Successfully reported this slideshow.
We use your LinkedIn profile and activity data to personalize ads and to show you more relevant ads. You can change your ad preferences anytime.

Markkinat ja tuotteet tulevaisuudessa proteiinien näkökulmasta

197 views

Published on

Antti Isokankaan esitelmä ScenoProt-hankkeen Mitä syömme 2030-seminaarissa 25.1.2017.

Published in: Food
  • Be the first to comment

  • Be the first to like this

Markkinat ja tuotteet tulevaisuudessa proteiinien näkökulmasta

  1. 1. Markkinat ja tuotteet tulevaisuudessa proteiinien näkökulmasta Mitä syömme 2030 -seminaari, Messukeskus, Helsinki, 25.1.2017 Antti Isokangas, Makery Oy antti.isokangas@makery.fi
  2. 2. • Ymmärtää suomalaisen ja eurooppalaisen kulutuskäyttäytymisen suuntauksia ruoan, ja erityisesti proteiinin suhteen • Tunnistaa kuluttajanäkökulmasta helpoimmin lähestyttäviä vaihtoehtoisia proteiinin lähteitä • Tuottaa tietoa edellämainituista hankkeen käyttöön, sekä erilaisille sidosryhmille. • Tarkastella markkinatilanteen muutosta Euroopan tasolla ja globaalisti, sekä selvitää eri kohdemarkknoiden vientipotentiaalia Tavoitteet – WP6 26-Jan-172
  3. 3. Tähän mennessä tehtyä 26-Jan-173 Ensivaiheessa tutkimuksia on kohdennettu tarkastelemaan yleisesti asenteita ruokailutottumuksiin, ruokavalioon ja sen muuttamiseen, sekä proteiiniin ja sen erilaisiin lähteisiin. Tätä on selvitetty vuodeen 2016 aikana seuraavin toimenpitein: • 7 fokusryhmäkeskustelua 3/2016 ja 6/2016 • lähtökohtana aiempi tutkimus ja hankkeen tavoitteet • tavoitteena tunnistaa/varmistaa koko tutkimushankkeen kannalta keskeiset teemat • 1 online- kysely neljässä maassa • Suomi, Ruotsi, Saksa, UK • n=2015 (n. 500 /maa) • kansallisesti edustavat otokset • Markkinaselvitys 9 maassa
  4. 4. • 7 fokusryhmäkeskustelua – 3 ryhmää eri asteisia kasvissyöjiä, 4 ryhmää sekasyöjiä – N=50, miehiä ja naisia iältään 21-63 v. – Lähtökohtaisesti ruokavaliosta ja sen terveellisyydestä ainakin jossain määrin kiinnostuneita • Teemat – Nykyinen ruokavalio: Mitä ja miksi? – Suhde proteiiniin: Mielikuvat, keskeisimmät lähteet ruokavaliossa – Kasviproteiinit ajatuksena, lähteiden tunnettuus, ”hyväksyttävyys”, nykyinen asema ruokavaliossa, käyttötilanteet – Käyttöön/käyttämättömyyteen vaikuttavat tekijät? – Viestintä ja kokeilemaan rohkaiseminen • Kiinnostavat / ei-kiinnostavat ulottuvuudet • Ostokiinnostus ja -käyttäytyminen – Hyönteiset ja niiden hyväksyttävyys – Keinoliha – ymmärrettävyys, hyväksyttävyys, kiinnostus Ryhmähaastatteluista 26-Jan-174
  5. 5. • Sekaruokailijoiden joukossa eläinperäiset lähteet luonnollisesti yleisimpiä, mutta myös kasviperäiset lähteet ovat kohtalaisen tunnettuja. • Spontaanisti (ilman auttamista) tunnetaan soija ja muut palkokasvit, muiden kohdalla tarvittiin osin auttamista • Kasvissyöjäryhmissä edellä mainittujen lisäksi seitan, quorn, sienet tulivat spontaanisti mainittuina • Erikseen keskusteltiin seuraavista kasveista: – Härkäpapu, kvinoa, (sini)lupiini, herneet, tattari, rypsi, pellava, hamppu – Kaikki kasvit tuttuja, mutta proteiinipitoisuudesta erityisesti sekasyöjien keskuudessa ei olla kovinkaan tietoisia. Kasvissyöjillä yleisesti enemmän tietoa kuin sekasyöjillä Löydöksistä 26-Jan-175
  6. 6. • Kaikissa ryhmissä oltiin yhtä mieltä siitä, että eläinperäisen proteiinin vähentämisestä ei ainakaan ole haittaa ja mikäli tuotelaatu, hinta ja saatavuus ovat riittävän hyvällä tasolla, ovat sekasyöjätkin kiinnostuneet eläinperäisen proteiinin korvaamisesta kasviksilla • Kotimaisista vaihtoehdoista tietoa oli melko vähän kaikissa ryhmissä. • Ylipäätään tiedon lisääminen ja kuluttajan ”opettaminen” nähdään välttämättöminä tekijöinä uusien proteiinilähteiden omaksumisessa. • Tarkemmin käyttäytymisen ajureista ja esteistä jäljempänä Löydöksistä 26-Jan-176
  7. 7. • Ajallisesti haastattelut osuivat otollisesti; Kasviproteiinibuumi oli kovassa nosteessa mediassa, joten kiinnostusta ja siten keskustelua oli paljon. • Kenties osittain edellisestä johtuen uskottiin, että tulevaisuudessa tarjonta tulee lisääntymään tulevaisuudessa, etenkin suurissa kaupungeissa ja nuorison keskuudessa. • Vastuullisen syömisen ”next level”…? • Hyönteiset ja erityisesti keinoliha olivat ajatuksina liian outoja, eikä niiden mahdollisuuksiin tai tarpeellisuuteen juuri uskottu Tulevaisuus 26-Jan-177
  8. 8. Kyselytutkimus, 4 maata (FI, SE, DE, UK), n=2015 26-Jan-178 16% 45% 27% 6% 2% 1% 1% 2% Ruokavaliokuvaus Kaikki vastaajat Sekasyöjä, en ole kovin kiinnostunut edes kokeilemaan kasvisruokia kuin korkeintaan satunnaisesti Sekasyöjä, kokeilen mielelläni myös kasvisruokia Sekasyöjä, syön usein myös kasvisruokia, tai pidän kasvisruokapäiviä vähintään viikottain. Pescovegetaristi, syön kasvikunnan tuotteiden lisäksi kalaa, maitotuotteita ja munia Lakto-ovovegetaristi, syön kasvikunnan tuotteiden lisäksi maitotuotteita ja munia Laktovegetaristi, syön kasvikunnan tuotteiden lisäksi maitotuotteita Vegaani, syön vain kasvikunnan tuotteita Muu ruokavalio, mikä • Lähtöasetelma ja haastattelulomake rakennettiin ryhmähaastatteluiden pohjalta
  9. 9. • Kaikista vastaajista suurin osa oli kiinnostunut tilaisuuden tullen kokeilemaan uusia kasvisruokatuotteita, siinä missä 16 % ei ollut kovinkaan kiinnostunut kasvispohjaisten vaihtoehtojen kokeilemisesta kuin korkeintaan satunnaisesti – Saksassa ei-kiinnostuneita eniten (19 %), UK:ssa vähiten (11 %) – Saksassa toisaalta myös eniten sekasyöjiä, jotka harrastavat ”kasvisruokapäiviä” (31 %) – Tässä vastaajajoukossa kasvissyöjiksi itsensä identifioivat yleisimmin ruotsalaiset (5 %), täysin vegaaneiksi itsensä luki vain 1 % vastaajista. – Muita ruokavalioita olivat tässä mm. ”gluteeniton”, ”ei punaista lihaa”, ”maidoton”, jne. • Kaikista vastaajista 43 % kertoo suunnittelevansa ruokavaliomuutoksia seuraavan vuoden aikana. Ruokavalioista 26-Jan-179
  10. 10. • Maku (742) • Terveellisyys (422) • Proteiinin lähde (101) • Helppous/ helppokäyttöisyys (71) • Sopii vatsalle/ vatsan toiminta/ kuitu/ hyvinvointi/ tasapainoisuus (52) • Hyvä korvike lihalle/ lihan sijaan (49) • Täyttävyys/ kylläisyys (43) • Vaihtelu/ kokeilunhalu (41) • Ravitsemuksellisuus/ravintosisältö (38) • Monipuolisuus/ monikäyttöisyys (36) • Edullisuus (33) Ajurit 26-Jan-1710 ”Miksi käytät niitä proteiinipitoisia kasviksia ja kasvistuotteita, joita käytät?”
  11. 11. • Ei mikään/ en tiedä (181) • Maku (89) • Hinta (87) • Tiedon puute/ eivät ole tuttuja (53) • Ei ole aikaa/ liian työläitä (36) • Pidän lihasta/ haluan syödä lihaa (36) • Ei osaa valmistaa/ käyttää (33) • Laiskuus (23) • Saatavuus (22) • Perhe ei pidä (18) Hidasteet 26-Jan-17 Novel protein sources for food security (ScenoProt) 11 ”Mikä on esteenä laajemmalle proteiinipitoisten kasvisten ja kasvistuotteiden käytölle?”
  12. 12. Mikä voisi lisätä kasvistuotteiden käyttöä? kaikki vastaajat 26-Jan-1712 0% 10% 20% 30% 40% 50% 60% 70% 80% 90% 100% Alempi hinta Maistatukset ja esittelyt Reseptit ja käyttöideat paketin mukana Reseptit ja käyttöideat muualla kuin pakkauksessa (netissä, mainoksissa, lehdissä ym.) Näkyvyys kaupassa, houkutteleva esillepano Tuotteen pitkä säilyvyys Mainoskampanjat Pienemmät pakkaukset Ekologinen pakkaus Isommat pakkaukset 1= Ei varmasti lisäisi 2 3 4 5 6 7= Aivan varmasti lisäisi
  13. 13. Mitä mieltä ”lihan jäljittelystä”? 26-Jan-1713 6% 11% 10% 12% 10% 37% 31% 24% 33% 31% 22% 29% 15% 31% 24% 22% 15% 26% 11% 19% 14% 14% 26% 13% 17% 0% 10% 20% 30% 40% 50% 60% 70% 80% 90% 100% Suomi Ruotsi Saksa UK Kaikki On tärkeää, että tuotteet ovat mahdollisimman paljon lihan kaltaisia. On hyvä, että on kasvispohjaisia lihaa muistuttavia tuotteita, mutta lihan jäljittely ei saa olla itsetarkoitus. Ei väliä / en osaa sanoa Lihan jäljittely on turhaa, mutta ei haittaa, vaikka joitakin lihajäljitelmiä olisikin markkinoilla. Kasvistuotteiden ei missään tapauksessa pidä jäljitellä lihatuotteita.
  14. 14. • Markkinaselvitys 9 maassa – Suomi, Ruotsi, Tanska, Saksa, Ranska, UK, Espanja, Hollanti, Puola – Tavoitteena luoda yleiskatsaus siitä, millaisia mahdollisuuksia eri markkinoilla on jo hyödynnetty (ideoita Suomeen) ja toisaalta tunnistaa mahdollisia puutteita (vientipotentiaali) – Tuoteryhmät: kasvijuomat (”maidot”) ja käyttövalmiit ateriakomponentit (”lihan korvikkeet”) Markkinakatsaus – tuotteet ja potentiaali 26-Jan-1714
  15. 15. • Saksa, Hollanti ja UK ”kehityksen kärjessä” – markkinoilla olevien tuotteiden valikoima on laaja ja kattava • erityisesti Saksasta ja UK:sta tuotteita paljon myös Suomen markkinoille • Ruotsissa, Ranskassa ja Espanjassa kulutuksen kehitys nopeinta – Erityisesti Ranskassa palkokasvipohjaiset tuotteet lisäävät suosiotaan • Suomi, Tanska ja etenkin Puola vielä alemalla kehityksen tasolla – Suomessa ja Tanskassa tarjonta lisääntynyt merkittävästi vuoden 2016 aikana, Puolassa hitaampaa Yleiskuvat markkinasta 26-Jan-1715
  16. 16. Markkinakoot ja kehitys – ”lihan korvikkeet” (miljoonaa kiloa) 26-Jan-1716 Country 2014 2015 2016 % 2013-2014 % 2014-2015 % 2015-2016 The United Kingdom 33,4 34,4 35,1 3,1% 3,0% 2,0% Germany 10,7 13,2 15,2 16,2% 24,3% 15,5% The Netherlands 5,0 5,3 5,6 2,0% 6,0% 5,7% Sweden 4,2 4,8 5,4 17,6% 13,6% 12,5% France 0,6 0,6 0,8 1,9% 4,3% 2,8% Denmark 0,5 0,5 0,6 16,6% 3,7% 3,4% Finland 0,2 0,3 0,3 4,4% 4,5% 4,5% Spain 0,2 0,2 0,3 31,5% 27,5% 25,9% Poland - - 0,1 1,2% 8,0% 9,3%
  17. 17. Markkinakoot ja kehitys – kasvijuomat (miljoonaa litraa) 26-Jan-1717 Country 2014 2015 2016 Growth% 2013-2014 Growth% 2014-2015 Growth% 2015-2016 Spain 223,4 245,8 262,4 -0,1% 10,0% 6,8% The United Kingdom 111,4 126,7 145,8 8,9% 13,7% 15,1% Germany 97,3 101,7 105,8 14,6% 12,7% 17,6% France 83,7 87,7 91,7 1,8% 4,7% 4,7% The Netherlands 36,8 44,8 52,1 23,9% 21,7% 16,3% Sweden 15,6 16,4 17,0 5,4% 5,1% 3,7% Finland 9,2 10,4 11,3 16,9% 12,7% 9,3% Denmark 3,4 3,4 3,9 1,8% 1,3% 12,5% Poland 2,0 2,3 2,7 14,6% 12,7% 17,6%
  18. 18. Thank you! Antti Isokangas Makery Oy antti.isokangas@makery.fi 040 761 6699

×