Ilmastokestäviä menetelmiä turvemaiden hoitoon, Raisa Mäkipää, Luke

1. © Natural Resources Institute Finland© Natural Resources Institute Finland Ilmastokestäviä menetelmiä turvemaiden hoitoon 1.3.2018 klo 13–16, Helsinki SOMPA-hanke Uudet maatalous- ja metsämaan viljely- ja hoitomenetelmät – avain kestävään biotalouteen ja ilmastonmuutoksen hillintään (SOMPA-hanke) Novel Soil Management Practices - key for sustainable bioeconomy and climate change mitigation -SOMPA

2. © Natural Resources Institute Finland© Natural Resources Institute Finland Raisa Mäkipää, Luonnonvarakeskus Seita Romppanen, Itä Suomen yliopisto Mitä LULUCF-sääntely tarkoittaa metsien hiilinieluille? Voiko suopeltojen ja -metsien käsittelyä muuttamalla saavuttaa ilmastotavoitteet? 2 09.03.18

3. © Natural Resources Institute Finland Globaalit kasvihuonekaasupäästöt • Total global emissions: 41.9 ± 2.8 GtCO2 in 2015, 49% over 1990 • Land-use change represents about 26% of cumulative emissions over 1870-2015 Three different methods have been used to estimate land-use change emissions, indicated here by different shades of grey. Source: CDIAC; Houghton et al 2012; Giglio et al 2013; Le Quéré et al 2016; Global Carbon Budget 2016, compiled by Global Carbon Project

4. © Natural Resources Institute Finland 31% 11.6 GtCO2/yr Mihin ihmisen aiheuttamat päästöt päätyvät? CO2 pitoisuus olisi jo 550 ppm, jos nieluja ei olisi Source: CDIAC; NOAA-ESRL; Houghton et al 2012; Giglio et al 2013; Le Quéré et al 2016; compiled by Global Carbon Project 26% 9.7 GtCO2/yr 34.1 GtCO2/yr 91% 9% 3.5 GtCO2/yr 16.4 GtCO2/yr 44% Sources = Sinks (2006-2015)

5. © Natural Resources Institute Finland Pariisin ilmastosopimus • Pysäytetään lämpeneminen alle +2˚C (tavoite 1,5 ˚C) • Globaali kattavuus – kaikki maat mukana (USA:ssa prosessi vetäytymisestä käynnissä) • 175 maata 197:stä ratifioinut sopimuksen (2/2018) ja sitoutunut päästövähennyksiin (NDC nationally determined contribution) • Tähänastiset sitoumukset eivät ole riittäviä sopimuksen tavoitteen (2˚C) saavuttamiseksi • 5 vuoden välein asteittain kiristyvät tavoitteet

6. © Natural Resources Institute Finland EU:n tavoitteet päästövähennyksille ja nieluille • EU (2015) kokonaispäästöt 4300 milj. tn CO2 eq. olivat 24% pienemmät kuin 1990 • EU:n tavoite vähentää päästöjä 40% vuoteen 2030 mennessä ja edetä negatiivisten päästöjen uralle vuosisadan jälkipuoliskolle • EU:n tavoite säilyttää LULUCF sektorin nielut, 300 milj. tn CO2 eq., sitoivat 7% päästöistä • LULUCF sektorin nielut – nykyisin ainoa kustannustehokas keino toteuttaa negatiivisia päästöjä 6 09.03.18

7. © Natural Resources Institute Finland Suomen kasvihuonekaasupäästöt ja nielut 7 09.03.18 • Maatalouden päästöt yli 10% kokonaispäästöistä. Suopeltoja 0.25 milj. ha. Päästöt 6,2 milj. t CO2 eq. /v (n.10% Suomen kokonaispäästöistä) • Metsät (LULUCF) sitovat nykyisin noin 40 % päästöistä • Tavoitteena hiilineutraalius vuonna 2045 SOMPA kehittää hillintätoimia

8. © Natural Resources Institute Finland Ojitettujen suometsien maaperä on päästölähde 09.03.18 SOMPA kehittää hillintätoimia • Suometsiä 5 milj. ha. Maaperän päästöt 8.8 milj. t CO2 eq. /v • Suurimmat päästöt runsasravinteisilta soilta, joille tarve kehittää uusia metsänhoitomenetelmiä päästöjen hillitsemiseksi

9. © Natural Resources Institute Finland Pohjaveden pinnan tason nostaminen voi vähentää turvemaiden kasvihuonekaasupäästöihin Kun veden pinta on syvällä, hapellinen kerros on paksu ja syntyy runsaasti hiilidioksidipäästöjä. Optimaalisella veden pinnan tasolla hiilidioksidipäästöt ovat edellistä pienemmät ja metaania hajoaa yhtä paljon kuin sitä muodostuu. Korkea veden pinta aiheuttaa huomattavia metaanipäästöjä.

10. © Natural Resources Institute Finland Taloudellisesti ja ekologisesti kestävät keinot hoitaa suometsiä ja -peltoja KHK päästöjä hilliten SOMPA-hanke (2018-2023) •Analysoi EU-regulaation kehitystä ja merkitystä Suomen metsätalouden ja peltojen käytön säätelyssä (WP1) •Testaa uusien metsänhoito- ja viljelymenetelmien vaikutukset KHK päästöihin ja satokasvien/puun tuotantoon ja kehitetään suunnittelutyökalut (WP 2 ja 3) •Tutkii toimien kannattavuutta ja ohjauskeinoja (WP 4) •Laskee mitkä ovat uusien menetelmien vaikutukset Suomen KHK päästöihin ja arvioi toimien riittävyyttä (WP 5) •Tutkii viljely- ja metsänkasvatusmenetelmien muutosten vaikutusta tuotteiden arvoketjuihin ja tuotannon kokonaiskestävyyteen (WP 6) 10 09.03.18

11. © Natural Resources Institute Finland Tutkimushankkeen osat ja koordinaattorit •Uudistuva ilmastosääntely ja LULUCF, Kati Kulovesi, UEF •Uudet viljely- ja metsänhoitomenetelmät turvemaiden khk-päästöjen vähentämiseksi, Kristiina Regina/Raija Laiho, Luke •Turvemaiden khk-päästöjen mallinnus, Timo Vesala, UH •Päästövähennystoimien kannattavuus ja ohjauskeinot, Heikki Lehtonen, Luke •Biotuotannon skenaariot, Aleksi Lehtonen, Luke •Biotalouden kestävyyden arviointi, Jyri Seppälä, SYKE •Yhteiskunnallinen vaikuttavuus ja vuorovaikutus sidosryhmien kanssa, Kati Berninger, Tyrsky

15. © Natural Resources Institute Finland Suometsissä pohjavedenpinnan tasoa voi säädellä ojituksella ja puuston määrällä 15 09.03.18 SOMPA-hankkeessa testataan toteutuuko päästövähenemät siirryttäessä jatkuvaan kasvatukseen ja aikaisempaa korkeampaan pohjaveden tasoon. Mitataan WT, KHK fluxeja ja puuston kehitystä 3-4 kohteella, joilla varioitu puuston PPA:aa.

Ilmastokestäviä menetelmiä turvemaiden hoitoon, Raisa Mäkipää, Luke

You are reading a preview.

Check these out next

Ilmastokestäviä menetelmiä turvemaiden hoitoon, Raisa Mäkipää, Luke

More Related Content

Slideshows for you (20)

Similar to Ilmastokestäviä menetelmiä turvemaiden hoitoon, Raisa Mäkipää, Luke (20)

More from Natural Resources Institute Finland (Luke) / Luonnonvarakeskus (Luke) (20)