1.
1
Nurmikasvuston lopettamisen
ajankohdan vaikutus turvepellon
kasvihuonekaasupäästöihin
Maaliskuun lopun RATU-webinaari
Sanna Saarnio
Orgaanisten maiden ilmastopäästöjen hillintä nautakarjatiloilla –hanke
30.3.2021

2.
2
Turvepellot ovat kasvihuonekaasujen
päästölähde:
-yhteyttäminen (yhteyttämissäteily, vihreä kasvillisuus)
-hengittäminen (lämpötila, kosteus, kasvillisuus)
→CO2-tase
-metaanin hapetus (hapekkuus, CH4:n saatavuus)
-metaanin muodostuminen (hapettomuus, yksinkertaiset C-
yhdisteet)
→CH4-tase
-muut hiilivuot (lanta, sadonkorjuu, maanparannusaineet)
➔C-tase
-org.aines(N)→ammonifikaatio(NH4)→nitrifikaatio(NO3)
→denitrifikaatio(N2) – sivutuotteena N2O-päästö (hapen
saatavuus, N-yhdisteiden saatavuus, org.C:n saatavuus)
➔khk-tase
Miten
kasvittoman
ajan pituus
vaikuttaa
nurmella?

3.
3
Kohde I
-vanha nurmi, josta
korjattu säilörehua
useita kertoja
kesässä
-osa kynnetty
8.10.2020, kylvö
keväällä 2021
-osa uudistetaan
kesällä 2021

4.
4
Kohde II
-vanha nurmi: osalla alasta korjattu 2 satoa ja kynnetty syksyllä; osalla alasta
kasvusto tapettu glyfosaatilla+ lautasmuokkaus+ heinän kylvö
suojaviljaan+ kokoviljakorjuu

5.
5
Miten nurmen uusinta voisi vaikuttaa metaanivuohon?
-metaanin hapetus (hapekkuus, CH4:n saatavuus)
-metaanin muodostuminen (hapettomuus, yksinkertaiset C-yhdisteet)
-vanhan kasvuston jäänteet → lisää kariketta hajottajille → ei merkitystä
-muokkaus kuohkeuttaa → hapekkaampaa → lisää hapetusta
-kasviton jakso → ei merkitystä
-kylvölannoitus → ei merkitystä?
30.3.2021

6.
6
Kohde I,
metaani
30.3.2021
mg
CH
4
m
-2
h
-1
-0,2
-0,1
0,0
0,1
0,2
kesä 2021 uusinta
syksy 2020 uusinta
Vesitaso,
cm
-100
-80
-60
-40
-20
0
touko heinä syys marras tammi

7.
7
Kohde II,
metaani
30.3.2021
mg
CH
4
m
-2
h
-1
-0,2
-0,1
0,0
0,1
0,2
kesä 2020 uusinta
syksy 2020 uusinta
Vesitaso,
cm
-100
-80
-60
-40
-20
0
kesäkuu elokuu lokakuu joulukuu helmikuu

8.
8
Miten nurmen uusinta voisi vaikuttaa
hiilidioksidivuohon?
-yhteyttäminen (yhteyttämissäteily, vihreä kasvillisuus, CO2:n saatavuus,
lämpötila, veden saatavuus, ravinteiden saatavuus)
-hengittäminen (lämpötila, kosteus, kasvillisuus, karikkeen määrä,
ravinteiden määrä)
-vanhan kasvuston tappaminen → yhteyttäminen loppuu
-vanhan kasvuston jäänteet → lisää kariketta hajottajille → lisää hengitystä
-muokkaus kuohkeuttaa → hapekkaampaa → lisää hengitystä
-kasviton jakso → ei yhteyttämistä, vain hengitystä
-kylvölannoitus → lisää kasvua = yhteyttämistä, lisää hengitystä?
30.3.2021

9.
9
Kohde I,
ekosysteemi-
hengitys
30.3.2021
mg
CO
2
m
-2
h
-1 0
500
1000
1500
2000
2500
3000
kesä 2021 uusinta
syksy 2020 uusinta
Lämpötila,
C
-20
-10
0
10
20
30
touko heinä syys marras tammi

10.
10
mg
CO
2
m
-2
h
-1
0
500
1000
1500
2000
2500
kesä 2020 uusinta
syksy 2020 uusinta
Lämpötila,
C
-10
0
10
20
30
40
kesäkuu elokuu lokakuu joulukuu helmikuu
Kohde II,
ekosysteemi-
hengitys
30.3.2021

11.
11
Miten nurmen uusinnan ajankohta voisi vaikuttaa
dityppioksidivuohon?
-org.aines(N)→ammonifikaatio(NH4)→nitrifikaatio(NO3)
→denitrifikaatio(N2) – sivutuotteena N2O-päästö (hapen saatavuus, N-
yhdisteiden saatavuus, org.C:n saatavuus, lämpötila)
-vanhan kasvuston jäänteet → lisää kariketta (C ja N) hajottajille →lisää N2O
-muokkaus kuohkeuttaa → hapekkaampaa →?
-kasviton jakso →lisää N2O
-(kylvö)lannoitus → lisää N2O
30.3.2021

12.
12
Vesitaso,
cm
-100
-80
-60
-40
-20
0
touko heinä syys marras tammi
µg
N
2
O
m
-2
h
-1
0
500
1000
1500
2000
kesä 2021 uusinta
syksy 2020 uusinta
Kohde I,
dityppioksidi
30.3.2021

13.
13
Kohde II,
dityppioksidi
30.3.2021
µg
N
2
O
m
-2
h
-1
0
5000
10000
15000
20000
25000
30000
kesä 2020 uusinta
syksy 2020 uusinta
Vesitaso,
cm
-100
-80
-60
-40
-20
0
kesäkuu elokuu lokakuu joulukuu helmikuu

14.
14
Kohde II,
dityppioksidi
30.3.2021
µg
N
2
O
m
-2
h
-1
0
500
1000
1500
2000
kesä 2020 uusinta
syksy 2020 uusinta
Vesitaso,
cm
-100
-80
-60
-40
-20
0
kesäkuu elokuu lokakuu joulukuu helmikuu

15.
15
Muistettavaa!
-alustavien havaintojen perusteella:
-CH4: syysmuokkaus lisäsi hapetusta, kesämuokkaus ei
-ekosysteemihengitys: syyskyntö lisäsi maahengitystä talvella,
glyfosaatti pienensi kesällä → tarvitaan tasemittauksia,
maahengitysmittauksia, glyfosaatti→ kasvit-mikrobit-vuorovaikutus
-N2O: kasvuston tappaminen ja muokkaus maahan lisäsi
syksyllä sekä kesällä (järisyttävästi!)
-vuotuinen khk-tase = ????
-Tutkimukset ovat vasta alkuvaiheessa eli muutaman vuoden päästä
tiedetään paremmin!!
- 30.3.2021

16.
Kiitos!