Successfully reported this slideshow.
Your SlideShare is downloading. ×

Ratu webinaari-03112020-miten-erilaiset-peltotyypit-huomioidaan-valion-ilmastotavoitteissa

Ad
Ad
Ad
Ad
Ad
Ad
Ad
Ad
Ad
Ad
Ad

Check these out next

1 of 20 Ad

Ratu webinaari-03112020-miten-erilaiset-peltotyypit-huomioidaan-valion-ilmastotavoitteissa

Download to read offline

Miten erilaiset peltotyypit huomioidaan Valion ilmastotavoitteissa? Juha Nousiainen. Turvepeltojen kestävät viljelytavat -webinaari 3.11.2020.

Miten erilaiset peltotyypit huomioidaan Valion ilmastotavoitteissa? Juha Nousiainen. Turvepeltojen kestävät viljelytavat -webinaari 3.11.2020.

Advertisement
Advertisement

More Related Content

Slideshows for you (20)

Similar to Ratu webinaari-03112020-miten-erilaiset-peltotyypit-huomioidaan-valion-ilmastotavoitteissa (20)

Advertisement

More from Natural Resources Institute Finland (Luke) / Luonnonvarakeskus (Luke) (20)

Recently uploaded (9)

Advertisement

Ratu webinaari-03112020-miten-erilaiset-peltotyypit-huomioidaan-valion-ilmastotavoitteissa

  1. 1. MITEN ERILAISET PELTOTYYPIT HUOMIOIDAAN VALION ILMASTOTAVOITTEISSA Juha Nousiainen, Johtaja, Hiilineutraali maitoketju 3.11.2020 1
  2. 2. 3 . 1 1 . 2 0 2 0 2 Meidän tavoitteemme on nollata maidon hiilijalanjälki vuoteen 2035 mennessä. Se on valtava ja vaikea tavoite. Mutta me uskomme, että se on mahdollista saavuttaa.
  3. 3. Tärkeimmät ratkaisumme: 3 . 1 1 . 2 0 2 0 MITEN MAIDON HIILIJALANJÄLKI NOLLATAAN? Nurmipellot sitomaan enemmän hiiltä ilmasta Lehmän lannasta uusiutuvaa energiaa Vähennämme orgaanisten peltomaiden eli turvepeltojen päästöjä 3
  4. 4. • Turvepelto on suo tai suopohjainen metsä, joka on raivattu ja kuivattu pelloksi • turpeeseen on ajansaatossa varastoitunut paljon hiiltä, jota korkea pohjavesi säilöö • kun suo ojitetaan ja kuivataan pelloksi, turve eli orgaaninen aines alkaa hajota ja vapauttaa hiilidioksidia eli kasvihuonekaasua (KHK) • viljelytoimet, esimerkiksi maan muokkaus ja lannoitus, voimistavat turpeen hajoamista 4 TURVEPELTOHAASTE 3 . 1 1 . 2 0 2 0 Tutkijoiden tunnistamia keinoja turvepeltojen KHK- päästöjen hillitsemiseksi, mm. • kasvipeitteisyys (nurmea, ei yksivuotisia kasveja ilman aluskasvia) • muokkauksen minimointi, kevätkyntö syksyn sijaan • pohjavedenpinnan nosto säätösalaojituksen avulla
  5. 5. 5 TURVEPELTOJEN VILJELYLLÄ ON SUOMESSA PITKÄT PERINTEET JA NE OVAT OLLEET VUOSISATOJA TÄRKEITÄ RUOKATURVALLEMME. AIHE ON VAIKEA. 3 . 1 1 . 2 0 2 0
  6. 6. TIEKARTTA VALIORYHMÄLLE VUOTEEN 2035 3 . 1 1 . 2 0 2 0 100 75 50 25 0 2019 2020 2021 2022 2023 2024 2025 2026 2027 2028 2029 2030 2031 2032 2033 2034 2035 Nettopäästöt Hiilinielut Lanta hyötykäyttöön Lehmien tuottaman metaanin vähentäminen Navettateknologia Turvepeltojen päästövähennykset Maankäytön tehostuminen Uusiutuva energia 6
  7. 7. 3 . 1 1 . 2 0 2 0 7 PELTOTYYPPIEN JAKO ILMASTOVAIKUTUSLUOKKIIN HIILINIELU HIILIVAKIO HIILILÄHDE Maalajit Kivennäismaat (pois lukien erittäin runsasmultaiset kivennäismaat) Erittäin runsasmultaiset kivennäismaat ja kaikki orgaaniset maat (multa, lieju, jne.) pois lukien turvemaat 1. Ohutturpeiset < 60cm 2. Paksuturpeiset > 60cm Toimenpiteet Hiiliviljely Hiiliviljelyn toimenpiteet /orgaanista ainesta maaperässä säilyttävä viljelytapa 1. Hiiliviljelyn toimenpiteet, pelkkä nurmenviljely, muokkauksen minimointi, jatkuva kasvipeite 2. Kaikki em. + pohjavedenpinnan säätely, uusia vinkkejä tulossa? Vaikutus Hiiltä siirtyy ilmakehästä pysyvästi maaperään = pelto on hiilinielu -> hillitsee ilmastonmuutosta Hiilen määrä maaperässä pysyy vakiona, ei karkaa ilmakehään = hiilivarasto -> ei vaikuta ilmastonmuutokseen Hillitään kasvihuonekaasujen vapautumista maaperästä ilmakehään -> minimoidaan ilmastonmuutosvaikutus Lähde: Valio
  8. 8. • Pyrimme tunnistamaan maitotilojen erityyppiset turvepellot ja KHK-päästöjen tason • Etsimme keinoja päästöjen vähentämiseksi eli miten turvepeltoja voisi viljellä ilmastoviisaammin? • Olemme mukana turvepeltoihin liittyvässä tutkimuksessa (yhteistyössä mukana mm. Luonnonvarakeskus, MTK, Salaojituksen tukisäätiö, Salaojayhdistys, Atria, jne.) • Kuuntelemme tarkalla korvalla viljelijöiden ajatuksia -> vinkkejä esim. turpeen hajoamista hidastavista viljelymenetelmistä, keinoja uuden turvepellon raivauksen välttämiseksi (esim. tilusjärjestelyt), jne. 3 . 1 1 . 2 0 2 0 8 ETSIMME UUSIA RATKAISUJA JA TUTKIMME KESTÄVIÄ VILJELYTAPOJA
  9. 9. TUTKIMUSTIETOA TURVEPELLOILTA Esimerkkinä kehitystyöstä OMAIHKA-hanke (Orgaanisten maiden ilmastovaikutusten hillintä nautakarjatiloilla) 6 pilottitilalla tutkitaan turvepeltojen maalajeja ja mitataan pellosta vapautuvia kaasuja. Tutkimuksen kohteena mm. tilan sijainti/sääolot, pohjavedenpinnankorkeus, turpeen paksuus, pellon ikä ja nurmenuudistusmenetelmä. 3 . 1 1 . 2 0 2 0 9
  10. 10. Valiolaisilla tiloilla arviolta 60 000 -70 000 ha turvepeltoa • Tarvitaan tarkempaa tietoa peltojen laadusta ja määrästä (OMAIHKA-hanke, Valion Carbo- laskuri) Miten vähentää tarvetta uuden turvepellon raivaukselle? • Satotasojen nosto, lannankäsittelyn mahdollisuudet, tilusjärjestelyt, politiikka, muita ideoita? Maalajien luokittelu – mikä on oikea tieto ja määritelmä? • Turvepeltojen tunnistaminen eri toimijoiden näkökulmasta; viljelijä, Valion Carbo-laskuri (raakamaidon elinkaarilaskenta), MMM, neuvonta, jne. • Ristiriidat eri tietolähteiden välillä; Eurofins- viljavuusnäytteet, lohkokortti, Maannostietokanta, erilaiset tutkimusmittaukset, jne. Tätä vertailua tehdään OMAIHKA- hankkeessa 3 . 1 1 . 2 0 2 0 1 0 KYSYMYKSIÄ & HAASTEITA
  11. 11. Elinkaarilaskennan tarpeet • Valio tekee maidon elinkaarilaskentaa tarkalla tasolla • Tiloille avattu uusi Valion Carbo® ympäristölaskuri (laskentamalli sertifioitu v. 2019, Carbon Trust 2019) • Tällä hetkellä turvepeltojen hiilidioksidipäästöt ja nurmen pysyvän hiilen sitominen ei mukana sertifioidussa hiilijalanjäljessä • Haluaisimme lisätä tulevaisuudessa nämä molemmat, mutta koska laskentataso on tarkka, haluaisimme käyttää mallia, jossa useampia muuttujia (turpeen paksuus, ikä, nurmenuudistustapa, vedenpinnan säätely) • Saatava näkymään päästövähennyskeinot, joilla raakamaidon hiilijalanjälki pienenee Maidontuotannon kannattavuus tulevaisuudessa - tämä on ratkaiseva kysymys! • Miten tilat voisivat vähentää turvepeltojen ilmastovaikutuksia heikentämättä yrityksensä kannattavuutta? • Millaisia ajatustapojen muutoksia tarvitaan? 3 . 1 1 . 2 0 2 0 1 1 KYSYMYKSIÄ & HAASTEITA
  12. 12. TAUSTAKALVOJA JUHALLE 3 . 1 1 . 2 0 2 0 1 2
  13. 13. 1 3 Pötsin ja lannan metaani Pellon typpioksi- duuli Nurmen hiilensidonta Orgaanisten maiden CO2- päästö Nykyinen LCA-laskenta Noin 1 kg CO2-ekv per maitokilo 0-taso Energian käytön CO2 Nykyisin ei huomioida: potentiaali arvioitu 600-800 kg/ka C  1800-2400 kg C02- ekv. Valioryhmässä 200 000-250 000 ha ”nielupeltoa”. Nykyisin ei huomioida: orgaanisten maiden ja runsasmultaisten maiden yhteenlaskettu osuus noin 15-25% pellosta, eivät nykytiedon mukaan nieluja. 40-45% 35-40% 10-15% MAIDON HIILIJALANJÄLJEN LASKENTAA KEHITETTÄVÄ EDELLEEN KOHTI HIILINEUTRAALIA MAITOA Nykyinen laskentamalli ei ota huomioon nurmen hiilensidontakykyä eikä myöskään orgaanisten maiden hiilidioksidipäästöjä. 3 . 1 1 . 2 0 2 0
  14. 14. • Turvepelto on suo tai suopohjainen metsä, joka on raivattu ja kuivattu pelloksi • turpeeseen on ajansaatossa varastoitunut paljon hiiltä, jota korkea pohjavesi säilöö • kun suo ojitetaan ja kuivataan pelloksi, turve eli orgaaninen aines alkaa hajota ja vapauttaa hiilidioksidia eli kasvihuonekaasua (KHK) • viljelytoimet, esimerkiksi maan muokkaus ja lannoitus, voimistavat turpeen hajoamista 1 4 TURVEPELTOHAASTE 3 . 1 1 . 2 0 2 0 Turvepeltojen viljelyllä on Suomessa pitkät perinteet ja ne ovat olleet vuosisatoja tärkeitä ruokaturvallemme – aihe on vaikea!
  15. 15. © Luonnonvarakeskus Maaperän KHK-päästöt turvemaan eri käyttömuodoissa Lähde: IPCC 2014 ja Suomen kasvihuonekaasuinventaarioraportti, joista kuvan piirtänyt Kristiina Regina, Luke -5 0 5 10 15 20 25 30 35 40 tonniaCO2ekvivalenttia/ha/vuosi CH4 N2O CO2 pv 30 cm pv 0-10 cm 3.11.202015
  16. 16. 1. Perehtymällä aiheeseen 2. Selvittämällä mahdolliset tutkimustarpeet ENNEN KUIN ALOITETAAN TUOTTAJIEN OHJEISTUS • Valion Turvepeltoseminaari 09/2019: mukana Suomen johtavat asiantuntijat, runsaasti tietoa ja rakentavaa keskustelua • Valion Turvepelto Hackathon 12/2019: ideakilpailussa mukana useita tiimejä (yliopistoja, oppilaitoksia, tutkimuslaitoksia, yrityksiä, jne.), esittivät ideoita ja käytännön pilotteja Valion tiloille turvepeltojen päästöjen vähentämiseksi 3 . 1 1 . 2 0 2 0 1 6 MITEN VALIO RATKOO TURVEPELTOHAASTETTA?
  17. 17. 3. Hanketoiminnalla ja yhteistyöllä • OMAIHKA-hanke v. 2020-2022 MAKERA-rahoitteinen Luken vetämä tutkimushanke Orgaanisten maiden ilmastovaikutusten hillintä nautakarjatiloilla https://www.luke.fi/projektit/omaihka/) Työpaketti 1 • Kartoitetaan valiolaisten tilojen turvepeltojen määrää ja laatua • Selvitetään (mitataan) nurmiviljelyssä olevien turvepeltojen kasvihuonekaasupäästöjä usealla eri pellolla (mukana tutkimusaloja + yksityisiä tiloja) ympärivuotisesti • Kehitteillä myös muita aihetta selventäviä hankkeita, mm. • eri nurmikasvilajien vaikutus turvepellon kasvihuonekaasupäästöihin • taloudellisia kannustimia heikkotuottoisten turvelohkojen poistamiseksi maitoketjusta • Maankäytön suunnittelua ohjaavan työkalun kehittäminen tilan peltojen ilmastovaikutusten minimoimiseksi (tulevaisuudessa linkki CARBO-ympäristölaskuriin) 3 . 1 1 . 2 0 2 0 1 7 MITEN VALIO RATKOO TURVEPELTOHAASTETTA?
  18. 18. MITEN TURVEPELTOJEN PÄÄSTÖJÄ VOIDAAN VÄHENTÄÄ? 3 . 1 1 . 2 0 2 0 1 8 Kuvan Lähde: Luonnonvarakeskus, tutkimusprofessori Kristiina Regina, hiiliviljelijäkoulutuksessa 17.5.2019
  19. 19. • Nurmea, ei yksivuotisia viljelykasveja, pitkä nurmikierto, korkeat satotasot • Nurmen uudistus minimoiden muokkaus ja maan paljas pinta • Ideoita nurmen uudistukseen: • Jos mahdollisuus säädellä pohjavedenpintaa (säätökaivot) -> vedenpintaa kannattaa nostaa aina kun se ei haittaa viljelyä • Muita ideoita? 3 . 1 1 . 2 0 2 0 1 9 VINKKEJÄ TURVEPELTOJEN VILJELYYN NURMI + RUISVEHNÄ 1. Viimeisenä nurmivuonna SR 1. sadonkorjuu kesäkuussa 2. Heti perään kyntö/kevyempi muokkaus 3. Kylvö nurmensiemen + ruisvehnä 4. Kesän lopulla kokoviljasäilörehun korjuu (hyviä satokokemuksia) 5. Pelto kasvipeitteisenä talven yli 6. Normaali nurmikierto jatkuu NURMI + RUIS 1. Viimeisenä nurmivuonna SR 1. ja 2. sadonkorjuu normaalisti 2. Kyntö/kevyempi muokkaus elokuun lopulla 3. Kylvö nurmensiemen + syysruis 4. Pelto kasvipeitteisenä talven yli 5. Kesäkuun alkupuolella hyvä SR-sato rukiista 6. 2. ja 3. SR sadot vähän ruista + nurmi vahvistuu 7. Normaali nurmikierto jatkuu
  20. 20. 2 0 ESIMERKIKSI NÄIN PELTOJEN KHK-PÄÄSTÖJÄ JA HIILENSIDONTAA VOIDAAN MITATA Kuvan lähde: http://climatechange.irri.org/projects/mitigation/eddy- covariance-flux-measurements-in-the-ecological-intensification- platform 3 . 1 1 . 2 0 2 0 Kuvan lähde: Tuuli Hakala, Qvidjan tila 2019

×