sahatukki › Puun rungon arvokkain osa, josta saadaan sahatavaraa. • Kuitupuu › Käytetään metsäteollisuudessa erilaisten massojen, kuten selluloosan valmistukseen. Pieniläpimittainen puu tai sellainen puu, joka ei täytä tukkipuun mitta- tai laatuvaatimuksia • Leimikko › Puun myyntiä ja hakkuuta varten metsään tai kartalle rajattu alue. • Hakkuukertymä › Hakkuussa metsästä poistettavan myyntikelpoisen puutavaran (=ainespuun) yhteismäärä Metsäsanastoa 1/2
  41. 41. • Metsikkökuvio (kuvio) › Metsätiedon, metsänhoidon ja hakkuiden käsittely-yksikkö. › Puustoltaan ja maapohjaltaan yhtenäinen alue. › Jakoperusteena on myös kehitysluokka ja toimenpiteet. › Kuvioille määritetään pinta-alat. › Puuston tiedot kuviolla lasketaan ja esitetään yleensä puulajeittain. • Lisää sanastoa ja käsitteitä: www.metsakeskus.fi/metsasanasto. Metsäsanastoa 2/2 1 2 3 4 5 6
  42. 42. • Tilavuus › Puun määrää mitataan yleisesti tilavuutena, yksikkö kuutiometri m3 • Pohjapinta-ala › Metsässä puiden rungoista 1,3 m korkeudelta mitattujen poikkileikkauspinta-alojen summa. › Yksikkö m2/ha › Käytetään puustojen tilavuustaulukoissa • Puuston pituus / korkeus › Keskipituus on puuston tai puulajin keskipituus metsäkuviolla › Käytetään puustojen tilavuustaulukoissa › Valtapituus on sadan paksuimman puun keskipituus metsäkuviolla › Käytetään harvennustarvetta ja -voimakkuutta arvioitaessa › Yksikkö m Metsän mittayksiköitä 1/2
  43. 43. • Runkoluku › Taimikoissa puun määrää kuvataan pohjapinta-alan sijasta runkoluvun avulla. › Runkoluku kertoo, montako runkoa metsikössä on hehtaarin alalla. • Puun läpimitta, puuston keskiläpimitta, cm › Yksittäisen puun halkaisija tai isomman alueen keskimääräinen, mitataan 1,3 metrin korkeudelta. › Puhutaan myös rinnankorkeusläpimitasta. • Hehtaari › Pinta-alan yksikkö, lyhenne ha. › Yksi hehtaari on 100 m x 100 m alue, 10 000 m2. Metsän mittayksiköitä 2/2
  44. 44. • Metsään.fi on Metsäkeskuksen maksuton asiointipalvelu. • Palvelussa sinun on helppo hoitaa metsäasioita ja pitää yhteyttä Metsäkeskukseen ja metsäalan palveluntarjoajiin. • Kokonaiskuva metsästäsi › tilan puuston määrä › kuviokohtaiset puustotiedot › tiedot ajankohtaisista hoito- ja hakkuukohteista • Tiedot metsätilallasi olevista arvokkaista luontokohteista. • Monipuoliset kartat ja ilmakuvat. • Kirjaudu palveluun pankkitunnuksilla, mobiilivarmenteella tai varmennekortilla. Työkalut metsäomaisuuden hallintaan: Metsään.fi-palvelu
  45. 45. Kirjaudu osoitteessa Metsään.fi
  46. 46. • Metsänomistaja tilaa ja maksaa. › Pohjatietoina voi hyödyntää Metsään.fi-palvelussa olevia tietoja tai aiempaa metsäsuunnitelmaa. • Perinteinen kansio, myös sähköisenä • Metsäsuunnitelmia laativat palveluyritykset ja metsänhoitoyhdistykset. • Yleensä ainakin osa tiedoista kerätään maastossa. • Sisältää tilan puustojen yhteenvetotiedot ja kehitysennusteen, kuviokohtaiset tiedot, tiedot luontokohteista, esitykset metsänhoitotöistä ja hakkuista 10 vuodelle. • Metsänomistajan tavoitteet ja tilan puustojen kestävä hakkuumäärä vaikuttavat hakkuuesityksiin. Työkalut metsäomaisuuden hallintaan: Metsäsuunnitelma
  47. 47. Yhteenveto
  48. 48. • Sinä päätät, miten hoidat omaa metsääsi. • Etsi itsellesi sopivat kumppanit alan palveluntarjoajista. • Metsänhoidolla pyritään ohjaamaan luonnon olosuhteita, jotta kasvatettavat puut saavat sopivasti vettä, valoa, ravinteita ja lämpöä. • Metsään.fi-palvelussa sinun on helppo hoitaa metsäasioita – ota valtionvaroin kerätty tieto käyttöösi! Illan tärkeimmät
  49. 49. Kiitos • ASIAKKAAT – HENKILÖSTÖ – KUMPPANIT – YHTEISKUNTA www.metsäkeskus.fi | www.metsään.fi www.twitter.com/metsakeskus | www.facebook.com/suomenmetsakeskus

×