Successfully reported this slideshow.
We use your LinkedIn profile and activity data to personalize ads and to show you more relevant ads. You can change your ad preferences anytime.

Eero Mikkola, Luke Circles Oulu 15.5.2019

23 views

Published on

Päästöjen kompensointi osana yrityksen ilmastovastuullista päätöksentekoa

Published in: Environment
  • Be the first to comment

  • Be the first to like this

Eero Mikkola, Luke Circles Oulu 15.5.2019

  1. 1. OULU #lukecircles
  2. 2. HELSINKI #lukecircles#lukecircles OULU Eero Mikkola, Senior Customer Manager, Luke Päästöjen kompensointi osana yrityksen ilmastovastuullista päätöksentekoa
  3. 3. Päästöjen kompensaatiota tarjolla Päästölähteet, joita kompensoidaan - Energia, Liikenne, Hankinnat & Jäte ”Olemme yrityksille suunnattu hiilipäästöjen hyvitysyritys. Kehitämme yritysten ympäristöystävällisyyttä, samalla tukien Suomen metsien hiilinieluja.” ”Puro kehittää uusia metodeja CO2-poistojen varmentamiseksi. Tieteellinen mittaaminen antaa luotettavan perustan CO2-poistosertifikaateille. Aluksi Puro-markkinapaikalla tarjotaan kolmen pitkäkestoisen, teollisen CO2-poistomenetelmän sertifikaatteja: CO2 kiinnitettynä karbonaattikivielementteihin, puisiin rakennuselementteihin sekä kiintohiilenä biohiileen.” ”Ojitetut suot tarjoavat loistavan tilaisuuden ryhtyä konkreettisiin korjaustoimiin niin ilmaston, luonnon monimuotoisuuden, vesistöjen kunnon kuin ihmisen hyvinvoinninkin suhteen. Suo on valtava hiilipankki, monimuotoisen elämän ylläpitäjä, vedenpuhdistaja, virkistymisen lähde ja paljon muuta” ”Compensate rakentaa järjestelmää, jossa hiilipäästöjen kompensoiminen onnistuu helposti osana arkea. Haluamme, että jokainen voi alkaa elää hiilinegatiivista elämää jo nyt. Compensate välittää kompensaatiomaksut täysimääräisesti hiilen sidontaan. Tällä hetkellä yksi tehokkaimmista keinosta sitoa hiilidioksidia ilmakehästä on metsittäminen ja olemassa olevien metsien suojelu.” twitter @foresteero
  4. 4. ”Green Finance” Biotaloudessa Vaadittavat vuotuiset investoinnit vähähiiliseen talouteen (arvio) • Euroopan Komissio (EU:ssa) - EUR 270 billion = 10 yrs: EUR 3 trillion • World Economic Forum (Globaalisti) - $700 billion = $7 trillion EU: n toiminta 2019 • Luoda taksonomia ja kriteerit investoinneille, jotka edistävät ympäristön kestävyyttä Voimaan jo tammikuusta 2020? • Taksonomian ja kriteerien tulee olla o Tieteeseen ja tutkimukseen perustuva o Linjassa kestävän kehityksen tavoitteiden (esim. SDG), maailmanlaajuisten yleissopimusten + muut EU:n asetusten o Riittävän yksityiskohtainen mutta tiivis o Pitkäaikainen mutta joustava ajoissa o Johdonmukainen ja oikeudenmukainen (hyvin erilaisten) taloussektorien välillä o Sovellettavissa maailmanlaajuisesti • Ei ole helppo tehtävä o Erilaiset kestävän kehityksen tavoitteet (SDG/ESG) o Useimpien ympäristöhyötyjen/-tappioiden hintoja ei ole käytettävissä o Mukana on vahvoja kaupallisia ja poliittisia etuja Esa-Jussi Viitala “The potential of green finance in bioeconomy” https://www.luke.fi/projektit/greenbonds/ twitter @foresteero
  5. 5. Luke tekee metsien ja maankäyttösektorin kasvihuonekaasupäästöjä ja -nieluja koskevaa tutkimusta • Kehitämme ekologisesti ja taloudellisesti kestäviä keinoja hoitaa suometsiä ja -peltoja siten, että päästöt pienenevät ja hiilinielu vahvistuu www.luke.fi/SOMPA • Laadimme EU LULUCF-asetuksen edellyttämän arvion metsien hiilinielun vertailutasosta https://www.luke.fi/uutiset/eun-lulucf-asetuksen-mukainen-arvio-suomen-metsien-hiilinielutasosta-2021- 2025-on-valmistunut/ Aleksi Lehtonen ym.12/2018 • Inventoimme vuosittain maa- ja metsätalouden sekä maankäytön kasvihuonekaasupäästöt ja -nielut https://www.stat.fi/til/khki/2017/01/khki_2017_01_2019-01-15_tie_001_fi.html https://www.luke.fi/blogi/uusi-aineisto-ja-menetelmamuutokset-tarkentavat-lulucf-sektorin- hiilinielulaskentaa/ Tarja Tuomainen ym. 15.1.2019 • Arvioimme metsityksen ja metsäkadon vaikutukset hiilinieluihin https://www.luke.fi/uutiset/tutkimus- metsakadon-vahentaminen-ja-metsityksen-lisaaminen-auttaisivat-osaltaan-suomea-saavuttamaan- ilmastotavoitteensa/ Tuula Pakkalen ym. 31.1.2019 • Maatalous- ja LULUCF-sektorien päästö- ja nielukehitys vuoteen 2050 (MALULU) ja Pitkän aikavälin kokonaispäästökehitys (PITKO) 28.2.2019. twitter @foresteero
  6. 6. SOMPA-hankkeessa kohteena turvemaapellot ja – metsät, koska ne ovat suuria päästölähteitä Viljeltyjen ja metsätalouskäytössä olevien turvemaiden maaperän päästöjä: • Viljely, yksivuotinen kasvi kuten vilja: päästöt 35 000 kg CO2 ekv/ha/v (vastaa 17,5 henkilöauton vuosipäästöjä (20 000 km *100g CO2/km)) • Nurmi, 25 000 kg CO2 ekv/ha/v • Hylätty tai metsitetty pelto : 15 000-20 000 kg CO2 ekv/ha/v • Kosteikkoviljely (kohotettu veden pinta, märässä viljeltävät kasvilajit) -> 0 (?) • Ojitettu suo metsätalouskäytössä (kuusikko, ravinteinen kasvupaikka): 1800-2400 kg CO2 ekv/ha/v twitter @foresteero
  7. 7. Luke:n RTS-EPD 7 A3 A Log house factory: Laminated logs A1 Sawmill A1 Forest management and harvesting A5 Assembly of wall element Outsourced electricity and/or heath supply Internal heath production A1 Forwarding and long distance transportation A2 Lumber transportation A4 Transportation to construction site Waste wood MJ Waste wood MJ Waste treatment C3 Chipping of demolition waste for energy use. Laminated logs MJ D Energy benefits System boundary 85 tm3 67 tm3 55TJ LÄHIPUU® on Suomen Sahayrittäjät ry:n, Luonnonvarakeskuksen (Luke) ja Suomen metsäkeskuksen yhteistyön tuloksena syntynyt tavaramerkki. Sen avulla Sahayrittäjien jäsenyritykset erottuvat markkinoilla ympäristötietoisuutensa ansiosta ja nostavat toimialan tunnettuutta ja profiilia. LÄHIPUU®-ympäristöseloste on tuotettu Rakennustietosäätiö RTS:n määrittelemien kriteerien pohjalta https://epd.rts.fi/ajankohtaista Tarmo Räty, Luke https://www.luke.fi/tietoa-luonnonvaroista/metsa/puun-laatu-kaytto-ja-puutuoteala/puutuotteiden-jalanjaljet/ twitter @foresteero
  8. 8. Luken palveluita ja ratkaisuja Tutkimus-/kirjallisuusselvitykset • Kasvihuonekaasu-/Hiilipäästöjen kompensointi maatalousmaita metsittämällä Metsien hiilensidonta ja hiilivarastot sekä niiden kehitys tietyllä alueella • Suurin kestävä aines- ja energiapuun hakkuukertymäarvio • HINKU-projektin mukainen tavoite: vuonna 2030 metsien vuotuinen hiilensidonta vastaa 20% vuoden 2007 päästöistä (CO2-ekv) • Maahiilen kehitys sekä turvemaiden päästöt • Arvio turvetuotantoalueiden kasvihuonekaasupäästöistä • IPCC-tavoiteskenaario Metsien hiilensidonta ja hiilivarastot sekä niiden kehitys Yritys Oy • Metsien tämän hetkisen puuston hiilivaraston määrä ja vuotuinen hiilen sidonta & vertailu alueen keskimääräiseen tasoon. Hiilivarastoon sisältyy elävän ja kuolleen puuston maanpäällinen ja maanalainen. • Perusvaihtoehdon lisäksi laskentaa ja analyysejä voidaan laajentaa twitter @foresteero
  9. 9. 9 14.5.2019 twitter @foresteero Kaikki voittaa
  10. 10. 10 14.5.2019Teppo Tutkija

×