Successfully reported this slideshow.
Your SlideShare is downloading. ×

Tekninenanalyysi

Ad
Ad
Ad
Ad
Ad
Ad
Ad
Ad
Ad
Ad
Loading in …3
×

Check these out next

1 of 122 Ad
Advertisement

More Related Content

Advertisement

Tekninenanalyysi

  1. 1. TEKNINEN ANALYYSI<br />Teknisen analyysin perusteet<br />TEKIJÄNOIKEUDET | MATTI REMES<br />Kaaviot: © Interactive Data / eSignal 11.0<br />
  2. 2. MITÄ ON TEKNINEN ANALYYSI?<br />
  3. 3. MITÄ ON TEKNINEN ANALYYSI (TA)?<br />Tekninen analyysi on arvopapereiden ja muiden instrumenttien analysoimista aikaisemman hintakehityksen ja volyymin perusteella.<br />TA:n oletus on, että tulevaisuuden hintakehityksen ’ennustamiseen’ tarvittava tieto on hintakaavioissa<br />
  4. 4. TEKNINEN PERSPEKTIIVI<br />Kaaviot: © Interactive Data / eSignal 11.0<br />
  5. 5. FUNDAMENTAALINEN PERSPEKTIIVI<br />Kaaviot: © Interactive Data/ eSignal 11.0<br />
  6. 6. MITÄ ON HINTA?<br />
  7. 7. MITÄ ON HINTA?<br />Hinta on piste, jossa kysyntä ja tarjonta kohtaavat.<br />Kun instrumentin hinta nousee, ostajia on enemmän kuin myyjiä;<br />Kun instrumentin hinta laskee, myyjiä on enemmän kuin ostajia.<br />Päivän vaihto (engl. volume) mittaa kokonaisvaihdon määrää sekä ostajien ja myyjien määrää<br />
  8. 8. HINTA + KYSYNTÄ ja TARJONTA<br />Kaaviot: © Interactive Data / eSignal 11.0<br />
  9. 9. MIKSI HINTA MUUTTUU?<br />Kysyntä ja tarjonta muuttuvat (=hinta muuttuu) markkinaosapuolten odotusten ja tunteiden muuttuessa <br />-> TA tutkii enemmistön käyttäytymistä ja reagoimista hinnanmuutoksiin, joka on toistuvaa ja pysyy samana – AINA!<br />Yhtiöiden tulokset muuttuvat, ihmiset eivät -> siksi on helpompaa ja tuottoisampaa tutkia ihmisten massakäyttäytymistä<br />
  10. 10. MARKKINAOSAPUOLET<br />
  11. 11. MARKKINAOSAPUOLET<br />Finanssi-instituutiot , ’isot pojat’(2% = 90%)<br />Luovat markkinat ja manipuloivat niitä<br />’Pankki voittaa aina’<br />Aktiiviset kaupankävijät, ’treidaajat’ (8% =9%)<br />Seuraavat ’isojen poikien’ liikkeitä<br />Voittavat, mutta kovan työn ja tutkimisen tuloksena<br />3. Piensijoittajat, ’bullerot’ (90% = 1%)<br />Toimivat tunteelliselta pohjalta, ’lypsettäviä lehmiä’<br />Seuraavat talousmedian uutisia, pankkien suosituksia, lehtiä, kavereiden sijoitusvinkkejä jne.<br />Häviävät rahansa ajan mittaan<br />
  12. 12. Kaaviot: © Interactive Data / eSignal 11.0<br />
  13. 13. TEKNINEN ANALYYSI<br />
  14. 14. MITÄ TARVITAAN?<br />
  15. 15. PERUSVÄLINEET<br />Kurssikaavio-ohjelma<br />Esim. OP:n analysointityökalu<br />eSignal, MetaTrader jne. (maksullisia)<br />Piirustustyökalut kurssikaavio-ohjelmassa<br />viivat, fibonacci-viivat jne.<br />Perusindikaattorit ohjelmassa<br />volyymi (vaihto), liukuvat ka:t, RSI, MACD, CCI jne.<br />Eri kaaviotyyppejä<br />kynttilät, tikut (OHLC) jne.<br />
  16. 16. OP-analysointityökalu<br />
  17. 17. eSignal<br />
  18. 18. KAAVIOTYYPIT<br />
  19. 19. HINTAKAAVIOT<br />Kaavio kertoo hinnan kehityksen<br />Kaaviota on pääasiassa kolmenlaisia: viiva-, OHCL- ja kynttiläkaavioita<br />Kaavioilla voi olla eri aikaperiodeja: sekunnin, minuutin, tunnin, neljän tunnin, päivän, viikon, vuoden jne. aikajaksoja<br />
  20. 20. KYNTTILÄKAAVIOT<br />engl. japanesecandlesticks<br />Suosituin ja käytännöllisin kaaviotyyppi<br />
  21. 21. KYNTTILÄKAAVIOT<br /> Minuutin kaavio<br />
  22. 22. KYNTTILÄKAAVIOT<br />Tunnin kaavio<br />
  23. 23. KYNTTILÄKAAVIOT<br />Päivän kaavio<br />
  24. 24. KYNTTILÄKAAVIOT<br /> Viikon kaavio<br />
  25. 25. VIIVAKAAVIOT<br />Käytetyin, mutta epäkäytännöllisin<br />Pisteet muodostuvat päätöshinnoista<br />
  26. 26. OHLC- AKA TIKKUKAAVIOT<br />engl. bars<br />
  27. 27. OHLC-KAAVIOT<br />
  28. 28. TRENDIT<br />Trendin määritelmä<br />
  29. 29. TRENDIN PERUSKÄSITE<br />
  30. 30. TRENDI<br />Teknisen analyysin tärkein asia<br />Työkalut pyrkivät mittaamaan vallitsevaa trendiä<br />Kun hinta nousee yleisesti, trendi on nouseva (bullish)<br />Kun hinta laskee yleisesti, trendi on laskeva (bearish)<br />Kun trendiä ei ole, kutsutaan tilaa tasojen väliseksi liikkeeksi/sahaamiseksi<br />
  31. 31. NOUSEVA TRENDI<br />Nousevassa trendissä hinta tekee jatkuvasti uusia huippuja ja ylempiä pohjia<br />
  32. 32. NOUSEVA TRENDI<br />Kaaviot: © Interactive Data / eSignal 11.0<br />
  33. 33. LASKEVA TRENDI<br />Laskevassa trendissä hinta tekee uusia pohjia ja alempia huippuja<br />
  34. 34. LASKEVA TRENDI<br />
  35. 35. TASOJEN VÄLINEN LIIKE = SAHAAMINEN<br />Tasojen välisessä, sahaavassa liikkeessä hinnalla ei ole trendiä vaan hinta liikkuu kahden tason välissä<br />
  36. 36. TASOJEN VÄLINEN LIIKE / SAHAUS <br />
  37. 37. TRENDIN VAIHEET<br />Trendi jakautuu eri vaihesiin: tertiaarinen (A-B-C), sekundaarinen (1-2, 2-3, 3-4) ja primaarinen trendi (1-4)<br />
  38. 38. TRENDIN VAIHEET<br />
  39. 39. TUKI- ja VASTUSTASOT<br />Tuki- ja vastustasot ovat hintatasoja, joissa trendi pysähtyy / hinta ei mene läpi<br />
  40. 40. TUKI- ja VASTUSTASOT<br />
  41. 41. TUKI- JA VASTUSTASOJEN ROOLIEN VAIHTUMINEN<br />Vastustasosta tulee nousutrendissä tukitaso, ja tukitasosta laskutrendissä vastustaso<br />Vähintään kaksi pistettä ollakseen validi<br />
  42. 42. TUKI- JA VASTUSTASOJEN ROOLIEN VAIHTUMINEN<br />
  43. 43. TRENDIVIIVAT<br />Trendiviiva on viiva, joka toimii jatkuvasti nousevana tukitasona hinnalle<br />Vähintään kolme pistettä, jotta trendiviiva olisi validi<br />
  44. 44. TRENDIVIIVAT<br />
  45. 45. TRENDIVIIVAN ROOLIN VAIHTUMINEN<br />
  46. 46. TRENDIVIUHKA<br />Trendiparvi on trendien muodostelma, jossa trendiviivat vaihtavat roolejaan<br />
  47. 47. TRENDIVIUHKA<br />
  48. 48. TRENDIN KIIHTYMINEN<br />Trendi pysyy samana, mutta sen jyrkkyys suurenee<br />
  49. 49. TRENDIN KIIHTYMINEN<br />
  50. 50. TUNNELIT<br />Tunnelit ovat muodostelmia, jossa trendin sekä pohjat että huiput voi yhdistää<br />
  51. 51. TUNNELIT<br />
  52. 52. TRENDIN PALAUTUMINEN<br />Hinta yleensä palautuu trendin jälkeen tietyn prosenttiosuuden verran ennen kuin jatkaa vallitsevaa trendiä<br />
  53. 53. HINNAN PALAUTUMINEN<br />
  54. 54. SISÄISET TRENDIVIIVAT<br />Sisäiset trendiviivat kulkevat kaavion läpi kuitenkaan luomatta mitään yleistä trendiä<br />
  55. 55. SISÄISET TRENDIVIIVAT<br />
  56. 56. TRENDIN KÄÄNTYMISPISTEET<br />Lyhytaikaisen trendin kääntymisen voi havaita<br />Volyymin ja<br />kynttilöiden/tikkujen avulla<br />
  57. 57. TRENDIN KÄÄNTYMISPISTEET<br />
  58. 58. AUKOT<br />Aukoissa (engl. gaps) hinta aukeaa edellisestä päätöshinnasta niin, että edellisen kynttilän päätöshinnan ja seuraavan kynttilän aukeamishinnan välillä on suhteellisen suuri ero<br />Kertoo siitä, että arvopaperin kysyntä/tarjonta on kasvanut markkinapaikan oltua kiinni<br />Jos aukot eivät tule ns. ”täytetyksi”, kertoo se potentiaalisesta merkittävästä liikkeestä<br />
  59. 59. AUKOT<br />
  60. 60. ELLIOTTIN AALTOTEORIA<br />Elliottin aaltoteoria olettaa trendin jakautuvan viiteen aaltoon: kolmeen trendinmukaiseen trendiin (1,3,5) sekä kahteen korjausliikk-<br /> eeseen<br />Käytetään indeksien ennustamiseen<br />Käytetään yhdessä Fibonacci-tasojen kanssa<br />
  61. 61. ELLIOTTIN AALTOTEORIA<br />
  62. 62. ELLIOTTIN AALTOTEORIA<br />
  63. 63.
  64. 64. TRENDIT: MUODOSTELMAT<br />
  65. 65. TRENDIN KÄÄNTYMISMUODOSTELMAT<br />
  66. 66. HARTIAT-PÄÄ-MUODOSTELMA<br />Kyseinen muodostelma on yksi vahvimmista trendin kääntymisen merkeistä<br />
  67. 67. HARTAT-PÄÄ-MUODOSTELMA<br />
  68. 68. HARTIAT-PÄÄ-MUODOSTELMA<br />Hartiat-pää-muodostelma toimii, kun<br />Nousutrendi vallitsee<br />Vasemman hartian nousutrendi tapahtuu suuremmalla volyymillä kuin pään nousutrendi<br />Oikean hartian nousutrendi tapahtuu alhaisemmalla volyymillä kuin vasemman<br />Hinta sulkeutuu muodostelman kaulan alle<br />(Hinta koskettaa kaulaa sen jälkeen, kun kaulan alle on menty)<br />
  69. 69. HARTAT-PÄÄ-MUODOSTELMA<br />
  70. 70. HARTIAT-PÄÄ-MUODOSTELMA<br />
  71. 71. PÄINVASTAINEN HARTIAT-PÄÄ- MUODOSTELMA<br />Päinvastaista hartiat-pää-muodostelmaa esiintyy laskutrendin lopussa<br />
  72. 72. PÄINVASTAINEN HARTIAT-PÄÄ-MUODOSTELMA<br />
  73. 73. TUPLAHUIPUT<br />Kaksoishuipuissa hinta koskettaa suurin piirtein samaa pistettä kahdesti luoden vastustason<br />
  74. 74. KAKSOISHUIPUT<br />
  75. 75. TUPLAPOHJAT<br />Tuplapohjissa hinta koskettaa suurin piirtein samaa pistettä kahdesti luoden uuden vastustason<br />
  76. 76. TUPLAPOHJAT<br />
  77. 77. TRIPLAHUIPUT/-POHJAT<br />
  78. 78. TRIPLAHUIPUT/-POHJAT<br />
  79. 79. KULHOMUODOSTELMA<br />Kulhomuodostelmasa kaavion pohja on puoliympyrän muotoinen<br />
  80. 80. KULHOMUODOSTELMA<br />
  81. 81. KYNTTILÄMUODOSTELMAT<br />Kynttilämudostelmat ovat tärkeitä sekundääristen trendien käännekohtia<br />Kynttilämuodostelmat perustuvat behavioristiseen finanssipsykologiaan<br />
  82. 82.
  83. 83.
  84. 84.
  85. 85.
  86. 86. TRENDIN JATKUMISMUODOSTELMAT<br />
  87. 87. SYMMETRISET KOLMIOT<br />Vaakasuuntaisessa kolmiossa hinnan liike tiivistyy niin, että hinta muodostaa kolmion<br />Yleinen longaajien/shorttaajien ottaessa voittoja<br />Kahdenlaisia: nousutrendisiä ja karhutrendisiä<br />
  88. 88. SYMMETRISET KOLMIOT<br />
  89. 89. NOUSEVAT JA LASKEVAT KOLMIOT<br />Nousevissa ja laskeveissa kolmioissa on vastustaso ja laskeva trendiviiva<br />> hinta tiivistyy suorakulmaisen kolmion sisään<br />
  90. 90. NOUSEVA KOLMIO<br />
  91. 91. LASKEVA KOLMIO<br />
  92. 92. LIPUT JA VIIRIT<br />Laskevat liput esiintyvät nousutrendeissä (vasen) ja nousevat liput laskutrendeissä<br />Hinta tiivistyy lyhyen kanavan sisään, jonka rikkoutuminen aiheuttaa trendin jatkumisen<br />
  93. 93. LIPUT JA VIIRIT<br />
  94. 94. LIPUT JA VIIRIT<br />
  95. 95. SUORAKULMIOT<br />Suorakulmiot muodostavat ”boksin”, johon hinta tiivistyy<br />
  96. 96. SUORAKULMIOT<br />
  97. 97. TRENDIT: TRENDIEN VAHVUUS<br />Volyymin merkitys<br />
  98. 98. MILLOIN TRENDI ON VAHVA?<br />Trendi on vahva, kun ’isot pojat’ ostavat<br />> vahva, kun volyymi on keskimääräistä korkeampi<br />> volyymi nousee hinnan noustessa<br />Trendin vahvuuden mittareita:<br />Päivän vaihto (volume)<br />OpenBalanceVolume (OBV)–indikaattori<br />
  99. 99. MILLOIN TRENDI ON VAHVA<br />
  100. 100. OPEN BALANCE VOLUME<br />On BalanceVolume yrittää mitata long- ja short-positioiden määrää markkinoilla<br />Kun OBV on positiivinen, long-positioiden määrän voidaan olettaa olevan suurempi<br />Kun OBV on negatiivinen, short-positioiden määrän voidaan olettaa suurempi<br />
  101. 101. OPEN BALANCE VOLUME<br />
  102. 102. ON BALANCE VOLUME<br />
  103. 103. LIUKUVAT KESKIARVOT (LKt)<br />Liukuva keskiarvo laskee tietyn aikaperiodin (yleensä päivän) päätöksien keskiarvon ja muodostaa niistä käyrän<br />Hyviä trendien suunnan näyttäjiä, jotka kumoavat trendissä tapahtuvan ”kohinan”<br />Mitä pienempi liukuvan keskiarvon luku on, sitä herkemmin se reagoi hintavaihteluihin, ja toisinpäin.<br />
  104. 104. LIUKUVAT KESKIARVOT<br />
  105. 105. LIUKUVAT KESKIARVOT (LKt)<br />Liukuvia keskiarvoja on erilaisia:<br />Tavallisia, joissa kaikkien aikaperiodien painoarvo on sama<br />Ekspotentiaalisia, joissa viimeisimpien aikaperiodien painoarvo on suurempi, jolloin LK reagoi viimeisimpien aikaperiodeihin herkemmin<br />
  106. 106. LIUKUVAT KESKIARVOT (LKt)<br />
  107. 107. BOLLINGERIN NAUHAT<br />Bollingerin nauhat on John Bollingerin luoma indikaattori, joka perustuu 20 LK:oon.<br />Tavallisten Bollingerin nauhojen periaate on se, että 95% hinnasta menee nauhojen sisälle<br />Nauhat mittaavat hinnan volatiliteettia<br />
  108. 108. BOLLINGERIN NAUHAT<br />
  109. 109. OSKILLAATTORIT<br />Hyödy hinnan sahauksesta<br />
  110. 110. MIHIN OSKILLAATTOREITA TARVITAAN?<br />Oskillaattorit mittaavat ylimyytyjä ja –ostettuja tasoja, joiden avulla pystyy melko tarkasti määrittämään tasojen välisen liikkeen (sahauksen) huipun ja pohjan<br />Toimivat myös trendeissä trendin loppumisen tai jatkumisen merkkeinä, kun hinnan ja oskillaattorin välillä on ero (divergenssi, engl. divergence)<br />
  111. 111. TÄRKEIMMÄT OSKILLAATTORIT<br />Stokastinen (Stochastics)<br />RSI (RelativeStrengthIndex)<br />MACD (MovingAverageConvergenceDivergence)<br />CCI (Commodity Channel Index)<br />Momentum (MOM)<br />
  112. 112. DIVERGENSSI<br />Divergenssi on tila, jossa ylimyytyjä/-ostettuja tasoja mittaavan oskillaattorin suunta ja hintakehitys poikkeaa toisistaan <br />Divergenssejä käytetään:<br />trendin loppumisen,<br />trendin jatkumisen ja<br />”väärien” tasonrikkoutumisten (engl. falsebreakout) havaitsemiseksi<br />Divergenssi on vahvin teknisen analyysin voima tuki- ja vastustasojen jälkeen<br />
  113. 113. STOCHASTICS<br />Stochastics mittaa ylimyytyjä – ja ostettuja tasoja<br />Se vertaa nykyistä hintaa tietyn aikaperiodin takaiseen hintaan<br />80.00 on yliostettu ja 20.00 ylimyyty taso<br />
  114. 114. STOCHASTICS<br />
  115. 115. RELATIVE STRENGTH INDEX (RSI)<br />RSI mittaa hinnan ja trendin vahvuuden aikaperiodin (yleensä 14) sulkeutumishintojen perusteella. RSI on MACD:n ohella käytetyin indikaattori<br />RSI:n ylimyyty taso on 30, yliostettu 70<br />RSI:tä voi käyttää divergensseihin, kuten muitakin oskillaattoreja<br />
  116. 116. RELATIVE STRENGTH INDEX (RSI)<br />
  117. 117. MACD(MovingAverageConvergenceDivergence)<br />MACD mittaa liukuvien keskiarvojen (yleensä 12 ja 26) eroa. Kun 12 LK on 26 LK:n yläpuolella, MACD on nouseva, ja toisinpäin<br />MACD:tä käytetään myös divergensseihin<br />
  118. 118. MACD(Moving Average Convergence Divergence)<br />
  119. 119. COMMODITY CHANNEL INDEX (CCI)<br />CCI mittaa trendin vahvuutta ja kääntymispisteitä. Sen esitteli D. LambertCommodies –aikakauslehdessä<br />CCI on suosituimia oskillaattoreja MACD:n ja RSI:n ohella.<br />CCI:tä käytetään niin ikään divergenssien havaitsemiseen<br />
  120. 120. COMMODITY CHANNEL INDEX (CCI)<br />
  121. 121. MOMENTUM<br />Momentum mittaa trendin lujuutta. Päätöshintaa verrataan tietyn jakson (yleensä 14) takaiseen päätökseen<br />Indikaattoria voidaan käyttää yhdessä OBV-indikaattorin kanssa signaalien vahvistamiseksi<br />Samalla lailla kuin OBV:tä ja oskillaattoreja, sitä voidaan käyttää divergenssien havaitsemisessa<br />
  122. 122. MOMENTUM<br />

×