Successfully reported this slideshow.
We use your LinkedIn profile and activity data to personalize ads and to show you more relevant ads. You can change your ad preferences anytime.

Maanmittaustoimitukset sukupolvenvaihdoksissa

maanmittaustoimitukset sukupolvenvaihdoksissa ja yhteismetsän perustamisessa

  • Be the first to comment

  • Be the first to like this

Maanmittaustoimitukset sukupolvenvaihdoksissa

  1. 1. Maanmittaustoimitukset sukupolvenvaihdoksessa ja yhteismetsän perustamisessa Polvelta Toiselle -messut Helsinki, 11.3.2017 Kalle Konttinen
  2. 2. Maanmittauslaitos • Yli 200-vuotias Maanmittauslaitos tekee erilaisia maanmittaustoimituksia kuten esimerkiksi lohkomisia, halkomisia, rajankäyntejä, tietoimituksia ja tilusjärjestelyjä sekä tuottaa kartta-aineistoja ja edistää niiden yhteiskäyttöä • Maanmittauslaitos turvaa maanomistuksen ja luototusjärjestelmän ylläpitämällä kiinteistöjen lainhuutoja ja kiinnityksiä sekä muita kiinteistöjen tietoja rekistereissään. Keskeisiä tehtäviä ovat myös paikkatiedon tutkimus ja soveltaminen sekä tietojärjestelmien kehittämistehtävät • Maanmittauslaitoksella on toimipaikkoja 37 paikkakunnalla ympäri Suomen, Maarianhaminasta Ivaloon. Työntekijöitä on yhteensä noin 1 900
  3. 3. Maanmittaustoimitus • Menettely jossa tehdään muutoksia kiinteistörekisterissä oleviin yksiköihin (kiinteistöt, tilat, tontit ja yhteiset alueet sekä niihin liittyvät oikeudet) • Toimitusinsinööri • Vaativissa maanmittaustoimituksissa toimitusinsinööri ja kaksi valtuuston valitsemaa uskottua miestä • Maanmittaustoimituksia tekevät Maanmittauslaitoksen toimitusinsinöörit ja vanhojen kaupunkien kaava-alueilla kaupunkien toimitusinsinöörit
  4. 4. Lohkominen • Lainhuudatettu määräala (esim. M601, M602,…) • Kiinteistökaupassa myyty määräala tai myyjän itselleen kaupassa pidättämä määräala • Yhteisomistuksen purkaminen jakosopimuksella • Perinnönjaossa tai testamentilla saatu määräala • Lahjana saatu määräala tai lahjoittajan itselleen lahjasta pidättämä määräala • Maanvaihdossa saatu määräala (eri asia kuin vapaaehtoinen tilusvaihto) • Omiin nimiin lohkominen • Kiinteistön omistaja (omistajat yhdessä) voivat hakea omiin nimiin lohkomista, jolloin muodostetaan uusi kiinteistö • Kiinteistön omistussuhteet eivät voi omiin nimiin lohkottaessa muuttua • Toimitusmaksu • Lohkottaviin hehtaareihin perustuva lohko-/saajakiinteistökohtainen hinta • Ns. ”paljousalennuksia” ei ole Lohkomisessa muodostetaan uusi kiinteistö, annetaan sille nimi ja kiinteistötunnus sekä merkitään se kiinteistörekisteriin.
  5. 5. Lohkominen
  6. 6. Lohkominen perinnönjaossa • Soveltuu yhteisomistuksen purkamiseen kun asioista päästää sopimukseen • Pesä pitää olla jaettu murto-osa omistuksiin (esim. 1/5) ja lainhuudatettu • Lohkomalla tila jaetaan sovitulla tavalla • Jakosopimus • Sopimuksen sisällöstä ja onnistumisesta vastaavat osapuolet
  7. 7. Halkominen 1/5 Matti Meikäläinen 1/5 Minna Meikäläinen 1/5 Paula Meikäläinen 1/5 Urho Uutukainen 1/5Antti Alanen
  8. 8. Halkominen Usein käytetty yhteisomistussuhteen purkamisen viimeisenä pakkokeinona • Lähtökohta • Tila tai tilat ovat yhteisesti omistettuja ja yhteisomistuksesta halutaan päästä eroon • Oikeus saada tila halkomalla jaetuksi on tilan tai sen määräosan omistajalla, jolla on lainhuuto tilaan tai sen määräosaan • Jakoperuste • Jakoperusteena on osakkaan omistama osuus (esim. 1/5) • Poikkeaminen jakoperusteesta mahdollista tietyissä rajoissa ja erotus korvataan tilikorvauksena • Jako • Tilukset arvioidaan toimituksessa • Toimitusinsinööri vastaa tasapuolisesta jaosta
  9. 9. Halkominen • Toimituskustannukset • Halkominen on työaikaveloitteinen toimitus • Halkominen tulee helposti maksamaan enemmän kuin vastaavien tilusten lohkominen Ensin kannattaa neuvotella osuuksien kaupoista tai jakosopimuksesta
  10. 10. LOHKOMINEN JAKOSOPIMUKSEEN PERUSTUEN HALKOMINEN Jakamaton kuolinpesä Ei onnistu Ei onnistu Määräosainen yhteisomistus lainhuudatettuna (esim. 1/2, 1/3, 2/5, …) Ei onnistu ilman jakosopimusta Onnistuu Jakosopimus tehty Ei onnistu ennen kuin määräalalle on haettu ja myönnetty lainhuuto Ei tarvita Määräala lainhuudatettu (esim. M601, M602, …) Onnistuu, toimitus tulee vireille hakemuksetta lainhuudon myöntämisestä Ei tarvita Miten jaetaan toimituksessa Jakosopimuksen mukaisesti ilman arviointia Jaettavat tilukset arvioidaan kokonaisarvon tai jyvityksen perusteella ja toimitusinsinööri laatii jakoehdotuksen, jossa kukin omistusosansa erottamista vaatinut saa jakoperusteensa mukaisesti tiluksia Jakamisesta aiheutuvat tilikorvaukset toimituksessa Ei määrätä korvauksia Jakoperusteesta poikkeaminen määrätään tilikorvauksina Toimitusmaksu € / lohkokiinteistön koko € / tunti Toimituksessa muodostetun tilan lainhuudattaminen Määräalan lainhuuto kohdistetaan automaattisesti siitä lohkomisessa muodostettuun tilaan Osakkaiden aiemmat lainhuudot kohdistetaan automaattisesti heille halkomisessa muodostettuihin tiloihin
  11. 11. Nyt kun on kerrottu kuinka voi pirstoa metsätilan, kerrotaan sitten kuinka pirstomisen voi välttää..
  12. 12. Yhteismetsä • Kiinteistöjen yhteinen alue (vrt. yhteinen sorakuoppa tai yhteinen vesialue) • Erityispiirre: Yhteismetsä on kuin metsätalousyritys, muistuttaa taloyhtiötä. Suvun yhteismetsä on kuin perheyritys • Hallinto: osakaskunta ja hoitokunta, pienissä yhteismetsissä hoitokunnan sijaan voidaan valita toimitsija • Osakaskunnan ja hoitokunnan kokouksissa enemmistöpäätökset • Tarkoitettu kestävän metsätalouden harjoittamiseen osakkaitten hyväksi • Metsätaloutta harjoitetaan metsäsuunnitelman mukaisesti • Voi harjoittaa myös muuta liiketoimintaa kuin metsätaloutta, jos se on taloudellisesti tai muuten tarkoituksenmukaista (esim. maa-ainesten myynti, tonttien vuokraus jne.)
  13. 13. Yhteismetsä • Toimintaa säätelee yhteismetsälaki (ei yrityslainsäädäntö) ja oma ohjesääntö • Ohjesäännössä linjataan yhteiset pelisäännöt • Yhteismetsien määrä 344 kpl (8.1.2016), kun vuonna 2003 niitä oli vain 138 kpl • Pienimmät noin 5 ha ja suurin noin 89600 ha • Sukupolvenvaihdos helppo toteuttaa pirstomatta metsää • Omistaminen helppoa myös passiivisena osakkaana • Voi tarjota helpon sijoitusmahdollisuuden • Ennen oman yhteismetsän perustamista kannattaa selvittää löytyisikö itselle sopivaa laajenemishaluista toimivaa yhteismetsää, johon voisi tilansa liittää osuuksia vastaan
  14. 14. Yhteismetsä - plussat • Sukupolvenvaihdos helppo toteuttaa pirstomatta metsää • Omistaminen helppoa myös passiivisena osakkaana • Voi tarjota helpon sijoitusmahdollisuuden • Ennen oman yhteismetsän perustamista kannattaa selvittää löytyisikö itselle sopivaa laajenemishaluista toimivaa yhteismetsää, johon voisi tilansa liittää osuuksia vastaan Yhteismetsä - miinukset • Tarkoitettu pitkäaikaiseen/pysyvään metsätalouden harjoittamiseen - Jos maa-alueiden pääkäytöksi on ajateltu muuta, ei sovellu • Hallinto, yhdessä päättäminen
  15. 15. Yhteismetsään liittäminen • Maanomistaja voi liittää metsäkiinteistönsä ennestään olevaan yhteismetsään osuuksia vastaan sopimalla asiasta kirjallisesti yhteismetsän osakaskunnan kanssa • Maanomistaja menettää omistus- ja määräämisoikeutensa liitettyyn alueeseen ja hänestä tulee yhteismetsän osakas • Osapuolet ovat voineet sopia osuuksien suuruuksista liittymissopimuksessa • Mikäli liittymissopimuksessa ei ole sovittu liittyjälle tulevan osuuden suuruudesta, tilukset arvioidaan ja toimitusmiehet määräävät arvioinnin perusteella osuuden suuruuden • Osuutta vastaan tehtävän yhteismetsään liittämisen toimituskustannukset maksetaan tällä hetkellä valtion varoista
  16. 16. Yhteismetsän perustaminen • Muodostetaan kokonaan uusi yhteismetsä • Voidaan muodostaa yhden tai useamman tilan alueista, kunhan toimituksessa muodostetaan vähintään kaksi osakastilaa • Tehdään perustamissopimukseen perustuen • Yhteismetsä voidaan erillisen yhteismetsän perustamistoimituksen ohella perustaa myös lohkomis-, halkomis- tai uusjakotoimituksen yhteydessä • Yhteismetsän perustamisen toimituskustannukset maksetaan tällä hetkellä valtion varoista • Perustamistoimituksessa tehdystä rajankäynnistä ja esimerkiksi ylimääräisten rakennuspaikkojen lohkomisesta tai tieoikeuksien perustamisesta voi osakaskunta joutua maksamaan
  17. 17. Esimerkki Kangastalon yhteismetsä 564-874-1-3 n.800 hehtaaria 11 osakasta 17 palstaa
  18. 18.  Haamutila on tila, jolla ei ole maa- tai vesialuetta, vaan ainoastaan osuus yhteiseen alueeseen, esimerkiksi YHTEISMETSÄÄN  Haamutilaa käsitellään kuten tavallistakin tilaa; sen voi myydä, ostaa, kiinnittää, lainhuudattaa, jakaa jne.  Haamutila syntyy mm., kun koko kiinteistö liitetään yhteismetsään ja luovuttajalle muodostetaan tila, joka käsittää tilan arvoa vastaavan osuuden yhteismetsään Mikä on haamutila?
  19. 19. Esimerkki haamutilasta Haamutila
  20. 20. Muita maanmittaustoimituksia..
  21. 21. Rajankäynti • Aikaisemmin lainvoimaisesti määrätty raja on määrättävä entiseen paikkaansa • Rajaepäselvyyden selvittäminen ja ratkaiseminen aikaisempien toimitusten asiakirjojen, karttojen, maalla olevien rajamerkkien ja muun selvityksen perusteella • Myös alueiden nautinta voi vaikuttaa rajan paikkaan, jos esim. rajaviitat ovat hävinneet vanhoilta pitkiltä rajoilta (pitkät rajat eivät välttämättä alun perinkään ole olleet suoria) • Jos rajan paikkaa ei voida em. keinoja käyttäen täysin luotettavasti määrätä ja jos rajan molemmin puolin olevien kiinteistöjen saapuvilla olevat omistajat sopivat sellaisesta rajan paikasta, joka ei ole ristiriidassa rajan paikasta saatujen selvitysten kanssa, määrätään raja asianosaisten sopimaan paikkaan Lähtökohtana usein riita, epävarmuus tai tiedottomuus rajan paikasta
  22. 22. Yksityisistä teistä • Historiaa • Aikanaan toimituksissa vahvistetut tieoikeudet eivät välttämättä vastaa enää nykytarpeita • Olosuhteissa on tapahtunut tieoikeuden perustamisen jälkeen olennaisia muutoksia • Esim. leveys 1-6 m, tieoikeus annettu ilman sijaintia tai leveyttä tai sitten ne ovat määrätty aikanaan hevoskuljetuksille soveltuvia uria pitkin, yksityistieverkoston myöhempi laajentuminen mahdollistanut uusia kulkusuuntia, … • Tieoikeus • Tieoikeus voi olla maanmittaustoimituksessa tai kunnan tielautakunnan tietoimituksessa kiinteistökohtaiseksi määrätty tieoikeus • Tieoikeus on voinut myös muodostua ns. ojalain (983/1976) perusteella lakanneen yhteisen tien alueeseen ja nämä tieoikeudet eivät selviä täysin kattavasti kiinteistörekisteristä • Kiinteistörekisteriin merkitty tieoikeus on kiinteistökohtainen (ei henkilökohtainen) ja seuraa kiinteistöä omistajanvaihdoksista huolimatta • Tieoikeus voi olla myös pelkästään henkilökohtaiseen sopimiseen perustuva, jolloin se on henkilökohtainen eikä sitä ole merkitty kiinteistörekisteriin
  23. 23. Yksityistietoimitus • Tieoikeus ja tien käyttöä varten tarvittavat oikeudet • Tieoikeutta kokonaan uuteen tiehen (ei aiempia oikeuksia) kutsutaan perustieoikeudeksi • Uutta tieoikeutta ennestään rasitettuun tiehen kutsutaan lisätieoikeudeksi • Tieoikeus voi olla rajoitettu (esim. maan ollessa jäässä, tietynlaisiin kuljetuksiin, …) • Lisäksi tien osakkaille voidaan antaa käyttöoikeus venevalkamaan, laituriin ja tarpeelliseen autonpitopaikkaan • Myös puutavaran välivarastopaikkaan voivat tien osakkaat saada käyttöoikeuden yksityistietoimituksessa • Kun aiemman tieoikeuden kohtaan annetaan jollekin uusi entistä leveämpi tieoikeus, laajenevat samalla myös vanhojen tieoikeuksien leveydet yhtä leveiksi Yksityistietoimituksessa järjestellään kiinteistöjen kulkuyhteyksiin liittyviä oikeuksia
  24. 24. Yksityistietoimitus • Tienpitoon liittyvät velvollisuudet ja oikeudet • Yksityistielaki toimii tavallaan kaksisuuntaisesti tieoikeuden ja tienpitovelvollisuuden välillä • Jos on oikeus tien käyttämiseen, niin on myös velvollisuus osallistua tienpitoon • Toisaalta jos on määrätty tienpitovelvolliseksi, niin silloin myös saa pysyvän oikeuden käyttää tietä, ellei sitä aiemmin ole • Tienpitovelvollisuus on tieosakkaiden kesken jaettava sen hyödyn mukaan, minkä tien kullekin katsotaan tuottavan. Hyötyä arvioitaessa on otettava huomioon tieosakkaalla tien vaikutuspiirissä olevan alueen suuruus ja missä määrin tietä kunkin osakkaan kohdalta käytetään tai tullaan käyttämään erilaisiin kuljetuksiin sekä tieosakkaan ehkä harjoittamasta elinkeinosta johtuva asiakkaiden tien käyttö. • Ennestään olevan tien tienpitoon ei kuitenkaan voida velvoittaa tieosakkaana osallistumaan sitä, joka aikaisemmin ei ole tieosakas, niin kauan kuin tietä ei käytetä hänen kiinteistöään varten. • Tieoikeuteen sisältyy oikeus puiden, pensaiden ja muiden tienpitoa haittaavien luonnonesteiden poistamiseen tiehen kuuluvalta alueelta sekä tälle alueelle ulottuvien oksien karsimiseen.
  25. 25. Tilusvaihto • Toimituksen vireilletulo • Toimitus tulee vireille hakemuksesta • Tilusvaihto voidaan tehdä myös jonkin toisen toimituksen sivutoimituksena • Toimitusmaksu • Toimitusmaksu määräytyy kuten lohkomisessa, mutta vaihdettavien alueiden yhteenlaskettujen hehtaarien perusteella • Lainhuudatusvelvollisuus • Tilusvaihdosta ei aiheudu uutta lainhuudatusvelvollisuutta Tilusvaihdossa vaihdetaan kiinteistöjen kesken alueita
  26. 26. Tilusvaihto • Vapaaehtoinen tilusvaihto • Voidaan suorittaa, jos kiinteistöjen kaikki omistajat siitä sopivat • Vaihdettavien alueiden ja yhteisalueosuuksien tulee vastata likimäärin toisiaan • Lähtökohtaisesti vaihdetaan aluetta alueeseen, mutta on myös mahdollista käyttää saadun alueen vastikkeena osuuksia yhteisiin alueisiin • Ellei vaihdettavien omaisuusosien arvot vastaa täysin toisiaan, maksetaan erotuksesta tilikorvaus • Tilusvaihtosopimusta ei tehdä kiinteistökaupan määrämuotoa noudattaen kaupanvahvistajan vahvistamana • Mahdollista käyttää spv-tilanteissa ”lisätyökaluna”, mutta soveltuvat tilanteet ovat harvinaisia • Pakollinen tilusvaihto • Voidaan suorittaa tietyin edellytyksin • Harvinaisempi kuin vapaaehtoinen tilusvaihto • Soveltuminen spv-tilanteisiin erittäin harvinaista
  27. 27. Kiitos mielenkiinnostanne! www.maanmittauslaitos.fi

×