Successfully reported this slideshow.
We use your LinkedIn profile and activity data to personalize ads and to show you more relevant ads. You can change your ad preferences anytime.

Kuolinpesa ja-verotusyhtyma

Kuolinpesa ja-verotusyhtyma

  • Login to see the comments

  • Be the first to like this

Kuolinpesa ja-verotusyhtyma

  1. 1. Polvelta toiselle -messut 11.3.2017 Helsingin yliopisto Riitta Koivukoski Metsäkeskus Kuolinpesä ja verotusyhtymä
  2. 2. • Yli 35 000 kuolinpesää • keskikoko n. 30 hehtaaria, yli 5 ha:n omistukset • Lähes 200 000 osakasta - jopa monessa polvessa, osalla jo edunvalvojat Kuolinpesät Suomessa
  3. 3. • Perunkirjoitus on tehtävä 3 kuukauden kuluessa henkilön kuolemasta • Perukirja on toimittava 1 kuukauden kuluessa perunkirjoituksesta verohallinnolle • Perunkirjoituksessa on oltava paikalla vähintään pesän ilmoittaja ja 2 uskottua miestä • Jos kuolinpesä todennäköisesti myy metsäpalstan ns. vieraalle, kannattaa metsäpalstan arvo perunkirjoituksessa arvostaa mahdollisimman lähellä tulevaa kauppahintaa, koska perintövero on lähisukulaisilla alempi kuin luovutusvoittovero (perintöverossa 1 vuoden oikaisumahdollisuus, mahdollisesti jopa 3 vuoden oikaisumahdollisuus) Perintö
  4. 4. • I - veroluokkaan kuuluvat perinnönjättäjän aviopuoliso, lapsi, ottolapsi, lapsen lapsi, vanhemmat, isovanhemmat, ottovanhemmat, aviopuolison lapsi tai lapsen lapsi • Lisäksi puolisovähennys 90 000 € ja alaikäisyysvähennys 60 000 € Perintövero 1.1.2017 alkaen (I veroluokka) 13.3.2017Suomen metsäkeskus 4 Perintö, € Vero alarajalla, € Vero ylimenevältä osin (%) 20 000 – 40 000 100 7 40 000 – 60 000 1 500 10 60 000 – 200 000 3 500 13 200 000 – 1 000 000 21 700 16 1 000 000 – 149 700 19
  5. 5. • II - veroluokkaan kuuluvat muut sukulaiset ja vieraat Vero.fi –sivuilla on laskureita Perintövero 1.1.2017 alkaen (II veroluokka) 13.3.2017Suomen metsäkeskus 5 Perintö, € Vero alarajalla, € Vero ylimenevältä osin (%) 20 000 – 40 000 100 19 40 000 – 60 000 3 900 25 60 000 – 200 000 8 900 29 200 000 – 1 000 000 49 500 31 1 000 000 – 297 500 33
  6. 6. • Henkilö kuolee ja häneltä jää perinnöksi kolmelle lapselle yhteensä käyvältä arvoltaan 90 000 €:n arvoinen metsäomaisuus • Kunkin lapsen perintöosuuden käypä arvo on 30 000 € • Perintövero 3 x (100 € + 0,07 x 10 000 €) = 3 x 800 € = 2 400 € • Perintöveron osuus on 2,7 % perityn metsäomaisuuden käyvästä arvosta • II – veroluokassa perintöveroa menisi 6 000 € (6,7 % perityn metsäomaisuuden käyvästä arvosta) Esimerkki perintöveron laskemisesta
  7. 7. • Metsätilan käyvän arvon määritys tapahtuu yleensä metsäammattilaisen tekemän tila-arvion perusteella (summa-arvomenetelmä) metsikkökuvioittain • Alle 15 hehtaarin tiloilla (Pohjois-Pohjanmaalla ja Kainuussa alle 30 ha ja Lapissa alle 60 ha) voidaan verotuksessa vaihtoehtoisesti käyttää laskennallista metsämaan arvoa, joka perustuu keskimääräisiin kauppahintoihin (maakunnittain määritetyt arvot vaihtuvat vuosittain) • Esim. v. 2017 Etelä-Pohjanmaa 2 800 €/ha, Uusimaa 5 400 €/ha, Lappi 1 300 €/ha Metsätilojen arvostuksesta perintö- ja lahjaverotuksessa
  8. 8. Metsän arvoon vaikuttavat mm. seuraavat tekijät: • puuston määrä, laatu ja lajijakauma kokonaisuutena • heti hakattavissa olevan puun määrä • jatkossa saatavat puun myyntitulot (odotusarvo) • taimikkojen suhteellinen osuus • maapohjan viljavuus ja korjuukelpoisuus • alueen metsänhoidollinen tila • metsän sijainti ja kulkuyhteydet • maankäyttöä koskevat rajoitukset Metsätilan arvonmääritys
  9. 9. Maan arvot Taimikoiden arvot Puuston hakkuu- arvot Puuston odotusarvo- lisät + ++ = SUMMA-ARVO - (+) KOKONAISARVON KORJAUS KOKONAISARVO aputaulukoista saatavat tiedot Summa-arvomenetelmä
  10. 10. • Päätöksenteko voi hankaloitua, jos kuolinpesään syntyy sisäkkäinen kuolinpesä tai jollakin kuolinpesän osakkaalla on edunvalvoja • Hakkuiden ja metsänhoitotöiden osalta vaaditaan osakkaiden yksimielisyys poikkeuksena ”täysin pakottavat hakkuut” ( = myrskytuhohakkuut) • Kemera –lain töissä vähintään 25 %:n osuus Yksi osakkaista on syytä nimetä yhteyshenkilöksi (asianhoitaja) ulkopuolisia tahoja varten. Osakkaat voivat sopia kirjallisesti toiminnan järjestämisestä yhteishallintosopimuksella määräajaksi ( asianhoitaja, valtuutukset, pankkitili jne.) Päätöksenteko kuolinpesässä 13.3.2017Suomen metsäkeskus 10
  11. 11. • Jatketaanko kuolinpesäomistusta? • Voisiko joku luopua omistuksestaan? • Toimiiko päätöksenteko riittävän hyvin? • Saavatko omistajat toivomaansa hyötyä? • Jakautuuko työtaakka tasan? • Mitkä ovat kunkin omistajan yhteisomistukseen liittyvät tavoitteet pidemmällä aikavälillä, onko suunnitelmaa yhteisomistuksen kehittymisestä? Omistusjärjestelyyn liittyviä muita kysymyksiä.. 13.3.2017Suomen metsäkeskus 11
  12. 12. • Omistusjärjestelyissä on kyse perukirjasta löytyvän omaisuuden jakamisesta, mahdollisesti kaksi perukirjaa • Perukirjassa käytettyjä arvoja joudutaan usein päivittämään VAIHTOEHTOJA: • Pidetään ennallaan • Jaetaan jokaiselle oma palsta • Puretaan kuolinpesä yhtymäksi › Jälkeenpäin voidaan tehdä osuuksien kauppoja • Jaetaan pesä eri omaisuuslajien perusteella • Perustetaan/liitytään yhteismetsään • Laitetaan omaisuus myyntiin Toimenpiteet aloitetaan tutustumalla perukirjaan 13.3.2017Suomen metsäkeskus 12
  13. 13. • Erillinen verovelvollinen tuloverolaissa • Kuolinpesän tappioita ei vähennetä osakkaiden henkilökohtaisessa verotuksessa, ne vähennetään kuolinpesän ylijäämistä seuraavien 10 v. aikana • Mahdollisuus hankintatyön verovapauteen, metsävähennykseen sekä meno- ja tuhovaraukseen • Veroprosentti 30 %, 30 000 €:n ylittävältä osalta 34 % • Voi hakeutua arvonlisäverovelvolliseksi • Mahdollisuus kemera-tukeen • Kuolinpesän tulot eivät vaikuta Kelan maksamiin tukiin (esim. opintotuki ja asumistuki) Kuolinpesän verotus ja tuet
  14. 14. • Järkevä yhteisomistusmuoto kun erillisvero- velvollisuudesta on taloudellista hyötyä - kuolinpesällä on pieniä ansiotuloja - osakkaina on alaikäisiä lapsia tai opiskelijoita, (tulojen tai varallisuuden takia ei menetä oikeutta opinto- ja asumistukiin) -omaisuuden käytöstä ei ole erimielisyyttä • Kuolinpesän järkevä yhteisomistus onnistuu usein lesken ja sisarusten kesken. • Päätöksenteon ongelmat korostuvat: - osakkaiksi tulee kahden eri sukupolven osakkaita, toisilleen vieraita serkkuja tai uusia kuolinpesiä Kuolinpesä omistusmuotona
  15. 15. • Kuolinpesäosuuden sisäinen kauppa lähisukulaiselle (oma lapsi yksin tai yhdessä puolisonsa kanssa, lapsen lapsi, sisar, veli, sisar- tai velipuoli) on luovutusvoittoveron alaista tuloa • Kuolinpesäosuuden myynti ulkopuoliselle tuskin onnistuu • Koko kuolinpesän tai sen osan myynti ulkopuoliselle on mahdollista Kuolinpesän omistuspohjan tai – suhteiden muuttaminen
  16. 16. Kuolinpesä muuttuu verotusyhtymäksi osituksella ja perinnönjakosopimuksella (leski elossa) tai perinnönjakosopimuksella (molemmat vanhemmat kuolleet) Yhtymäosuuden sisäinen kauppa lähisukulaiselle on vapautettu luovutusvoittoverosta, jos yhtymän, kuolinpesän ja vanhempien omistusaika on yhteensä yli 10 vuotta Kuolinpesän omistusmuutokset
  17. 17. • Huomioitava avio-oikeus sekä mahdollinen testamentti • Verotusyhtymässä omistus määräosin, metsää ei jaeta • Jos kuolinpesää ei jaeta kokonaan, puhutaan osittaisesta perinnönjaosta • Osittainen ositus- ja/tai perinnönjako › Voidaan muodostaa esim. metsäomaisuudesta yhtymä ja muu omaisuus voi jäädä jakamatta › Soveltuu hyvin, jos esim. halutaan tehdä metsän osalta yhtymäosuuskauppoja, mutta muutoin pitää vielä pesä jakamatta Kuolinpesästä verotusyhtymäksi 13.3.2017Suomen metsäkeskus 17
  18. 18. • Verotusyhtymä on verotuksen laskentayksikkö, mutta ei erillinen verovelvollinen tuloverolaissa • Verotusyhtymän tappio luetaan osakkaiden hyväksi heidän verotuksessaan omistusosuuksien suhteessa, tappio voidaan vähentää jo samana verovuonna osakkaan muussa verotuksessa • Veroprosentti 30 %, 30 000 €:n ylittävältä osalta 34 % osakaskohtaisesti Verotusyhtymän verotus
  19. 19. • Verotusyhtymällä oikeus hankintatyön verovapauteen, metsävähennykseen sekä meno – ja tuhovaraukseen • Voi hakeutua arvonlisäverovelvolliseksi • Oikeus kestävän metsätalouden rahoituslain mukaisiin tukiin (kemera) • Verotusyhtymän tulot vaikuttavat Kelan maksamiin tukiin (esim. opintotuki, asumistuki, hoitotuki) Verotus ja tuet yhtymässä
  20. 20. • Hakkuiden ja metsänhoitotöiden osalta osakkaiden yksimielisyys poikkeuksena ”täysin pakottavat hakkuut” ( myrskytuhohakkuut) • Kemera –lain mukaisissa töissä vähintään 25 %:n omistusosuus rahoituksen hakijana • Yksi osakkaista on syytä nimetä yhteyshenkilöksi (asianhoitaja) ulkopuolisia tahoja varten • Osakkaat voivat sopia kirjallisesti toiminnan järjestämisestä yhteishallintosopimuksella määräajaksi (asianhoitaja, valtuutukset, pankkitili jne.) Päätöksenteko verotusyhtymässä
  21. 21. • Kuolinpesäosuuden kauppa osakkaiden kesken on irtaimen omaisuuden kauppaa, josta ei synny metsävähennystä • Yhtymäosuuden kauppa osakkaiden kesken on kiinteän omaisuuden kauppaa, josta syntyy metsävähennys Omistusjärjestelyt ja metsävähennys
  22. 22. • 60 % 1.1.1993 tai sen jälkeen vastikkeellisesti hankitun (kauppa tai vaihto) metsätilan hankintamenosta Kauppahinta + Varainsiirtovero, lainhuudatuskulut, kauppakirjan tekokulut, kaupanvahvistajan kulut, tila-arviokulut + Mahdolliset maanmittauskulut + Kaikki muut tilakaupan kulut • Metsävähennystä voi käyttää sinä vuonna, kun jollakin ko. metsänomistajan metsävähennykseen oikeuttavalla tilalla syntyy verotettavaa metsätalouden pääomatuloa Metsävähennys
  23. 23. • Metsävähennys on metsänomistajakohtainen • Vuotuinen metsävähennys voi olla enintään 60 % verotettavasta metsätalouden pääomatulosta, joka on saatu metsävähennykseen oikeutetusta metsästä • Vuotuisen metsävähennyksen pitää olla vähintään 1 500 €, se edellyttää vähintään 2 500 €:n metsätalouden pääomatuloa Metsävähennys
  24. 24. • Metsävähennyksen käyttö puukauppojen yhteydessä kannattaa suunnitella sellaisen metsäammattilaisen kanssa, joka on perehtynyt sen käyttöön • Jos metsänomistaja ei käytä metsävähennystä omistusaikanaan, siirtyy käyttämätön metsävähennys seuraavalle omistajalle, mikäli metsä vaihtaa omistajaa ns. vastikkeettomalla saannolla: lahjana, perintönä, testamentilla tai avio-oikeuden nojalla Metsävähennys
  25. 25. • Käytetty metsävähennys pitää tulouttaa luovutusvoittoverotuksessa, mikäli metsävähennykseen oikeutettu metsä myöhemmin myydään • vieraalle • lähisukulaiselle alle 10 vuoden omistuksen jälkeen (oma lapsi yksin tai yhdessä puolisonsa kanssa, lapsen lapsi, veli, sisar, veli- tai sisarpuoli) • Metsävähennyksen tuloutusta ei tehdä, jos metsä myydään lähisukulaiselle yli 10 vuoden omistuksen jälkeen tai metsä vaihtaa omistusta perinnön tai lahjoituksen kautta Metsävähennys
  26. 26. • Metsänomistaja ostaa hankintamenoarvoltaan 100 000 €:n arvoisen metsäpalstan • Metsävähennykseksi tulee 60 % hankintamenosta eli 60 000 € • Metsänomistaja myy tilalta pystyleimikon, josta tuloa 40 000 € • Metsänomistaja käyttää metsävähennystä 60 % 40 000 €:sta eli 24 000 € • Metsävähennystä jää käyttämättä seuraavien puun myyntien yhteyteen 60 000 € - 24 000 € = 36 000 € • Metsävero 40 000 € puuerän myynnistä on 4 800 €, ilman metsävähennyksen käyttöä se olisi 12 400 € Metsävähennysesimerkki
  27. 27. • Yhtymä voi olla välivaihe, määräosien kauppa normaalia kiinteistökauppaa • Yhtymäosuuden kaupat voidaan tehdä heti, kun yhtymä on perustettu • Koko verotusyhtymän voi laittaa myyntiin • Muistettava varainsiirtovero, lainhuuto, lahjaveroilmoitus, alv-velvollisuus (lopettaminen/hakeutuminen), yhteystietojen ilmoittaminen Verotusyhtymän omistusjärjestelyt 13.3.2017Suomen metsäkeskus 27
  28. 28. • Luovutusvoitosta maksetaan pääomatuloveroa. • Hankintameno-olettama on aina vähintään 20 % luovutushinnasta. Jos omaisuus on ollut luovuttajalla vähintään 10 v, vähennettävä määrä on vähintään 40 % luovutushinnasta. • Luonnollisen henkilön tai kuolinpesän tekemä kiinteistönluovutus kunnalle, kuntayhtymälle ja valtiolle, voi käyttää 80 % hankintameno-olettamaa (Luonnonsuojelulain keinoin 100 %) Metsätilan myynti
  29. 29. 1. Vuotuinen tappio • Kuolinpesän metsätaloudellinen vuotuinen tappio voidaan vähentää seuraavan 10 vuoden aikana vain kuolinpesälle syntyvistä pääomatuloista • Verotusyhtymän metsätalouden vuotuinen tappio vähennetään jo samana verovuonna yhtymän osakkaiden henkilökohtaisista pääomatuloista tai alijäämähyvityksen kautta ansiotulojen veroista • 1 000 euron tappiosta tulee vähintään 300 euron verohyöty Miksi kuolinpesä kannattaa muuttaa verotusyhtymäksi? 13.3.2017Suomen metsäkeskus 29
  30. 30. 2. Metsävähennys • Kuolinpesien sisäisissä sukupolvenvaihdoksissa saavutetaan merkittäviä taloudellisia etuja, kun ne muutetaan yhtymiksi ennen lopullisia sukupolvenvaihdosjärjestelyjä • Jos kuolinpesän osakas ostaa toisilta osakkailta kuolinpesäosuuksia  irtaimen omaisuuden kauppaa  ostajalle ei metsävähennystä • Yhtymäosuuden osto  kiinteän omaisuuden kauppaa  metsävähennys Miksi kuolinpesä kannattaa muuttaa verotusyhtymäksi? 13.3.2017Suomen metsäkeskus 30
  31. 31. 3. Luovutusvoittovero • Jos kuolinpesän osakas myy lähisukulaiselleen (sisar, veli, sisarpuoli, velipuoli, oma lapsi, lapsen lapsi) kuolinpesäosuuden  myynnistä maksetaan normaali luovutusvoittovero • Yhtymäosuuden kauppa ko. lähisukulaisille, jos vanhempien, kuolinpesän ja yhtymän yhteenlaskettu omistusaika on vähintään 10 vuotta  vapautettu kokonaan luovutusvoittoverosta Miksi kuolinpesä kannattaa muuttaa verotusyhtymäksi? 13.3.2017Suomen metsäkeskus 31
  32. 32. •Metsätilan myynti •Metsän liittäminen olemassa olevaan yhteismetsään tai yhteismetsän perustaminen •Metso-ohjelma - pysyvä suojelu - määräaikainen suojelu - metsäluonnon hoitohankkeet Muita vaihtoehtoja mm. 13.3.2017Suomen metsäkeskus 32
  33. 33. • Suomen metsäkeskus opastaa ja neuvoo omistusjärjestelyjä suunnittelevia pyydettäessä www.metsakeskus.fi • Pankit ja laki-/metsäpalveluyritykset, eri metsäalan toimijat tarjoavat palveluitaan myös asiakirjojen laatimisessa, katso asiantuntijaluettelot https://www.metsakeskus.fi/hankkeet • ”Sujuvasti seuraavalle - metsän omistajanvaihdos” -kirja, kirj. Kiviniemi Matti ja Havia Pirjo, 2016 (Metsäkustannus) • Käytä apunasi maksutonta Metsään-fi palvelua osoitteessa: www.metsaan.fi › Kuolinpesän osakkaat pääsevät palveluun: › toimittamalla Metsäkeskukseen perukirjan otteen, jossa on osakkaiden ajantasaiset yhteystiedot ja henkilötunnus › kirjautuminen omilla verkkopankkitunnuksilla Lisätietoja 13.3.2017Suomen metsäkeskus 33
  34. 34. Lähtökohtatilanne • Kuolinpesä on syntynyt 8 vuotta sitten. Siinä mukana leski ja 2 lasta (kuolinpesän osakkaat ovat keskenään lähisukulaisia) • Kuolinpesän metsän käypä arvo on tällä hetkellä 100 000 € • Osakkaiden hankintameno (lapsilla perintöveroarvo 8 vuoden takaa, leskellä hänen oma hankintamenoarvonsa) yhteensä 60 000 € (leski 30 000 €, lapset 2 x 15 000 €) • Toinen lapsi ostaa osuudet leskeltä ja sisarukseltaan käypään arvoon (100 000 €) (leski 50 000 €, lapset 2 x 25 000 €) • Vaihtoehtona on tehdä kaupat joko kuolinpesäosuuskauppoina tai yhtymäosuuskauppoina • Jos kaupat tehdään yhtymäosuuskauppoina, niin ensin tehdään perinnönjako ja osuuskaupat sen jälkeen Esimerkki kuolinpesän sisäisestä sukupolvenvaihdoksesta 13.3.2017Suomen metsäkeskus 34
  35. 35. Jos kauppa tehdään suoraan kuolinpesäosuuskauppoina (irtaimen omaisuuden kauppaa) • Myyjät (leski ja myyvä sisarus) joutuvat maksamaan luovutusvoittoveron, joka on vähintään 30 % luovutusvoitosta Myyjien osuus käyvästä arvosta 75 000 € Myyjien osuus hankintamenosta 45 000 € 0,3 x (75 000 € - 45 000 €) = 9 000 € • Kaupasta ei synny metsävähennystä ostajalle • Ostaja ei joudu maksamaan varainsiirtoveroa Esimerkki jatkuu… 13.3.2017Suomen metsäkeskus 35
  36. 36. Jos kauppa tehdään perinnönjaon jälkeen yhtymäosuuskauppoina (kiinteän omaisuuden kauppaa) • Luovutusvoittoveroa ei mene (lähisukulaiskauppa yli 10 vuoden omistuksen jälkeen, ko. aikaan luetaan mukaan kuolinpesän omistusajan lisäksi myös vanhempien omistusaika ) • Ostaja joutuu maksamaan kaupasta 4 %:n suuruisen varainsiirtoveron eli 0,04 x 75 000 € = 3 000 € • Kaupasta syntyy ostajalle 60 %:n suuruinen metsävähennys hankintamenosta, jonka ”arvo pitkässä juoksussa” on vähintään 30 % metsävähennyksestä eli 0,3 x 0,6 x 78 000 € = 14 040 € Esimerkki jatkuu… 13.3.2017Suomen metsäkeskus 36
  37. 37. • Veroedut yhtymäosuuskaupassa: Kaikki osapuolet (myyjät ja ostaja) voittavat Myyjien veroetu 9 000 € Ostajan veroetu 11 040 € Esimerkki jatkuu… 13.3.2017Suomen metsäkeskus 37
  38. 38. Koivikko, arvo 80 000 e Kuusikko, arvo 80 000 e Jos luovutusvoittohuojennus pätee, kumpikin maksaa varainsiirtoveron 1 600 e ja saa käyttöönsä metsävähennyksen, noin 25 000 e. Rahan ei tarvitse liikkua. • Jos tilat eivät olisi saman arvoisia, maksettaisiin tasinkoa. Tasingostakin menisi luovutusvoittovero (jos ei olisi lähisukulainen ja yli 10 vuoden omistusaika) ja tasingosta tulisi metsävähennystä • Jos samalla kiinteistöllä olisi metsän lisäksi rakennuksia ja peltoja, niin kauppahinta kohdistuu näihin kaikkiin (eli arvostetaan myös pellot ja rakennukset). Kauppahintaa ei voi kohdistaa pelkästään metsään tällaisen kiinteistön yhtymäosuuksien kaupassa. Esimerkki, sisarukset purkavat yhtymän 13.3.2017Suomen metsäkeskus 38 Timo Teija Timo Teija Timo Teija
  39. 39. Kiitos • ASIAKKAAT – HENKILÖSTÖ – KUMPPANIT – YHTEISKUNTA www.metsäkeskus.fi | www.metsään.fi www.twitter.com/metsakeskus | www.facebook.com/suomenmetsakeskus Pohjalaiset metsät aktiivisiin käsiin -tiedonvälityshanke

×