Elintarvikesektori Itämeren alueen maissa (Csaba Jansik, Luke, 23.1.2017)
•
0 likes•90 views
Ruokaa ja puuta Itämerellä -seminaari Helsingissä 23.1.2017, Elintarvikesektori Itämeren alueen maissa – erikoistutkija Csaba Jansik, Luke
Recommended
More Related Content
What's hot
What's hot (18)
Viewers also liked
Viewers also liked (19)
Similar to Elintarvikesektori Itämeren alueen maissa (Csaba Jansik, Luke, 23.1.2017)
Similar to Elintarvikesektori Itämeren alueen maissa (Csaba Jansik, Luke, 23.1.2017) (20)
More from Natural Resources Institute Finland (Luke) / Luonnonvarakeskus (Luke)
More from Natural Resources Institute Finland (Luke) / Luonnonvarakeskus (Luke) (20)
Elintarvikesektori Itämeren alueen maissa (Csaba Jansik, Luke, 23.1.2017)
- 1. Csaba Jansik ja Marja Knuuttila Ruokaa ja puuta Itämerellä –seminaari, Helsinki 23.1.2017
- 2. 0,0 1,0 2,0 3,0 4,0 5,0 6,0 7,0 8,0 0 10 20 30 40 50 60 70 80 Saksa Puola Tanska Norja Ruotsi Suomi Liettua Latvia Viro Arvonlisäys, mrd. € Osuus BKT:sta, % %mrd. €
- 3. Tulot tuista ja markkinoilta Keskittyvä tilarakennekehitys Yksityisomistus (perhe, yritys) Ulkomaiset sijoitukset
- 7. 0 20 40 60 80 100 120 140 160 180 1990 1993 1995 1997 2000 2003 2005 2007 2010 2013 Tanska Saksa Ruotsi Suomi Viro Latvia Liettua Puola Maitotilojen keskikokolypsylehmä/tila Lähde: Eurostat
- 8. -0,5 -0,4 -0,3 -0,2 -0,1 0,0 0,1 0,2 0,3 0,4 0,5 0,6 0,7 0,8 0,9 1,0 1,1 1,2 1,3 1,4 1,5 1,6 1,7 1,8 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 Maatalouden kannattavuuskerroin 2012 2016 Tiloja edustettuna yhteensä, kpl 38900 34600 Viljelyala keskimäärin, ha 56,6 61,9 Eläinyksiköt keskimäärin 25,4 26,8 Viljanviljely, € 11000 970 Kasvihuonetilat, € 37300 47100 Lypsykarja, € 47300 20900 Muu nautakarja, € 22300 17100 Sikatalous, € 40900 9220 Siipikarjatalous, € 28800 -9090 Kaikki tilat, € 22000 9350 Yrittäjätulo tuotantosuunnittain Lähde: Luke, Taloustohtori, FADN dataset
- 9. 182,3 55,6 24,7 18,1 10,6 4,0 1,8 1,7 0 20 40 60 80 100 120 140 160 180 200 Saksa Puola Tanska Ruotsi Suomi Liettua Viro Latvia Miljd. EUR 2015 Lähde: Eurostat, SBS aineisto. Liikevaihto, 2015
- 10. Toimialojen rakenne, 2015 24% 27% 25% 24% 24% 14% 17% 19% 15% 12% 27% 14% 23% 22% 18% 22% 17% 13% 7% 19% 17% 8% 13% 10% 11% 14% 5% 10% 8% 14% 15% 14% 13% 9% 5% 11% 10% 7% 10% 11% 6% 8% 14% 4% 6% 14% 5% 3% 1% 4% 9% 3% 3% 13% 9% 10% 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 % Saksa Puola Tanska Ruotsi Suomi Liettua Viro Latvia Lähde: Eurostat, SBS aineisto. Liha Meijeri Muut Juomat Leipomo Rehu Kala Hevi Öljy Mylly
- 11. Osuuskuntaomistus Vilja Liha Maito Maito % 50-60% 50-60% 60% 40% 30% yli 90% yli 90% 80-90%
- 12. Konsolidointi kotimarkkinoilla Kansainvälistyvä kenttä (vienti ja FDI) Valinta: brändäys vs PL Erilaistamisstrategiat Vähittäiskaupan keskittyminen on haaste Raaka-aineiden ja puolivalmisteiden ulkomaankauppa kasvussa
- 13. -16 -14 -12 -10 -8 -6 -4 -2 0 2 4 6 8 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016e Miljd. EUR Maatalous ja elintarviketuotteiden ulkomaankauppatase on vajoamassa Ruotsin tapaan Lähde: Eurostat, Comext aineisto.
- 14. 2,6 6,8 15,3 22,7 0,2 83,6 6,8 13,5 7,1 35,9 5,1 78,0 1,6 7,8 10,7 17,4 21,9 25,1 34,8 35,0 40,4 59,8 69,2 81,4 0 5 10 15 20 25 30 35 40 45 50 55 60 65 70 75 80 85 90 Suomi Ruotsi Irlanti Tanska Puola Iso-Britannia Italia Belgia Espanja Ranska Saksa Alankomaat miljardi EUR Vienti Ulkomaisten sijoitusten kanta Lähde: OECD FDI aineisto, Eurostat, Comext aineisto.
- 15. Alankomaat Saksa Ranska Espanja Belgia Italia Iso-Britannia Puola Tanska Irlanti Ruotsi Suomi 0 5 10 15 20 25 30 35 40 45 50 55 60 65 70 75 80 85 90 95 100 105 110 0 5 10 15 20 25 30 35 40 45 50 55 60 65 70 75 80 85 90 95 100 105 110 115 Etabloitumisintensiteetti(%) Vienti-intensiteetti (%) Lähde:omatlaskelmat,OECDFDIaineisto,Eurostat,Comextaineisto.
- 17. 15,1 % 27,0 % 25,3 % 20,7 % 38,9 % 37,4 % 50,7 % 45,9 % 8,0 % 26,7 % 15,0 % 17,7 % 20,8 % 32,2 % 19,8 % 32,7 % 7,8 % 4,8 % 14,7 % 16,6 % 11,5 % 13,2 % 16,1 % 9,0 % 4,3 % 2,3 % 11,9 % 16,3 % 6,3 % 10,6 % 7,3 % 6,4 % 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 % Puola Latvia Saksa Viro Liettua Tanska Ruotsi Suomi 35,2 % 60,8 % 66,9 % 71,3 % 77,5 % 93,4 % 93,9 % 94,0 % 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 % Puola Latvia Saksa Viro Liettua Tanska Ruotsi Suomi Lähteet: EHI, Scandinavian Retail Institute, HUI, PTY, Nielsen, GAIN, Kaubanduse TOP, Dienas bisness TOP, Verslo zinio TOP. * Baltian maat 2012 ja Puola 2014.
- 18. Terveellisyys, eettisyys, vastuullisuus ovat kuluttajille tärkeitä argumentteja. Kuluttajien hintaherkkyys Kaupan omat merkit kasvattavat osuuttaan Discounterit jatkavat voittokulkuaan – paitsi konseptin kotimaassa. Hypermarket formaatin kriisi – non-food siirtyy nettikauppaan Elintarvikkeiden nettimyynti vähäistä Shop in shop – tilankäytön tehostaminen
- 20. Ketjun joka osa kansainvälistyy mutta hyvin eri tahtiin. Maatalouden nopea tuottavuuden kasvu ja tuista saadut tulot valuvat ketjussa eteenpäin aina kuluttajille saakka. Kotimaan markkinoiden merkitys on melko suuri. Itämeren alue nähdään yhtenäisenä ja laajana markkina-alueena, varsinkin etabloitumisen kannalta. Ketjun rakennekehityksessä, taloustrendeissä, kuluttajatottumuksia on maittain samanlaisuuksia ja eroja.