Successfully reported this slideshow.
We use your LinkedIn profile and activity data to personalize ads and to show you more relevant ads. You can change your ad preferences anytime.

Pienten hirvieläinten kannanhoidon kehittäminen - Mikael Wikström, Suomen riistakeskus

167 views

Published on

Riistapäivät 2018 esitys

Published in: Science
  • Be the first to comment

Pienten hirvieläinten kannanhoidon kehittäminen - Mikael Wikström, Suomen riistakeskus

  1. 1. Pienten hirvieläinten kannanhoidon kehittäminen Mikael Wikström Riistapäivät, Rovaniemi 18.1.2018 © M. Wikström
  2. 2. • Metsäkauriin ja valkohäntäpeuran merkitys riistaeläiminä • Olemassa oleva infra-rakenne kannanhoitoa varten • Mittareita eläinkantojen ominaisuuksille • Tietoa valikoivasta verotuksesta metsästäjille © Mikael Wikström / Suomen riistakeskus Sisältö © M. Wikström
  3. 3. © Mikael Wikström / Suomen riistakeskus Metsäkauriin merkitys riistaeläimenä • Saalis n. 8 000 2016 – 2017, keskimäärin 0,25 / 1 000 ha • Liha-määrä n. 100 000 kg 0 2,000 4,000 6,000 8,000 1990 1993 1996 1999 2002 2005 2008 2011 2014 Saalis / 1 000 ha 2016 – 2017 • Kannan koko mahdollisesti n. 50 000 talvella 2016, jos saaliin ja kannan suhde olisi sama kuin Uudellamaalla ja Varsinais-Suomessa maaliskuu- laskennan perusteella 1994 – 2016 Kauriita / 1 000 ha 2016
  4. 4. © Mikael Wikström / Suomen riistakeskus Valkohäntäpeuran merkitys riistaeläimenä Lähde: Kukko & Pusenius 2017 • Jäävän kannan koko 2016 oli noin 77 000  Noin 60 % kasvu kymmenessä vuodessa • Saalis yhteensä n. 32 000 peuraa kaudella 2016 – 2017, keskimäärin 3 peuraa tuhannelta hehtaarilta; noin 1 milj. kiloa lihaa, jonka laskennallinen arvo noin 8 milj. euroa. Saaliin laskennallinen kokonaisarvo noin 20 milj. euroa. • Haitatkin paikoitellen merkittäviä lähinnä liikenteessä ja erikoisviljelyksissä
  5. 5. Valkohäntäpeuran levinneisyysalue (jäävä kanta 2016): • noin 11 milj. ha (37 % Suomen maa-pinta-alasta) • yhteensä 188 riistanhoitoyhdistysten alueilla (64 %) • keskimäärin 5 – 10 peuraa tuhannella hehtaarilla © Mikael Wikström / Suomen riistakeskus Valkohäntäpeuran merkitys riistaeläimenä Aineisto: Luke 2017 © M. Wikström
  6. 6. © Mikael Wikström / Suomen riistakeskus Valkohäntäpeuran merkitys riistaeläimenä Aineisto: Luke 2017 Valkohäntäpeuran ydinalue, jolla 90 % peuroista: • noin 5 milj. ha (18 % Suomen maa-pinta-alasta) • yhteensä 104 riistanhoitoyhdistysten alueilla (35 %) • yli 3 ja keskimäärin 10 – 15 peuraa tuhannella hehtaarilla • saalis yhteensä n. 31 000 peuraa kaudella 2016 – 2017, keskimäärin 6 peuraa tuhannelta hehtaarilta (97 % Suomen saalismäärästä) Miksi kannassa on niin suuria tiheyseroja? Riippuu ainakin osittain siitä, että ei ole yhtä selkeitä tavoitteita kuin hirvikannan hoidossa…
  7. 7. Hirvitalousaluekokous 59 kpl (riistanhoitoyhdistysten edustajat) Alueellisen riista- neuvoston kokous 15 kpl (liikenteen, riistan, metsän ja maatalouden edustajat) Metsästysseurat ja seurueet n. 6 000 kpl (maanomistajat / metsästys- oikeuden vuokraajat) Asettaa tavoitteita hirvitalousalueiden: tiheydelle, sukupuoli- ja ikäjakaumalle kolmeksi vuodeksi kerrallaan Suunnittelee verotuksen hirvitalousalueelle, alueellisen riista- neuvoston tavoitteiden mukaan, vuodeksi kerrallaan Toteuttavat verotuksen hirvitalousalueen verotussuunnitelman mukaan (tavoitteiden mukaan). Jokaisen kauden jälkeen, riistaneuvosto seuraa tavoitteiden toteutumista © Mikael Wikström / Suomen riistakeskus Olemassa oleva infra-rakenne Hirven kannanhoitojärjestelmä Luonnonvarakeskus tekee kannanarvioinnit ja Riistakeskus myöntää pyyntiluvat
  8. 8. © Mikael Wikström / Suomen riistakeskus • Jotta olisi mahdollista saavuttaa asetettuja kannanhoitotavoitteita, ainakin n. 70 % peuroista tulee pysyä alueella koko ajan.  ”Peuratalousalueiden” pinta-alojen tulisi olla ainakin 50 000 – 250 000 ha • Hirven kannanhoitojärjestelmä ja hirvitalousalueet toimisivat hyvin myös peurojen kannanhoidolle, kunhan olisi toimivia mittareita peurakantojen ominaisuuksien mittaamiseksi… Olemassa oleva infra-rakenne Hirvitalousalueet Suomen ensimmäinen GPS-pannoitettu valkohäntäpeura Tenholassa 25.11.2008 • Valkohäntäpeuran vuosikotialue riippuu mm. kannan tiheydestä ja on usein 2 000 – 6 000 ha Suomessa. © M. Wikström
  9. 9. Pienten hirvieläinten kannanseurantamenetelmien kehittäminen käynnistetty: © Mikael Wikström / Suomen riistakeskus Mittareita eläinkantojen ominaisuuksille Tavoitteena dynaamisia kannanarviomalleja, joihin syötetään erityyppistä dataa ja joista saadaan HTA- ja RHY-kohtaisia tietoja, joilla voidaan seurata kantojen: • Tiheyttä (eläimiä / 1 000 ha) • Sukupuolijakaumaa (aikuisia naaraita / aikuinen uros) • Ikäjakaumaa ja tuottoa (vasoja / naaras ja vasoja / aikuinen)  Metsästäjät haluavat osallistua suunnitelmalliseen kannanseurantaan ja kannanhoitoon (kysely 28 000 Oma riista-käyttäjille, joista 45 % vastasi)  Datan keruuta varten testataan mm. riistakameroiden ja näköhavaintojen toimivuutta
  10. 10. Koe-alue Varsinais-Suomen Loimaalla © Mikael Wikström / Suomen riistakeskus Sininen = riistakamera (36) Punainen = uloste-koe-ala (25) Pinta-ala = n. 250 ha (koko ruutu n. 500 ha) , jossa kerätty: • Riistakamerakuvia 2016 ja 2017, yhteensä n. 30 000 kpl • Uloste-DNA:ta 2016 ja 2017, yhteensä n. 1 300 kpl • Havaintokortit neljällä metsästysseuralla kaudella 2017 – 2018 • + kolaritilastot Mittareita eläinkantojen ominaisuuksille
  11. 11. Toimenpiteet 2018  • Loimaalta saatuja tuloksia ja kokemuksia analysoidaan ja näiden tietojen pohjalta on mahdollista suunnitella seuraavaa siirtoa, esimerkiksi: © Mikael Wikström / Suomen riistakeskus  Kokeillaanko ennalta määrättyä riistakamera- verkostoa muuallakin Suomessa, vai lähdetäänkö siitä, että metsästäjät aina haluavat pitää kameroitaan samoilla paikoillaan (nuolukivillä ja ruokintapaikoilla)?  Kokeillaanko näköhavaintojen kirjaamista samalla periaatteella kuin 2017 muuallakin, vai millaisia muutoksia tarvitaan? (Osa toimenpiteistä riippuu Oma riistan kehittämisestä.) Mittareita eläinkantojen ominaisuuksille © M. Wikström
  12. 12. • Jokainen metsästäjä vaikuttaa kannanhoidon onnistumiseen. Siksi on tärkeää, että jokaisella metsästäjällä on tietoa siitä, millä tavalla hän metsästystilanteessa vaikuttaa paikalliseen hirvieläinkantaan. Kannan rakenne on yhtä tärkeä kuin sen tiheys. © Mikael Wikström / Suomen riistakeskus Tietoa valikoivasta verotuksesta metsästäjille • Hankkeessa tuotetaan koulutusmateriaalia hirvieläinten biologiasta, valikoivasta verotuksesta, jne. • Löytyy Suomen riistakeskuksen koulutusportaalista: https://koulutus.riista.fi/kurssit/
  13. 13. © Mikael Wikström / Suomen riistakeskus Tietoa valikoivasta verotuksesta metsästäjille Miten tunnistetaan elävien eläinten ikäryhmiä ja miten tarkistetaan ikä hampaista? ”Vyötärö” hieman kapeampi kuin rintakehä Takaosa näyttää vähän korkeammalta kuin etuosa (takajalat näyttävät turhan pitkiltä) Alkusyksyllä kaulan kiinnitys rintakehään selvästi erotettavissa Keskikokoiset sarvet ”Vyötärö” yhtä korkea kuin rintakehä (neliömäisen näköinen keho) Takaosa samalla korkeudella kuin etuosa (takajalat näyttävät sopivan pituisilta) Kaulan kiinnitys rintakehään niin matala, että koko etuosa näyttä kuuluvan yhteen. ½ v. 1½ v. 1½ v. 1½ v. n. 13½ v. n. 6½ v. n. 3½ v. Isokokoiset sarvet 2½ - 3½ v. ≥ 4½ v. Hampaiden vaihtumisesta ja kulumisesta voidaan vielä tarkistaa mihin ikäryhmään kaadetut eläimet kuuluvat: © M. Wikström © M. Wikström © MW
  14. 14. © Mikael Wikström / Suomen riistakeskus Yhteistyötahot • Maa- ja metsätalousministeriö, hankkeen rahoittaminen • Luonnonvarakeskus, dynaamiset kannanarviomallit ja näköhavaintomenetelmä; Tuomas Kukko ja Jyrki Pusenius • Turun yliopisto, riistakameramenetelmä; Jon Brommer ja Jenni Poutanen • Suomen metsästäjäliitto, riistakameroiden rahoittaminen • Metsästysseuroja, näköhavaintojen kirjaaminen ja kameroiden asettaminen • Suomen riistakeskus, vastuu hankkeesta, metsästäjäkysely ja koulutusmateriaalit (kehityshankkeen työryhmä ja hirvieläinten verotustiimin jäsenet); Jörgen Hermansson, Ville Hokkanen, Antti Impola, Jani Körhämö, Eerojuhani Laine, Mikael Luoma, Jarkko Nurmi, Antti Siira, Janne-Pekka Surakka ja Mikael Wikström
  15. 15. • Pienten hirvieläinten kannat kasvavat paikoitellen turhan nopeasti. Suunnitelmallisen kannanhoidon tarve kasvaa. © Mikael Wikström / Suomen riistakeskus Yhteenveto • Olemassa oleva hirven kannanhoitojärjestelmä hirvitalousalueineen sopisi hyvin myös valkohäntäpeuralle. • Pienten hirvieläinten kantojen seuraamiseksi tarvitaan samat mittarit, kuin hirvelläkin on. • Metsästäjät ovat kiinnostuneita osallistumaan pienten hirvieläinten kannanseurantaan ja suunnitelmalliseen kannanhoitoon. • Kannanhoidon onnistuminen riippuu jokaisesta metsästäjästä. Jokaisen metsästäjän on tiedettävä millä tavalla hän valinnoillaan vaikuttaa kantaan. • Nykyinen pyyntilupajärjestelmä ja metsästysseurarakenne ovat edellytyksiä suunnitelmalliselle valkohäntäpeuran kannanhoidolle. • Jos saadaan kaikki palat paikoilleen, olisi mahdollista sisällyttää peuran hirven kannanhoitojärjestelmään muutaman vuoden sisällä.
  16. 16. © Mikael Wikström / Suomen riistakeskus Kiitos! © M. Wikström

×