Successfully reported this slideshow.
We use your LinkedIn profile and activity data to personalize ads and to show you more relevant ads. You can change your ad preferences anytime.
#ylisukupolvienValtakunnalliset lastensuojelupäivät® 26.–27.9.2017Valtakunnalliset lastensuojelupäivät® 26.–27.9.2017
Suku...
#ylisukupolvienValtakunnalliset lastensuojelupäivät® 26.–27.9.2017
Suomalaisen yhteiskunnan kaksoismurros
Suomalaisten kes...
#ylisukupolvienValtakunnalliset lastensuojelupäivät® 26.–27.9.2017
Julkinen valta on kiinnittänyt huomiota huono-osaisuude...
#ylisukupolvienValtakunnalliset lastensuojelupäivät® 26.–27.9.2017
Mistä tässä on kysymys?
Kumulatiivisen kasautumisen mek...
#ylisukupolvienValtakunnalliset lastensuojelupäivät® 26.–27.9.2017
Mahdollisuuksien rakenteet ja toimintakyvyt
Olemme tutk...
#ylisukupolvienValtakunnalliset lastensuojelupäivät® 26.–27.9.2017
Huomion siirtäminen juurisyihin
Palvelujärjestelmämme
t...
#ylisukupolvienValtakunnalliset lastensuojelupäivät® 26.–27.9.2017
Elämän edellytykset myös yhteiskunnan pohjalle
Joskus o...
#ylisukupolvienValtakunnalliset lastensuojelupäivät® 26.–27.9.2017
Kiitos
Upcoming SlideShare
Loading in …5
×

Juho Saari: Sukupolvittunut huono-osaisuus

Juho Saaren esitys Valtakunnallisilla lastensuojelupäivillä 2017.

  • Login to see the comments

  • Be the first to like this

Juho Saari: Sukupolvittunut huono-osaisuus

  1. 1. #ylisukupolvienValtakunnalliset lastensuojelupäivät® 26.–27.9.2017Valtakunnalliset lastensuojelupäivät® 26.–27.9.2017 Sukupolvittunut huono-osaisuus Juho Saari, sosiaali- ja terveyspolitiikan professori (Tampereen yliopisto), hyvinvointisosiologian professori (oa) (Itä-Suomen yliopisto)
  2. 2. #ylisukupolvienValtakunnalliset lastensuojelupäivät® 26.–27.9.2017 Suomalaisen yhteiskunnan kaksoismurros Suomalaisten keskimääräinen elintaso, elämänlaatu ja elämäntavat ovat parantuneet lähes jatkuvasti sadan vuoden ajan. Sattumamaa Suomi on noussut ryysyrannasta hyvinvointivaltioksi ja yhdeksi maailman parhaista ja vauraimmista maista (lähes millä tahansa mittarilla arvioituna). Merkittävältä (mutta ei ratkaisevalta) osalta tämä selittyy yhteiskunnan organisointitavalla, ennen kaikkea hyvinvointivaltion kehityksellä. Kaikki väestöryhmät eivät kuitenkaan ole päässeet samassa määrin mukaan yhteiskunnassa tavanomaiseen myönteiseen kehitykseen. Rakenteelliset jaot ja kulttuuriset erot kasvavat, koska ”vaurastumiselle” ei ole ylärajaa, mutta osa suomalaisista ei vaurastu samaan tahtia. Paneeliaineistot kertovat, että suuren hyvinvoivan enemmistön varjossa on (ainakin jonkin verran) ylisukupolvista huono-osaisuutta, joka kulkee perheiden ja sukujen sisällä. Yhtäältä Toisaalta
  3. 3. #ylisukupolvienValtakunnalliset lastensuojelupäivät® 26.–27.9.2017 Julkinen valta on kiinnittänyt huomiota huono-osaisuuden ylisukupolvittumiseen muun muassa sosiaalihuoltolain uudistuksen yhteydessä: “Valtakunnallisesti kasvaneet väestön hyvinvointi- ja terveyserot näkyvät selkeästi sosiaalihuollon piirissä. Köyhyyden lisääntyminen, pitkäaikaistyöttömyyden kääntyminen uudelleen kasvuun ja epätyypillisten työsuhteiden yleistyminen ovat lisänneet monien ihmisten elämän epävarmuutta ja syrjäytymisen uhkaa. Huolestuttavaa on myös se, että hyvinvointia ja terveyttä heikentävät elämäntavat ja ongelmat siirtyvät perheissä seuraavalle sukupolvelle. Vanhempien hyvinvoinnilla ja perheen elinolosuhteilla on tutkimusten mukaan ratkaisevan tärkeä vaikutus lapsen terveyteen ja hyvinvointiin. Keskeisin ongelma on, että lasten ja nuorten hyvinvointi eriytyy ja pahoinvointi kasautuu, mikä voi lisätä sukupolvelta toiselle siirtyviä ongelmia ja johtaa väestönosan pitkäaikaiseen syrjäytymiskehitykseen. (Sosiaalihuoltolaki HE 164/2014)
  4. 4. #ylisukupolvienValtakunnalliset lastensuojelupäivät® 26.–27.9.2017 Mistä tässä on kysymys? Kumulatiivisen kasautumisen mekanismit (eli niin sanottu Matteus-efekti) määrittävät toisiinsa kytkeytyneiden sukupolvien tulevaisuutta. Samalla tavalla vaikuttaa pienten valintojen tyrannia, jossa eräät ovat aktiivisia valitsijoita ja toiset sopeutuvat samaan asemaan, tilaan ja paikkaan. Myönteiset siirtymät vahvistavat toisiaan ja vahvat sidokset asuntoon, koulutukseen, parisuhteeseen, pankkiin ja työhön kannattelevat elämän myrskyissä. Putomisen pelko ja parisuhdevalinnat uusintavat rakenteellisia jakoja ja kulttuurisia eroja. Ankkurimekanismit sitovat perheet ja sukupolvet aikaisempiin rakenteellisiin ja kulttuurisiin asemiin ja estävät myönteisten siirtymien toteutumisen. Ankkurimekanismeissa on lukuisia yhdistelmiä, mutta useimmissa tapauksissa ne perinteiset toistuvat tapahtumat, jotka vähentävät sosiaalista kimmoisuutta. Taloudellinen niukkuus (ja ylivelkaantuminen) kuormittaa ja vähentää pitkäjänteisyyttä ja investointeja. Jokin merkitys myös asuinalueella, mutta näyttö on osin epäselvä. Kasautuvat mekanismit Ankkurimekanismit
  5. 5. #ylisukupolvienValtakunnalliset lastensuojelupäivät® 26.–27.9.2017 Mahdollisuuksien rakenteet ja toimintakyvyt Olemme tutkineet 36 ylisukupolvisen huono-osaisuuden ketjua haastattelujen ja arkistomateriaalien avulla, ja aineistosta nousee kaksi perushavaintoa: Yhdessäkään tapauksessa kaikki perheen lapset eivät ole sukupolvesta toiseen huono-osaisia – jokaisessa huono-osaisessa perheessä on joku, joka elää ”normaalia” elämää – ei rakenteellista determinismia, eikä eriytynyttä alaluokkaa. Palvelujen puute (tai vähäinen saatavuus) ei ole ollut syy huono-osaisuuden kasautumiseen sukupolvelta toiselle – pikemminkin voidaan pohtia, missä määrin palvelujen tarjonta (mahdollisuuksien rakenne) on ollut varsin runsasta ja missä määrin moniammatillisuus on ratkaisu. Keskeistä myönteisille siirtymille näyttäisi olevan kaksi asiakokonaisuutta: ”Vanha tuttu” – kiinnittyminen yhteen palveluntuottajaan ja ihmiseen – pitkäjänteinen ihmis- tai asiakassuhde – toimisto- ja vastaanottotyön vaikuttavuus vaikuttaa vähäiseltä. Kyky käyttää palveluja hyväkseen, mikä puolestaan vaatii itsemääräytymisen kunnioittamista ja vastavuoroista lahjasuhdetta.
  6. 6. #ylisukupolvienValtakunnalliset lastensuojelupäivät® 26.–27.9.2017 Huomion siirtäminen juurisyihin Palvelujärjestelmämme toimintatavat toimivat paremmin pintasyiden kuin juurisyiden käsittelyssä. Tavattoman usein pintasyiden alla on juurisyinä yksinäisyyttä, hylkäämistä ja kaikenlaista muuta vuorovaikutukseen liittyvää. Vaikuttavat palvelut edellyttävät myös näiden tekijöiden ymmärtämistä.
  7. 7. #ylisukupolvienValtakunnalliset lastensuojelupäivät® 26.–27.9.2017 Elämän edellytykset myös yhteiskunnan pohjalle Joskus on myös syytä hyväksyä, että ylisukupolvisen huono-osaisuuden vastaisen politiikan tavoitteena tulee olla arjessa selviytymisen mahdollistaminen. Ylisukupolvisten prosessien katkaiseminen on tavattoman haastavaa työtä, jossa Asunto ensin – periaate on hyvä toisen sektorin esikuva. Paljon tehtävää, varsinkin tuo on tehtävä pääosin nykyisiä käytäntöjä uudistamalla, sillä merkittävää lisärahoitusta ei ole näköpiirissä.
  8. 8. #ylisukupolvienValtakunnalliset lastensuojelupäivät® 26.–27.9.2017 Kiitos

×