Successfully reported this slideshow.
We use your LinkedIn profile and activity data to personalize ads and to show you more relevant ads. You can change your ad preferences anytime.

Huolehdi vesiensuojelusta suometsän uudistamisessa mika nieminen

272 views

Published on

Vesiensuojelupäivät Oulu 12.-13.9.2017

Published in: Education
  • Be the first to comment

  • Be the first to like this

Huolehdi vesiensuojelusta suometsän uudistamisessa mika nieminen

  1. 1. P,130Mg Years since initial drainage Current data Current data: Heikurainen, L., Kenttämies, K., Laine, J., 1978. The environmental effects of forest drainage. Suo 29, 49-58. Kenttämies, K., 1981. The effects on water quality of forest drainage and fertilization in peatlands. Publications of Water Research Institute, National Board of Waters, Finland 43, 24-31. Joensuu, S., Ahti, E., Vuollekoski, M., 2001a. Discharge water quality from old ditch networks in Finnish peatland forests. Suo 52, 1-15. Fertilization <10 000 ha 20-30 years 40-60 years No data BACKGROUND 5 000 000 ha Final harvesting 15-20 000 ha Initial drainage 0 ha Ditch network Maintenance 60 000 ha BACKGROUND?
  2. 2. L M T L M T L M T
  3. 3. Vaikutus nyt ja tulevaisuudessa • Yksittäinen ojitusalue • N 25 kg/ha/kiertoaika→125 kg/ha/kiertoaika • P 2-3 kg/ha/kiertoaika→10 kg/ha/kiertoaika • Metsätalouden vaikutus valtakunnallisesti • P 130 Mg→ +200Mg • N 1600 Mg→ +5000Mg • Tulevaisuus? Lundin (1999): N > 2000 µg/l • Paroninkorpi (1949): N 2000-4000 µg/l • Mikä syynä/Miten torjua/Miten muut vedenlaatuparametrit (kiintoaine, humus)? Lundin L., 1999. Effects on hydrology and surface water chemistry of regeneration cuttings in peatland forests. International Peat Journal 9, 118-126.
  4. 4. © Luonnonvarakeskus© Luonnonvarakeskus • Mika Nieminen • Natural Resources Institute Finland Huolehdi vesiensuojelusta suometsän uudistamisessa
  5. 5. © Luonnonvarakeskus Pine Spruce Birch Keskiläpimitta, cm Area,km2 150-200 km2 hakataan vuosittain Tuleva jakauma?
  6. 6. © Luonnonvarakeskus6 19.9.2017 Karut suot: 1-5 kg/ha/3-5 vuotta Rehevät korvet: max. 100 g/ha/vuosi, paitsi jos kiintoainekuorma lisääntyy 0 100 200 300 400 500 600 Otsikko Ctrl-WTH WTH 1 (55%) WTH 2 (37%) 0 100 200 300 400 500 600 P-TOT,gha-1 Ctrl-SOH SOH 1 (86%) SOH 2 (75%) SOH=runkopuu WTH=koko-puu Suometsät 2-10 kertaa enemmän kuin kangasmetsät (<50 g/ha/vuosi)
  7. 7. © Luonnonvarakeskus 0 2 4 6 8 10 12 14 16 Otsikko Ctrl-WTH WTH 1 (55%) WTH 2 (37%) 0 100 200 300 400 500 600 Otsikko Ctrl-WTH WTH 1 (55%) WTH 2 (37%) 0 2 4 6 8 10 12 14 16 Otsikko Ctrl-WTH WTH 1 (55%) WTH 2 (37%) 0 2 4 6 8 10 12 14 16 N-TOT,kgha-1 Ctrl-SOH SOH 1 (86%) SOH 2 (75%) 0 2 4 6 8 10 12 14 16 NO3-N,kgha-1 Ctrl-SOH SOH 1 (86%) SOH 2 (75%) 0 100 200 300 400 500 600 NH4-N,gha-1 Ctrl-SOH SOH 1 (86%) SOH 2 (75%) 3-10 kg/ha/vuosi, kangasmaat <1 kg/ha/v (karut suot) Rehevät korvet SOH=runkopuu WTH=kokopuu
  8. 8. © Luonnonvarakeskus© Luonnonvarakeskus Liuenneen orgaanisen hiilen (DOC) kuormituslisäys 0 100 200 300 400 500 600 700 1 2 3 4 KumulatiivinenDOC-kuormakg/ha Rehevät suot, Fe >6000- 14 000 mg kg-1 Karut, Fe <1000- <5000 mg kg-1 Vuosia hakkuusta keskiarvoja 22 tutkimusalueelta Puhtaasti kangasmaavaltaiset hakkuut; ei lisäystä
  9. 9. © Luonnonvarakeskus Miksi kuormitus lisääntyy? • Hakkuuseen liittyy ojitusta ja maan muokkausta (ojitusmätästys) 9 19.9.2017 Kiintoainepitoisuudet hakkuun ja maanmuokkauksen jälkeen Vilppulan Jaakkoinsuolla
  10. 10. © Luonnonvarakeskus Avohakkuu nostaa vedenpinnan tasoa (ojituksesta huolimatta) 10 19.9.2017 1.5.2007 1.6.2007 1.7.2007 1.8.2007 1.9.2007 1.10.2007 1.11.2007 1.12.2007 Watertabledepth,mm -70 -60 -50 -40 -30 -20 -10 0 Area 6 Area 7 (Clear-cut 2009) 2008 Date 1.5.2008 1.6.2008 1.7.2008 1.8.2008 1.9.2008 1.10.2008 1.11.2008 1.12.2008 -70 -60 -50 -40 -30 -20 -10 0 2009 1.5.2009 1.6.2009 1.7.2009 1.8.2009 1.9.2009 1.10.2009 1.11.2009 1.12.2009 -70 -60 -50 -40 -30 -20 -10 0 2010 1.5.2010 1.6.2010 1.7.2010 1.8.2010 1.9.2010 1.10.2010 1.11.2010 1.12.2010 -70 -60 -50 -40 -30 -20 -10 0 2007 Avohakkuu Vedenpinnan taso kahdessa suometsikössä Keski-Suomessa. Vedenpinnan nousu avohakkuun jälkeen keskimäärin n. 18 cm kun puuta poistettu n. 150 m3/ha
  11. 11. © Luonnonvarakeskus Vedenpinnan nousu lisää huuhtoumaa 11 19.9.2017 Fosforikuormag/ha/v Vedenpinnan syvyys, cm Pelkistys reaktioita/heikosti pidättyneiden aineiden vapautumista
  12. 12. © Luonnonvarakeskus© Luonnonvarakeskus12 19.9.2017 • Hakkuutähteet sis. 10-40 kg P ha-1, 250->300 kg N ha-1 → Korjataan tähteet → Huuhtoutuminen vähenee Kuinka torjua? Ei toiminut Suomessa Vähensi Irlannissa Hakkuutähteitä 15-45 tonnia/ha Hakkuutähteitä >100 tonnia/ha
  13. 13. © Luonnonvarakeskus© Luonnonvarakeskus13 19.9.2017 Vedenpinnan nousu selittää pelkistymiselle alttiiden/helppoliukoisten aineiden huuhtoumia Ojitus heti hakkuun jälkeen….mutta turve silloin jo maatunutta Ojitus ei enää laske vesipintaa merkittävästi maatuneessa turpeessa/tai tarvitaan hyvin intensiivinen ojitus→Kiintoaine! -150 -100 -50 0 1 2 3 4 Maatunut turve Maatumaton turve 40 m 20 m 40 m 20 m Sarkaleveys 20 tai 40 m Ojasyvyys 1 m
  14. 14. © Luonnonvarakeskus© Luonnonvarakeskus14 19.9.2017 Otetaan kiinni ravinteet ja kiintoaine ennen vesistöjä Laskeutusaltaat/Putkipadot Vain silloin, kun ojitus hakkuun jälkeen lisää karkean kiintoaineen huuhtoutumista Pidättävät tehokkaasti kiintoainetta ja siihen sitoutuneita ravinteita, mutta ei liuenneita
  15. 15. © Luonnonvarakeskus© Luonnonvarakeskus15 19.9.2017 • Vain viettävät alueet • Hakkuu lisää liuenneita orgaanisia aineita (DOC/DON) → pintavalutuskentät eivät pidätä (tuottavat) • Kasvillisuudeltaan arvokkaat luonnontilaiset suot • Aluksi ojitetun suon ennallistaminen pintavalutuskentäksi lisää huuhtoumia Rajoituksia pintavalutuskenttien käytössä Ennallistaminen P,mg/L Pintavalutuskentät tehokkaimpia; pidättävät kiintoainetta ja liuenneita epäorgaanisia ravinteita
  16. 16. © Luonnonvarakeskus© Luonnonvarakeskus16 19.9.2017 • Suojuspuuhakkuu/pienaukkohakkuu/kaistalehakkuu • Jäävä puusto haihduttaa → Estää vedenpinnan nousua • Jäävä puusto ottaa kiinni vapautuvia ravinteita Onko siis mitään keinoa? Kaistalehakkuu Suojuspuuhakkuu
  17. 17. © Luonnonvarakeskus Alustavia tuloksia 17 19.9.2017 Nov Dec Jan Feb Mar Apr May Jun Jul Aug Sep Oct Nov Dec Jan Feb Mar Apr May Jun Jul Aug Sep Oct Nov Vedenpinnansyvyys,cm -80 -70 -60 -50 -40 -30 -20 -10 0 Ylispuuhakkuu Kontrolli Nov Dec Jan Feb Mar Apr May Jun Jul Aug Sep Oct Nov Dec Jan Feb Mar Apr May Jun Jul Aug Sep Oct Nov Vedenpinnansyvyys,cm -80 -70 -60 -50 -40 -30 -20 -10 0 Avohakkuu Kontrolli Hakkuu Avohakkuu 2015 2016 2015 2016 Vedenpinnan nousu hakkuiden jälkeen kesä- elokuu 2016: - Avohakkuu: n. 20 cm - Ylispuuhakkuu: n. 9 cm Jäänyt puusto n. 70m3/ha Hakkuiden vaikutus vedenpinnan tasoon, Tammela
  18. 18. © Luonnonvarakeskus18 19.9.2017 Hakkuiden vaikutukset valumaveden ainepitoisuuksiin, Tammela Clearcut = avohakkuu Control = hakkaamaton vertailu Weir = ylispuuhakkuualueelta tuleva vesi Kokonaistyppi
  19. 19. © Luonnonvarakeskus19 19.9.2017 Jatkuvapeitteisen metsänkasvatuksen tutkimus
  20. 20. © Luonnonvarakeskus Voidaanko jatkuvapeitteisellä metsänkasvatuksella välttää/vähentää kunnostusojituksia, avohakkuita, maanmuokkausta, taimikon hoitoa ojitetuissa turvemaametsissä? 20 …ja samalla vähentää näiden haitallisia ympäristövaikutuksia ja alentaa metsänkasvatuksen kustannuksia?
  21. 21. © Luonnonvarakeskus ”Perinteinen” metsänkasvatus- ketju Jatkuvapeitteisen metsänkasva- tuksen malli Avohakk. + maanm. + K-ojitus Harvennus + K-ojitus Harvennus + K-ojitus Avohakk. + maanm. + K-ojitus Osittais- hakkuu Osittais- hakkuu Osittais- hakkuu Osittais- hakkuu Osittais- hakkuu Aika PuustontilavuusPuustontilavuus
  22. 22. © Luonnonvarakeskus22 19.9.2017 Kriitiset ajat: Korkea vesipinta lisää pelkistymisreaktioita/matala vesipinta lisää turpeen maatumista (ravinteiden ja hiilen päästöjä) Kiitos: Suomen Akatemia, Koneen säätiö, Metsäteollisuus ry, M & T Nessling, LUKE, IL, HY

×