Successfully reported this slideshow.
We use your LinkedIn profile and activity data to personalize ads and to show you more relevant ads. You can change your ad preferences anytime.

Bionurmi-hankkeen tausta

706 views

Published on

Nurmentuotannon mahdollisuudet aluetalouden vahvistamisessa ja kansallisten liikenteen biopolttoainetavoitteiden saavuttamisessa

Published in: Environment
  • Be the first to comment

Bionurmi-hankkeen tausta

  1. 1. Nurmentuotannon mahdollisuudet aluetalouden vahvistamisessa ja kansallisten liikenteen biopolttoainetavoitteiden saavuttamisessa Bionurmi
  2. 2. Nurmirehulle kaivataan uusia käyttömuotoja Erityisesti Kaakkois- Suomessa, Uudellamaalla ja Hämeessä naudat ovat vähentyneet • Kasvinviljelytila, joka haluaa laittaa nurmea viljelykiertoon ei löydä nurmirehulle ostajaa 9.6.2014 2© Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus 0 10 20 30 40 50 60 70 80 90 100 1995 2000 2005 2010 2015 Suomi keskimäärin Hämeen Uudenmaan Kaakkois- Suomen Hankkeen taustaa: Nautojen lukumäärän suhteellinen kehitys vuoteen 1997 verrattuna ELY-keskuksittain
  3. 3. Valtakunnallisesti nurmenviljelyn intensiteetin lasku vastaa noin 205 000 nurmihehtaaria 9.6.2014 3© Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus Hankkeen taustaa: 60 % 70 % 80 % 90 % 100 % 110 % 120 % Märehtijöiden määrä laskenut 30 % Nurmiala pysynyt lähes ennallaan Suhteellinen muutos 1990 – 2012 nurmialassa ja märehtijöiden määrässä
  4. 4. Valtakunnallisesti yhteensä liki 500 000 hehtaaria nurmea voisi olla käytettävissä uusiin käyttökohteisiin 9.6.2014 4© Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus Hankkeen taustaa: Nurmiala joka vastaa nurmen viljelyn intensiteetin laskua 205 000 hehtaaria Kesantoala 267 000 hehtaaria Yhteensä 472 000 hehtaaria Käytettävissä uusiin sovelluksiin 20 % käytettävissä olevasta maatalousmaasta
  5. 5. Mitä haittoja siitä on, jos nurmirehulle ei ole käyttäjiä? • Ympäristötuki on kannustanut ottamaan nurmea viljelykiertoon, mutta näiden toimenpiteiden mielekkyys kärsii, jos sadolle ei ole mitään käyttöä. • Erityisesti nurmen kakkossadolle ei aina ole käyttöä, mutta se pitää silti korjata jos ei haluta vaarantaa seuraavan kesän laadukasta säilörehusatoa • Viljelijät ovat tietoisia nurmenviljelyn edullisesta vaikutuksesta maan rakenteeseen – mutta ilman sadolle saatavaa hintaa nurmen lisääminen viljelykiertoon ei ole kovin houkutteleva vaihtoehto. • Luomuun siirtyvät kasvinviljelytilat harmittelevat myös usein, kun viherkesantovuosien sadolle ei ole ostajaa • Yksipuolisempi viljely 9.6.2014 5© Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus Hankkeen taustaa:
  6. 6. Suomen tavoite on, että vuonna 2020 liikennepolttoaineista 20 % on biopolttoaineita.
  7. 7. Nurmea voitaisiin hyödyntää biokaasuna ja tuottaa samalla uusiutuvaa liikennepolttoainetta. 9.6.2014 7© Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus
  8. 8. Nurmisäilörehu biokaasulaitoksen kannalta Edut: • Viljelyvarma kasvi • Viljelytekniikka osataan ja urakointipalveluja on olemassa • Metaanintuotto 5-7 –kertainen lietelantaan verrattuna/tuoretonni • Nurmella hyvä imoago, ympäristöedut + suotuisa vaikutus maan rakenteeseen Haasteet: • Nurmirehun korkea kuiva- ainepitoisuus ja kelluvuus voivat aiheuttaa haasteita laitoksen toiminnassa – nämä on huomioitava laitoksen suunnittelussa • Nimenomaan nurmirehulle suunniteltua laitostekniikkaa vain niukasti tarjolla • Jos apilaa paljon typpipitoisuus reaktorissa nousee korkeaksi • Käsittelyjäännöksen ravinteiden täysimääräinen hyödyntäminen viljelykierrossa on edellytys mielekkäälle toiminnalle – märkänä kesänä tämä voi olla haasteellista 9.6.2014 8© Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus
  9. 9. Miksi Bionurmi-hankkeessa on keskitytty nimenomaan nurmibiokaasun liikennekäyttöön? Uusiutuvista liikennepolttoaine- vaihtoehdoista on niukkuutta erityisesti Suomen oloissa • Jos tuotettu biokaasu pystytään hyödyntämään metaanina muuntotappiot jäävät pieniksi • Prosessin pyörittämiseen kuluu noin 19 % pellolta korjatusta energiasta 9.6.2014 9© Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus
  10. 10. Bionurmi-hankkeen tavoitteena oli selvittää millä edellytyksillä Hämeen, Uudenmaan ja Kymenlaakson alueella voitaisiin tuottaa liikennebiokaasua nurmesta kestävästi.

×