Pedagoginen piristys 15.1.15

584 views

Published on

Published in: Education
  • Be the first to comment

Pedagoginen piristys 15.1.15

  1. 1. Matleena Laakso Blogi: www.matleenalaakso.fi Twitter: @matleenalaakso Diat: www.slideshare.net/MatleenaLaakso Pedagoginen piristysruiske V Lähipäivä 1/3 Tampere 15.1.2015 Kuvissa muitakin lisenssejä.
  2. 2. Ohjelma klo 8.30-15.30 AAMUPÄIVÄ • Koulutuksen aloitus: käytännöt, tutustuminen ja tavoitteet • Kahvit • Tvt opetuksessa – tänään ja tulevina vuosina • Verkkopedagogiikka, mikä muuttuu? LOUNASTAUKO klo 11.30 - 12.30 ILTAPÄIVÄ • Sosiaalinen media opetuksessa: yleisiä sekä helppoja palveluita • Kahvit • Webinaareista sopiminen • Oman kehittämistyön suunnittelua • Etätehtävät
  3. 3. todaysmeet.com 1. Saat chat-huoneen antamalla sille nimen ja valitsemalla aukioloajan. 2. Sen jälkeen kerrot osoitteen niille, kenet haluat mukaan. 3. Kukin kirjoittaa etunimen/nimimerkin ja valitsee ”Join”.
  4. 4. Koulutuksen blogi Materiaalit tulevat blogiin, keskustelua voi jatkaa siellä, samoin tehdä kysymyksiä. Julkaisut ja kommentit •Bloggaukset etusivulle osallistujalistassa olleeseen sähköpostiin •Kommentointi mahdollista ilman kirjautumista, mutta lisää (etu)nimesi kommentin perään
  5. 5. Tutustuminen & tavoitteet Tehkää ryhmissä piirros, mistä käy ilmi • Ryhmänne nimi • 2-3 ryhmän jäseniä yhdistävää tekijää • 2-3 ryhmän jäseniä erottavaa tekijää • Ryhmän yhteinen tavoite tälle koulutukselle Jakakaa tuotos koulutuksen blogiin. Kuva: pixabay.com, CC0
  6. 6. Minne menossa? ”Tulevaisuuden koulusta on paljon visioita. Kaikissa niissä tietotekniikka on vahvasti mukana uusien, luovien työtapojen mahdollistajana, yhteisöllisyyden kehittäjänä ja arjen helpottajana.” (Opetusteknologa koulun arjessa, toim. Kankaanranta 2011) KUVA: Alexandre Duret-Lutz, Wikimedia Commons, CC BY-SA
  7. 7. Kuva: en.wikipedia.org/wiki/Marilyn_Monroe Diamonds are a girl's best friend.
  8. 8. Oppimisen ympäristöjen muutos InnoSchool – välittävä koulu, Smeds ym (toim.) 2010
  9. 9. Tvt:n omaksumista nopeuttavat trendit www.nmc.org/publications/2014-horizon-report-k12 (CC BY) 1-2 vuoden kuluessa •Opettajien roolin muutokset •Syvällisemmän oppimisen painottuminen 3-5 vuoden kuluessa •Avoin sisältö •Fyysisen ja virtuaalisen oppimisympäristön yhdistäminen 5- vuoden kuluessa •Intuitiivinen teknologia •Koulun toiminnan uudelleenajattelu
  10. 10. Tvt:n omaksumista uhkaavat tekijät www.nmc.org/publications/2014-horizon-report-k12 (CC BY) Ratkaistavissa olevat haasteet •Autenttisten oppimismahdollisuuksien luominen •Yksilöllinen oppiminen, oppimisen henkilökohtaistaminen Vaikeat haasteet •Monimutkainen ajattelu ja vuorovaikutus •Opiskelijadatan turvallisuus Pahimmat haasteet •Koulutuksen uusien mallien kilpailu •Muodollisen koulutuksen pitäminen relevanttina
  11. 11. Tvt:n kehitystrendit www.nmc.org/publications/2014-horizon-report-k12 (CC BY) 1-2 vuodessa •BYOD •Pilvipalvelut 2-3 vuodessa •Pelit ja pelillisyys •Oppimisanalyysit 4-5 vuodessa •Esineiden internet •Puettava teknologia
  12. 12. • 1:1 pedagogiikka ja BYOD • Koulu- ja kuntatason monipuoliset pilvipalvelut • Kosketuspinnat (seinä, pöytä, lattia; muokattavuus) • Robotiikka ja ohjelmointi • 3D (visualisointi, tulostus, suunnittelu) • Mittarit ja apuvälineet luonnontieteen kokeisiin, erityisesti mobiililaitteisiin liitettävät • Lasten opetuksen välineet ja palvelut • Erityisopetuksen välineet ja palvelut • Kalusteratkaisut, missä tekniikka huomioitu • Suoritusmerkinnät (badges) • Oppilasryhmiä tutustumassa ja demonstroimassa tvt:n opiskelukäyttöä #BETT2015#finnbett
  13. 13. Miten TVT:n käyttö onnistuu? (TVT koulun arjessa, väliraportti 2010) • Työtavoilla, jossa oppija on aktiivinen uuden tiedon luoja. • Olennaista todenmukaiset, yhteisölliset tiedon- tuottamisen prosessit, jotka kiinnittyvät oppijoiden omaan elämään ja ympäröivään yhteisöön. • Hyvään työilmapiiriin ja henkeen panostaminen, yhteisöllinen ja osaamista jakava toimintakulttuuri. • Tvt:tä monipuolisesti hyödyntävät ovat avoimia myös yhteiskuntaan ja globaalista, sekä vanhempien ja koulun ulkopuolisten toimijoiden suhteen. • Johdon tuella.
  14. 14. Sulautuva oppiminen (blended learning) (ks. esim. Levonen, Joutsenvirta & Parikka 2009) ”Kuvaa pyrkimystä rakentaa moninaisista elementeistä koostuva oppimisympäristö, jonka tavoitteena on tarkoituksenmukaisesti integroida sekä opetuksen elementtejä ja prosesseja että tvt:n tarjoamia ympäristöjä ja vuorovaikutusvälineitä soveltuvin menetelmin ja soveltuvissa tilanteissa.” Integrointi: •Verkko- ja kasvokkainen •Synkroninen ja asynkroninen •Opetuksen metodit •Tiedon ja toiminnan muodot •Yhdessä oppiminen ja itseohjautuva opiskelu •Koulutus ja työssäoppiminen Kuva: Matleena Laakso, CC BY Pyrkii verkko- ja lähiopetuksen hyvien puolien yhdistämiseen.
  15. 15. Käänteinen opetus (flipped classroom) • Kääntää luentopainotteisen opetuksen toisinpäin – Kotona katsotaan luentotallenne tai kuunnellaan luento äänitiedostona – Videoiden pohjalta voidaan keskustella verkossa – Koulussa aika varataan työskentelylle • Keskiössä tvt:n käyttö sekä aktiivinen ja yhteisöllinen oppiminen Kuva: www.knewton.com/flipped-classroom/ Lisää aiheesta esim. harto.wordpress.com/2012/05/21/uusi-mullistava-oppimisteoria-opetetaan-takaperin/ Tämä dia on muunnelma Harto Pönkän esityksestä: Verkkotyöskentelyn suunnittelu: opetus ja hankkeet, CC BY-SA
  16. 16. Some muuttaa toimintakulttuuria ”Sosiaalinen media on ennen muuta tiedon jakamista, keskustelua ja omaehtoista yhteisöllisyyttä.” Harto Pönkä Kuva: Scott Maxwell, CC BY-SA
  17. 17. Opettajan rooli avoimen ja yhteisöllisen toimintakulttuurin rakentamisessa (mukaellen Lipponen & Kumpulainen 2010) • Opettajien osaamisella ja asenteilla keskeinen rooli teknologian integroinnissa opetukseen. • Tvt:tä käytettäessä on pohdittava, mikä pysyy ennallaan, mitä muutettava ja mihin teknologiaa yleensäkin käytetään. • Verkko-oppimisista edistäviä työtapoja ovat projektimuotoiset, oppiaineita integroivat, oppijoiden keskinäiseen vuorovaikutukseen ja ongelmaratkaisuun perustuvat menetelmät. • Tvt:n laaja hyödyntäminen vaatii koulun rakenteellista ja pedagogista kehittämistä, digitaalisen opetusmateriaalin saatavuutta ja opettajien teknis-pedagoginen koulutusta ja tukea.
  18. 18. Kuva: Sandy Austin, CC BY (kuvassa uusseelantilainen kahikatea-puu)  ”Omaa osaamista pitää hoitaa kuin hedelmäpuuta: Karsitaan pois kuivat oksat ja huolehditaan siitä, että uusilla on tilaa kasvaa. Lopulta vain kokonaisuus merkitsee.” www.outilammi.com/2014/06/kolme-tarinaa-oppimisesta.html
  19. 19. Kuva: Abc 10, Lohjan Pyhän Laurin kirkon asehuone, CC BY-SA
  20. 20. Suunnittele oppimispolku • Oppiminen on prosessi, joka voidaan kuvata oppimispolkuna • Opettajan tehtävänä on suunnitella, mitä vaiheita polulla on sekä mikä sopii paremmin verkossa ja mikä luokassa toteutettavaksi. Arviointi Aloitus Palaute ja lopetus Tehtävä Tehtävä Miten tuet oppimisprosessia alusta loppuun? Tämä dia on muunnelma Harto Pönkän esityksestä: Verkkotyöskentelyn suunnittelu: opetus ja hankkeet, CC BY-SA
  21. 21. • Välineiden käytön tulee olla oppimisteoreettisesti perusteltua ja opetuksen tavoitteisiin sopivaa • Toiminnan ja sisältöjen vaihtelevuus • Opetuksen vaiheistaminen, deadlinet • Lähi- ja verkko-opetuksen jaksottaminen • Suunnitelman ja oppimisympäristön vastaavuus • Arviointi: lopputulos vai prosessi, yksilö vai ryhmä, opettaja vai vertais? • Palautteen kerääminen ja antaminen Huomioi nämä, niin onnistut Tämä dia on kopio Harto Pönkän esityksestä: Verkkotyöskentelyn suunnittelu: opetus ja hankkeet, CC BY-SA
  22. 22. • Välineiden tarkoitukseton tai epälooginen käyttö • Aikarajojen puuttuminen tai liian tiukka aikataulu • Riittämätön ohjaus ja tuki • Ei tarpeeksi aikaa ryhmäytymiselle, sosiaaliset ongelmat, yhteisöllisyyden puute • Toiminnan yksitoikkoisuus, virikkeiden puute • Tekniset ongelmat, välineitä ei osata käyttää • Liian kompleksinen oppimisympäristö • Kuormittavuus vs. motivaatio ja itsesäätelytaidot Tavallisia kompastuskiviä Tämä dia on kopio Harto Pönkän esityksestä: Verkkotyöskentelyn suunnittelu: opetus ja hankkeet, CC BY-SA
  23. 23. • Yleiset oppimistavoitteet ovat nähtävillä verkossa. • Kurssin suunnitelma on siten avoin, että kurssilla pystytään luomaan yhteiset tavoitteet opiskelijoiden kanssa. • Opiskelijoiden etukäteistietoja on kartoitettu selvittämällä, minkälaisia taustatietoja kurssille tulijoilla on. • Kurssi on suunniteltu vuorovaikutusta tukevaksi. • Kurssi on suunniteltu opiskelijan aktiivisuutta ja omatoimisuutta tukevaksi. • Kurssin suunnittelussa on huomioitu käytössä olevat resurssit. • Oppimisympäristön käyttöä opetuksessa on suunniteltu etukäteen. • Oppimisympäristö on valittu huomioiden oppimistavoitteet. • Oppimisympäristö on rakennettu siten, että opiskelijat hahmottavat, mistä dokumentit löytyvät ja minne heidän tuotoksensa on tarkoitus laittaa. • Verkkomateriaalit ovat teknisesti toimivia helposti saatavissa. • Verkko-oppimateriaalin määrä on sopiva suhteessa kurssin laajuuteen. • Työnjako opettajien kesken on selkeä. • Kurssin aikataulu ja määräajat ovat opiskelijoiden nähtävissä verkossa. Lähde: Laadukkaasti verkossa helda.helsinki.fi/bitstream/handle/10138/23899/hallinnon_julkaisuja_71_2010.pdf?sequence=1 Suunnittelun tarkistuslista
  24. 24. • Arviointi kohdistuu oppimisprosessiin ja/tai toiminnan vaikuttavuuteen • Kerää tietoa prosessista eli kaikesta siitä, mitä matkan varrella tapahtui – Ryhmien keskustelut – Verkkopalveluihin kertynyt data toiminnan aktiivisuudesta ja tiedon prosessoinnista – Osallistujien tuotokset (tekstit, käsitekartat ym.), tentti/koe – Osallistujilta saatu palaute ja muu lisätieto (myös verkon ulkopuolelta) – Opettajien/ylläpitäjien havainnot Verkkotyöskentelyn arviointi Tämä dia on kopio Harto Pönkän esityksestä: Verkkotyöskentelyn suunnittelu: opetus ja hankkeet, CC BY-SA
  25. 25. Lounas klo 11.30-12.30
  26. 26. Verkkoidentiteetti - keskustelun aiheeksi myös oppijoiden kanssa • Alaikäiset avoimessa verkossa – Riittäisikö pelkkä etunimi tai lempinimi, silloin kun se on käyttöehtojen mukaista?  Tämä ei tarkoita nimimerkin taakse piiloutumista. – Huoltajan lupa, kun kirjaudutaan palveluun tai viedään verkkoon tekijänoikeuksien alaista materiaalia. – HUOM: Monessa palvelussa riittää, että vain opettaja kirjautuu. • Ole tietoinen siitä, mitä nimelläsi verkosta löytyy • Muista myös käyttöehdot (ks. edu.fi  käyttöehtotaulukko), tekijänoikeudet, someketti ja netiketti! Kuva: San Jose Library, CC BY-SA VINKKI: Luo itsellesi sähköpostiosoite, jota käytät vain kirjautuessasi sosiaalisen median lukuisiin palveluihin.
  27. 27. Kaupungin ulkopuoliset verkkopalvelut opetuksessa Lisätietoja: tvt.tampereenseutu.fi/some Palveluun tarvitaan tunnukset (rekisteröityminen) • Kysyttävä oppijan suostumus (alle 18 v. myös huoltajan lupa) • Vaihtoehtoinen suoritustapa tarjottava pyydettäessä Palveluun ei tarvita tunnuksia, mutta sinne tallennetaan jotain • Jos tallennus on julkinen ja verrattavissa teokseen (esim. esitelmä, itse otettu valokuva), kysyttävä suostumus oppijalta (alle 18 v. myös huoltajan lupa) • Vaihtoehtoinen suoritustapa tarjottava pyydettäessä Palveluun ei tarvita tunnuksia eikä sinne tallenneta yksilöityä tietoa • Opettaja voi edellyttää, että palvelua käytetään
  28. 28. Sosiaalinen media Somella viitataan sekä työvälineisiin ja palveluihin että toimintatapaan ja prosessiin. Some on opetuksen näkökulmasta ”prosessi, jossa yksilöt ja ryhmät rakentavat yhteisiä merkityksiä sisältöjen, yhteisöjen ja verkkoteknologioiden avulla”. (Kalliala & Toikkanen 2009) Kuva: Scott Maxwell, CC BY-SA
  29. 29. Kuva: www.fredcavazza.net/2013/04/17/social-media-landscape-2013, CC BY-SA
  30. 30. SUOMI 1. google.fi 2. facebook.com 3. google.com 4. youtube.com 5. iltalehti.fi 6. iltasanomat.fi 7. wikipedia.org 8. yle.fi 9. yahoo.com 10. nordea.fi MAAILMA 1. google.com 2. facebook.com 3. youtube.com 4. yahoo.com 5. baidu.com – kiinankielinen hakukone 6. amazon.com 7. wikipedia.org 8. taobao.com - kauppapaikka 9. twitter.com 10. qq.com – kiinalainen internet- palveluiden portaali Suosituimmat verkkosivut www.alexa.com/topsites (11/2014)
  31. 31. 1. Twitter 2. Google Docs/Drive 3. YouTube 4. PowerPoint 5. Google Search 6. WordPress 7. Dropbox 8. Evernote 9. Facebook 10. LinkedIn Top Tools for Learning 2014 List c4lpt.co.uk/top100tools
  32. 32. Internet in real time
  33. 33. Mikä on Twitter? • Yhteisöpalvelu, jossa kommunikoidaan 140 merkin viestien eli tviittien avulla, käytetään myös paljon kuvia ja linkkejä. • Voit seurata ketä tahansa (ellei tili ole suojattu) eikä seuraamisen tarvitse olla vastavuoroista. • Häshtagit ovat avaimia globaaliin vuorovaikutukseen esim. #digabi #koulut #tampere Eric Langhorst, Twitter, a powerful collaboration tool for teachers
  34. 34. Miksi tviitata?
  35. 35. Esimerkkejä
  36. 36. Esimerkkejä
  37. 37. Tviittien seuraaminen kirjautumatta • Yksittäisten käyttäjien Twitter-sivujen kautta (twitter.com/käyttäjänimi) • Syötteinä verkkosivuilta, mm. blogeista • Tekstitv:n kautta (ajankohtaisohjelmat, urheilutapahtumat, tv-sarjat) • Twitter-seinät seminaareissa, tapahtumissa, luokassasi – visibletweets.com (kirjautumatta) – www.tweetwally.com (kirjautumatta) – twitterfontana.com – www.twitterfall.com
  38. 38. kirjoitusalusta.fi • Helppo wikimäinen yhteisöllisen kirjoittamisen palvelu. • Avaa uusi kirjoitusalusta ja jaa linkki niille joiden haluat osallistuvan. • Vain ryhmätyötila vaatii rekisteröitymisen, jotta sen voi sulkea ulkopuolisilta.
  39. 39. Google Drive ja OneDrive • Toimisto-ohjelmat sisältävä ”muistitikku” pilvessä • Drive yksi monista Googlen/Microsoftin palveluista. Molemmista on sekä oppilaitos- että kuluttajaversio • Yhteisöllinen tiedostojen muokkaus • Driveen voi luoda kansioita ja erilaisia dokumentteja, joita voi halutessaan jakaa toisille – tarkasteltavaksi – kommentoitavaksi/muokattavaksi
  40. 40. Google Drive ja OneDrive Kokeile - muokkaa esseitä ja vastaa sähköisiin kokeisiin: http://www.matleenalaakso.fi/p/sahk oiset-kokeet.html
  41. 41. QR-koodin avulla saat digitaalista sisältöä paperille QR-koodi  (=Quick Response, ruutukoodi) toimii kuvalinkkinä verkkosivulle. Koodin takaa voi löytyä myös esim. teksti- tai ääniviesti tai käyntikortin tiedot. Opi lisää: www.slideshare.net/MatleenaLaakso/qrkoodit-opetuksessa Koodit luetaan puhelimen tai tabletin sovelluksella, esim. •QRReader (App Store) •QR Code Reader tai ScanLife (Google play) •Windows-puhelimissa (esim. Lumia) QR-koodilukija löytyy suurennuslasin kautta ja sitten painamalla silmä- kuvaketta. Kuva: tietohaltuun.wordpress.com/opettajille
  42. 42. QR-koodin teet helposti • Pitkä linkki kannattaa lyhentää: bit.ly • www.qr-koodit.fi/generaattori (selaimella) • Onnistuu mobiililaiteillakin – QR Code Creator, QRReader (App Store) – Qr Droid (Google Play) – QR Code Generator (Windows Phone) Kuva: Matleena Laakso CC BY
  43. 43. Blogit Blogi on verkkosivu, johon yksi tai useampi kirjoittaja kirjoittaa enemmän tai vähemmän säännöllisesti niin, että uudet tekstit (kuvat, diat, videot,..) ovat helposti löydettävissä - yleensä sivun yläreunassa - ja vanhatkin tallessa. Usein kirjoitusoikeus on yksilöllä/ryhmällä, mutta kommentointioikeus kaikilla. (Wikipedia) Kuva: Cortega9, CC BY-SA
  44. 44. Blogit peruskoulussa • Oppijat – yksin ja ryhmissä • Läksyblogit, luokkablogit • Oppiaineet, projektit • Leirikoulut, teemapäivät • Opettajat ja rehtorit • Koulutukset, konferenssit • Oppilaitokset, verkostot ja hankkeet Kuvat: Johanna Salmia, CC BY-SA (ylh.) ja Peter O’Shea, CC BY (alh.)
  45. 45. Käytetyimmät blogialustat Googlen Blogger/Blogspot •Ks. ohjeita: paokhanke.blogspot.fi WordPress •Tampereen kaupungin oma palvelu – Blogien tilaukset: blogit.tampere.fi •Löytyy myös verkosta kaikille avoimena: wordpress.com – Anne Rongas: Ohje opiskelijalle – Timo Leiniö: wpopas.fi
  46. 46. Facebook opetuksessa ja ammatillisessa verkostoitumisessa • Opetuskäytössä kannattaa käyttää ryhmiä, niitä on kolmenlaisia: – Salainen (Vain jäsenet voivat nähdä ryhmän, sen jäsenet ja heidän julkaisunsa.) – Suljettu (Kuka tahansa voi nähdä ryhmän ja sen jäsenet. Vain jäsenet näkevät julkaisut.) – Julkinen (Kuka tahansa voi nähdä ryhmän, sen jäsenet ja heidän julkaisunsa)  Esim. Tieto- ja viestintätekniikka opetuksessa: www.facebook.com/groups/237930856866/ • Facebookiin voi luoda myös sivuja – Näkyvät myös Facebookiin kirjautumatta – Esim. eVarikko: www.facebook.com/eVarikko Kuva: mkhmarketing, CC BY
  47. 47. Opi kieliä Facebookissa • (Senja opettaa sinulle ruotsia) senjaopettaa.fi • Samu opettaa Sinulle Viroa! • Lena opettelee kanssasi Saamea • Victor treenaa svenskaa • Helmut opettaa sinulle saksaa • Krista opettaa sinulle englantia • Vesa opettaa sinulle sähkötekniikkaa ja elektroniikkaa • Juho opettaa sinulle puolaa • Venäjän kieli ja mieli / Русский язык и культура • Inna opettaa Sinulle venäjää
  48. 48. Nuorten suosituin some-palvelu whatsapp.com • Voi lähettää älypuhelimella ilmaisia viestejä • Saatavilla maksutta sovelluskaupasta (Google Play, AppStore, Marketplace) • Voi luoda ryhmiä, lähettää kuvia, videoita ja ääntä
  49. 49. Instagram kuvien jakamiseen • Mobiililaitteille tarkoitettu kuvien ja 15 sek. videoiden jakamisen sovellus. • Palveluun voi ladata sisältöä ja jakaa sitä julkisesti tai rajatulle ryhmälle. • Käyttäjät voivat katsoa toisten Instagramissa jakamia julkaisuja, kommentoida niitä ja tykätä niistä.
  50. 50. Instagram koulussa Tunnelmia, tapahtumia, luokkaretkiä, leirikouluja, kilpailuja, kuvapäiväkirjoja, kulissien taakse kurkistusta, ideoita ja jakamista esim. kotitalouteen ja käsitöihin, TET-jaksojen raportointia,...
  51. 51. padlet.com • Opettaja tai yksi ryhmästä luo seinän ja jakaa linkin muille • Seinälle voi lisätä tekstiä, kuvia, videoita, linkkejä ym. • Kirjautuminen ei ole pakollista, mutta opettajan kannattaa se tehdä, sillä muutoin työt ovat näkyvillä vain hetken. Kirjautumalla saat käyttöösi monipuolisemmat ominaisuudet. – Seuraavat ohjeet ovat kirjautuneen käyttäjän näkymästä
  52. 52. Padlet-seinän yleiset asetukset (=dashboard) SETTINGS-kohdasta voit määritellä käyttäjänimesi (username) ja se kannattaa tehdä heti aluksi, sillä myöhemmin sitä ei voi vaihtaa, ilman että aiempien seinien osoite katoaa. Käyttäjänimi tulee osaksi luomiesi seinien verkko-osoitetta.
  53. 53. Yksittäisen Padlet-seinän valikot • Logo = yleiset asetukset (ks. edellinen dia) • + = uuden seinän luominen • Ihmishahmo = omat asetukset • Keskimmäisestä kuva = jakamisen asetukset • i = lisätietoja avoinna olevasta seinästä • ? = Padlet-ohjeita • Rattaan kuva = yksittäisen seinän asetukset
  54. 54. Yksittäisen Padlet-seinän asetukset • Basic info: seinän nimi ja kuvaus • Wallpaper: taustakuvan valinta, voi tuoda myös oman • Layout: seinän tuotosten järjestys • Privacy: seinän näkyvyys muille verkon käyttäjille • Notifications: sähköpostin tilaus päivittäisistä muutoksista • Address: seinän osoitteen valinta • Copy: seinän kopiointi (joko sisällön kanssa tai vain pohjan kopiointi) • Delete: seinän poistaminen
  55. 55. Lisätietoja • CC-lisenssit: creativecommons.fi • CC BY-SA 4.0 eli Creative Commons Nimeä-Jaa samoin 4.0 Kansainvälinen -lisenssi: creativecommons.org/licenses/by-sa/4.0/deed.fi lyhyesti: – Sinä saat jakaa ja muuntaa tätä diasarjaa, myös kaupallinen hyödyntäminen on sallittu. – Ehtona on, että viittaat aina alkuperäiseen tekijään ja lähteeseen, tämän diasarjan osalta: Matleena Laakso, www.slideshare.net/MatleenaLaakso/pedagoginen- piristusruiske-15115. Muokattu teos tulee jakaa tällä samalla lisenssillä. • Tätä lisenssiä laajempia oikeuksia voit kysyä tekijältä: www.matleenalaakso.fi Tämä diasarja on lisensoitu Creative Commons -lisenssillä CC BY-SA 4.0 HUOM: Kuvissa käytetty muitakin lisenssejä.

×