Successfully reported this slideshow.
We use your LinkedIn profile and activity data to personalize ads and to show you more relevant ads. You can change your ad preferences anytime.

Verkko-opetus 12.10.18

450 views

Published on

Verkko-opetus 3 p -koulutuksen lähipäivän diat

Published in: Education
  • Be the first to comment

  • Be the first to like this

Verkko-opetus 12.10.18

  1. 1. Verkko-opetus 3 op Kohti reformia! / TUTKESTA toimintaan Suomen yrittäjäopisto, Seinäjoki 12.10.2018 Matleena Laakso Blogi: www.matleenalaakso.fi Twitter: @matleenalaakso Diat: www.matleenalaakso.fi/p/koulutusdiat.html
  2. 2. Ohjelma klo 9.30-16.00 • Koulutuksen aloitus – Kahvit, tutustuminen ja koulutuksen käytännöt • Johdanto ja opetusteknologian trendejä • Verkkopedagogiikka – Verkko-opettajuus – Verkkokurssin suunnittelu ja arviointi – Opetus luokassa - verkkoluokassa – videolla • Vuorovaikutus ja ohjaus verkossa • Videoiden käyttö opetuksessa • Lähipäivän päätös – Webinaarien teemat ja ajankohdat – Palaute & inspiraatiota reppuun
  3. 3. Johdanto ja opetus- teknologian trendejä
  4. 4. Tämän päivän oppimisympäristö Häkkinen & Viteli (toim.) Pilvilinnoja ja palomuureja – tulevaisuuden oppimisen ja työnteon tilat, 2014 Fyysinen ja virtuaalinen Henkilö- kohtainen ja jaettu Formaali, non-formaali ja informaali Globaali ja lokaali Palapelin kuva: Kimhunghan, CC BY-SA
  5. 5. Opetusalan asiantuntijoilla yhteneväinen käsitys kehittämissuunnasta Minna Lakkala: www.slideshare.net/MinnaHL/pedagogineninfra2015 Hyvissä opetuksen työtavoissa oppijat • Tekevät yhteistyötä asiantuntijatiimien tapaan. • Suorittavat todenmukaisia tehtäviä ja ratkovat haastavia ongelmia. • Hyödyntävät monipuolisesti erilaisia tietolähteitä ja digitaalista teknologiaa. • Luovat yhdessä uutta tietoa ja laativat konkreettisia tuotoksia prosessin lopputuloksena. Mm. tutkivan oppimisen mallit korostavat asiasisältöjen oppimisen ohella tietotyön, yhteisöllisen työskentelyn ja teknologian käytön taitoja. Kuva: rawpixel CC0, pixabay.com
  6. 6. Tutkivan oppimisen periaatteita • Ymmärtäminen ja ilmiöiden selittäminen • Ongelmalähtöinen ihmettelystä lähtevä tiedonhankinta • Ennakkokäsitysten esiin nostaminen • Ideoiden työstäminen ja huomion kohdistaminen keskeisiin käsitteisiin ja suuriin ideoihin • Yhteisöllinen tiedonrakentelu ja jaettu asiantuntijuus Kuva: FelixMittermeier CC0, pixabay.com
  7. 7. Käänteinen oppiminen Flipped classroom/learning • Oppijat tutustuvat käsiteltävään aiheeseen itsenäisesti itselleen parhaita menetelmiä hyödyntäen (video, kirja,..). • Yhteinen aika tunnilla käytetään aktiiviseen ajatteluun usein projektimaisesti työskennellen ja opittua soveltaen. Kuva: AJC1 CC BY-SA, Wikimedia Commons
  8. 8. Mitä opetusteknologian trendejä olet havainnut? bloochat.com • Työssäsi SYOssa • Omalla ammattialallasi • Kirjallisuudessa, tutkimuksissa, seminaareissa • Some- ja kahvihuonekeskusteluissa
  9. 9. bloochat.com • Kun menet chatin etusivulle ja se arpoo sinulle chat-huoneen osoitteen, jonka voit halutessasi vaihtaa ja suojata salasanalla. Kerro nimesi/nimimerkkisi ja jaa chatin linkki niille, joiden haluat osallistuvan. Viestit näkyvät 24 h ajan. • Lisää chat-työkaluja: www.matleenalaakso.fi/2018/08/helppoja-chat-tyokaluja.html
  10. 10. Horizon Report, 2018 Higher Education Educause: library.educause.edu/resources/2018/8/2018-nmc-horizon-report (CC BY) Keskeiset trendit, jotka nopeuttavat teknologian omaksumista
  11. 11. Interaktiiviset videot (EDpuzzle H5P,..) h5p.org/interactive-video and www.matleenalaakso.fi/2015/04/videotehtavia-edpuzzlen-avulla.html
  12. 12. CC-lisenssijärjestelmä on selkeämpi ja helpompi kuin tekijänoikeuslaki Kuvat ovat Tarmo Toikkasen tarmo.fi CC BY-SA -lisensoidusta teoksesta: www.slideshare.net/tarmot/kansalaiselle-verkkoaineiston-hydyntminen-mediatuotannossa
  13. 13. • Maailman käytetyin avoin lisenssi eli käyttölupa • Kansainvälinen ja epäkaupallinen hanke • Jos haluat antaa muille oikeuden eri tavoin käyttää aineistoasi, sinun täytyy kertoa siitä. Suositeltavinta on tehdä se merkitsemällä aineisto avoimella Creative Commons -lisenssillä. • creativecommons.fi Kuva: creativecommons.org/licenses, CC BY
  14. 14. CC-lisenssin edut Ruudunkaappauskuva: creativecommons.fi, CC BY
  15. 15. Tämä dia on muunnelma Tarmo Toikkasen tarmo.fi CC BY-SA -lisensoidusta teoksesta: Tekijänoikeudet ja Creative Commons datan avaajille: www.slideshare.net/tarmot/tekijanoikeudet-ja-creative-commons-datan-avaajalle Creative Commons -ehdot Yhdistelemällä näitä neljää ehtoa, saadaan seuraavan dian lisenssit
  16. 16. Tämä dia on muunnelma Tarmo Toikkasen tarmo.fi CC BY-SA -lisensoidusta teoksesta: Tekijänoikeudet ja lisenssit (AVO): www.slideshare.net/tarmot/tekijnoikeudet-ja-lisenssit-avo Epävirallinen suositus oppimateriaaleille on CC BY-SA Avoimempi CC BY käy myös hyvin. Voit toki käyttää muitakin lisenssejä, mutta suosituksesta poikkeamiseen kannattaa olla mietitty perustelu. Oppi- materiaalit Julkishallinnon avoimen datan lisenssisuositus
  17. 17. pixabay.com • Tekijänoikeusvapaita kuvia ja videoita (CC0 = Creative Commons nolla). • Palvelu näyttää myös maksullisia Shutterstockin kuvia rahoittaakseen palvelun. Maksulliset kuvat näkyvät haun jälkeen ensimmäisellä rivillä ja ne on merkitty vesileimalla. • Lisää CC0-kuvia: unsplash.com, www.pexels.com, stocksnap.io Kuva: tookapic, pixabay.com, CC0
  18. 18. Horizon Report, 2018 Higher Education Educause: library.educause.edu/resources/2018/8/2018-nmc-horizon-report (CC BY) Merkittävät haasteet, jotka uhkaavat teknologian omaksumista
  19. 19. Digitaalisen lukutaidon parantaminen
  20. 20. Ylen digitreenit: yle.fi/aihe/oppiminen/digitreenit
  21. 21. Opi toisilta ja jaa osaamistasi! Opehommat: opehommat.purot.net • Yli 200 opetusalan Facebook-ryhmää/sivua, opetusalan blogeja, dioja ja tapahtumia Matleenan blogi: www.matleenalaakso.fi • Koulutusdiat, sähköiset kokeet, webinaarit,.. • Ohjeita mm. tänään esillä olleisiin sovelluksiin
  22. 22. Horizon Report, 2018 Higher Education Educause: library.educause.edu/resources/2018/8/2018-nmc-horizon-report (CC BY) Tärkeät kehittyvät teknologiat
  23. 23. Digitalisaatio ammatillisessa koulutuksessa Koramo & Brauer & Jauhola 2018: www.oph.fi/download/191033_Digitalisaatio_ammatillisessa_koulutuksessa.pdf Opiskelijoiden kokemat hyödyt: • 68 % kokee, että digitaalisaatio on joustavoittanut opiskelua. • 62 % kokee, että digitalisaatio on tehostanut oppimista. • 59 % kokee, että digitalisaatio on helpottanut vertaisoppimista. • 51 % kokee, että digitalisaatio on helpottanut opintojen seuraamista. Opiskelijoiden kokemat esteet ja haasteet: • Pirstaleisuus: oppilaitoksen ja eri opettajien käytössä olevat erilaiset sovellukset • Tekniikan tai netin toimimattomuus • Digitaalisia ratkaisuja ei juuri sovelleta, oppilaitoksen hitaus ja jähmeys uusien sovellusten hyödyntämisessä
  24. 24. Liikettä tunnille tai verkkoon x-breikillä • X-breikki on Liikkuvan koulun tekemä ja oppilaitosten hyödynnettävissä oleva liikunnallinen kyselytyökalu. • Valmiita x-breikkejä löydät SlideShare-tiedostojenjakopalvelusta. • Linkit ohjeisiin ja ladattavaan mallipohjaan: www.matleenalaakso.fi/2016/02/x-breikki-liikuttaa.html
  25. 25. Verkko-opettajuus
  26. 26. TPACK-malli tukee opetusta, jossa pyritään yhdistämään sisältötieto, pedagogiikka ja teknologia Alkuräinen kuva julkaisijan luvalla: http://tpack.org © 2012 ja suomennos Harto Pönkä: harto.wordpress.com/2015/09/18/2000-luvun-ydintaidot-oppimisen-tulevaisuus-ja-opetuksen-suunnittelu
  27. 27. TPACK-mallin tiedon lajit 1/2 Koskelo ja Virpi Kaisto 2015: Artikkeli Kasvatus & Aika –julkaisussa: www.kasvatus-ja-aika.fi/site/?lan=1&page_id=672 (alla runsaasti suoria lainauksia) Pedagoginen tieto • Pedagoginen tieto on tietoa ja kokemusta opettamisen sekä oppimisen prosesseista; siitä, miten oppijat oppivat, opetus suunnitellaan, luokkatilanne hallitaan ja oppimista arvioidaan. Pedagoginen tieto sisältää laajemmat oppimisen tavoitteet ja arvot. Sisältötieto • Sisältötiedolla tarkoitetaan opetettavan aiheen sisältöä: mikä on aihe, ja millä laajuudella sitä käsitellään. Sisältötiedon kannalta on olennaista, ketkä ovat kohderyhmänä, ja millaista ennakko-osaamista heillä oletettavasti on. • Pedagoginen sisältötieto on opetettavaan aiheeseen liittyvää tietoa, ja pedagogista tietoa aiheen opettamisesta, ja aiheen opetukseen parhaiten soveltuvista menetelmistä. Se huomioi oppijoiden tietotason ja opsin tavoitteet sekä arviointiperusteet. Tehokkaan opetuksen toteutumisen kannalta on olennaista, että opettaja hallitsee erilaisia lähestymistapoja aiheeseen ja kykenee muokkaamaan oppimateriaalia tilanteen mukaan. Pelkän pedagogisen sisältötiedon hallitseminen ei enää palvele 2010-luvun opetusta, jossa tietotekniikka on keskeistä.
  28. 28. TPACK-mallin tiedon lajit 2/2 Koskelo ja Virpi Kaisto 2015: Artikkeli Kasvatus & Aika –julkaisussa: www.kasvatus-ja-aika.fi/site/?lan=1&page_id=672 (alla runsaasti suoria lainauksia) Teknologinen tieto • Teknologinen tieto tarkoittaa tietoa teknologisten laitteiden käytöstä ja niiden soveltamisesta työhön ja arkielämään. Siihen kuuluu myös kyky tunnistaa tilanteet, joissa teknologia voi edistää opetuksen tavoitteiden saavuttamista. Nopean kehityksen vuoksi teknologinen tieto on taitoa mukautua teknologiassa tapahtuviin muutoksiin. • Teknologinen sisältötieto on tietoa teknologisten laitteiden, ohjelmien ja sovellusten käytöstä tietyn aiheen opetuksessa. • Teknologis-pedagoginen tieto on ymmärrystä siitä, miten opetus ja oppiminen voivat muuttua käytettäessä teknologiaa. Se on tietoa tarjoumista ja rajoituksista, joita teknologia tuo opetukseen ja oppimiseen. Mitä osaamista tarvitset?
  29. 29. Minä verkko-opettajana Vahvuudet Mahdollisuudet Heikkoudet Uhat SWOT TÄNÄÄN TULEVAISUUDESSA RAJOITUKSETVAHVUUDET
  30. 30. Digitalisaatio ammatillisessa koulutuksessa Koramo & Brauer & Jauhola 2018: www.oph.fi/download/191033_Digitalisaatio_ammatillisessa_koulutuksessa.pdf
  31. 31. Verkko-opettajan ja –ohjaajan roolit answergarden.ch/788483
  32. 32. Verkkokurssin suunnittelu • Pedagoginen malli • Pedagoginen käsikirjoitus • Kysymyslistoja kurssin suunnittelun ja itsearvioinnin avuksi
  33. 33. Tavoitteet ja reunaehdot • Sisällöt ja tavoitteet • Kohderyhmä, lähtötaso, ryhmän koko • Aikataulut • Rakenne ja järjestämisen muodot • Opettajat/kouluttajat ja mahdolliset muut asiantuntijat • Ohjaus, palaute ja arviointi Kuva: IvanPais CC0, pixabay.com
  34. 34. Pedagoginen malli Teoriapohjainen jäsennys oppimisprosessin etenemisestä, mikä toimii apuna verkkokurssin suunnittelussa. Voidaan yhdistää myös useampaa mallia.
  35. 35. Pedagoginen käsikirjoitus • Pedagoginen käsikirjoitus kertoo, mitä kurssilla tapahtuu ja auttaa suunnittelemaan ja näkemään rakenteen kokonaisuutena. • Käsikirjoitusta tehtäessä suunnitellaan opiskelijan ja opettajan toimintaa, oppimistehtäviä, vuorovaikutusta ja oppimisen tukemista. Kyse on oppimisprosessin ja –tehtävien vaiheistamisesta pienempiin osiin oppimispolun varrelle. Kuva: picjumbo_com, CC0, pixabay.com
  36. 36. Pedagoginen käsikirjoitus visuaalisena mallina • Kartta • Aikajana Kuvat: Mari Virtanen: www.youtube.com/watch?time_continue =339&v=H8v-69IqDfg CC BY ja Sanna Ruhalahti: www.oppiminenonline.com/wp-content/uploads/2014 /09/Oppiminen-Online-Pedagogiset-mallit.pdf (CC BY-SA) • Mindmap (dia 11: http://bit.ly/2ya7jNG) • Padlet (Kuvassa alla kopio eAMKin pohjasta, kopioi Padlet ja sen muotoilu+viestit): padlet.com/matlaakso/digipedapolku
  37. 37. Hyödynnä käsikirjoitusta tehdessäsi kysymyslistoja Listojen avulla tarkistat, että olet huomioinut suunnittelussa kaiken tarvittavan. Nämä sopivat myös valmiin verkkokurssin tarkastamiseen. • Mari Virtanen, Pedagoginen käsikirjoitus: https://blogit.metropolia.fi/tarinoitadigiaskelista/2017/09/25/pedagoginen-kasikirjoitus/ • Johanna Keskitalo, Näin luot laadukkaan verkkokurssin: https://tomashanke.net/2015/12/07/nain-luot-laadukkaan-verkkokurssin/ • Linda Saukko-Rauta: Verkkopedagogiikka https://oppimateriaalit.jamk.fi/verkkopeda/ • Ja seuraavissa dioissa lisää!
  38. 38. Kysy itseltäsi, mitä haluat oppijan tekevän Pelkkä ruudulta lukeminen on tylsää Kuva: joepmeindertsma CC0, pixabay.com
  39. 39. Verkko-opetuksen suunnittelu on oppimisprosessin suunnittelua • Etenevätkö oppijat kurssilla omaa vai yhteistä tahtia? • Kurssin rakenne: edetäänkö teema vai viikko kerrallaan? • Opitaanko yksin, pienryhmissä, suurryhmässä vai näitä kaikkia? • Onko kurssilla tiettyyn aikaan tai paikkaan sidottua työskentelyä (webinaari, chat, ryhmätyöt, käytännön harjoittelua,..)? • Millaisia oppimistehtäviä - monta pientä vs. yksi iso? • Miten ja milloin oppijat saavat palautetta ja ohjausta? Yksilöinä vai ryhmänä? Opettajalta, vertaisilta vai automatisoidusti? • Miten opettajana keräät palautetta ja herutat ohjaustarvetta? • Pitäydytäänkö yhden sähköisen ympäristön työkaluissa vai hyödynnetäänkö muitakin? Säästät aikaa ja vaivaa!, kun suunnittelet kurssin (rakenteen) ENNEN kurssin luomista verkkoon!
  40. 40. 3 avainta parempaan verkkokurssiin Henri Annala: digimentorit.tamk.fi/2016/03/18/kolme-avainta-paremman-verkkokurssin-suunnitteluun 1. Selkeys: Tehostaa sekä opettajan että opiskelijoiden ajankäyttöä ja lisää todennäköisyyttä kurssisuorituksille. Kysy itseltäsi: • Miltä kurssi näyttää opiskelijan näkymästä? Voiko ulkoasua selkeyttää jotenkin? Pitäisikö jotain karsia? Onko materiaalit loogisesti järjestetty? Käytänkö fontteja (tyyppi, koko, efektit) yhteneväisesti? • Onko tehtävien ohjeistukset tarpeeksi yksiselitteiset ja selkeät? Onko kaikki opiskelijan vastuut kirjoitettu auki? Voiko jonkin asian ymmärtää usealla eri tavalla? 2. Yhdessä tekeminen: Osallistujien välisen vuorovaikutuksen käyttämisellä on huomattavia etuja. Kysy itseltäsi: • Millä tavoin opiskelijat voisivat tehdä yhteistyötä? Käytänkö monipuolisesti erilaisia työkaluja (esim. videoneuvottelut, wikit, pilvipalvelut, keskustelufoorumit…)? • Onko kurssillani tehtäviä, joita opiskelijat voivat tehdä yhdessä samaan aikaan (synkroninen) sekä eri aikaan (asynkroninen)? Jos mahdollista, käytä molemman tyyppisiä tehtäviä. 3. Ohjaus ja palaute: Pedagogisesta näkökulmasta ajateltuna verkkokurssilla opettajan/kouluttajan tärkein tehtävä on ohjata ja antaa palautetta. Kysy itseltäsi: • Miten ohjaan opiskelijoita? Käytänkö monipuolisesti eri työkaluja ohjauksessa (esim. videoyhteys, kirjoittaminen)? Miten tunnistan eniten ohjauksen tarpeessa olevat opiskelijat? Miten aktivoin passiivisia opiskelijoita? • Saako opiskelija tarpeeksi palautetta kurssilla? Hyödynnänkö erilaisia palautetyyppejä riittävästi (opettajan palaute, vertaispalaute, itsearviointi…)? Saako opiskelija palautetta jo kurssin aikana? Sovelletaanko saatua palautetta kurssilla (ts. kytkeytyykö se luontevasti toimintaa ohjaavaksi osaksi)?
  41. 41. TAMKin digimentoreiden verkkokurssin arviointityökalu digimentorit.tamk.fi/2016/03/04/verkkokurssien-arviointityokalu (2016, CC BY-SA)
  42. 42. eAMK: Verkkototeutusten arviointityökalu www.eamk.fi/fi/campusonline/laatukriteerit/ Arviointityökalu tarkastelee seuraavia kohtia ensin suunnittelun ja tuotannon aikana ja sitten toteutuksen aikana: • Kohderyhmä ja käyttäjät • Osaamistavoitteet, oppimisprosessi ja pedagogiset ratkaisut • Tehtävät • Sisältö ja aineistot • Työvälineet • Vuorovaikutus • Ohjaus ja palaute • Arviointi • Kehittäminen • Käytettävyys ja ulkoasu • Tukipalvelut Verkkototeutusten laatukriteerit on laadittu osana eAMK-hanketyötä syksyllä 2017. Kriteeristön kokoajina toimivat Mari Varonen ja Tuula Hohenthal. Työhön osallistui eAMK-hankkeen laatukriteerityöryhmän jäseniä sekä kommentoijia AMK-kentältä ja sidosryhmistä.
  43. 43. eAMK: Verkkototeutusten arviointityökalu Jos vasta suunnittelet verkkokurssia, käytä pdf-lomaketta: https://www.eamk.fi/fi/digipedagogiikka/valmennusohj elma_syksy2018 Jos arvioit jo tekemääsi verkko- kurssia, käytä web-lomaketta: https://www.eamk.fi/fi/campusonline/arviointilomake
  44. 44. Verkko-opetuksen malli Gilly Salmonin alkuperäinen kuva (CC BY-NC-ND): www.gillysalmon.com/five-stage-model.html Alla oleva muokattu Salmonin sivuston ja Suominen & Nurmela (2011) –kirjan pohjalta. Pääsy kurssille ja motivaatio Pääsy ympäristöön Tervetuloa Motivaatio Sosiaalistuminen Tutustuminen: minä ja muut Tiedon vaihtaminen Tiedon jakaminen ja löytäminen Suunnittele sisällöt ja materiaalit muistaen tavoitteet ja ryhmän yhteistyö Tiedon rakentaminen Työskentelystä yhteisöllisempää Oppijoista tiedon tuottajia ja sisällön tuottajia Arviointi ja kehittyminen Oppimisen omistajuus kasvanut Reflektio Yhteydet muualle
  45. 45. Opetus luokassa – verkkoluokassa – videolla Kuva: Taken, CC0, Pixabay.com
  46. 46. Pienryhmätyöskentely, kokous tai ohjaustuokio verkossa - mikä muuttuu? Kuvat: ruudunkaappauskuva Skypestä ja 889520, CC0, pixabay.com
  47. 47. Luennosta verkkoluennoksi – mikä muuttuu? Kuvat: nikolayhg (vas) ja Ronaldo (oik), pixabay.com, CC0
  48. 48. http://en.linoit.com Kokeillaan: linoit.com/users/matleena/canvases/syo18 Suosituksena Firefox, Safari tai Chrome Maksuton vaihtoehto Padletille: kirjautumatta voi jakaa tekstiä ja linkkejä.
  49. 49. Lino-muistitaulun luominen Kirjaudu palveluun, oppijoiden ei tarvitse kirjautua. Tosin vain kirjautumalla voi lisätä liitteitä. Preference-kohdasta voit muokata profiilitietojasi, valita aikavyöhykkeen ym. Create a New Canvas – kohdasta luot uuden muistitaulun
  50. 50. Lino-muistitaulun luominen • Anna muistitaulullesi nimi, mistä tulee sen verkko-osoite ja valitse taustakuva tai lataa oma kuva. • Valitse keille Lino näkyy ja ketkä voivat sitä muokata. Vaihtoehdot ovat: – Yksityinen – Julkinen, mutta vain sinä voit muokata – Julkinen ja kaikki voivat lisätä viestejä • Tee loput valinnat
  51. 51. Verkkokurssi ei ole koskaan valmis – vai onko? Gilly Simon: Carpe Diem Learning Design: Preparation & Workshop (CC BY-NC-ND) www.gillysalmon.com/uploads/1/6/0/5/16055858/carpe_diem_planning_process_workbook_v17-january_2015.pdf • Mitä TÄYTYY olla mukana ja huomioida jo ensimmäisessä toteutuksessa? • Mitä PITÄISI olla... (tärkeitä, mutta vähän joustonvaraa) • Mitä SAISI olla… (jos aikaa, resurssia,.. yritä lisätä pari tällaista) • Mitä VOISI olla… (onnistuminen ei riipu näistä, näitä tekijöitä voi siirtää myöhemmäksi tai korvasta jotenkin) Täydennä yhteistä pohjaa tai kopioi se omaksi (kopioi myös muotoilu ja viestit, poista sitten mahdolliset turhat viestit): padlet.com/matlaakso/VerkkokurssinTPSV
  52. 52. Padlet oppimispäiväkirjana www.matleenalaakso.fi/2015/12/mobiililaitteet-erityisopetuksessa.html
  53. 53. Padlet materiaalien jakamisessa padlet.com/matlaakso/ACopetuksessa
  54. 54. Vuorovaikutus ja ohjaus verkossa
  55. 55. Sopivasti palautetta ja ohjausta Juha Leino: julkaisut.tamk.fi/PDF-tiedostot-web/B/88-Floworks.pdf ”Runsas palaute on yksi niistä syistä, miksi oppijat pitivät sosiaalisen median välineistä. Antamalla sitä – itse korostaisin, että erityisesti asiantuntijanäkökulmasta eikä pelkästään ”hyvä huomio” -tasolla – oppijat kokevat, että heidän työtään arvostetaan ja sillä on merkitystä.” ”Toisaalta opettajan on varottava liiallista aktiivisuutta, joka tukahduttaa oppijoiden aktiivisuutta ja vie prosessin takaisin siihen, että opettaja julistaa totuudet ja oppijat omaksuvat totutun passiivisen roolinsa... Kysymys on pitkälle siitä, että oppijat kokevat opettajan olevan läsnä ja välittävän...” Kuva: Geralt, CC0, pixabay.com
  56. 56. Verkko-ohjauksen hunajakenno Harto Pönkä: harto.wordpress.com/2016/01/22/ohjausta-verkossa-esitys (CC BY)
  57. 57. Vuorovaikutus verkossa Tavoitteena dialogisuus, oman ajattelun selittäminen, kysyminen, lyhyet viestit, edellisten viestien kommentointi, tiedon välittäminen, arviointi ja uuden luominen jne. • Synkronisesti – asynkronisesti (saman-/eriaikaisesti) • Vuorovaikutuskulttuuri/-tavat eri palveluissa, esim. nimi/nimimerkki • Kahden kesken – (pien)ryhmässä – julkisesti/koko ryhmän kanssa • Vuorovaikutus oppijaryhmän ulkopuolelle: teemapäivät, asiantuntijavierailut, kurssin Twitter, kahvihuonekeskustelut, kollegan haastattelu,.. • Hyödynnä rooleja, väittelyitä, draamaa, pulmatehtäviä,.. • Kirjoittaen (sanellen) ja lukien, puhuen ja kuunnellen, yhteistä dokumenttia rakentaen (ajatuskartta, digitarina,.. Kuva: geralt, pixabay.com, CC0 Vuorovaikutus koettava sellaiseksi, että se vie eteenpäin omaa oppimista tai tehtävien tekemistä.
  58. 58. Aktivoi osallistujia selkeillä keinoilla 1/2 Pirjo Friedrich ym. toteuttivat 2011 tapaustutkimuksen verkko-osallistumisen aktivoinnista. (Ks. lyhyt esittely: www.slideshare.net/priio/cmad-owela-facilitation) Verkko-osallistumista tukevat em. tutkimuksen taustateorian mukaan: • hyvin muotoillut kysymykset • selkeät ohjeet • selkeät deadlinet • ongelmalähtöinen ja kiinnostusta herättävä tehtävänasetanta • rento ilmapiiri • konkreettiset taustamateriaalit • siirtyminen helpoista tehtävistä haastavampiin.
  59. 59. Aktivoi osallistujia selkeillä keinoilla 1/2 Friedrich tiivistää tutkimustuloksista neuvot: • Osallistumisella on rytmi – Hyödynnä alkuinnostus: laita tärkeimmät keskustelunaiheet alkuun – Hyödynnä totuttu viikkorytmi: julkaise uudet tehtävät aina samana viikonpäivänä • Sähköpostimuistutukset uusista tehtävistä aktivoivat osallistujia – Persoonallisesti muotoillut viestit oikeilta ihmisiltä automaatin sijaan. • Palkkiot ja deadlinet aktivoivat vain osaa ihmisistä, mutta voivat olla heille sitäkin tehokkaampia.
  60. 60. Hyödynnä monimediaisuutta • Tervetulotoivotus videona • Kurssin esittely Adobe Spark Pagesilla. Ks. Pia Turunen: spark.adobe.com/page/OzB4I • Ennakkotehtävänä interaktiivinen video • Nosta keskeinen sisältö esiin oheisen kuvan tavoin (Notegraphy) tai laita oppijat töihin. • Hyödynnä ryhmän keskinäisiä ääniviestejä (esim. Padlet tai Flipgrid). Kuva on tehty Notegraphylla: Matleena Laakso, CC BY
  61. 61. Nosta sisältöä esille visuaalisin keinoin • Tee ohjeet interaktiivisilla kuvilla (H5P-työkalut, ThingLink) tai laita oppijat töihin. • Nosta keskeinen sisältö esiin infograafina (Adobe Spark Post, Canva,..) tai teetä niitä oppijoilla. Kuva: Matleena Laakso, CC BYMobiilisti-hanke, Omnia: www.thinglink.com/scene/503141138157273088
  62. 62. Älä hukuta oppijoita informaatioon - niin kuin minä teidät tänään  • Montako linkkiä on tarpeeksi? Paljonko materiaalia tarvitaan? • Haluatko myös opiskelijoiden hakevan tietoa? • Tusina pikkutehtävää vai muutama laajempi tehtävä? • Voisiko yksittäisistä oppimistehtävistä punoa laajemman kokonaisuuden? Tai pilkkoa yhden laajan tehtävän osiin? • Jaa pitkä sisältö pienempiin palasiin. Kuva: geralt CC0, pixabay.com (modified by Matleena Laakso)
  63. 63. Asteikkokysymys Miten arvioit nyt osaamistasi verkkokurssin ohjaajana (asteikolla 1-10)?
  64. 64. Asteikkokysymys Miten arvioit nyt osaamistasi verkkokurssin ohjaajana (asteikolla 1-10)? Mitä pitäisi tapahtua, että voisit antaa itsellesi yhden numeron enemmän?
  65. 65. Videoiden käyttö opetuksessa
  66. 66. Mika Myllymäki (2018). Development and evaluation study of a video-based blended education model: jyx.jyu.fi/handle/123456789/58853
  67. 67. Videot opetuksessa • Opitun taidon tai projektityön esitteleminen • Dokumentit: vierailu, työssäoppimisjakso, oppimisprosessi, tutkielman tulokset.. • Kirjatraileri: viisi pointtia, heränneet kysymykset,.. • Vieraalla kielellä selostettu kuvatarina • Esittelyvideo työhakemuksen liitteeksi tai osaksi netti-CV:tä • Tervetulotoivotus verkkokurssille • Ohjevideot, verkkosisällön rikastaminen, monimediallisuus • Yhteistoiminnalliset tehtäväkortit artikkeleista tai videoiden pohjalta: www.matleenalaakso.fi/2013/03/ryhmatoita-acssa.html • Interaktiiviset videot oppimateriaaleina (H5P, EDpuzzle) • Videopalautteet • Eriaikaiset videokeskustelut (Flipgrid) Kuva: mohamed_hassan, CC0. pixabay.com
  68. 68. H5P-työkalut • H5P:n (=HTML5 Package) avulla voi tehdä interaktiivisia tehtäviä ja sisältöjä Saatavissa Moodle-, WordPress- ja Drupal-ympäristöihin. • h5p.org: Ohjeet ja esimerkkejä. Kirjautuen voi luoda sisältöjä, jotka ovat aina julkisia eikä opettaja näe oppijoiden vastauksia. • Lue lisää: www.matleenalaakso.fi/2018/03/joko-tunnet-h5p-tyokalut.html Ruudunkaappauskuva: h5p.org/content-types-and-applications
  69. 69. www.flipgrid.com
  70. 70. Saako YouTubea esittää luokassa? Tarmo Toikkanen: www.opettajantekijanoikeus.fi/2015/12/vielako-verkkovideoiden-esittaminen- askarruttaa-omnian-opettajia (CC BY-SA) • Suomen tekijänoikeuslaki ei ole pysynyt ajan tasalla teknologian muuttumisen myötä. • Tekijänoikeuksien kannalta suuri haaste ovat videot, jotka on viety verkkoon ilman lupaa. • Sallittua on, että opettaja esittämisen sijaan jakaa linkin tai upottaa videon verkkoalustalle ja jokainen katsoo videon omalta näytöltä.
  71. 71. Minkälaisia verkkovideoita opetuksessa saa esittää? Tarmo Toikkanen: www.opettajantekijanoikeus.fi/2017/03/minkalaisia-verkkovideoita-opetuksessa-saa-esittaa Tekijänoikeuslain mukaan julkaistun teoksen saa esittää opetuksen yhteydessä, mutta tämä ei koske näytelmä- eikä elokuvateoksia. • Laissa ei määritellä, mikä on elokuvateos ja Kopiostokin ehdottaa opettajia käyttämään sen määrittelyssä tervettä järkeä. ”Jos liikkuva kuva on keskeisessä asemassa ja sen ilmaisutavat ylittävät teoskynnyksen, on video luultavasti elokuvateos, jota ei voi esittää opetuksessa.” • Tutustu alaotsikon linkistä tarkempiin perusteluihin ja esimerkkeihin. Elokuvateoksiksi ei voitane katsoa esim. ruudunkaappausvideoita, kuvatarinoita, luentotallenteita tai haastatteluita. Kuva: OpenClipart-Vectors CC0, pixabay.com
  72. 72. Kuudenlaisia tarinoita Richard Byrne: www.freetech4teachers.com/2017/06/six-types-of-classroom-video- projects.html#.WbV_47JJaUm 1. Yhden otoksen tarinat 2. Kuvista tai dioista tehdyt tarinat, joissa selostus tai taustamusiikki 3. Ruudunkaappauksena kuvattu ohjevideo 4. Animoidut videot 5. Stopmotion/timelapse-videot (ajastettu kuvaus) 6. Dokumentit ja elokuvat Kuva: JanBaby, CC0, pixabay.com
  73. 73. Opiskelijoiden videoissa keskeistä on ajatusten näkyväksi tekeminen Oman ajatuksen näyttäminen muille videon keinoin. Videoesseet eivät onnistu copy/pastella. Video toimii muutoinkin kuin juonellisten elokuvatuotosten kautta.  Kamerakynä-pedagogiikka • Muistiinpanot • Ajattelun tallentaminen • Dokumentointi,.. Kuva: OpenClipart-Vectors, pixabay.com CC0
  74. 74. Kolme vinkkiä videoprojekteihin Richard Byrne: www.freetech4teachers.com/2016/03/three-tips-for-planning-video-projects.html 1. Keep it short and sweet • Hyvin suunniteltu ja editoitu 90 sekunnin video toimii! • Aikarajan määrittely helpottaa rajaamista. 2. Vaadi suunnitelmaa ennen kuvaamista • Etukäteissuunnittelu ohjaa pohtimaan videon tarkoitusta. • Suunnitelmaan mm. taustakuvat, ääniefektit, keskustelu, kertojan ääni,.. • TOISAALTA: Lyhyiden videoiden kanssa toimii myös kokeileminen. Kun on kuvannut ensimmäisen version, tietää mikä toimii ja mikä ei ja voi kuvata uudelleen. www.freetech4teachers.com/2015/05/seven-steps-for-creating-videos-in-your.html 3. Määrittele, mitä arvioidaan ja kerro se oppijoille (tai sopikaa yhdessä) • Arvioinnin kohteena esim. syy-seuraussuhteiden ymmärtäminen, tietyn ilmiön moninaisuuden ymmärtäminen, videokerronta,..
  75. 75. Tallentamista vai kuvaamista? yle.fi/uutiset/osasto/uutisluokka/opettaja_nailla_ohjeilla_teet_hyvan_videon__katso_yle _uutisluokan_opetusvideot/9347161 Viisi erinomaista ohjevideota videoiden tekemiseen mobiililaitteella. Videot on toteutettu osana Opetushallituksen rahoittamaa Mediat haltuun - hanketta ja ne on tehnyt Mikko Laine, Yle.
  76. 76. Webinaarit: teemat ja ajankohdat
  77. 77. Työkaluwebinaarit Ajankohdiksi ja teemoiksi sovittiin alla olevat. Lisätiedot löydät Moodlesta. • Ma 22.10. klo 13-14 Videot ja SWAY • Ma 19.11. klo 13-14 ThingLink ja infograafit
  78. 78. Hyvää syyslomaa! Kuva: Valounic, CC0. pixabay.com
  79. 79. Lisätietoja • CC-lisenssit: creativecommons.fi • CC BY-SA 4.0 eli Creative Commons Nimeä-Jaa samoin 4.0 Kansainvälinen -lisenssi: creativecommons.org/licenses/by-sa/4.0/deed.fi lyhyesti: – Sinä saat jakaa ja muuntaa tätä diasarjaa, myös kaupallinen hyödyntäminen on sallittu. – Ehtona on, että viittaat aina alkuperäiseen tekijään ja linkität tähän diasarjaan. Muokattu teos tulee jakaa tällä samalla lisenssillä. • Tätä lisenssiä laajempia oikeuksia voit kysyä tekijältä: www.matleenalaakso.fi Tämä diasarja on lisensoitu Creative Commons -lisenssillä CC BY-SA 4.0

×