1.
© Natural Resources Institute Finland
Hanna Kekkonen
Luonnonvarakeskus
Maatalouden ilmastopäivä
13.2.2020 Kälviä
Miten viljelen turvemaita
ilmastoviisaasti?
13.2.2020

2.
© Natural Resources Institute Finland2
Maatalouden päästöt
Lähteet: https://www.stat.fi/static/media/uploads/fi_nir_eu_draft_2018_2020-01-15.pdf
Kasvihuonekaasupäästöt maataloussektorilla vuonna 2018
Kasvihuonekaasupäästöjen %osuudet eri
sektoreilla vuonna 2018
Kokonaispäästöt (pl. LULUCF): 56,4 Mt CO2e
Maatalouden osuus: 6,5 Mt CO2e
josta N2O päästöt orgaanisilta
mailta n.1,5 Mt CO2e

3.
© Natural Resources Institute Finland3
+ LULUCF
• Maataloussektorilla ilmoitetaan orgaanisten maiden N2O päästöt, mutta
tämän lisäksi orgaanisilta mailta syntyy merkittävä määrä CO2 päästöjä
 ilmoitetaan LULUCF sektorilla
Lähteet: https://www.stat.fi/static/media/uploads/fi_nir_eu_draft_2018_2020-01-15.pdf
v. 2018 päästöt 6,3 Mt CO2e
orgaanisilta mailta
+ N2O 1,5 Mt CO2e
päästöt
maataloussektorilta
= yht. 7,8 Mt CO2 e
päästökuorma orgaanisten
maiden viljelystä

4.
© Natural Resources Institute Finland4
Viljeltyjen turvemaiden alakehitys
0
50 000
100 000
150 000
200 000
250 000
300 000
Viljeltyjen turvemaiden
kokonaisala
0
500
1 000
1 500
2 000
2 500
2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 2017 2018
Akselinotsikko
Uusia turvemaita 2010 luvulla
Lähde: http://www.stat.fi/static/media/uploads/fi_nir_eu_draft_2018_2020-01-15.pdf

5.
© Luonnonvarakeskus
Viljellyt turvemaat Suomessa
5 13.2.2020
0
5
10
15
20
25
30
35
0
50000
100000
150000
200000
250000
300000
350000
Kokonaisviljelyala (ha) Turvemaita (ha) Turvemaiden % osuus viljelyalasta
Kuvan tiedot:
peltolohkorekisteri &
maannostietokanta
Turvemaita n. 10%
kokonaisviljelypinta-
alasta
Merkitys elinkeinolle
suurempi pohjoisessa

6.
© Luonnonvarakeskus
Miksi turvemailta tulee enemmän päästöjä kuin
kivennäismailta?
• Turvemaihin on ajansaatossa varastoitunut merkittävä
määrä hiiltä ja typpeä jota korkea pohjavesitaso ”säilöö”
• Turve on kuin suolakurkkupurkki: kun poistat nesteen,
orgaaninen materia alkaa hajota (tai suolakurkkujen
tapauksessa mädäntyä) pois  hajoamistuotteet 
päästöt (CO2 ja N2O)
• Viljelytoimet voimistavat turpeen hajotusta:
6 13.2.2020
Viljelytoimet
Mikrobitoiminnan
kiihtyminen
Vaikutukset
ympäristöön
Päästöt
ilmaan ja
vesistöön
Ojitus
Kalkitus
Muokkaus
Hajotus
Kuva: Hanna Kekkonen, Luke

7.
© Natural Resources Institute Finland7
Viljelykasvilla on merkitystä
-5
0
5
10
15
20
25
30
35
40
Yksivuotinen Nurmi Nurmi, korkea
vesipinta
Hylätty pelto Metsitys Ennallistettu
tonniaCO2ekvivalenttia/ha/vuosi
CH4
N2O
CO2
(Alle 20v)

8.
© Natural Resources Institute Finland8
Turvemaiden ilmastoviisaat viljelytavat?
Ennaltaehkäisevät
toimet
• Tilusjärjestelyt
• Raivauksen
välttäminen
Aktiivisesti
vähentävät toimet
• Ennallistaminen
• Kosteikkoviljely
• Metsitys
Aktiivinen päästöjen
hillintä viljelyyn
jäävillä pelloilla
• Ympärivuotinen
kasvipeitteisyys
• Muokkauksen
vähentäminen
• Pohjaveden pinnan
nosto (säätösalaojitus
altakasteluna)
Paksut turvemaat
Ohuet turvemaat
Turvekerroksen paksuus
määrittää toimenpiteiden
pitkäkestoisuuden
Ohuet turvemaat

9.
© Natural Resources Institute Finland9
Ennaltaehkäisevät toimet
• Paras tapa välttää päästöjä on välttää pellon raivaamista
turvemaille
• Keinoja:
– Pellon vuokraaminen/osto (ei aina mahdollista)
– Tilusjärjestelyt
– Tarvittavat raivaukset keskitetään suunnitelmallisesti kivennäismaille
• Aina raivauksia ei voi välttää  pelto mahdollisimman tuottavaksi,
jolloin tuotekohtainen päästötaakka mahdollisimman pieni

10.
© Natural Resources Institute Finland10
Aktiiviset vähennystoimet
• Erityisesti heikkotuottoisille, esimerkiksi pitkään
luonnonhoitopeltona olleille pelloille
• Jos uudelleenojitus tai maanparannuskeinot eivät varmuudella
saata peltoa tuottavaan kuntoon
• Jos satoa ei korjata, ei pellon tuottama vuotuinen päästökuorma
allokoidu millekään hyödykkeelle
• Keinoja esim.:
– ennallistaminen
– metsittäminen (ensisijaisesti ohuet turvemaat)
– kosteikkoviljely

11.
© Natural Resources Institute Finland11
Aktiiviset hillintätoimet
• Turvepellot, joiden kasvukunto ja sadontuotto on hyvä ja ovat
aktiivisessa viljelyssä
• Pyritään hillitsemään päästöjä erilaisin viljelymenetelmin
• Keinoja:
– Kasvipeitteisyyden ja monivuotisten kasvien suosiminen turvemailla
• Paljaalta maalta tulee suurimmat hävikit
• Nurmilla on suotuisat vaikutukset maaperän hiilivarastoihin:
kasvipeitteisyys, vähäinen muokkaustarve
– Muokkauksen vähentäminen
– Paljaan maan kauden ajan minimoiminen
– Pohjaveden pinnan säätely säätösalaojituksella altakasteluna
• Nurmilla parhaat mahdollisuudet pitää pohjavesi korkealla
kantavuuden kärsimättä
• Osittainenkin nosto kannattaa ja hidastaa turpeen hajoamista

12.
© Natural Resources Institute Finland12
Päästövähennysten tavoitteleminen tilatasolla?
• Vaatii tietoista pellonkäytön suunnittelua koko tilan tasolla
• Pyrkimyksenä pitää tuotostaso, taloudellinen tulos sekä päästöt
balanssissa
• Peltolohkojen viljelykierto suunnitellaan päästötavoitteiden
(turvemaiden) ehdoilla:
– Siirretään yksivuotiset kasvit kivennäismaille, tarpeelliset monivuotiset
kasvit turvemaille
– Kompensoidaan mahdolliset muutokset tuotostasossa panostamalla
viljelyyn: lannoitukset, perusparannus, viljelykierto
– Kasvitiloilla jotka eivät kykene hyödyntämään rehukasveja esim.
yhteistyötä nurmirehuja hyödyntävien tilojen kanssa
– Pitkäkestoiset ratkaisut vajaatuottoisille, liian märille/heikkotuottoisille
pelloille  luopuminen märän/heikkotuottoisen pellon viljelystä
tukioikeutetuilla pelloilla voi johtaa tukien menetykseen  voi
vastaavasti säästää uudelleenojituksen, perusparannuksen tai
toistuvien hoitotoimien kustannus- ja aikaresurssit

13.
© Natural Resources Institute Finland13
Turvemaiden ilmastoviisaat viljelytavat tiekartta –
turvemaiden jaottelu turvekerroksen paksuuden ja
viljelyintensiteetin mukaan
Lähde: https://doi.org/10.1080/17583004.2018.1557990
• Jos kaikki viljelyssä olevat
turvepellot saataisiin
viljelyintensiteetin ja
turvekerroksen paksuuden
mukaan edellä mainittujen
toimenpiteiden alle,
päästösäästöjä syntyisi
4,6 Mt CO2e
(2018 päästöt turvemailta 7,8 Mt CO2e, dia 3)
Yhteensä
242 000 ha
Pohjoinen
(153 000 ha)
Paksuturpeinen laajaperäinen
(13 000 ha)
Ennallistaminen/kosteikkovilj
ely
Paksuturpeinen intensiivinen
( 78 000 ha)
Jatketaan viljelyä, mutta
hidastetaan turpeen
hajoamista
Ohutturpeinen laajaperäinen
(6 000 ha)
Metsitys
Ohutturpeinen intensiivinen
(56 000 ha)
Jatketaan viljelyä, mutta
hidastetaan turpeen
hajoamista
Etelä
(89 000 ha)
Paksuturpeinen
laajaperäinen
( 10 000 ha )
Ennallistaminen/kosteikko
viljely
Paksuturpeinen intensiivinen
( 53 000 ha)
Siirretään viljelyä
vähitellen kivennäismaille
Ohutturpeinen laajaperäinen
(3 000 ha)
Metsitys
Ohutturpeinen intensiivinen
(23 000 ha)
Jatketaan viljelyä, mutta
hidastetaan turpeen
hajoamista

14.
© Natural Resources Institute Finland14
Think Map tilatasolla:
Turvepeltoja
viljelyksessä?
Kyllä
Ei
Suunnittelemassa
turvepeltojen
raivauksia?
KylläEi
Voisiko raivauksilta
välttyä kannattavasti
tilusjärjestelyin, pellon
vuokrauksella
ostamalla tai
raivaamalla
kivennäismaata?
Kyllä
Ei
Pidän uudet turvemaat
mahdollisimman
tuottavina
Pitkäaikaisia
luonnonhoitopeltoja/
huonokuntoisia
lohkoja?
Yksivuotisilla
viljelykasveilla?
Kannattaako
uudelleenojitus tai
muu
kunnostaminen?
KylläEi
Kyllä
Ei
Ei
Kyllä
Voinko siirtää
yksivuotiset kasvit
kivennäismaille ja viljellä
turvemailla monivuotisia?
Kyllä Ei
Suositus: Metsitys,
ennallistaminen,
vaihto
tilusjärjestelyin tai
kosteikkoviljely
Voinko tilusjärjestelyin,
vuokraamalla tai muilla
järjestelyillä siirtää
turvepellot monivuotisille
kasveille?
KylläEi
Suositus:
päästöjen hillintä muokkausta ja
paljaan maan kautta
vähentämällä, mahdollinen
pohjaveden pinnan nosto,
lohkojen pitäminen
mahdollisimman tuottavina

15.
© Natural Resources Institute Finland15
Linkkivinkkejä ja tulevia tapahtumia:
• Tutkittua tietoa hiilensidonnasta:
– Hiiliopas:
• https://carbonaction.org/wp-content/uploads/2020/01/BSAG-
hiiliopas-1.-painos-2020.pdf
• Tulevia tapahtumia:
– 14-15.4.2020 Kainuu, kaksipäiväinen tilaisuus maatalouden
ilmastoasioista
• Hankkeita:
– SOMPA, OMAIHKA

16.
© Natural Resources Institute Finland16
”Suuri uhka on ilmastonmuutos, korjataanko se?
Työkaluja on,
mutta onko niiden käyttäjiä?”
- Sauli Niinistö, 1.1.2020

17.
Thank you!