Successfully reported this slideshow.
We use your LinkedIn profile and activity data to personalize ads and to show you more relevant ads. You can change your ad preferences anytime.

Kansallinen ruokapolitiikka hyvinvoinnin raamina

60 views

Published on

Esitys Kuusamon Kansanparannuspäivien seminaarissa

Published in: Food
  • Be the first to comment

  • Be the first to like this

Kansallinen ruokapolitiikka hyvinvoinnin raamina

  1. 1. 1 Kansallinen ruokapolitiikka hyvinvoinnin raamina Ruoka ja kulttuuri –seminaari 13.7.2017 Kuusamo Kirsi Viljanen erityisasiantuntija lähiruokakoordinaattori maa- ja metsätalousministeriö kirsi.viljanen@mmm.fi
  2. 2. 20.07.17 Biotalousstrategia Maatalouden ilmasto-ohjelma Päätös huoltovarmuuden tavoitteista Kestävät energia- ja ympäristöratkaisut Kestävä kulutus ja tuotanto Luonnon monimuotoisuus ja kestävä käyttö Kulttuuriympäristöt Elintarviketurvallisuus Kansallinen energia- ja ilmastostrategia Hyvinvointistrategiat Lähiruoka Luomu Ruokastrategia HALLINNON STRATEGIAVIIDAKKO… jne.jne.jne…. Ravitsemussuositukset ?????? Kansallinen ruokapolitiikka eri ruoka-asioiden yhteiseksi linkiksi Lakeja Asetuksia Ruokamatkailu
  3. 3. Toimintaympäristön muutokset • ruuan-, veden- ja energiantuotannon riittävyyden varmistaminen luonnonvaroja säästäen • ilmastonmuutoksen hillintä ja siihen sopeutuminen • ruuan kulutuskysynnän globaali kasvu ja kulutuskäyttäytymisen muutokset • väestön taloudellinen eriarvoistuminen sekä ikääntyminen ja kaupungistuminen jatkuvat • geopoliittisen ympäristön muutokset; esim.Venäjä • globalisaatio • teknologian kehittyminen • digitalisaatio
  4. 4. Hyvinvointi ruokapolitiikassa • yksilö – yhteiskunta • taloudellista = työtä ja toimeentuloa • sosiaalista = terveys, sosiaalinen pääoma, tasa-arvo, yhteisöllisyys • kulttuurista = ollaan aidosti ylpeitä omasta kulttuuripohjasta • ekologista = kannetaan huolta ympäristöstä, myös tuleville sukupolville
  5. 5. =>Ruokapoliittinen selonteko • valmistelu laajassa sidosryhmäyhteistyössä 2016 • seminaareja, työpajoja, opiskelijatöitä, palautelaatikko, muiden tilaisuuksissa esittelyt, antoisa lausuntokierros • hallitus antoi selonteon eduskunnalle helmikuu 2017 • eduskunnan mietintö kesäkuu 2017 • selonteossa n 80 toimenpide-ehdotusta => myös tarkempi toimeenpanosuunnitelma mmm.fi/ruoka2030 #ruoka2030
  6. 6. Visio Maailman parasta ruokaa: Vuonna 2030 suomalaiset kuluttajat syövät kestävästi ja eettisesti tuotettua kotimaista, maukasta, terveellistä ja turvallista ruokaa. Kuluttajilla on kyky ja mahdollisuus tehdä tietoisia valintoja. Elintarvikkeiden kysyntään vastaa läpinäkyvä, osaava, joustava sekä kansainvälisesti kilpailukykyinen ja kannattava ruokajärjestelmä. Alan kasvua ja kehitystä tukee hyvin koordinoitu korkean tason tutkimus-, kehitys- ja innovaatio- sekä opetustyö. Alan markkinointi- ja vientiosaaminen on hyvällä tasolla. Suomi on vahva korkealaatuisten ja turvallisten elintarvikkeiden ja elintarvikeosaamisen vientimaa.
  7. 7. Tavoitteet • lisätä ruuan arvostusta • vahvistaa Suomen maabrändiä ruuan ja ruokamatkailun kautta • varmistaa kuluttajalähtöinen, vastuullinen ruuan tuotanto ja jakelu • parantaa kotimaisiin resursseihin perustuvan ruokajärjestelmän, osaamista, kannattavuutta ja kestävyyttä ja tuottavuutta • osaltaan varmistaa ilmastotavoitteiden saavuttaminen • kehittää ja tukea ruoka-alaa siten, että suomalainen ruoka houkuttaa kuluttajia kotimaassa ja ulkomailla • vahvistaa hallinnon roolia ruokajärjestelmän toimivuuden mahdollistajana • edistää maukkaiden, turvallisten, ravitsemuksellisesti laadukkaiden, kohtuuhintaisten elintarvikkeiden saatavuutta ja valmistamista • lisätä yhteistyötä ruoka-alan toimijoiden kesken
  8. 8. Selonteon 7 kokonaisuutta 1) Alkutuotanto -aluetalous, maatalouspolitiikka, kalatalous, luonnontuotteet, tulevaisuus -mitä pitää tehdä; poimintoja: •Vaikutetaan eri EU-instituutioihin ja toisiin jäsenvaltioihin, jotta EU:n yhteinen maatalouspolitiikka myös 2020 jälkeen huomioi Suomen erityispiirteet tuotannon ohjaamisessa, eri tukijärjestelmissä ja rahoituksessa •Otetaan tukijärjestelmien suunnittelussa huomioon kestävän ruuantuotannon tavoitteet sekä kulutuskysynnän muutokset •Kannustetaan tuottajia uusiin yhteistyömuotoihin tuottavuuden ja resurssitehokkuuden lisäämiseksi, kiinteämmän tuottaja-kuluttajayhteistyön luomiseksi ja siten markkinoiden kehittämiseksi.
  9. 9. 2) Ruuan reitit pellolta pöytään monipuolistuvat -kuluttajakäyttäytymisen muutokset, teknologian mahdollisuudet, jakelukanavat, yhteistyön merkitys -mitä pitää tehdä; poimintoja: •Käynnistetään elintarvikealan muutosta, kasvua ja yhteistyötä edistäviä toimenpiteitä, joiden avulla parannetaan yritysten toimintaedellytyksiä ja kilpailukykyä sekä luodaan edellytyksiä suomalaisten korkean lisäarvon elintarvikkeiden viennille. Tällaisia toimenpiteitä voivat olla esimerkiksi maaseutuohjelman ja rakennerahastojen EU-osarahoitteiset keinot ja kansalliset hankkeet. •Ohjataan elintarvikealan resursseja fyysisten investointien lisäksi nykyistä enemmän t&k&hitys- ja innovaatiotoimintaan, kuten uudenlaisiin toimintatapoihin, teknologiaosaamiseen, digitalisaatioon, tuotekehitykseen, kaupalliseen testaamiseen, viestiosaamiseen ja vientimarkkinatuntemukseen.
  10. 10. 3) Tutkimus, neuvonta ja koulutus -laaja-alaisuus, liiketoimintaosaaminen, koulutuksen säilyminen, myös kuluttajaneuvonta, vienti, yritysten t&k&i -mitä pitää tehdä; poimintoja: •Varmistetaan ja kehitetään ruoka-alaan liittyvä laadukas ja monitieteinen perus- ja jatkokoulutus •Edistetään tutkimusta, joka auttaa osaltaan terveysväittämien käyttämistä elintarvikkeissa •Turvataan yrityksille ja maatalouden harjoittajille kohtuuhintainen, ammattitaitoinen ja kattava neuvonta. Turvataan myös riittävät resurssit kuluttajaneuvontaan. Haasteena mm. mutu-tiedon lisääntyminen. Mistä voi löytää oikean, todennetun tiedon valtavasta tietovirrasta?
  11. 11. 4) Ruokakulttuuri ja ruuan arvostus -muuttuu, myös juoma-, ruokakasvatus ja –taju, viestintä -mitä pitää tehdä; poimintoja: •Edistetään ruokakasvatusta sisällyttämällä ruoka- ja ravitsemusnäkökulmaa sekä keke-näkökulmaa varhais- kasvatukseen, peruskoulun ja lukion eri oppiaineisiin, opettajankoulutukseen ja toisen asteen ammatilliseen koulutukseen sekä oppilaitosten käytäntöihin. •Edistetään ruokakansalaisuutta, esim. kaupunkiviljelyn, kortteli- keittiöiden, ruokapiiritoiminnan ja kumppanuusmaatalouden ja -kalastajien, koulujen kummitilatoiminnan keinoin sekä syventämällä ruokapolitiikassa eri tahojen kumppanuutta. •Kannustetaan perheitä ja kolmatta sektoria ruokakasvatukseen. •Tehdään yhteistyötä median kanssa suomalaiseen ruokakulttuuriin liittyvien myönteisten mielikuvien esiin nostamiseksi. •Kuluttajaosaamisen nosto eri kampanjoiden avulla.
  12. 12. 5) Ruoka ja kansanterveys -kokonaisvaltainen hyvinvointi, elintarviketurvallisuus -mitä pitää tehdä; poimintoja: •Toimijat koko ruokajärjestelmän mitalta sitoutuvat edistämään väestön terveyttä ja hyvää ravitsemusta lisäämällä eri ryhmien mahdollisuutta ja taitoja tehdä terveyttä edistäviä ruokavalintoja. Samalla edistetään kestävää kulutusta kansallisesti sekä EU- tasolla. •Tuetaan päätöksentekoa arvioimalla eri politiikkojen, kuten maatalous- ja kauppapolitiikan, vaikutusta ravitsemukseen ja hyödyntämällä terveystaloudellista laskentaa. •Selvitetään mahdollisuudet ohjata verotuksen keinoin kansalaisten kulutustottumuksia sekä teollisuuden tuote-kehitystä ravitsemuksellisesti laadukkaampiin elintarvikkeisiin. •Kehitetään viranomaisten riskiviestintää. Hyödynnetään 3. sektorin neuvontarooli etenkin kotitalouksien elintarviketurvallisuuden riskien hallinnassa sekä yksilön oman roolin tunnistamisessa.
  13. 13. 6) Ruokaturva ja huoltovarmuus - riskien hallinta, keskinäisriippuvuus, resurssiviisaus - mitä pitää tehdä; poimintoja: •Turvataan väestön ravinnon saatavuus, laatu ja turvallisuus riittävällä kotimaisella maataloustuotannolla ja varmuusvarastoinnilla, kehittämällä tuotantojärjestelmää uusiutuvia ja kierrätettäviä tuotantopanoksia hyödyntäväksi sekä varmistamalla tuotannossa tarvittavien ulkomaisten tuotantopanosten saatavuus tai niiden korvattavuus tarvittaessa •Parannetaan ruokajärjestelmän kestävää kiertotaloutta sekä energia- ja materiaalitehokkuutta esimerkiksi neuvonnalla, yhteistyöllä sekä tuotantotiloja ja -välineitä uudistamalla. Tuetaan uusia teknologioita, jotka mahdollistavat kestävän kiertotalouden. •Edistetään omatoimista varautumista paikalliset resurssit, lähituottajien ja –ruoan merkitys, kuluttajien oma merkitys: kotitarveviljely, kotivara ym + osaaminen, kotitalousneuvontajärjestöjen rooli
  14. 14. 7) Kilpailukyky -kasvu kv-markkinoilta, lisäarvotuotteita, kv-arvoketjut, vastuullisuus -mitä pitää tehdä; poimintoja: •Kehitetään vientiosaamiseen tähtääviä koulutusohjelmia •Edistetään erityisesti korkean jalostusasteen tuotteiden vientiä. Näin vahvistetaan kotimaista tuotantoa ja hyödynnetään kansainvälisten markkinoiden tarjoamat mahdollisuudet. •Tehostetaan markkinointia viestimällä kotimaassa ja ulkomailla suomalaisen ruuan laadusta ja ruokajärjestelmän vahvuuksista. •Kevennetään sääntelyä ja sen toimeenpanoa.
  15. 15. Lisämateriaaleja: • ruokapoliittinen selonteko: www.mmm.fi/ruoka2030 • hallituksen lähiruokaohjelma: www.mmm.fi/lahiruoka • hallituksen luomuohjelma: www.mmm.fi/luomu • lisätietoa lähiruoasta, alan yrityksistä, hankkeista ja ajankohtaisista tapahtumista: www.aitojamakuja.fi • ruokamatkailun työkaluja: www.hungryforfinland.fi • Eviran neuvontapalvelut pk-yrityksille: https://www.evira.fi/elintarvikkeet/valmistus-ja- myynti/elintarvikeyrityksen-perustaminen-ja-toiminta/ • Elintarvikeketjun kilpailukykytutkimus, julkaistu 19.1.17 http://vnk.fi/julkaisu?pubid=16501 • tietoa luonnontuotealasta: www.arktisetaromit.fi
  16. 16. 20.07.17 16 Kiitos!

×