SlideShare a Scribd company logo
1 of 9
Download to read offline
1
Karjanlantaa ja lajiseoksia
19.8.2020
Nurmi ja nauta -etätutkimuspäivä 19.8.2020
Maarit Termonen, Sanna Kykkänen, Arja
Mustonen ja Panu Korhonen, Luke
VarmaNurmi-hanke
2
Karjanlanta ja mineraalityppitäydennys
19.8.2020
• Ruutukoe 2019 - 2021
• Erilaisia täydennystyppitasoja, kun
pohjalla on joko liete 30 tai 30+30
tn/ha/v tai ei ollenkaan lietettä.
• Koe on tärkeä jatko-osa mineraalitypellä
tehtyyn kokeeseen, jossa päivitettiin
typen satovasteyhtälö (Termonen ym. 2020)
• Liete monimutkaistaa: mm. viiveellä
tuleva vaikutus (mineralisaatio)
• Koe on kesken, joten tulokset alustavia
Kuva: Jenni Laakso/Luke
3
Typpi nostaa satoa systemaattisesti
19.8.2020
1. vuonna ”ei lietettä” –käsittely tuotti korkeamman
kesän kokonaissadon kuin lietekäsittelyt, joilla ei ollut
keskinäistä eroa.
Toisena vuonna erot kaventuvat, kun lietteen
jälkivaikutus tulee mukaan.
3 korjuuta
4
• Ruutukoe 2018 - 2020
• Neljä heinäseosta (3 satoa, lann. 100+90+50 N)
Viisi palkonurmiseosta (2 satoa, lann. 50+50 N)
• Miten lajisuhteet muuttuivat vuosien ja eri
satojen välillä?
• Mikä seos tuotti korkeimman sadon?
Laji- ja lajikeseokset vertailussa
Kuva: Maarit Termonen/Luke
5 27.8.20205 27.8.2020
Sadonlisät olivat melko vähäisiä
ruokonata
englanninraiheinä
rehumailanen
…ja selitettävissä eri
lajien menestymisellä
Eri kirjaimella merkityt eroavat toisistaan tilastollisesti merkitsevästi.
ruokonata
6
Esimerkki yhden heinänurmiseoksen lajivaihtelusta
19.8.2020
• Kylvöseos timotei noin 70 %,
nurminata, ruokonata (RN) ja
englanninraiheinä (ERH)
kukin noin 10 %.
• Ensimmäisenä vuonna ERH
runsas, mutta ei säily.
• RN perustui huonosti, määrä
vain kohtalainen.
• Vuoden 2020
timoteivaltaisuus yllättää
etenkin toisessa sadossa!
7
Esimerkki palkonurmiseosten lajivaihtelusta
19.8.2020
• Puolitettu
typpilannoitus säilytti
palkokasvit
seoksessa
• 2020 rehumailanen
pärjäsi hyvin, apilat
heikommin
• Natojen osuus tässä
selvästi suurempi
kuin heinäseoksissa
Kg ka/ha Kg ka/ha
Kylvöseos:
timotei 49 %, nurminata 46 %,
puna-apila 5 %.
Kylvöseos:
timotei 37 %, nurminata 34 %, puna-
apila 2 %, valkoapila 1 %, alsikeapila 2
%, rehumailanen 23 %.
8 27.8.20208 27.8.2020
Yhteenveto
• Käynnissä oleva typpilannoituskoe tuo kaivattua tietoa
siitä, miten typen satovaste käyttäytyy ja ovatko nykyiset
nurmen typpilannoitusrajat ajan tasalla silloin, kun
käytetään lannoituksen perustana karjanlantaa.
• Monilajinen siemenseos antaa turvaa erilaisia
sääolosuhteita vastaan, mutta voi tuottaa myös yllätyksiä!
Tunne lajien tyypilliset ominaisuudet.
• Jos lisäät seokseen nurmipalkokasveja, huomioi se myös
typpilannoituksessa ja korjuurytmissä.
Kiitos!

More Related Content

More from Natural Resources Institute Finland (Luke) / Luonnonvarakeskus (Luke)

More from Natural Resources Institute Finland (Luke) / Luonnonvarakeskus (Luke) (20)

Sään ääri-iilmiöiden aiheuttama stressi näkyy timotein ja nurminadan rehuarvo...
Sään ääri-iilmiöiden aiheuttama stressi näkyy timotein ja nurminadan rehuarvo...Sään ääri-iilmiöiden aiheuttama stressi näkyy timotein ja nurminadan rehuarvo...
Sään ääri-iilmiöiden aiheuttama stressi näkyy timotein ja nurminadan rehuarvo...
 
Typpi-inhibiittori naudanlietteessä - koetuloksia kuivissa kasvuoloissa
Typpi-inhibiittori naudanlietteessä - koetuloksia kuivissa kasvuoloissaTyppi-inhibiittori naudanlietteessä - koetuloksia kuivissa kasvuoloissa
Typpi-inhibiittori naudanlietteessä - koetuloksia kuivissa kasvuoloissa
 
Kaupallisten nurmiseosten sadontuotto ja rehuarvo erilaisilla viljelystrategi...
Kaupallisten nurmiseosten sadontuotto ja rehuarvo erilaisilla viljelystrategi...Kaupallisten nurmiseosten sadontuotto ja rehuarvo erilaisilla viljelystrategi...
Kaupallisten nurmiseosten sadontuotto ja rehuarvo erilaisilla viljelystrategi...
 
Orgaanisten lannoitteiden ja kuitulietteiden vaikutus ravinteiden huuhtoutumi...
Orgaanisten lannoitteiden ja kuitulietteiden vaikutus ravinteiden huuhtoutumi...Orgaanisten lannoitteiden ja kuitulietteiden vaikutus ravinteiden huuhtoutumi...
Orgaanisten lannoitteiden ja kuitulietteiden vaikutus ravinteiden huuhtoutumi...
 
Seminar on Forest and Plant Health_Abstracts.pdf
Seminar on Forest and Plant Health_Abstracts.pdfSeminar on Forest and Plant Health_Abstracts.pdf
Seminar on Forest and Plant Health_Abstracts.pdf
 
Ukrainan sodan vaikutukset ruokamarkkinoihin ja metsäsektoriin -webinaari 1.4...
Ukrainan sodan vaikutukset ruokamarkkinoihin ja metsäsektoriin -webinaari 1.4...Ukrainan sodan vaikutukset ruokamarkkinoihin ja metsäsektoriin -webinaari 1.4...
Ukrainan sodan vaikutukset ruokamarkkinoihin ja metsäsektoriin -webinaari 1.4...
 
Nuorten visiot kestävästä ruoasta 2050
Nuorten visiot kestävästä ruoasta 2050Nuorten visiot kestävästä ruoasta 2050
Nuorten visiot kestävästä ruoasta 2050
 
Chasing the moving target: the role of emotions in strategic packaging decisions
Chasing the moving target: the role of emotions in strategic packaging decisionsChasing the moving target: the role of emotions in strategic packaging decisions
Chasing the moving target: the role of emotions in strategic packaging decisions
 
To pack or not to pack green: ympäristövastuullisen päätöksenteon haasteita
To pack or not to pack green: ympäristövastuullisen päätöksenteon haasteitaTo pack or not to pack green: ympäristövastuullisen päätöksenteon haasteita
To pack or not to pack green: ympäristövastuullisen päätöksenteon haasteita
 
Moving from cross-system interaction to cross-system collaboration?
Moving from cross-system interaction to cross-system collaboration? Moving from cross-system interaction to cross-system collaboration?
Moving from cross-system interaction to cross-system collaboration?
 
Visiot kestävästä ruokapakkaamisesta 2050
Visiot kestävästä ruokapakkaamisesta 2050Visiot kestävästä ruokapakkaamisesta 2050
Visiot kestävästä ruokapakkaamisesta 2050
 
Package design and the consumer panel
Package design and the consumer panelPackage design and the consumer panel
Package design and the consumer panel
 
Ruokapakkaamisen kulttuurit ja muutos
Ruokapakkaamisen kulttuurit ja muutosRuokapakkaamisen kulttuurit ja muutos
Ruokapakkaamisen kulttuurit ja muutos
 
Biopohjaiset pakkausmateriaalit: markkinat, raaka-aineet ja kestävyys
Biopohjaiset pakkausmateriaalit: markkinat, raaka-aineet ja kestävyysBiopohjaiset pakkausmateriaalit: markkinat, raaka-aineet ja kestävyys
Biopohjaiset pakkausmateriaalit: markkinat, raaka-aineet ja kestävyys
 
Environmental benefits of re-usable food packaging
Environmental benefits of re-usable food packagingEnvironmental benefits of re-usable food packaging
Environmental benefits of re-usable food packaging
 
Pakkaussuunnittelun rooli elintarvikepakkauksiin liittyvien ympäristövaikutus...
Pakkaussuunnittelun rooli elintarvikepakkauksiin liittyvien ympäristövaikutus...Pakkaussuunnittelun rooli elintarvikepakkauksiin liittyvien ympäristövaikutus...
Pakkaussuunnittelun rooli elintarvikepakkauksiin liittyvien ympäristövaikutus...
 
Elinkaariarviointi (LCA) pakkausratkaisujen ympäristökestävyyden määrittämisessä
Elinkaariarviointi (LCA) pakkausratkaisujen ympäristökestävyyden määrittämisessäElinkaariarviointi (LCA) pakkausratkaisujen ympäristökestävyyden määrittämisessä
Elinkaariarviointi (LCA) pakkausratkaisujen ympäristökestävyyden määrittämisessä
 
Packaging material development – from lab to pilot
Packaging material development – from lab to pilotPackaging material development – from lab to pilot
Packaging material development – from lab to pilot
 
Muovin korvaamispotentiaali elintarvikepakkauksissa. Case: Suomalaiset superm...
Muovin korvaamispotentiaali elintarvikepakkauksissa. Case: Suomalaiset superm...Muovin korvaamispotentiaali elintarvikepakkauksissa. Case: Suomalaiset superm...
Muovin korvaamispotentiaali elintarvikepakkauksissa. Case: Suomalaiset superm...
 
Kosteikkokasveista uusia arvoketjuja: tutkimustarpeet ja kehittämismahdollisu...
Kosteikkokasveista uusia arvoketjuja: tutkimustarpeet ja kehittämismahdollisu...Kosteikkokasveista uusia arvoketjuja: tutkimustarpeet ja kehittämismahdollisu...
Kosteikkokasveista uusia arvoketjuja: tutkimustarpeet ja kehittämismahdollisu...
 

Karjanlantaa ja lajiseoksia

  • 1. 1 Karjanlantaa ja lajiseoksia 19.8.2020 Nurmi ja nauta -etätutkimuspäivä 19.8.2020 Maarit Termonen, Sanna Kykkänen, Arja Mustonen ja Panu Korhonen, Luke VarmaNurmi-hanke
  • 2. 2 Karjanlanta ja mineraalityppitäydennys 19.8.2020 • Ruutukoe 2019 - 2021 • Erilaisia täydennystyppitasoja, kun pohjalla on joko liete 30 tai 30+30 tn/ha/v tai ei ollenkaan lietettä. • Koe on tärkeä jatko-osa mineraalitypellä tehtyyn kokeeseen, jossa päivitettiin typen satovasteyhtälö (Termonen ym. 2020) • Liete monimutkaistaa: mm. viiveellä tuleva vaikutus (mineralisaatio) • Koe on kesken, joten tulokset alustavia Kuva: Jenni Laakso/Luke
  • 3. 3 Typpi nostaa satoa systemaattisesti 19.8.2020 1. vuonna ”ei lietettä” –käsittely tuotti korkeamman kesän kokonaissadon kuin lietekäsittelyt, joilla ei ollut keskinäistä eroa. Toisena vuonna erot kaventuvat, kun lietteen jälkivaikutus tulee mukaan. 3 korjuuta
  • 4. 4 • Ruutukoe 2018 - 2020 • Neljä heinäseosta (3 satoa, lann. 100+90+50 N) Viisi palkonurmiseosta (2 satoa, lann. 50+50 N) • Miten lajisuhteet muuttuivat vuosien ja eri satojen välillä? • Mikä seos tuotti korkeimman sadon? Laji- ja lajikeseokset vertailussa Kuva: Maarit Termonen/Luke
  • 5. 5 27.8.20205 27.8.2020 Sadonlisät olivat melko vähäisiä ruokonata englanninraiheinä rehumailanen …ja selitettävissä eri lajien menestymisellä Eri kirjaimella merkityt eroavat toisistaan tilastollisesti merkitsevästi. ruokonata
  • 6. 6 Esimerkki yhden heinänurmiseoksen lajivaihtelusta 19.8.2020 • Kylvöseos timotei noin 70 %, nurminata, ruokonata (RN) ja englanninraiheinä (ERH) kukin noin 10 %. • Ensimmäisenä vuonna ERH runsas, mutta ei säily. • RN perustui huonosti, määrä vain kohtalainen. • Vuoden 2020 timoteivaltaisuus yllättää etenkin toisessa sadossa!
  • 7. 7 Esimerkki palkonurmiseosten lajivaihtelusta 19.8.2020 • Puolitettu typpilannoitus säilytti palkokasvit seoksessa • 2020 rehumailanen pärjäsi hyvin, apilat heikommin • Natojen osuus tässä selvästi suurempi kuin heinäseoksissa Kg ka/ha Kg ka/ha Kylvöseos: timotei 49 %, nurminata 46 %, puna-apila 5 %. Kylvöseos: timotei 37 %, nurminata 34 %, puna- apila 2 %, valkoapila 1 %, alsikeapila 2 %, rehumailanen 23 %.
  • 8. 8 27.8.20208 27.8.2020 Yhteenveto • Käynnissä oleva typpilannoituskoe tuo kaivattua tietoa siitä, miten typen satovaste käyttäytyy ja ovatko nykyiset nurmen typpilannoitusrajat ajan tasalla silloin, kun käytetään lannoituksen perustana karjanlantaa. • Monilajinen siemenseos antaa turvaa erilaisia sääolosuhteita vastaan, mutta voi tuottaa myös yllätyksiä! Tunne lajien tyypilliset ominaisuudet. • Jos lisäät seokseen nurmipalkokasveja, huomioi se myös typpilannoituksessa ja korjuurytmissä.