Innohaukka: Kulttuuri

556 views

Published on


Innohaukka™-selvityksessä kartoitettiin syksyllä 2010 maaseudulla toimivia innovatiivisia ihmisiä, yrityksiä ja yhteisöjä, jotka voivat olla esikuvina sekä jo olemassa oleville toimijoille että innovaatio- ja yritystoiminnasta maaseutuympäristössä kiinnostuneille.

0 Comments
0 Likes
Statistics
Notes
  • Be the first to comment

  • Be the first to like this

No Downloads
Views
Total views
556
On SlideShare
0
From Embeds
0
Number of Embeds
1
Actions
Shares
0
Downloads
3
Comments
0
Likes
0
Embeds 0
No embeds

No notes for slide

Innohaukka: Kulttuuri

  1. 1. 06innohaukka™KULTTUURI © 2010 Kulma KUKA Kuka/mitä: KULMA-yhteisö Avaintoimijat: Ari Matikainen, elokuvaohjaaja, Jukka Karttunen, tuottaja ja Hanna Suhonen, läänintaiteilija. Erikoistuminen: Kulttuurituotanto, teatteri, elokuva, työhyvinvointi ja alueellinen yrittäminen Paikkakunta: Joensuu ja Pohjois-Karjalan alue INNOVAATIO Mikä: KULMA – Kulttuurista elinkeino maaseudulle Tehtävä: Tuoda pohjoiskarjalaiseen kulttuurielämään uudenlaisia tehokkaita ajattelu- ja toimintatapoja yhdistää kulttuuri ja paikallisten yrittäjien tarjonta ja yhteistyö- mahdollisuudet Toimintaperiaate: Osakeyhtiö ja yhdistys, joilla eriytetyt tehtävät: maa-alueitten ja tilojen vuokra ja infra; kulttuurin tuotteistaminen (paketointi), teatterityöpajat, työhyvinvoin- tihankkeet ja kehitystyö, video/elokuvapajat ja muut tuotteistetut kulttuurihank- keet. Toiminta-alueet: Teatteri, elokuvat, videot, kuvataide, musiikki > yhteistyö hotelli- ja ravintola- alan, maaseutu- ja elämysmatkailun, paikallisyrittäjyyden ja joukkoliikenteen kanssa. Liiketoimintaulottuvuus: Kulttuurilla työllistävä vaikutus. Tarvitsee ympärilleen koneistoja, joita pyörittä- vät ihmiset. Kimmoke: Kyllästyminen paikallisen kulttuurielämän passiivisuuteen, markkinoinnin osaa- mattomuuteen ja sisällöttömän rahan kerjuuseen – jos tuotteita ei edes tarjota myyntiin. Halu muuttaa passiivisuus aktiivisuudeksi. Eettinen hyöty: Kulttuuri saa yhteiskunnassa hyväksytyn aseman myös talouden ja työhyvinvoin- nin generaattorina. Työllisyys parantuu ja ihmiset saavat lisää inspiroivaa sisältöä arkeensa.
  2. 2. 06innohaukka™KULTTUURI Hyvinvointia kulttuurikulmalla Joukko pohjoiskarjalaisia sisällöntuottajia ja kulttuurin edustajia huomasi tarvitsevansa selkeän konseptin, jolla koko maakunta astuu uudelle tasolle kulttuurin tuotannossa ja tarjonnassa. Päätarkoitukseksi muodostui kulttuurin valjastaminen merkittäväksi elinkeinoksi koko maakunnalle. Pohjois-Karjalan maakunnan 18 000 neliöki- lometrin kokoisella alueella asuu noin 175 000 ihmistä. Sen keskus ja suurin kaupunki on reilun 70 000 asukkaan Joensuu. Pelkästään Joensuun seutukunnassa on likemmäs 120 000 asukasta eli suurin osa maakunnasta. Maakunnan työttömyysaste on korkea ja yli maan keskiarvojen. Tosin viimeisen vuoden kuva: ilona kangas aikana on työttömien määrä vähentynyt kaikista maakunnista eniten. Ikääntyminen ja työttömien määrä on kiinnostava kysymys. Vaikka näiden kahden kehityksen välinen yhteys ei olisi suoraviivaista,Elokuvaohjaaja Ari Matikainen ja KULMA haluavat ei työpaikkojen määrä (ainakaan perinteisillä toi-yhdistää kulttuurin tekijät ja maakuntien voimavarat mialoilla) ole maakunnassa välttämättä kasvussa.yhteen. Pohjois-Karjalan maakuntaliiton mukaan rakentamisen, kaupan ja muiden palveluiden liikevaihtoluvut olivat tämän vuoden alussa vielä pienessä kasvussa. Vuotta aiemmin oli teollisuuden liikevaihto laskenut vuoden ensimmäisellä neljänneksellä peräti yli
  3. 3. 06 30 prosenttia. Tällaisten muutosten palautumiseen menee aikaa ja kysymykseen tuleekin kokonaan uusien ratkaisujen löytäminen. Pohjois-Karjala on ruuhka-Suomesta ja taloudellisista keskuksista etäällä, mutta sillä on ainutlaatuisia etuja, kuten luonto ja erityiset kansalliset vaaramaisemat. Maakunta onkin viime vuosina satsannut matkailumarkkinointiin ja näyttäviin kam- panjointeihin, myös EU-rahojen ja paikkamarkkinoijien asiantuntijavoimin. Konk- reettisinta ja vaikuttavinta mainontaa ovat kuitenkin olleet elokuvat ja TV-sarjat,innohaukka™ joiden myötä maakunnan maisemat ovat tulleet läheisiksi. Kontiolahdelle rakennettuKULTTUURI SF-Filmikylä on täynnä idylliä, puutaloja ja tun- nelmaa. Rakentajiensa ja luojiensa mukaan sen TOIMIALAT tulisi olla kylä, jonne kaikki haluaisivat muuttaa. Sitä markkinoidaan myös matkailukohteena. Maakuntaan mahtuu rikas ja aktiivinen Kulttuuri- kulttuurielämä. Ilmapiiri on valmiiksi kulttuuri- Elokuva Raja-alue matkailu myönteinen. Pelkästään kesäteattereita on tarjol- la yli 20. Viime kesänä ne keräsivät yhteensä yli 100 000 kävijää. Suhteessa maakunnan kokoon tämä tarkoittaa valtavaa potentiaalia. Lasten Tämän voimavaran äärellä ovat seisseet maa- Teatteri Vienti kulttuuri kunnalliset kulttuurivaikuttajat, elokuvaohjaaja Ari Matikainen, tuottaja Jukka Karttunen ja läänintaiteilija Hanna Suhonen. He väittävät, että kulttuurilla on maakunnas- Tanssi Musiikki sa mahdollisuuksia paljon suurempiin mitta- suhteisiin. Kulttuuri pystyisi elättämään monia ihmisiä enemmän kuin nyt. Lisäksi liian paljon hyviä juttuja jää pöytälaatikoihin. Sisällöt lähtökohdiksi TOIMIJAT Kolmikko on nimennyt ideansa Kulmaksi. Sanassa yhdistyy lyhennettynä koko ajatus: kulttuurista elinkeino maaseudulle, ensi alkuun Pohjois-Karjalan alueelle. Keskeisintä Kulmassa Teatteri EnterTnT on nostaa sisällöt lähtökohdiksi kaikelle toimin- nalle. Monet hankkeet erityisesti kulttuurin alu- eelta ovat heidän mukaansa lähteneet liikkeelle väärässä järjestyksessä. On luotu kehykset ja Tanssi- keskus Rahasto puitteet, mutta sisällön miettiminen on jäänyt taka-alalle. Vertauskuvallisesti hankkeet ovat olleet jäähalleja ilman pelaajia ja joukkueita. Kulman ideoijat painottavat voimavarojen EFFC kartoittamista. On tärkeä tietää mitä maakunta LAKU osaa. Sen jälkeen kulmalaiset sanovat voivansa konkretisoida ideansa eli paketoida kulttuurin Studiot elinkeinoksi. Paketointi tarkoittaa yrityselä- män ja taiteenmuotojen yhdistämistä yhteiseksi voimavaraksi. Keskeistä ensiaskelta edustaa kulttuurin ymmärtäminen esimerkiksi työhyvin- voinnin kautta. Kulman konsepti huomioi myös valmiit ja olemassa olevat palvelut, kuten maatila- ja elämysmatkailun: Ne tulee saada teke- mään käytännön yhteistyötä kulttuurin kanssa. Sisältö pitää löytyä moottoriksi, vain
  4. 4. 06 sitä kautta voidaan kaikkien voimavarat yhdistää aidolla tavalla. Taito luoda elävä innovaatio on yhdistää olemassa olevat sisällöt aloittamatta infran rakentamisesta. Kyse on siis yksinkertaisesti päinvastaisesta prosessista. Normaalisti perustetaan hanke ja kysytään vasta sitten onko kiinnostuneita. Kulma koettaa kartoittaa ja antaa puitteet, jotka ovat hyödyllisiä kaikille. Suuremmassa kasvuvisiossa Kulma on alueellinen kulttuurikeskus, jonka ”päi- vänvarjon” suojissa kaikki kulttuuritoimijat operoivat yhden luukun periaatteella.innohaukka™KULTTUURI Case Hasaniemi ja teatterin monistus Hasaniemen teatterialue, parhaimmalla paikalla keskellä Joensuuta oli päässyt pahasti rapistu- maan. Yritys, jossa on mukana myös näyttelijä Ismo Apell, vuokrasi maa-alueen, laittoi paikat kuntoon, valmisti kaksi näytelmää ja toteutti yhteensä 60 näytöstä erinomaisella vastaanotolla. Markkinointi oli toimivaa ja sopiva paikal- lisuus toi lisäpotkua alueelliseen yhteistyöhön ja saavutettuun suosioon. Hasaniemessä olivat kuva: ilona kangas Joensuun palvelut hotelleineen ja ravintoloineen lähellä, laajennettiinpa yhteistyötä myös yksityi- sen lentoyhtiön kanssa. Teatteritekijöiden visio on kuitenkin laajempi. Miksei viedä konseptia maaseudulle monistetussa muodossa, mukaan”Ideamme on savusaunat ja muut ympäröivän maaseutumat- kailun mahdollisuudet.yksinkertainen, mutta Hasaniemi toteutti Ulvova mylläri- ja Fedja- setä, kissa ja koira -näytelmät markkinointima-jota kukaan ei ole teriaaleineen. Ne ovat ensi kesäksi siirtymässä uudelle paikkakunnalle valmiine lavasteineenkuitenkaan tehnyt.” ja pukuineen. Jopa julisteet suunniteltiin alun perin sillä periaatteella, että näyttelijöiden kuvat- Ari Matikainen ja nimet olivat vaihdettavissa tarpeiden ja vaih- dosten mukaan helposti. Lisämyyntiartikkelit, kuten musiikki, levyt ja oheistuotteet olivat valmiita ja sellaisenaan siirrettävissä seuraavaan kohteeseen. Tuote oli syntynyt, ja teatteripiireissä sitä pidettiin mullistavana ajatteluna. Originaliteetin ja taiteellisen riippumattomuuden puolustajille ajattelu saattaa olla myrkkyä, mutta kaupallisuu- den kannalta toimenpide oli suorastaan koulukir- jamainen. Ansaintana teatterilaisille on saada prosentit © 2010 Kulma markkinoinnista ja valmiista rekvisiitoista. Pe- rusajatuksena on ottaa myös muut taiteenmuodot mukaan ja viedä mallia maakunnallisesti, jopaHasaniemen teatterialue rakentuu Joensuussa. kansallisesti, eteenpäin. Kulttuuriympäristö ja KULMA:n asemoituminen Kulma on tällä hetkellä yhtä kuin Jet ry ja EnterTnT Oy. Se koostuu siis osakeyhti- östä ja yhdistyksestä, joilla kummallakin on omat roolinsa. Osakeyhtiön harteilla on
  5. 5. 06 esimerkiksi teatteriesityksissä vuokrata maa-alueet ja hoitaa erilaiset infrastruktuu- reihin liittyvät asiat. Yhdistys puolestaan kehittää sisältöä. Syitä kaksijakoisuuteen on myös järjestelmässä. Jos Kulma olisi pelkkä osake- yhtiö, se olisi ulkona Opetusministeriön kulttuurille suunnatuista avustuksista. Jos se puolestaan olisi pelkkä yhdistys, niin rakenteiden luominen ELY-keskusten ja muiden vastaavien tahojen avulla olisi mahdotonta. Osaamiskeskittymän rakentaminen on kuitenkin jo vauhdissa, ja tehdäänhäninnohaukka™ maakunnassa muutenkin kaikenlaista. Verkostoituminen on avainasemassa.KULTTUURI Pohjois-Karjalassa kuvattiin viime kesänä kolme täyspitkää elokuvaa. Samanaikaisesti on ASIAKKAAT kehitetty elokuvamatkailua: kuvauspaikat ovat suosittuja kohteita. Lisäksi elokuvamatkailuun voi kehittää muita palvelutuotteita. Niin kuin aina visioissa, hankkeissa ja inno- vaation orasvaiheissa, järjestelmien ja yhteiskun- nan roolit voivat olla ratkaisevia. Elokuva-alalla suorastaan strategisia. Paras esimerkki tulee Ruotsista. Trollhättanin kaupunki ymmärsi jo Matkailijat Kuluttajat Yritykset Kunnat Koulut varhain, että viihdeteollisuus on kannattavaa lii- ketoimintaa. Ruotsin kunnat Trollhättan etune- nässä alkoivat antaa rahaa elokuvan tekemiseen. Kun ruotsalaiset kuntapäättäjät antavat rahaa elokuvantekijöille, he velvoittavat käyttämään alueen palveluita. Samaa mallia kulmalaiset ha- luaisivat soveltaa myös Pohjois-Karjalaan. Mah- dollisuudet ovat paljon laajemmat kuin pelkkä ”tervetuloa”-periaate ja saavutetut imagoedut. Rahoitusnäkymät Kulman lyhyen aikavälin tavoite on viedä idea YHTEISTYÖTAHOT seuraavalle tasolle eli konkretisoida ja kaupallis- taa yksinkertainen ajatus toimivaksi innovaatiok- si. Tällä hetkellä rajoitteena ovat ajallinen kapa- Maakuntaliitto ELY siteetti ja systemaattisuus sekä siihen vaadittavat varat. Yllätyksenä voi toki tulla vastaan idean toteutuminen käytännössä. Puhaltavatko elinkei- noelämä ja kulttuurin tekijät samaan hiileen? Taidetoimikunta PKAMK Verkostoituminen vaatii aikaa eikä markki- nointia kannata tehdä harrastelijamaisesti eikä LTK kovin pienellä budjetilla. Seuraavassa laskelmassa on arvioitu tulevia Kunnat PKKY kuluja lähinnä palkkakulujen (arvio 1,5 henki- lötyövuotta kokopäivätoimisesti) ja ammatti- maisten palvelunostojen (LTS & markkinointi) näkökulmasta. Suurimmat odotettavissa olevat Karelia Expert ISLO kuluerät ovat palkkakulut:
  6. 6. 06 Investointinäkymä KULMA – konseptointi ja LT-suunnittelutyö 10.000 € Tuotekehitys ja kaupallistaminen 8.500 € Markkinointikonsepti ja www-sivut 12.500 € Myyntimateriaalit 5.000 € Palkat ja muut palkkiot + matkakulut 60.000 €innohaukka™KULTTUURI Peruskuluja tämän hetkisestä KULMA-innovaation vaiheesta > innovaation seuraa- vaan kehitysvaiheeseen arvioidaan tulevan yhteensä noin 96.000 €. Linkkejä Pohjois-Karjala http://www.pohjoiskarjala.fi http://www.visitkarelia.fi http://www.pkamk.fi http://pohjois-karjala.virtualserver18.nebula.fi Alueellisia kulttuurilinkkejä http://www.suomenfilmikyla.fi/filmikyla/ http://www.hasaniemi.fi http://www.skr.fi/pk/ http://www.kinocompany.fi/ Muita kulttuurituotannon esimerkkejä http://www.korjaamo.fi/ http://www.rytmikorjaamo.com/ http://www.billnas.fi http://www.akuntehdas.fi http://www.kaapelitehdas.fi/ http://www.filmivast.se
  7. 7. 06 S SWOT: KULMA – kulttuurista elinkeino maaseudulle W Auttavat tekijät Haittaavat tekijät Vahvuudet Heikkoudet • Idea on yksinkertainen eikä vaadi • Yhdistettävä kenttä ja toimijat kallista infran rakentamista hajallaan ja toiminta itsenäistäinnohaukka™ Sisäiset tekijät • Sisältöjä ja palveluita on jo paljon • Kulttuurimuodoissa paljon kon-KULTTUURI tarjolla servatiivisia ja sisäänkirjoitettuja konventioita • Ilmapiiri on kulttuurimyönteinen ja innokas • Osaaminen teatteri- ja elokuvapai- notteista • Viihdeteollisuuden laskennalliset liiketoimintamahdollisuudet hyvät • Ympäristö ja maisemat luovat potentiaaliset puitteet O T Mahdollisuudet Uhat • Maakunta ja kunnat ottavat kult- • Elinkeinoelämä ei lähde mukaan tuurin mukaan strategiaansa Ulkoiset tekijät • Palveluverkosto ei joiltain osin • Kulttuuri luo aidosti uusia työ- täytä standardeja – heikoin lenkki paikkoja ja liiketoimintaa määrittää tason • Kulttuurimuotojen monistettavuus • Kulma etenee liian hitaasti ja saa ja konseptointiajattelu kehittyvät hankkeen statuksen • Rahaa ei ole käytettävissä ja toi- minta tyrehtyy • Kulttuurin kulma on liian kapea Suhteet innovaatiojärjestelmään Kulmalaisilla on erinomaiset tiedot innovaatiojärjes- esimerkiksi sellaista termistöä, joka kuuluu aivan eri telmästä ja muista yhteiskunnallisista instrumenteista, toimialoille. Kritiikkiä saa kulttuurin rakenteita tu- joilla ideoita voi viedä eteenpäin. Suhteita heillä on keva rahoitusmuoto. Varsinkin koulutusta rahoitetaan valmiiksi ELY-keskukseen, Tekesiin, Pohjois-Karjalan aivan liikaa. Itse tuotteita, vaikkapa elokuvaa, ei juuri Maakuntaliittoon, Pohjois-Karjalan kuntiin, Pohjois- lainkaan. Vertailukohtana toimivat muut Pohjoismaat, Karjalan ammattikorkeakouluun, EU:hun (Vipuvoi- joissa käytetään koulutukseen ja lopputuotteen tuke- maa EU:lta), ja Josekiin (Joensuun Seudun kehittä- miseen yhtäläiset investoinnit. misyhtiö JOSEK Oy). Lisäksi suhteita on olemassa Kulman seuraava vaihe on rahoitus ja idean elinkeinoelämään ja kulttuuritoimijoihin. vieminen konkreettiselle tasolle. Ensimmäinen ajatus Sapiskaa saa kuitenkn kulttuuripuolen rahoitus, on saada vähintään 1,5 henkilötyövuotta tekemään jonka kulmalaiset kokevat joustamattomaksi, siinä Kulman eteen töitä. vähässä mitä sitä on. Nyt rahoituksissa käytetään Lisätietoja: Ari Matikainen, + 358 50 551 2235, ari@kinocompany.fi Hanna Suohonen, hanna.suhonen@minedu.fi Rami Kangas, + 358 40 578 4319, rami.kangas@nikola.fi

×