1.
1
Suometsien käytön ja hoidon
ilmastovaikutukset
Raisa Mäkipää
Tutkimusprofessori, Luonnonvarakeskus
Turve, Tiede ja Tulevaisuus
Miten käyttää ja hoitaa suometsiä kestävämmin?
-webinaari 4.2.2022

2.
2 4.2.2022 2
Suomen metsien hiilinielu
• Suomen maankäyttösektorin
(LULUCF) hiilinielu vuonna 2020 oli
23 Mt CO2 ekv. Sektorilla on sekä
päästöjä (viljelymaat) että nieluja
(metsät)
• Hiilinielun vuosittaista vaihtelua
selittää hakkuiden määrä.
• Metsien puusto ja kangasmaiden
maaperä on hiilinielu, mutta
suometsien maaperä päästölähde.
• Ojittamattomien luonnontilaisten
soiden maaperä ei ole mukana KHK-
raportoinnissa.
• Luonnontilaiset suot ovat hiilidioksidinielu (50-130
g CO2/m2/v) ja metaanin lähde (2-24 g CH4/m2/v)
suotyypistä ja sijainnista riippuen (Turunen 2002,
Minkkinen ja Ojanen 2013)
Lähde: Tilastokeskus ja Luke, KHK-inventaario

3.
3
• Noin neljännes Suomen metsien kasvusta ja
puuston määrästä on suometsissä (=turvemailla).
• Hakkuut kohdentuneet helpompien
korjuuolosuhteiden kangasmetsiin, joten
suometsien puuston tilavuus kasvaa.
• Ravinteisten ojitettujen suometsien maaperä on
päästölähde. Puusto on maaperän päästöjä
suurempi hiilinielu , joten suometsät ovat
hiilinielu.
• Ojitettujen suometsien maaperän päästöt (7 Mt
CO2 ekv) pienensivät vuonna 2019 metsien
hiilinielua noin neljänneksen (hiilinielu oli 22,9 Mt
CO2 ekv). NIR Finland 2021, https://unfccc.int/ghg-inventories-annex-
i-parties/2020 https://www.luke.fi/tietoa-
luonnonvaroista/metsa/suometsat/
-10
-5
0
5
10
15
20
25
30
35
Mt
CO2
ekv
Puusto, turvemaat
Puusto, kivennäismaat
Maaperä, kivennäismaat
Maaperä, ojitetut turvemaat
Turvemaametsillä iso merkitys puuntuotannolle ja
metsätalouden ympäristövaikutuksille

4.
4 4.2.2022
4 4.2.2022
Ojitetut suometsät ravinteisuustasoittain
Runsasravinteisia (Rhtkg ja Mtkg1, yleensä kuusivaltaisia)
25 % ojitettujen suometsien kokonaisalasta
0
2000
4000
6000
8000
10000
12000
Rhtkg Mtkg I Mtkg II Ptkg I Ptkg II Vatkg Jätkg
Etelä-Suomi Pohjois-Suomi
km²
Lähde: Luke/VMI, Korhonen ym,. 2021.
https://doi.org/10.14214/sf.10662

5.
5
Runsasravinteisten suometsien maaperä on
päästölähde
Lähde: Ojanen 2015. http://suo.fi/pdf/article9898.pdf
Veden alla hajoamiselta turvassa ollut
ravinteinen turve hajoaa ojituksen
myötä nopeasti.

6.
6
Päästöjen määrää säätelee pohjaveden korkeus
Ojanen et al. 2019
Nämä puustoisilla soilla.
Avohakkuun jälkeen mitattu 3086 g CO2/m2/yr päästö, WT 22 cm (Korkiakoski et al. 2019)

7.
7
Miten turvemaiden maaperän päästöjä voidaan vähentää?
• Pysäytetään turvekerroksen
hupeneminen
• Tehdään vain välttämättömät
kunnostusojitukset ja
nostetaan vedenpinta, niin
CO2 päästöt vähenevät
Vältetään
tulviminen, niin
CH4 päästöt
pysyvät pieninä
Kun veden pinta on
syvällä, hapellinen
kerros on paksu ja
syntyy runsaasti CO2
päästöjä

8.
8
Jatkuvapeitteinen metsänkasvatus suometsissä –
tutkimustuloksia ravinteisista kuusivaltaisista

9.
9
Suometsän vedenpintaa voidaan säädellä
puuston avulla
4.2.2022
Leppä et al., Selection Cuttings as a Tool to Control Water Table Level in Boreal Drained Peatland
Forests (2020) Front. Earth Sci., 09 Oct 2020. https://doi.org/10.3389/feart.2020.576510
https://github.com/LukeEcomod/SpaFHy-Peat
Ei tarvetta ojien
kunnostamiseen,
jos ei tehdä
avohakkuuta
Lehtipuiden
osuudella
voidaan säädellä
pohjaveden
korkeutta
Puuston vaikutus
pohjavedenkorke
uteen voimakas
Etelä-Suomessa

10.
10
Runsasravinteisissa suometsissä jatkuvapeitteinen kasvatus on
taloudellisesti kannattavampaa kuin kiertoaikametsätalous
Puuston kasvu jatkuvapeitteisessä eri hakkuuskenaarioilla
kunnostusojitetussa (DNM) ja ilman (No DNM). Oranssi
vertailuviiva, keskikasvu kiertoaikametsätaloutta
sovellettaessa (RF).
Source: Juutinen et al. 2021 CJFR
https://doi.org/10.1139/cjfr-2020-0305
RF
Kannattavinta
harvennukset 15
vuoden välein
pohjapinta-alaan
10 m2/ha

11.
11
Puuntuotantoon käytetty runsasravinteinen
turvemaametsä on päästölähde
Jatkuvapeitteisenä kasvattaen pienempi päästölähde kuin kiertoaikametsätaloudessa.
The simulated annual net ecosystem
production of forest stands in terms of
carbon (NEP-C) in different simulation
scenarios. Crosses denote the values
of NBP-C (NEP-C minus carbon in
harvested roundwood, CUT-C).
Orange line for rotation forestry.
Shanin et al. 2021.
https://doi.org/10.1016/j.foreco.2021.
119479

12.
12
Jatkuvapeitteisen metsänkasvatuksen vaikutus pieni
SOMPA skenaario: Päätehakkuun sijaan ravinteisilla ojitetuilla turvemailla jatketaan kasvatusta
yläharvennuksella/poimintahakkuulla.
Koko Suomessa käsittelymuutos 80 000 ha/v. Pinta-ala yhteensä 1,16 Mha.
Ojitettujen turvemaiden maaperän päästöt Suomen metsien päästöt ja nielut (turvemaiden
maaperä, kivennäismaiden maaperä, puusto ja yhteensä)
Lehtonen, A. et al. mauscript in prep.
Jatkuvapeitteistä sovellettaessa
puuston nielu suurempi
Jatkuvapeitteistä sovellettaessa
maaperän päästöt suuremmat

13.
Tutkimme metsänhoitomenetelmien
vaikutuksia turvemaiden puuntuotokseen ja
ympäristöön
13

14.
14
Kerromme tuloksista
https://www.youtube.com/watch?v=kK5Cw0Z2Kbo&list=PL
LiSq4pLlOED7UH6BbphYf_UojqSqe7RV&t=55s
• https://projects.luke.fi/sompa/
• https://uniteflagship.fi/fi/etusivu/
• www.holisoils.eu/

15.
15
Lopuksi
• Puuntuotannollisesti parhaiden runsasravinteisten
suometsien kasvatus ei ole kestävää, jos käytetään
avohakkuita ja kunnostusojituksia.
• Nykyisin tuet (KEMERA) kannustavat
kiertoaikametsätalouteen (tuki taimikon ja nuoren metsän
hoitoon) ja kunnostusojituksiin (tuki suunnitteluun ja
toteutukseen), mikä lisää ympäristökuormitusta.
• Jatkuvapeitteiseen metsänkasvatukseen siirtyminen voi
vähentää turpeen päästöjä ja avohakkuualan
suuripäästöinen vaihe vältetään.
• Jos pitkällä aikavälillä puuston hiilivarasto keskimäärin
pienempi kuin kiertoaikametsätaloudessa, niin
ilmastohyödyt voivat jäädä saavuttamatta tai pieniksi.

16.
16
4.2.2022

17.
17 4.2.2022 17
Mitä tarkoittaa metsän hiilivarasto,
hiilinielu ja hiilen sidonta
• Metsän hiilivarasto on hiilen määrä esimerkiksi
metsän tai kaikkien Suomen metsien elävässä
puustossa, muussa kasvillisuudessa, kuolleessa
lahoavassa puussa ja maaperässä.
• Hiilinielu tarkoittaa hiilivaraston kasvua
• Hiilen sidonta on kasvien yhteyttäessä ilmakehän
hiilidioksidin siirtämistä kasvin hiilivarastoihin.
Yhteyttämisen lisäksi kasvi myös hengittää ja kasvin
osat lakastuvat, joten yhteyttämisnopeus ei vielä
kerro kuinka paljon kasvin hiilivarasto kasvaa.
4.2.2022

18.
18
Maaperän päästöt maa- ja
metsätaloudessa
• Suurin osa pinta-alasta on
kivennäismaiden metsää, jonka maaperä
on hiilen nielu.
• Turvemaametsien maaperä on
päästölähde.
• Turvemaan peltojen päästöt ovat samaa
luokkaa turvemaan metsien kanssa.
• Kivennäismaan pellot ovat joko pieni
päästölähde tai nielu vuodesta riippuen.
• Puutuotteiden hiilivarasto kasvaa eli
puutuotteet ovat hiilinielu
https://stat.fi/static/media/uploads/yymp_kahup_1990-2020_2021_23462_net.pdf
Kivennäismaa
metsä…
Turvemaa
metsä
25 %
Kivennäis
maa pelto
9 %
Turvemaa pelto
1 %
Pinta-alat (maa- ja metsätalous)
LULUCF-sektorin nielut ja päästöt (2019)
LULUCF-sektorin nettohiilinielu (14,7 milj. t CO2 ekv) olisi
ollut vuonna 2019 lähes kaksinkertainen (27,8 milj. t CO2
ekv), jos turvemaapeltojen CO2 päästöjä ja ojitettujen
suometsien maaperän kasvihuonekaasupäästöjä ei olisi.

19.
19
Figure. Net primary production and net annual CO2 fluxes from peat layer
NBP (NEP-harvested C) close to zero in CCF, source of C 0,1 kg/m2/yr in rotation forestry, and
sink of 0,3 kg/m2/yr in unmanaged.
Shanin et al. 2021.
https://doi.org/10.1016/j.for
eco.2021.119479
Harvest interval, post-harvest BA and DNM
affect carbon sink of peatland forests

20.
20
Runsasravinteisilta soilta suurimmat ilmastopäästöt
Region Site type Area
1000 ha
NE_CO2soil
kg ha-1
NE_CO2soil,
Tg (million
tonnes)
South I 403 2398 0.97
II 653 1779 1.16
III 686 - 586 -0.40
IV 468 -1336 -0.63
North I 229 3046 0.70
II 536 3007 1.61
III 1022 677 0.69
IV 564 - 513 -0.29
Positive values indicate net source to atmosphere and negative values
net sink to soil. Site types from nutrient rich to poor: I - Herb-rich, II -
Vaccinium myrtillus, III - V. vitis-idaea, and IV – Dwarf shrub.
Source: Ojanen et al. 2014. Soil CO2 balance and its uncertainty in forestry-drained
peatlands in Finland. Forest Ecology and Management 325: 60-73.
http://dx.doi.org/10.1016/j.foreco.2014.03.049
CO2 net exchange of soils in drained
peatland forests

21.
21
Soiden turvekerros on suuri hiilivarasto
• Suomessa on soita 9,2 milj. ha.
• Luonnontilaiset suot ovat hiilidioksidinielu
(50-130 g CO2/m2/v) ja metaanin lähde (2-
24 g CH4/m2/v) suotyypistä ja sijainnista
riippuen (Turunen 2002, Minkkinen ja
Ojanen 2013)
• Ojitettujen soiden turpeen hiilivarasto
pienenee, koska märässä hapettomissa
oloissa ollut turvekerros ojituksen jälkeen
hapellinen ja hajoaa.

22.
22
Ojitus ja sitä seuraavat kunnostusojitukset kuivattavat
suometsät turvekankaiksi.
Ojitustilanne ja soiden kuivatusaste (Lähde: VMI).
• Etelä-Suomen turvemaametsistä ojitettu
75 %, Pohjois-Suomessa 40 %.
Yli puolet Suomen soista ojitettu

23.
23
Kiitos!