Successfully reported this slideshow.

Nurmikasvuston lopettamisen ajankohdan vaikutus turvepellon kasvihuonekaasupäästöihin - Sanna Saarnio, Luke

0

Share

Loading in …3
×
1 of 16
1 of 16

Nurmikasvuston lopettamisen ajankohdan vaikutus turvepellon kasvihuonekaasupäästöihin - Sanna Saarnio, Luke

0

Share

Download to read offline

Turvepellot, ilmasto ja maaperä –miten vähentää muokkausta käytännössä? -webinaari 23.3.2021

Turvepellot, ilmasto ja maaperä –miten vähentää muokkausta käytännössä? -webinaari 23.3.2021

More Related Content

More from Natural Resources Institute Finland (Luke) / Luonnonvarakeskus (Luke)

Related Books

Free with a 14 day trial from Scribd

See all

Related Audiobooks

Free with a 14 day trial from Scribd

See all

Nurmikasvuston lopettamisen ajankohdan vaikutus turvepellon kasvihuonekaasupäästöihin - Sanna Saarnio, Luke

  1. 1. 1 Nurmikasvuston lopettamisen ajankohdan vaikutus turvepellon kasvihuonekaasupäästöihin Maaliskuun lopun RATU-webinaari Sanna Saarnio Orgaanisten maiden ilmastopäästöjen hillintä nautakarjatiloilla –hanke 30.3.2021
  2. 2. 2 Turvepellot ovat kasvihuonekaasujen päästölähde: -yhteyttäminen (yhteyttämissäteily, vihreä kasvillisuus) -hengittäminen (lämpötila, kosteus, kasvillisuus) →CO2-tase -metaanin hapetus (hapekkuus, CH4:n saatavuus) -metaanin muodostuminen (hapettomuus, yksinkertaiset C- yhdisteet) →CH4-tase -muut hiilivuot (lanta, sadonkorjuu, maanparannusaineet) ➔C-tase -org.aines(N)→ammonifikaatio(NH4)→nitrifikaatio(NO3) →denitrifikaatio(N2) – sivutuotteena N2O-päästö (hapen saatavuus, N-yhdisteiden saatavuus, org.C:n saatavuus) ➔khk-tase Miten kasvittoman ajan pituus vaikuttaa nurmella?
  3. 3. 3 Kohde I -vanha nurmi, josta korjattu säilörehua useita kertoja kesässä -osa kynnetty 8.10.2020, kylvö keväällä 2021 -osa uudistetaan kesällä 2021
  4. 4. 4 Kohde II -vanha nurmi: osalla alasta korjattu 2 satoa ja kynnetty syksyllä; osalla alasta kasvusto tapettu glyfosaatilla+ lautasmuokkaus+ heinän kylvö suojaviljaan+ kokoviljakorjuu
  5. 5. 5 Miten nurmen uusinta voisi vaikuttaa metaanivuohon? -metaanin hapetus (hapekkuus, CH4:n saatavuus) -metaanin muodostuminen (hapettomuus, yksinkertaiset C-yhdisteet) -vanhan kasvuston jäänteet → lisää kariketta hajottajille → ei merkitystä -muokkaus kuohkeuttaa → hapekkaampaa → lisää hapetusta -kasviton jakso → ei merkitystä -kylvölannoitus → ei merkitystä? 30.3.2021
  6. 6. 6 Kohde I, metaani 30.3.2021 mg CH 4 m -2 h -1 -0,2 -0,1 0,0 0,1 0,2 kesä 2021 uusinta syksy 2020 uusinta Vesitaso, cm -100 -80 -60 -40 -20 0 touko heinä syys marras tammi
  7. 7. 7 Kohde II, metaani 30.3.2021 mg CH 4 m -2 h -1 -0,2 -0,1 0,0 0,1 0,2 kesä 2020 uusinta syksy 2020 uusinta Vesitaso, cm -100 -80 -60 -40 -20 0 kesäkuu elokuu lokakuu joulukuu helmikuu
  8. 8. 8 Miten nurmen uusinta voisi vaikuttaa hiilidioksidivuohon? -yhteyttäminen (yhteyttämissäteily, vihreä kasvillisuus, CO2:n saatavuus, lämpötila, veden saatavuus, ravinteiden saatavuus) -hengittäminen (lämpötila, kosteus, kasvillisuus, karikkeen määrä, ravinteiden määrä) -vanhan kasvuston tappaminen → yhteyttäminen loppuu -vanhan kasvuston jäänteet → lisää kariketta hajottajille → lisää hengitystä -muokkaus kuohkeuttaa → hapekkaampaa → lisää hengitystä -kasviton jakso → ei yhteyttämistä, vain hengitystä -kylvölannoitus → lisää kasvua = yhteyttämistä, lisää hengitystä? 30.3.2021
  9. 9. 9 Kohde I, ekosysteemi- hengitys 30.3.2021 mg CO 2 m -2 h -1 0 500 1000 1500 2000 2500 3000 kesä 2021 uusinta syksy 2020 uusinta Lämpötila, C -20 -10 0 10 20 30 touko heinä syys marras tammi
  10. 10. 10 mg CO 2 m -2 h -1 0 500 1000 1500 2000 2500 kesä 2020 uusinta syksy 2020 uusinta Lämpötila, C -10 0 10 20 30 40 kesäkuu elokuu lokakuu joulukuu helmikuu Kohde II, ekosysteemi- hengitys 30.3.2021
  11. 11. 11 Miten nurmen uusinnan ajankohta voisi vaikuttaa dityppioksidivuohon? -org.aines(N)→ammonifikaatio(NH4)→nitrifikaatio(NO3) →denitrifikaatio(N2) – sivutuotteena N2O-päästö (hapen saatavuus, N- yhdisteiden saatavuus, org.C:n saatavuus, lämpötila) -vanhan kasvuston jäänteet → lisää kariketta (C ja N) hajottajille →lisää N2O -muokkaus kuohkeuttaa → hapekkaampaa →? -kasviton jakso →lisää N2O -(kylvö)lannoitus → lisää N2O 30.3.2021
  12. 12. 12 Vesitaso, cm -100 -80 -60 -40 -20 0 touko heinä syys marras tammi µg N 2 O m -2 h -1 0 500 1000 1500 2000 kesä 2021 uusinta syksy 2020 uusinta Kohde I, dityppioksidi 30.3.2021
  13. 13. 13 Kohde II, dityppioksidi 30.3.2021 µg N 2 O m -2 h -1 0 5000 10000 15000 20000 25000 30000 kesä 2020 uusinta syksy 2020 uusinta Vesitaso, cm -100 -80 -60 -40 -20 0 kesäkuu elokuu lokakuu joulukuu helmikuu
  14. 14. 14 Kohde II, dityppioksidi 30.3.2021 µg N 2 O m -2 h -1 0 500 1000 1500 2000 kesä 2020 uusinta syksy 2020 uusinta Vesitaso, cm -100 -80 -60 -40 -20 0 kesäkuu elokuu lokakuu joulukuu helmikuu
  15. 15. 15 Muistettavaa! -alustavien havaintojen perusteella: -CH4: syysmuokkaus lisäsi hapetusta, kesämuokkaus ei -ekosysteemihengitys: syyskyntö lisäsi maahengitystä talvella, glyfosaatti pienensi kesällä → tarvitaan tasemittauksia, maahengitysmittauksia, glyfosaatti→ kasvit-mikrobit-vuorovaikutus -N2O: kasvuston tappaminen ja muokkaus maahan lisäsi syksyllä sekä kesällä (järisyttävästi!) -vuotuinen khk-tase = ???? -Tutkimukset ovat vasta alkuvaiheessa eli muutaman vuoden päästä tiedetään paremmin!! - 30.3.2021
  16. 16. Kiitos!

×