Successfully reported this slideshow.
We use your LinkedIn profile and activity data to personalize ads and to show you more relevant ads. You can change your ad preferences anytime.

Digitalisaatio mikroyrityksiä voimaannuttamaan

100 views

Published on

Artikkelissa käsitellään mikroyrityksiä (alle 5 henkeä) ja niiden suhtautumista digitalisaatioon sekä digitalisaation mahdollisuuksia.

Published in: Business
  • Be the first to comment

  • Be the first to like this

Digitalisaatio mikroyrityksiä voimaannuttamaan

  1. 1. 1 Marja-Liisa Viherä, Leena Viukari Digitalisaatio mikroyrityksiä voimaannuttamaan Tiivistelmä Mikroyrittäjien tarpeet tieto- ja viestintätekniikan (tvt) käyttöönotossa ovat usein jääneet huomioimatta, sillä he eivät kuulu kuluttajiin, joiden tarpeet tutkitaan markkinatutkimuksissa, eivätkä pk-yrityksiin, joilla on ammatti-ihmiset hoitamassa digitalisaatiota. Mikroyritysten menestyminen on kuitenkin yhteiskunnallisesti merkittävä asia, sillä vuonna 2013 Suomessa 1 – 4 hengen yrityksiä oli 315 000 kpl ja henkilöstön lukumäärä 1 – 4 hengen yrityksissä oli 281 624 henkeä. Tämän case-tutkimuksen tavoitteena oli selvittää, mitkä syyt estävät tieto- ja viestintätekniikan tehokkaan käytön mikroyrittäjien parissa markkinoinnin, verkottumisen, hallinnon ja kommunikaation alueilla. Lopuksi esitetään toimenpiteitä tilanteen parantamiseksi. Tarkastelussa käytettiin pehmeää systeemianalyysia. Case-osion esimerkkiyrittäjiä oli kuusi. Heidät jaettiin tulosten perusteella kolmeen ryhmään: Vakiintuneet, Selviytyjät ja Uudistushaluiset. Vakiintuneiden ryhmässä osaaminen on koetun tarpeen tasolla, vaikka toimintatavat olivat perinteisiä. He ovat sinut tietotekniikan kanssa. Selviytyjät sen sijaan kokevat ahdistusta digitalisaation edessä. Heillä ei aikaa eikä motivaatio riitä digitalisaatioon. Uudistushaluisten ryhmässä on osaamista, mutta aika ei heilläkään riitä, mikä aiheuttaa riittämättömyyden kokemuksen. Markkinoinnissa digitalisointitarve nousi keskeiseen asemaan. Muun muassa seuraavilla ulkopuolisten tukitoimilla kyetään parantamaan mikroyrittäjien tilannetta: tietoiskuin, tukemalla kestävien laitteiden hankintaa helpoilla aloittelijan tuotepaketeilla, luotsikoulutuksella, viestintäverstailla ja –leireillä sekä verkostopartnerikoulutuksella. 1. Johdanto Kolme kuviteltua esimerkkiä tieto- ja viestintätekniikan tarjoamista mahdollisuuksista Tapaus 1 Kaasuhella. Asiakkaalla on tarve saada erityinen kaasuhella, joita lähikauppiaalla ei ole tarjota. Kauppias etsii maailmalta vaatimukset täyttävän hellan,tilaa sen, toimittaa sen asennettuna ja asiakas maksaa hellan nettihinnan, välitys- ja asennuskustannukset. Tapaus 2 Lähihoitaja. Lähihoitajalla on oma pieni yritysja hänellä on viisi asiakasta.Lähihoitaja pitää blogia toiminnastaan yleisellä tasolla kaikille omaisille. Kutakin asiakasta koskevat henkilökohtaiset tiedot hän viestittää ryhmäviestimellä asiakaskohtaisesti asiakkaiden omaisille saaden vastauksen akuutteihin kysymyksiin välittömästi. Toki myös itse asiakas kuuluu ryhmäviestin piiriin. Samanaikaisesti toimitetaan päiväkirjaa. Tapaus 3 Taiteilija. Nuoripari muutti uuteen kotiin ja mietti, mitä seinille. He ottavat kuvat minne haluavat tauluja ja lähettävät kuvat taideagentille,joka etsii tilaan sopivat ja sopivan hintaiset ehdotukset.Nuoripari saa ehdotukset pilvipalveluun ja päättää ostaa muutaman taulun.Agentti tuo ja ripustaa taulut seinille. Kaikissa edellä olevissa esimerkeissä tieto- ja viestintätekniikka on oleellinen apuväline, työkalu. Esimerkiksi tapauksessa 1 kaasuhellojen ja myyjien tuoterekisterit globaalisti, tilaus-, laskutus-,
  2. 2. 2 kuljetusjärjestelmät ja niiden logistiikka, kustannuslaskelmat, laskutusjärjestelmät, asiakkaiden laskutusjärjestelmät, kustannuslaskelmat jne. Tapauksen 2 kullakin ryhmällä on jaettu, mutta yksityisyyden suojan vuoksi suljettu blogi, ryhmäviestintäohjelma itselle ja omaisille. Tapauksella 3 on käytössään kuvanvälityspalvelut, laskutus yms. –palvelut. Suomalaisista yrittäjistä (pl. alkutuotanto) 65 prosenttia oli vuonna 2013 yksinyrittäjiä. Työnantajina toimivia on 35 prosenttia yrittäjistä. Yksinyrittäjien osuus on lisääntynyt 1990-luvun lopusta lähtien. Yksinyrittäjyys on yleisempää nais- kuin miesyrittäjien keskuudessa. Miesyrittäjistä yksinyrittäjiä oli alle 60 prosenttia, mutta naisyrittäjistä yli 75 prosenttia. (TEM, Yrityskatsaus 2014) Taulukkoon 1 on koottu tiedot yrityksistä henkilöstökoon mukaan ja työllistettyjen määrät vuonna 2013. Taulukko 1: Yrityksethenkilöstökoon mukaan 2013 (Lähde: Alueellinen yritystoimintatilasto, 2013). Yrityksiä kpl Henkilöitä yhteensä 1-4 henkilö 314 981 261 624 5-9 henkilö 19 858 127 446 10 tai enemmän henkilöitä 19 242 1 062 930 Yhteensä 354 081 1 472 000 Alle kaksi henkilöä työllistävät ei-työnantajayritykset lisääntyivät 4 900 yrityksellä eli noin kolme prosenttia vuosina 2008–2012. Suomessa yritysten määrän kasvu on keskittynyt näihin ei-työnantajiin. Tuloksena yrityskenttä muodostuu pitkälti yksinyrittäjistä ja sen tyypillinen piirre on sivu- ja osa- aikaisten yritysten suuri osuus. (TEM, Yrityskatsaus 2014) Rinkama (2014) on tutkinut korkeintaan kolme henkilöä työllistäviä mikroyrityksiä vuosina 2009 – 2012. Tällä aikavälillä kyseisten yritysten henkilöstö kasvoi merkittävästi, yli 20 000 henkilöllä. Osa mikroyrityksistä kasvoi melko ripeästi ja tämä oli työllisyyden ja talouden näkökulmasta erittäin merkittävää. Rinkama (2014) toteaa,että mikroyritysten rooli ja merkitys talouskasvun lähteenä on monilta osin tutkimatta. Mikroyritykset edustavat suurta osaa suomalaisesta yhteiskunnasta (Kts. myös Lipiäinen, 2014) ja ovat saaneet tietoyhteiskuntatutkimuksessa määräänsä ja vaikuttavuuttaan pienemmän huomion. 2. Tutkimusongelma, käsitteet ja menetelmä Tämän case -tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää, mitkä syyt estävät tieto- ja viestintätekniikan tehokkaan käytön esimerkkiyrityksissä markkinoinnissa, verkottumisessa, hallinnossa ja viestinnässä. Tätä varten kehitimme mallin mikroyritysten digitalisaation tutkimiseksi. Sitten kokeilimme mallia käytännön case-tutkimuksessa. Vaikka otoksemme oli kovin suppea, odotimme näiden tapausten antavan viitteitä siitä, mitä voitaisiin tehdä tilanteen parantamiseksi. Etsimme viitteitä myös siitä,
  3. 3. 3 mihin asioihin tulisi kiinnittää huomiota tätä aihetta koskevia laajempia tutkimuksia suunniteltaessa. Yrityksessä digitalisaatio merkitsee sekä liiketoiminnan, toimintojen, tuotteiden, palveluiden ja tiedon tallentamista, siirtämistä ja muokkaamista digitaaliseen, sähköiseen muotoon esimerkiksi verkkoon ja eri alustoille (Vuorela et al. 2015, 1), että nykyään yhä enemmän toimimista verkostoissa markkinoinnin yms. parissa. Tilastokeskuksen määrittelyn mukaan mikroyritys työllistää alle kymmenen henkilöä ja on liikevaihdoltaan enintään 2 milj. euroa (Tilastokeskus : Mikroyritys 2006). Tässä case-tutkimuksessa tarkastellaan 1-4 henkilöä työllistäviä pääsääntöisesti pääkaupunkiseudulla toimivia mikroyrityksiä. Tarkastelumenetelmänä tässä tutkimuksessa käytämme kvalitatiivista pehmeää systeemianalyysiä. Checkland (1985) ja Mannermaa (2003) osoittavat, että ihmisten luomat systeemit kehittyvät evolutionaarisesti yhä kompleksisemmiksi. Tämä koskee erityisesti sosiaalista muutosta. Tekniset innovaatiot esimerkiksi vaativat aina myös sosiaalisen innovaation. Kun nämä tapahtuvat yhtä aikaa, on vaikea erottaa syitä ja seurauksia. Kun viestintä- ja informaatiotekniikan katalysoimat prosessit tapahtuvat samanaikaisesti eri aloilla, on yhä tärkeämpää saada ote käynnissä olevasta kehityksestä, ja ymmärtää alkuperäisiä tavoitteita, mukaan tulleita uusia tavoitteita sekä nähdä ympäristön muutos. Ymmärryksen saavuttaminen taas edellyttää verkostoja, luottamuksellisia suhteita ja foorumeita, joissa ongelmia voidaan käsitellä ongelman omistajien omalla kielellä (Viukari 2010, 252). Olemme luoneet teoreettisen mallin ymmärtääksemme tieto- ja viestintätekniikan käytön systeemiä ja sen muutosta paremmin saadaksemme aikaan aidon vuoropuhelun mikroyrittäjän ja tekniikan välillä. Vaikka tilanne nähtäisiin problemaattisena, ei kuitenkaan välttämättä pystytä näkemään tarkasti millaisia probleemat ovat. Pehmeä systeemianalyysi auttaa tässä tapauksessa jakamalla ongelmat osaongelmiksi ja kirkastamalla mitä toimintamalleja, käytänteitä ja prosesseja tarvitaan. On helpompaa tehdä kohta kohdalta toimintastrategia osaongelmien ratkaisemiseksi kuin yrittää ratkaista koko systeemin ongelmia. Tutkimuksen tapausaineisto kerättiin mikroyrittäjien syvähaastatteluilla. Haastattelut toteutettiin puolistrukturoituina teemahaastatteluina. Lisäksi pidimme päiväkirjaa tutkimuksen aikana esiin tulleista ilmiöistä. Aineistot analysoimme käyttäen pehmeää systeemimetodologiaa ja kvalitatiivista analyysiä. 3. Teoreettisia lähtökohtia 3.1 Tulevaisuuteensuuntautuminen Nykyhetkellä tekemiimme valintoihin, päätöksiin ja toimiin vaikuttavat ne uskomukset (toiveet ja pelot) ja mielikuvat, joita meillä on tulevaisuudesta. Tulevaisuutta koskevista ajatuksista muodostuu tulevaisuudenkuvamme, jotka ovat meidän sekä tietoisia että tiedostamattomia päätöksenteon ja valintojen motivoijia. Tulevaisuusajattelua voidaan siten luonnehtia aktiiviseksi toimintaa ohjaavaksi näkökulmaksi tulevaisuuteen ja nykyisyyteen sekä niiden välisiin suhteisiin sekä erityiseksi pyrkimykseksi muodostaa käsitys siitä, mitä tänään tulee tehdä tulevaisuuden hyväksi. Anita Rubin on jakanut tulevaisuuteen suuntautumisen neljään asennetyyppiin, jotka on kuvattu taulukossa 2.
  4. 4. 4 Taulukko 2: Asenteet tulevaisuuteen (Lähde: Rubin 2004) Tulevaisuutta koskevat asenteet Visiot, tavoitteet, tulevaisuuskuvat Valituksi tulevat strategia Passiivinen Puuttuvat tai jäävät merkityksettömiksi Virran vietävänä Reaktiivinen eli sopeutuva "Bisnestä kuten ennenkin" Sopeutumiskyky, selviämisstrategiat Preaktiivinen eli ennakoiva Perustuvat trendeille Ennaltaehkäisevät Proaktiivinen eli luova Myös yllättävät vaihtoehdot Innovatiiviset Tulevaisuutta koskevat asenteet voivat olla eri valinta- tai päätöksentekotilanteissa erilaisia. Osoittaa viisautta, että toimija osaa valita neljästä erilaisesta tulevaisuusasennevaihtoehdosta oikean kussakin päätöksentekotilanteessa. On viisautta harkita mm. milloin toimintaa pitää digitalisoida, vai voiko ja miten kauan toimia nykyisillä tavoilla. Passiivinen asenne tulevaisuuteen kertoo siitä, että tulevaisuus ei kiinnosta tai toimija kokee, ettei hänellä ei ole mahdollisuutta vaikuttaa siihen. Niinpä tulevaisuuskuviin ei kiinnitetä sen kummempaa huomiota eikä visioita eli tavoitetulevaisuuksia välitetä rakentaa. Haasteena tässä asenteessa on se,että muutokseen ei ole valmistauduttu — asiat vain tapahtuvat. Reaktiivinen asenne kuvaa pyrkimystä sopeutua siihen, mitä tulevaisuus sattuu eteen tuomaan. Silloin asioiden, prosessien, kehityskulkujen ja tapahtumien annetaan edetä omaa vauhtiaan, niihin ei semmoisenaan juurikaan puututa. Tulevaisuus nähdään nykytilan jatkumona, jossa tulee tapahtumaan ehkä määrällistä muutosta joko parempaan tai huonompaan — laadulliseen muutokseen ei kiinnitetä huomiota. Niinpä strategiatyöskentely nojautuu siihen, että varaudutaan valitsemaan oikea ja toteuttamiskelpoisin selviytymisen menetelmä, kun muutos on välttämätön. Preaktiivinen eliennakoiva ajattelu pohtii trendejä ja seuraa niiden kehityskulkuja. Toimintastrategia on useimmiten ennaltaehkäisevä — pyritään löytämään se toimintatapa ja keino, joka vastaa trendien esittämiin haasteisiin mahdollisimman tehokkaasti ja vähillä resursseilla. Proaktiivinen toimija ottaa huomioon yllättävät ja ennalta-arvaamattomat vaihtoehdot ja mahdollisuudet ja pyrkii näkemään tulevaisuuden monien erilaisten vaihtoehtojen kautta. Hän pyrkii vaikuttamaan tulevaisuuteen nykyhetkessä tehtävillä päätöksillä ja valinnoilla, siten että tulevaisuudesta muodostuu paras mahdollinen. Proaktiivinen ihminen on myös oivaltanut, että hän voi vapaasti valita reaktionsa kaikissa tilanteissa, mutta samalla hän auttamatta valitsee myös valintojensa seuraukset. Se,miten reagoimme virheeseemme, vaikuttaa väistämättä virheen seurauksiin. Proaktiivisuus edellyttää siten aktiivisuutta, aloitteellisuutta ja vastuunottoa valinnoista. 3.2 Digivalmiudet Digivalmiudet tarkoittaa tieto- ja viestintätekniikan käytön valmiuksia kolmen eri komponentin alueella: 1) Liittymä, 2) Osaaminen, 3) Motivaatio (Viherä, 1999, 194). Näiden kaikkien kolmen valmiuden tulee olla kunnossa ennen kuin digitalisaatiosta saadaan sen tarjoama hyöty
  5. 5. 5 yritystoiminnalle. Liittymä tarkoittaa laitteita kuten älypuhelin, tietokone, tabletti, tulostin ja verkkoliittymiä kuten laajakaista ja langattomat liittymät. Lisäksi liittymään kuuluvat toisiinsa sopivat ohjelmat esim. sähköposti ja muut kommunikointipalvelut, palkanlaskenta sekä muut taloushallinnon palvelut, tietoturva jne. Pilvipalvelut kuuluvat myös liittymän piiriin. Uuden koneen hankinta on vaikeaa jopa kokeneelle henkilölle. Väärät päätökset koneiden ja ohjelmien valinnassa tai käyttöjärjestelmissä sitovat toimintaa pitkäksi aikaa. Kaikissa käyttöjärjestelmissä eivät toimi kaikki ohjelmat. Esimerkiksi luovan työn tekijät ostavat Macit ja teknisen ja kaupallisen alan toimijoilla on usein PC,missä kirjanpito-ohjelmat toimivat hyvin, kun taas Maceissä ne eivät toimi. Digitaalinen osaaminen tarkoittaa hyvin monenlaista osaamista, joka voidaan jakaa 1) perusosaamiseen (pankkiasiat, sähköposti, tekstinkäsittely, tiedonhaku, taloushallinto), 2) luontevaan osaamiseen (esitysmateriaalin tuottaminen, kuvien käsittely ja jakaminen, vaatimaton tekstieditointi, keskustelupalstoihin osallistuminen, blogit, nettipuhelut, vuorovaikutteinen viestintä jne.), 3) luovaan osaamiseen (oma tuotanto äänellä, liikkuvalla kuvalla, tekstillä, kuvilla jne.), omien tuotantojen jakeluun sekä 4) ymmärrykseen verkoista, niiden merkityksistä, vaikutuksista ja mahdollisuuksista (verkkoidentiteetti, tietosuoja, yksityisyys, yhteiskunnan rakenteet, globalisaatio, osallistuminen, kauppapaikat jne.) Kaiken toiminnan ja tekemisen motivaatio ja into syntyy tahdosta, sisäisestä palosta tehdä jokin asia ja tehdä se hyvin. Yrittäjän motivaation lähteenä voi olla esimerkiksi koettu tai arvioitu hyöty, pakko ja joskus jopa ilo. Tietotekniikan käytön aloitus on usein pakon sanelemaa, on maksettava laskuja, täytettävä lomakkeita, tilattava tavaraa,oltava yhteydessä ulkomaisiin toimittajiin jne. Motivaatio voi herätä tietoiskujen, tarinoiden, kokemusten ja visioiden avulla. Marja Nousiainen on kirjoittanut innostavia tarinoita mikroyrittäjien onnistuneesta somen käytöstä (Nousiainen, 2015). Motivaatio kasvaa onnistumisen kokemuksista. 4. Mikroyritykset ja digitalisaatio 4.1. Mikroyrityksetja digitalisoinnin käytönalueet Seuraavaksi tarkastelemme mikroyritysten digitalisoinnin tarvetta (tieto- ja viestintätekniikan käytön tarvetta) ja haasteita seitsemän osa-alueen avulla. (Viherä ja Viukari, 2004) Kukin osa- alue vaatii omaa ammattiosaamistaan ja asiantuntijuuttaan, takana ovat erilaiset lainsäädännöt ja syntyhistoriat. Nykyään tvt- toiminnot ovat integroituneet ja sekoittuneet – myös mielissä. Syynä tähän saattaa olla se, että yhdellä laitteella tehdään näitä kaikkia asioita. Aiemmin laskukoneet, puhelimet, kirjoituskoneet, valokuvauskoneet, musiikin kuuntelu, äänitys ja nauhoitus, seinätaulut, postikortit, kirjeet, kirjat, telexit jne., saivat kaikki erilaisen ilmenemismuodon. Ihminen ajattelee ja jäsentää asioita konkreettisesta abstraktiin. Nyt tuo konkreettinen on yksi läppäri tai älypuhelin tai tabletti - ja näillä kolmella vielä sama käyttötarkoitus. Ei ole ihme, että monelle on vaikea jäsentää,mitä kaikkea tulee tieto- ja viestintätekniikan avulla voi tehdä ja mitä kaikkea tulee ottaa huomioon: milloin tietosuoja, milloin tiedon saatavuus,milloin yksityisyys, milloin julkisuus jne. Tvt:n käytön seitsenjako on tehty käyttäjän näkökulmasta helpottamaan tätä jäsennystä ja ymmärtämään mahdollisuuksia ja haasteita tekniikan käytössä. Esimerkiksi Aula et al. (2006, 10)
  6. 6. 6 toteavat, että internetiä ei voi määritellä yksiselitteisesti. Sitä voidaan ajatella monisuuntaisena välineenä, tilana ja alustana. Yksi mahdollisuus on hahmottaa netti käyttämällä mallia, jossa netti ei perustu niinkään teknisille sovelluksille vaan käyttömuodoille. (Suominen, 2009, 13) Olemme jakaneet tieto - ja viestintätekniikan käytön seuraavasti: 1) yhteydenpito, 2) omatuotanto/itseilmaisu, 3) tiedon haku, 4) etäasiointi, 5) automaattiset informaatio- ja prosessijärjestelmät/hallinto, 6) joukkotiedotus ja 7) mediakulttuuri. Suominen (2009, 12) on jakanut internetin käyttömuodot samankaltaisesti: vuoropohjainen kommunikaatio, samanaikainen viestintä, tiedonhaku, pelaaminen, multimedian tuotanto ja käyttö, verkkokauppa ja tiedostojen lataaminen. Malli (Kuva 1) auttaa ymmärtämään tieto - ja viestintätekniikan käyttöä ja kohdistamaan toimenpiteet ongelmien ratkaisemiseksi oikein. Mallin rakenne perustuu ajatteluun, kokemukseen, teoreettisiin keskusteluihin (Viherä, 1999) ja mm. käytännön kokeiluihin noin 27 vuoden ajan viestintäleireillä. Viestintäleiri on tulevaisuuden tutkimuksen laboratorio tieto- ja viestintätekniikan käytöstä käyttäjien omien tavoitteiden mukaisesti (Viherä, 2013). Kuva 1: Digitalisoinnin eri alueet käyttäjännäkökulmasta Kuten edellä totesimme, tarkastelemme tieto- ja viestintätekniikan käyttöä kolmen eri komponentin, liittymä, osaaminen ja motivaatio kautta. Yhteydenpito on pääosin asioiden hoitamista (puhelinsoitot, tekstiviestit, sähköpostit sekä sosiaalinen media). Tiedon hakemiseen ja löytämiseen kuuluvat mm, vertaisviestintä sekä semanttiset hakujärjestelmät, kirjastot, informaatikot, tiede, jne.. Omaa tuotantoa on se,miten mikroyritys voi parhaiten esittää ajatuksensa esim. asiakkaalle. Oma tuotanto mikroyritykselle voi olla esim. koulutus- tai markkinointimateriaalin tuottamista. Etäasiointiin kuuluu hallinnon palvelut, etäostaminen, reklamaatiot, transaktiot, etäopiskelut, äänestykset,jne.. Joukkotiedotus koostuu journalismista, markkinoinnista, mainonnasta, tiedotuksesta, viihteestä jne. . Mediakulttuuria ovat mm. oppimateriaalit, pelit, musiikki, elokuvat, taide. Automaattiset tieto- ja prosessijärjestelmät sisältävät mm. liikennejärjestelmät, automaattiset testaukset,robotit, pankkijärjestelmät, hallintojärjestelmät, valvontajärjestelmät, rekisterit jne. Tässä prosessissa mikroyrittäjän on oltava mukana parantamassa omaa kilpailukykyään. Jäsennyksemme auttaa nostamaan esiin mikroyrittäjän kannalta tärkeitä kysymyksiä: miten toimia tuloksellisesti omien tuotteittensa markkinoinnissa ja muun toiminannan tehostamisessa, mm. e- laskutuksen avulla ja riittäkö, jos osaa käyttää muiden tuottamia nettipalveluja, esimerkiksi verotuksen ja palkanlaskennan osalta vai pitääkö kehitellä omia palveluja? Noudatamme jäsennyksessämme edelleen liittymä, osaaminen ja motivaatio tarkastelua, sillä jako on
  7. 7. 7 tärkeä kaikilla näillä alueilla. 4.2. Mikroyrittäjän digitalisaatiosysteemi Mikroyrittäjien digitalisaatiosysteemiä kuvaamme seuraavalla taulukolla, johon on kerätty yhtäältä tarve digitalisaatioon eri alueilla ja toisaalta digitalisaation vaatimat digivalmiudet. Mikroyrittäjän tarve Liittymä/tarjouma Osaaminen Motivaatio Yhteydenpito Puhelin, sosiaalinen media, sähköposti Sosiaalinen viestinnällinen ja tekninen osaaminen Markkinointi, verkottuminen Omatuotanto ja itseilmaisu Älypuhelin, tietokone ohjelmineen (kuvankäsittely, kirjoitusohjelma, editointi- ohjelmat jne.), digikamera Sekä sisältö että tekninen osaaminen: kirjoittaminen, kuvaaminen, editointi, julkaiseminen, jne.. jakaminen Esitteet, markkinointiin mainokset, blogit, nettisivut Tiedon haku Puhelin, Google ja muut haku- ohjelmat Tiedon löytäminen, tiedon oikeudellisuuden arvioiminen, tiedon täsmentäminen, tiedon yhteyden arviointi jne. Ammattitaidon ylläpito Etäasiointi (ostokset, hallinnon palvelut, pankkipalvelut, valitukset, opettaminen jne.) Mobiilit laitteet ja tietokone, hyvät yhteydet, tietoturvapalvelut jne. Tekniset taidot, tietoturvaosaaminen, pankkiasioiden hoidon osaaminen, sopivien palvelujen löytäminen, palvelujen ja tuotteiden tilaaminen jne. Tehokkuus, saatavuus kaikkina aikoina ja kaikissa paikoissa, kätevyys, jne. Automaattiset tieto- ja prosessijärjestelmät Tietokone, yhteys verkkoon, tarvittavat tietokannat, laskentaohjelmat, tietoturvaohjelmat jne. Tekniset taidot, organisointi taidot, arkistointitaidot jne. Tehokkuus ja taloudellisuus, (ammatti) Joukkotiedotus (journalismi, tiedotus, mainonta ja markkinointi), Tavalliset TV, radio ja mikro Asentaa ja käyttää televisiota ja tietokonetta eri tavoin. Mediakriittisyys. Itsensä valistaminen, ajan tasalla pysyminen jne. Markkinointi Mediakulttuuri (pelit, musiikki, elokuvat, oppimismateriaalit, taide jne. ) Tehokkaat työasemat, peliohjelmat, oppimisalustat, nopea yhteys internetiin. jne. Tekniset taidot esim. pelata, multimedialukutaito jne. Oppiminen ja opettaminen, mediakulttuurin tuottajana toimiminen (ammatti) Taulukko 3: Mikroyrittäjän digitalisaatio Huomattakoon, että ihmisillä, jotka käyttävät ja kehittävät informaatio- ja viestintekniikkajärjestelmiä näillä seitsemällä eri alueella, on eri ammatit. He ovat joko tiedon haun ammattilaisia (informaatikoita), markkinoinnin ammattilaisia, tiedottajia, tietohallinnon ammattilaisia, järjestelmäasiantuntijoita rakentamassa on-line palveluja tai sisältötuotannon ammattilaisia. Mikroyrittäjän on oltava näitä kaikkia! Siinä se haaste on!
  8. 8. 8 Seuraavaan Taulukkoon olemme keränneet lainsäädännöstä ilmeneviä eroja eri alueiden välillä Käyttötarve Lainsäädäntö Yhteydenpito Viestinnän salaisuuslait (mm. kirjesalaisuus, puhelinsalaisuus) Omatuotanto Yksityisyyden suoja ja tekijänoikeuslait Tiedon haku Lait koskien tiedon saatavuutta ja avoimuutta Etäasiointi Tietosuojalait (yksityisyyden ja luottamuksellisen viestinnän suoja) Automaattiset tieto- ja prosessijärjestelmät/taloushallinto Tietoturvalait (tietojen, palveluiden, järjestelmien ja tietoliikenteen turvallisuus) Joukkotiedotus (journalismi, tiedotus, markkinointi, mainonta) Joukkotiedotusta koskeva lainsäädäntö, mm julkisuus ja avoimuus, lähdesuoja, vastuu jne. Mediakulttuuri (pelit, oppimateriaalit, mediataide jne.) Tekijänoikeus Taulukko 4: Kommunikaatio- ja viestintätekniikan käytön lainsäädännöllisiä ehtoja 5. Tapaustutkimuksen tulokset Tavoitimme yhteensä kuusi mikroyrittäjää, viisi heistä työskentelee Helsingissä ja yksi Vantaalla. Yritykset löytyivät pääosin yrittäjäkoulutuksen kautta. Kaikki haastattelut sovittiin puhelimitse. Haastateltavista neljä oli naisia ja kaksi miestä. Iältään he olivat 36 – 63-vuotiaita. Heidän yrityksensä olivat vastaperustetuista kahdenkymmenen vuoden ikäisiin, yksi oli kommandiittiyhtiö, kaksi toiminimeä ja kolme osakeyhtiötä. He edustivat seuraavia toimialaoja: liikkeenjohdon koulutus, koulutusala, erikoistunut rakennustoiminta (kaksi yrittäjää), terveydenhoitoala/muu terveyspalvelu, kivijalkakauppa/käsityö/luova-ala Tutkimushaastattelut tehtiin maalis- huhtikuun aikana vuonna 2015. Kestoltaan ne vaihtelivat 1,5 tunnista kolmeen tuntiin, yrittäjän ajankäytön mukaan. Haastattelut olivat puolistrukturoituja teemahaastatteluja, samanaikaisesti myös havainnoitiin, keskusteltiin ja ideoitiin. Haastattelut nauhoitettiin AudioCity-ohjelmalla. Haastattelut suoritettiin seitsenkentän (Kuva 1) ja viestintävalmiuksien mukaisessa järjestyksessä. Haastattelujen jälkeen tutkimusaineisto analysoitiin jäsentämällä. Jäsentely lähetettiin kullekin haastateltavalle ja pyydettiin heitä tarkistamaan, onko asiat ymmärretty haastattelussa oikein. Koko case-tutkimuksen ajan – helmikuun alusta huhtikuun loppuun - tutkijat pitivät päiväkirjaa yhteisessä Dropbox-sovelluksessa. Päiväkirjaan kirjattiin tutkimukseen liittyviä havaintoja, pohdintoja, artikkeleita, tapahtumia, tutkimuksia, kirjallisuutta, keskusteluita ja haastattelutilanteet. Haastattelujen tulokset
  9. 9. 9 Tutkimusongelmana oli selvittää, mitkä syyt estävät näiden mikroyrittäjien tvt-palvelujen tehokkaan käytön markkinoinnissa, verkottumisessa, hallinnossa ja viestinnässä. Lähes kaikki tutkituista mikroyrittäjistä siirsivät kirjanpitoaineistot paperilla tilitoimistoon. Lähes kaikilla oli myös rekisteritiedot puhelimessaan ja viestintään he käyttivät puhelinta ja sähköpostia. Useimmat käyttivät markkinoinnissa nettisivua, jota ei päivitetty usein ja joka ei ollut vuorovaikutteinen. Haastateltavien perustehtävät veivät kaiken ajan eikä heillä ollut aikaa kehittää omaa työtään. Kehittämisen pitäisi tapahtua mahdollisena luppoaikana. Osaaminen ottaa käyttöön uusia tvt-palveluja oli osalla vajavaista ja aiheutti epävarmuutta ja ahdistusta. ”Tunnistan puutteeni ja se ahdistaa minua”. Laitekanta oli riittävä, mutta osa mikroyrittäjistä tarvitsee työhönsä teknisesti kestävämpiä laitteita (esim. kestävät putoamista ja vettä). Kaikki olivat pohtineet asioita tulevaisuuden näkökulmasta, mutta ei kovin systemaattisesti. Lisäksi ei nähty, että olisi resursseja laajentaa laitekantaa. Mikroyrittäjät jaettiin tulosten perusteella kolmeen ryhmään tvt:n käytön ja tulevaisuussuuntautuneisuuden näkökulmasta. Kaikilta toimialoilta löytynee näitä ryhmiä. Tämän mikro-otannan perusteella emme voi sanoa mitään niiden yleisyydestä. Sen sijaan toivomme, että tämä case-tutkimus palvelisi mm. Tilastokeskuksen survey-tutkimusten apuna tutkittaessa digitalisaation etenemistä mikroyrityksissä. 1. Vakiintuneet. Vakiintuneilla on vakiintunut asiakaskunta, joka joko ottaa yhteyksiä tai johon otetaan yhteyksiä – yleensä puhelimella tai sähköpostilla. Aikaa myöten syntyneet tvt:n käytön rutiinit ovat hallinnassa. Vaikka omassa toiminnassa olisi kehittämismahdollisuuksia, ei niitä koeta tarpeellisiksi. Näinkin tulee toimeen. Vakiintuneiden asenne tulevaisuuteen on reaktiivinen, he sopeutuvat siihen, mitä elämä eteen tuo. 2. Selviytyjät. Osittain olemassa oleva asiakaskunta, joka joko ottaa yhteyksiä tai johon otetaan yhteyksiä – yleensä puhelimella tai sähköpostilla. Lisäasiakkaita haetaan eri tavoin ad hoc. Yrittäjillä on useita ideoita kehittää tvt:n käyttöä, mutta resurssit (aika, raha) eivät riitä, sillä oma perustyö vie kaikki voimavarat. Vain pakon edessä saatetaan ottaa käyttöön uusia sovelluksia. He käyttävät tilitoimistoa. Selviytyjien asenne tulevaisuuteen on preaktiivinen, he pyrkivät ennaltaehkäisemään tulevaisuuden uhat ja vastaamaan haasteisiin mahdollisimman tehokkaasti ja vähillä resursseilla. 3. Uudistushaluiset. Uudistushaluiset pitävät tieto- ja viestintätekniikasta ja näkevät sen mahdollisuudet. He opettelevat usein itse käyttämään tekniikkaa ja ovat avoimia uusille käytänteille. He käyttävät tilitoimistoa. Uudistushaluisten tulevaisuusasenne on proaktiivinen. He pyrkivät näkemään tulevaisuuden monien eri vaihtoehtojen kautta ja vaikuttamaan tulevaisuuteen nykyisillä päätöksillä ja valinnoilla. Tarkastelemme näiden kolmen eri ryhmän tuloksia ensin digivalmiuksien näkökulmista ja toiseksi käyttöalueen näkökulmasta.
  10. 10. 10 Taulukko 5: Mikroyritysten digivalmiudet Liittymä Osaaminen Motivaatio Vakiintuneet (Äly)puhelin, tabletti ja läppäri, laajakaista Osaaminen koetun tarpeen tasolla Oman tunnistetun hyötytarpeen motivoitunut käyttäjä Selviytyjät (Äly)puhelin, tabletti ja läppäri, laajakaista Itseoppinut pakolliset asiat, ahdistuu uuden edessä Tietotekniikka ei ole oma juttu, haluaisi paremmat systeemit Uudistushaluiset (Äly)puhelin, tabletti ja läppäri, laajakaista, oheislaitteita Käynyt kursseja, päivittää osaamistaan, vaikka vie aikaa, Kokee riittämättömyyttä Kokee digitalisoinnin tarpeelliseksi ja kivaksi Fyysinen liittymä ei tuota enää vaikeuksia, kukaan ei esimerkiksi valittanut hinnoista. Kannettava tietokone, (äly)puhelin, tabletti sekä laajakaista oli jokaisella. Tosin selviytyjät kaipasivat teknisesti kestävämpiä työmaakäyttöön soveltuvia laitteita. Ohjelmistojen taso oli heikko, niitä puuttui ja niiden käyttö oli vajavaista. Esimerkiksi selviytyjät olisivat halunneet hyvät kustannuslaskentapohjat tai asiakkaiden yhteydenottojen vastauspalvelut. Erikoisohjelmat poikkesivat kunkin toimialan mukaan. Tässä artikkelissa ei huomioida työssä käytettäviä erityisohjelmia, vaan keskitytään yrityksen tukitoimiin. Yrittäjien osaaminen voidaan jakaa ainakin kolmeen ryhmään: ammattiosaaminen, yrittäjäosaaminen ja tvt:n käytön osaaminen. Ammattiosaamisesta huolehtii koulutus ja käytäntö, yrittäjäosaamista ja tvt – käytön sovelluskoulutusta hankitaan erilaisilla kursseilla ja koulutuksella. Tässä keskitymme vain tvt:n käytön osaamiseen. Vakiintuneet osaavat sen,mitä kokevat tarpeelliseksi, heillä on tasapainoinen suhde tietotekniikkaan. Selviytyjät sen sijaan kokevat jopa ahdistusta siitä, että heidän ehkä pitäisi osata enemmän, tehdä enemmän. Tähän ei ole kuitenkaan resursseja. Uudistushaluiset päivittävät osaamistaan koko ajan, he eivät ahdistu, mutta kokevat ajan riittämättömyyden. Yrittäjien motiivit tvt-käyttöön erosivat näissä ryhmissä toisistaan. Vakiintuneet mikroyrittäjät ovat sinut tietotekniikan kanssa,he keskittyvät omaan osaamiseensa. ”Ajattelen siirtymistä lankapuhelin ajanvarauksesta vasta sitten kun asia alkaa painaa riittävästi”. Selviytyjät eivät koe koko tietotekniikkaa omakseen, he haluaisivat olla mahdollisimman kaukana siitä. ”Minua häiritsee asennustyötäni jatkuvasti keskeyttävä puhelin…paperityö ei minua kiinnosta… minun kannattaa keskittyä omaan työhöni, sillä se kannattavampaa”. Uudistushaluiset käyttäisivät eri sovelluksia enemmän, jos olisi aikaa. Seuraavassa taulukossa esitetään näiden mikroyritysten tvt-käyttö eri alueilla haastattelujen valossa. Olemme muuttaneet käyttöalueiden nimiä näille mikroyrityksille soveltuviksi: etäasiointi on muutettu palvelujen tuottamiseksi verkossa,automaattiset tieto- ja prosessijärjestelmät taloushallinnoksi ja joukkotiedotus markkinoinniksi. Taulukko 6: Mikroyritysten tvt-käyttö eri alueilla Vakiintuneet Selviytyjät Uudistushaluiset Taloushallinto Kuitit paperisina Kuitit paperisina Kuitit paperisina
  11. 11. 11 tilitoimistoon, verkkopankki, kontaktihenkilöt kännykässä tilitoimistoon, verkkopankki, kontaktihenkilöt kännykässä tilitoimistoon, verkkopankki, kontaktihenkilöt kännykässä, oheislaitteita Viestintä Puhelin ja sähköposti Puhelin ja sähköposti Puhelin ja sähköposti Markkinointi Passiivinen nettisivu, henkilökohtaiset suhteet, sähköposti Passiivinen nettisivu, henkilökohtaiset suhteet, Facebook Nettisivu, Facebook, Instagram, Pinterest Palvelujen tuottaminen verkkoon Etäopetusta Verkkokauppa Tiedonhaku Googlaus ja kirjallisuus Googlaus Googlaus ja media yleensä Oma tuotanto Esitysmateriaalit ja kuvat Esittelylehtinen, kuvat Kuvat (kuvankäsittely), 3D-kuvat, nettisivut Mediakulttuuri Opetusvideo Youtubessa Mikroyrittäjät käyttävät taloushallinnossaan pääsääntöisestitilitoimistoja ja toimittavat kuitit sinne paperisena. Omat laskunsa he maksavat verkkopankin kautta. Selviytyjät kaipasivat taloushallinnon hoitoon monenlaisia digitaalisia työkaluja mm. kustannusarvioihin ja tarjouksiin mallipohjia sekä laskupohjia ja tuntilistapohjia. Viestintä perustuu kaikilla ryhmillä perinteiseen puhelimeen ja sähköpostiin. Vakiintuneilla markkinointi perustuu luottamuksellisiin henkilökohtaisiin suhteisiin ja sitä täydennetään sähköpostiviestinnällä. Selviytyjillä ja uudistushaluisilla on laajemmat markkinointitarpeet ja he ovatkin aloittaneet mm. netin ja somen käytön. Mutta erityisesti selviytyjät kokevat sen vajavaiseksi. Aika ja resurssit ei riitä laajempaan toimintaan. Digitalisointitarve mikroyrittäjien markkinoinnissa nousee keskeiseen asemaan. Myös Lipiäinen (2014) on tehnyt samoja johtopäätöksiä. Palvelujen tuottaminen verkkoon ottaa ensiaskeleitaan. Vakiintuneet ovat siirtäneet esimerkiksi koulutusta verkkoon ja uudistushaluiset kokeilleet verkkokauppaa. Mikroyrittäjien tiedonhankinnassa googlaus on ylivertainen muihin tapoihin verrattuna. Omassa tuotannossa tekstin lisäksi PowerPoint ja valokuvat nousevat tärkeimmiksi ja lähes ainoiksi tavoiksi tuottaa tietoa. Tämän tutkimuksen tapauksissa ei ollut yhtään mediakulttuurin piiriin kuuluvaa yritystä (peliyritys, musiikin tuotanto jne.) Oheistuotantona oli opetusaineiston YouTube videot, joka voidaan nähdä heikkona signaalina digitalisaation mahdollisuuksista pienyrityksissä. Tarvittiin tukihenkilö tuottamaan video yrittäjän osaamisesta mm. markkinoinnin tarpeisiin. Havaintomme mikroyrityksistä ovat samansuuntaisia kuin Suomen yrittäjien tutkimuksessa yksinyrittäjistä. Sen mukaan useimmille pienyrityksille verkottuminen oman alan toimijoiden kanssa
  12. 12. 12 on paitsi keino kasvaa,myös keskeinen osa päivittäistä liiketoimintaa, sillä siitä saatavat hyödyt ovat yksinyrittäjille merkittävät. Suurimmat hyödyt olivat saatavissa omaan ydinosaamiseen keskittymisestä, tehokkuuden ja joustavuuden lisääntymisestä sekä yhteistyön kautta oppimisesta ja informaation vaihtamisesta (Suomen yrittäjät, Yksinyrittäjäkysely 2013). 6. Ehdotuksia tukitoimiksi Tarkoituksemme ei ole saada yrittäjiä käyttämään tieto- ja viestintätekniikkaa itsetarkoituksena, vaan tarkastella, miten tvt sopii yritystarpeisiin. Tulevaisuuden tarkastelu on tässä yhteydessä hyödyllistä, on hyvä katsoa,mihin pyritään ja miten tekniikkaa voi tässä pyrkimyksessä käyttää. Aitona huolena toimenpiteitä hahmoteltaessa on pienyrittäjien saaminen kilpailukykyisiksi niin, että he eivät näänny työtaakkansa alle. Polulla digitekniikan sujuvaan käyttöön tarvitaan paljon tekoja ja ensimmäisiä askeleita. Askelmerkit ovat joka ryhmälle erilaisia. Tarvitaan seuraavia tekoja: 1. Tietoiskuja ja esimerkkejä digitalisaation tuomasta hyödystä ja ilosta. Useilla mikroyrittäjillä ei ole yksinkertaisesti aikaa ja resursseja tutustua uusiin asioihin, oma työ vie kaiken energian. Kuitenkin heille olisi hyötyä digitalisaatiosta. Erityisesti silloin kun oma yritys pärjää nykyisillä systeemeillä, ei näe niin helposti uudistumistarpeita. Sopiva impulssi saattaa herättää heidät uuden kokeiluun. Esimerkiksi kauppakamarin ja yrittäjäjärjestöjen tietoiskut hyvän brunssin merkeissä toimivat hyvinä paikkoina yrittäjien tarpeista lähteville tietoiskuille. (Vakiintuneet) 2. Kestävä tabletti/älypuhelin. Fyysistä työtä suorittavat yrittäjät tarvitsevat iskun, pudotuksen ja veden kestäviä laitteita, tabletin ja älypuhelimen, heille käyvin sovelluksin. 3. Helpot aloittelijan tuotepaketit (kustannuslaskelmat, tarjoukset, sopimuspohjat, tuntilistat, työn hyväksymiset, laskut, maksaminen, kehittynyt puhelinsoiton vastaanottopalvelu, e-lasku jne.) ja käyttöönoton luotsaus. Yrittäjäkursseilla ( Esim. TE-keskus) räätälöidyt yrittäjäkohtaiset paketit, joista on poistettu kaikki tarpeeton. (Selviytyjät)_ 4. Luotsikoulutus. Käyttöönoton luotsaaminen vaatii oman ammattiosaamisen, erityisiä vaatimuksia asettaa se,että teknisen osaajan ja käyttäjän kieli poikkeavat toisistaan paljon. Harva oppii vain kuuntelemalla, vaan samalla pitää tehdä ja ymmärtää. Hyvä luotsi tulee mikroyrittäjän luokse ja tekee hänen kanssaan yhdessä tarvittavat toimenpiteet yrittäjän tiedoista ja kirjaa ylös vaikeudet. Yhdessä he laativat yrittäjälle helpot käyttöohjeet. Luotsi vastaa kysymyksiin myös etänä,kun alun vaikeuksista on selvitty. Luotsilta vaaditaan sekä teknistä että sisällöllistä osaamista. Hänen tulee tuntea käyttöön otettavien ohjelmien sisältö ja se miten niitä käytetään. Luotsikoulutus tulee sisältyä sekä tradenomien että myyjien koulutukseen. TE-keskus voi myös järjestää luotsikoulutusta. Myös maahanmuuttajien uudet yrityksettarvitsevat digiluotsia avukseen. Maahanmuuttajien parissa on myös paljon IT-ammattilaisia. Heistä voi saada hyviä luotseja - osaavathan he usein yrittäjien äidinkielen. Tarvitaan vain suomalaisen mikroyrittäjien sovellusten koulutusta.(Selviytyjät) 5. Viestintäverstaat/leirit. Uudistushaluiset tarvitsevat kumppaneita kehittämään palvelujaan. ”Suurin ongelma on asiakkaiden saaminen … olisi ihanaa, jos olisi luottohenkilö, joka auttaisi markkinoinnissa. ” Kumppanuusverkostot syntyvät hitaasti. Yhteinen tavoite on tärkeä. Kumppanuus vaatii luottamusta ja luottamus tuttuutta. Luottamuksen ja verkottumisen synnyttämiseksi viestintäleirit ovat hyväksi todettu menetelmä (Lavikka, 2004, 38). Viestintäleirimalli on syntynyt
  13. 13. 13 vuosikymmenien kokemuksen kautta tulevaisuuden näkemisen ja tekemisen laboratorioksi. Toiminnan monipuolisuus ja yhdessä tekeminen takaavat luottamuksen syntymisen. Monipuolinen tieto- ja viestintätekniikan käyttö avaa silmiä näkemään mahdollisuuksia ja opettaa hyödyntämään niitä omassa työssä. Mallin kypsyys mahdollistaa myös sen räätälöitävyyden. Viestintäverstaiden toiminnan pääperiaatteet ovat tekemällä oppiminen, työn valmiiksi saaminen, oma-aloitteisuus, toisista huolehtiminen, jokainen on toisensa opettaja ja oppilas, itsenäisesti yhdessä tekeminen, tiimityö, kokonaisprosessin oppiminen ja näkeminen, toisen työn arvostus. Nämä kaikki ovat ominaisuuksia, joita verkottuneelta mikroyrittäjältä vaaditaan. Viestintäverstaat/leirit tulee järjestää kutsutilaisuutena valituille yrityksille, joista olisi hyötyä toisilleen. Esimerkiksi yrittäjäjärjestöt tuntevat jäsenyritykset ja voivat etukäteen arvioida keillä olisi hyötyä toisistaan. (Uudistushaluiset) 6. Verkostopartnerikoulutus. Tietoyhteiskunnassa yrittäjällä täytyy olla mahdollista valita, käyttääkö itse kaikkia verkkotyökaluja vai pitäytyykö puhelimeen, joka edelleen on suosituin ja tehokkain yhteydenpitoväline. Tutkimuksemme mukaan lähes kaikki pitivät puhelimen käyttöä (puhumista) itselleen luontevimpana tapana pitää yhteyksiä, olla vuorovaikutuksessa. Miten tällaisten ihmisten mukanaolo yhteisössä ja tietoyhteiskunnassa varmistetaan, miten heidät linkitetään muihin? Ratkaisu voisi olla verkostopartneri, henkilö, joka toimii verkon ja sen palvelujen sekä palveluja tarvitsevan yrittäjän välissä. Hänen kauttaan kommunikointi sujuu molempiin suuntiin välineellä kuin välineellä. Kun hänen asiakaskuntansa vakiintuu, samalla karttuu jäsentämistä helpottava “hiljainen tieto”, joka itsepalvelussa ja vuorovaikutuksessa koneiden kanssa häviää. Haastateltaviemme joukossa on yksi henkilö, jonka yrittämisen edellytyksenä oli oma verkostopartneri. Partneri asuu Espanjassa, joten etäisyys ei ole nykyään este. Yrittäjä ja partneri tuntevat toisensa useiden vuosien ajalta, heidän välillään valitsee luottamus. Verkostopartneri voi olla tekninen avustaja, joka toimii tulkkina ihmisen ja verkon välillä ja tekee annetut toimeksiannot. Hän voi myös olla tuhattaituri, joka hallitsee verkkojen ja laitteiden teknisten taitojen lisäksi ihmissuhdetaidot, tietojen hankkimisen ja hahmottamisen taidot, pystyy tuottamaan tekstejä, osaa markkinointi-, talous- ja kirjanpitoasioita, on järjestelmällinen, on kotonaan verkostoissa, ymmärtää yhteiskunnan rakenteita ja osaa toimia niissä, osaa asettua yksittäisen pienyrittäjän asemaan ja osaa kärsivällisesti auttaa ja neuvoa niitäkin, joille laajojen kokonaisuuksien hallinta on vaikeaa. Hän voisi toimi yhdessä tilitoimiston kanssa,jolloin eri osaamisalueet kohtaisivat ja syntyisi synergiaa mm. digitalisoinnissa. Aalto-yliopiston pienyrityskeskuksella ja ammattikorkeakouluilla on nyt korkea aika alkaa kouluttaa monitoimisia verkostopartnereita – mikroyrittäjiä heistäkin! Verkostopartnereista olisi hyötyä kaikille ryhmille Lähdeluettelo Aula, P., Matikainen, J., ja Villi, M. (2006): Verkko yhteisenä tilana. Teoksessa P. Aula, J. Matikainen ja M. Villi (toim): Verkkoviestintäkirja. Palmenia-sarja. Helsinki: Gaudeamus, 9 – 21. Checkland, P. (1985): Systems Thinking, Systems Practice. Bath Avon: John Wiley & Sons, Pitman Press.
  14. 14. 14 Lavikka, R. (2004): Verkkosihteerien oppiva yhteisö - yhdessä unelmaa toteuttamaan, Työelämän tutkimuskeskus, Tampere: Tampereen Yliopisto. Lipiäinen, H. (2014): Digitalization of the Communication and its implications for Marketing. Jyväskylä Studies in Business and Economics, 152. Jyväskylä: University of Jyväskylä. Mannermaa,M. (1993): Pehmeä systeemimetodologia evolutionaarisessa tulevaisuudentutkimuksessa. Kirjassa Vapaavuori, M. (toim.): Miten tutkimme tulevaisuutta? Acta Futura Fennica No. 5, Helsinki: Painatuskeskus. Mikroyritys. (2006) Mikroyritys määritellään. Tilastokeskus. Tietoa tilastoista. Noudettu 22.10.2015 sivulta http://www.stat.fi/meta/kas/mikroyritys.html. Nousiainen, M. (2015) Menesty Somessa. Aloittelijasta Taitajaksi!Rohkaistu 10 yrittäjän tarinasta. Omakustanne. Rinkama, S. (2014): Onko kasvavista mikroyrityksistä talouskasvun vauhdittajiksi? Yrityskatsaus 2014. Murroksia ja uudistumista. Työ- ja elinkeinoministeriön julkaisuja. Kilpailukyky 39/2014. Helsinki: Työ- ja elinkeinoministeriö. Rubin, A. (2002): The Soft SystemMethodology in future Research. http://www.metodix.com/showres.dll/fi/index Rubin, A. (2004): Tulevaisuuden tutkimus tiedonalana, http://www.tulevaisuus.fi/topi/topi_vanha/kokohakemistosivut/kokotiedonalana.htm Suomen Yrittäjät (2013): http://www.yrittajat.fi/fi-FI/yksinyrittajakysely_2013/ Suominen, J. (2009): Johdannoksi: netin kulttuurihistoriaa. Teoksessa P. Saarikoski, J. Suominen, R. Turtiainen ja S. Östman: Funetista Facebookiin - internetin kulttuurihistoria. Helsinki: Gaudeamus. TEM, yrityskatsaus. Murroksia ja uudistumista. (2014) http://www.tem.fi/ajankohtaista/julkaisut/kilpailukyky/yrityskatsaus_2014_murroksia_ja_uudistu mista.97985.xhtml Alueellinen yritystoimintatilasto (2013):http://tilastokeskus.fi/til/alyr/2013/alyr_2013_2014-12- 18_tie_001_fi.html Viherä, M-L. (1999): Ihminen tietoyhteiskunnassa. Kansalaisten viestintävalmiudet kansalaisyhteiskunnan mahdollistajana. ISBN 951-738-938-8, Turku: Turun kauppakorkeakoulu. Viherä, M-L. ja Viukari, L. (2004): Mapping of Customer Needs for eEurope 2005. Teoksessa Cunningham, P ja Cunningham, M. (toimittajat) eAdoption and the Knowledge Economy. Issues, Applications, Case Studies. Amsterdam:IOS Press. Viherä, M-L (2013): Viestintäleirit ja tietotaitotalkoot tulevaisuuden tekijöinä, teoksessa: Kuusi, Bergman, Salminen (toim.): Miten tutkimme tulevaisuuksia, Acta Futura Fennica, Sastamala: Tulevaisuudentutkimuksen seura. Viukari, L. (2010): Tieto- ja viestintätekniikkavälitteisen palvelun kehittämisen kolme diskurssia. Jyväskylä Studies in Computing, 123. Jyväskylä: Jyväskylän yliopisto. Vuorela P. , Listenmaa J., Mujunen H. ja Kultanen H., (2015) : Digitaloudesta kasvua 2015 - tutkimus,
  15. 15. 15 Innolink Research (.pdf).

×