Tutkija Merja Helle, Aalto ARTS: Mediakonsepti. Tutkimuksen hyödyntäminen ja tulosten levittäminen

1. /Mediakonsepti
Tutkimuksen hyödyntäminen ja tulosten levittäminen
Tutkimuspäällikkö
FT Merja Helle
Aalto ARTS, MCRG

3. Kehittävä tutkimus
• Visio – strategia - käytäntö
• Tutkimus tuottaa tietoa nykytilanteesta ja
historiasta
• Raportti, keskustelu ja toimenpidesuositukset
• Toiminnan muutoksen pilotointi
• Koulutus ja palaute
• Muuutoksen seurantatutkimus
• Muutoksen vakiinnuttaminen erilaisilla välineillä
• Tutkimuksesta/tuloksista tiedottaminen

4. Tutkimustiedon levittäminen -
Mediakonseptien tutkimusryhmä (MCRG)
• Tieteelliset tekstit
• Asiantuntija-artikkelit
• Julkiset mediat
• Seminaarit, isot ja pienet
• Yrityskoulutus ja yliopisto-opetus
• Verkkosaitti –mediaconceptsrg.net
• Blogi – mediaconceptsrg.blogspot.fi
• Facebook - mediakonsepti-ryhmä
• Twitter - #mediakonsepti @merjah
• Verkkosaitti - mediakonsepti.fi

5. TOIMI- mistä on kysymys?
• Media-alan kehittämis- ja tutkimushanke 2012-2014
• Yhteistyössä VKL, SJL, Aalto MCRG
• Tekes rahoitti
• Tavoitteena kehittää työkaluja mediakonseptien uudistamiseksi
sovellettaviksi kaikille yrityksille
• 2 sanomalehteä ja 1 aikakauslehti: Kaleva, Etelä-Suomen Sanomat,
Tekniikan Mailma
• Toteutettu konkreettiset kehittämishankkeet yritysten kanssa
sovituista aiheista
• Samalla pilotoitiin ja testattiin erilaisia kehittämisen työvälineitä
• Taustateoriana kehittävä työntutkimus
• Sovellus mediakonseptilaboratoriosta
• Merja Helle, Maria Ruuska, Aurora Airaskorpi

6. • Julkaisijan tavoitteet ja arvot,
mediakäytön muutos,
journalistinen kulttuuri
• Johtaminen, työnjako,
mediatuotteen arkkitehtuuri,
julkaisualustat
• Päivittäinen työ ja osaaminen
Mitä mediakonsepti on?

7. 7
Muutos vakiinnutetaan uusilla käsitteillä, työvälineillä ja
työtavoilla
• Mediakonsepti
• Mallilukija
• Paikallistaminen/läheistäminen
• Juttutyyppi
• Työn häiriöiden analyysi
• Työprosessien mallintaminen
• Sisällön analyysi
• Toimituskyselyt ja haastattelut
• Työn havainnointi
• Julkiset seminaarit
• Mediakonseptien uudistamisen koulutusohjelma 8 kk
Kehittämisen työvälineitä

8. Mallilukijamatriisi
• Jokaiselle matriisin osalle kehitään kohdennettuja
juttutyyppejä
• Aihe, näkökulma, tiedon taso, visuaalisuus,
kirjoittamisen tavat …

9. Häiriöpäiväkirjalla kiinni ongelmakohtiin

10. Työprosessin analyysi

12. 12
• Avoin verkkosaitti
• Esitellään tutkimusmenetelmät ja
kehittämisen välineet
• Paljon konkreettisia esimerkkejä
• Kohdeorganisaatiot kertovat itse mitä ja
miten uudistettiin
• Linkkejä omiin tutkimuksiin ja artikkeleihin
• Visuaalisuus, responsiivinen, päivittyvä
• TOIMI-hanke ladattavissa pdf-muodosssa
/Mediakonsepti

16. 2 K1 TIISTAI 3. SYYSKUUTA 2013
AURINKO NOUSEE
Utsjoki 5.36
Kuusamo 5.45
Rovaniemi 5.57
Pudasjärvi 5.56
Kajaani 5.57
Kemi 6.04
Oulu 6.03
Ylivieska 6.10
Helsinki 6.19
AURINKO LASKEE
Utsjoki 20.43
Kuusamo 20.18
Rovaniemi 20.34
Pudasjärvi 20.24
Kajaani 20.18
Kemi 20.36
Oulu 20.29
Ylivieska 20.30
Helsinki 20.18
OULU & SEUTU KOTIMAA RAHA ULKOMAAT URHEILU Sää
Ota yhteyttä Päivän pituus
Kuva tai uutisvinkki: Lähetä kuva tai tekstaa viesti 13222
Toimitus: 08 5377 315, toimitus@kaleva.fi
Asiakaspalvelu: 08 5377 610, tilaajapalvelu@kaleva.fi
Jakelupäivystys: ma–pe 6–16, la–su 6–11, 08 5377 612, jakelu@kaleva.fi
TIISTAI 3.9.
klo 22
+13
klo 16
+18
klo 10
+13
Henripekka Kallio Kaleva
STT
Liikenne- ja viestintäministeriön
(LVM) suunnittelemat tienkäyt-
tömaksut vaativat kaikkiin hen-
kilöautoihin pakollista paikan-
nusjärjestelmää. Tämä huoles-
tuttaa sähköisiä kansalaisoike-
uksia valvovaa Effi-järjestöä.
”Aiempien kokemusten valos-
sa väärinkäytökset olisivat väis-
tämättömiä”, puheenjohtaja Ti-
mo Karjalainen varoittaa.
Helsingin Sanomat uutisoi
maanantaina, että LVM pohtii
tiemaksuja, jotka olisivat keski-
määrin kuusi senttiä kilometril-
tä, eli kuusi euroa sadalta kilo-
metriltä. Ministeriö kiirehti sa-
man tien oikaisemaan, että Jor-
ma Ollilan johtamalla työryh-
mällä ei ole valmiita ehdotuk-
sia, vaan se on tehnyt laskelmia
eri malleista.
Autoliiton laskelmien mukaan
uudistukset suosisivat uusilla
kalliilla autoilla vähän ajavia ih-
misiä, kun taas häviäjiä olisivat
käytetyillä autoilla paljon ajavat
henkilöt. Autovero on korkeim-
millaan uusissa autoissa.
Autoliiton mukaan auto- ja ajo-
neuvovero on Suomessa keski-
määrin noin 550 euroa vuodessa.
Taajaan asuttujen alueiden
kilometrimaksuilla kyseinen
summa tulisi vastaan jo 8 000
kilometrin vuotuisella ajomää-
rällä, kun keskimäärin suoma-
laiset ajavat 16 000 kilomet-
riä vuodessa. Ministeriön mu-
kaan taajaan asutuilla alueilla
ajetaan 90 prosenttia kaikista
matkoista.
”Verotaso vaikuttaa kovalta.
Maksu olisi yli tuplat verrattuna
siihen, mitä se nyt on keskimää-
rin”, sanoo Autoliiton toimitus-
johtaja Pasi Nieminen.
Ollilan työryhmän tehtävänä on
selvittää, miten Suomi voisi ot-
taa tiemaksut käyttöön. EU ha-
luaa ajan mittaan käyttömaksut
kaikkiin ajoneuvoihin koko lii-
kenneverkossa, jotta liikenteen
kustannukset jakautuisivat oi-
keudenmukaisesti ja liikennet-
tä voitaisiin ohjailla esimerkiksi
ruuhkamaksuilla.
Ollilan ryhmä arvioi, että Suo-
messa tiemaksuilla voitaisiin vä-
hentää sekä onnettomuuksia et-
tä liikenteen päästöjä yli viisi pro-
senttia vuoteen 2025 mennessä,
vaikka väestö ja liikkumisen tar-
ve samaan aikaan lisääntyvät.
Arvio perustuu siihen ole-
tukseen, että tiemaksut tekevät
joukkoliikenteestä nykyistä edul-
lisempaa henkilöautoiluun ver-
rattuna, ja matkustajat myös siir-
tyvät busseihin ja juniin. Vastaa-
vien hyötyjen saaminen nykyjär-
jestelmässä vaatisi tuntuvia koro-
tuksia auto- ja ajoneuvoveroon.
Kiperin kysymys tiemaksuissa
liittyy yksityisyyden suojaan.
Verottaja saisi paikannusjärjes-
telmästä tiedot missä ja milloin
autoilla liikutaan, tai vähintään
veron perusteena olevat ajoki-
lometrit eri maksuvyöhykkeiltä.
Effi pelkää, että paikannustie-
toja käytettäisiin pian muuhun-
kin. Timo Karjalainen vertaa ti-
lannetta biometrisiin passeihin.
Poliisi olisi heti halunnut niitä
varten otetut sormenjäljet käyt-
töönsä rikostutkintaan.
Myös rekisterien vuotaminen
epäilyttää. Esimerkiksi edes-
menneen hiihtäjän Mika Myl-
lylän tietojen urkkimisesta sai
syytteen lähes sata poliisia ja vir-
kamiestä.
Liikenne- ja viestintäministe-
riö aloittaa ensi vuonna mak-
sujärjestelmien kokeilun, jonka
valmistelu on vielä kesken.
Tekniikka tulee todennäköi-
sesti perustumaan satelliitti-
paikannukseen, sillä kaikissa
EU:ssa myytävissä uusissa au-
toissa on vuoden 2015 jälkeen
oltava satelliittipaikannukseen
perustuva hätäilmoitusjärjes-
telmä eCall.
Effi: Yksityisyys vaarantuu
Autoliitto: Kalliilla uudella autolla ajavat olisivat tienkäyttömaksun voittajia.
Automaattinen paikannus tulee uusiin autoihin pakolliseksi vuonna 2015.
”
Väärinkäytökset
olisivat väistä-
mättömiä.”
Timo Karjalainen
puheenjohtaja Effi
Lähde: Liikenne- ja viestintäministeriö ja AutoliittoLähde: Liikenne- ja viestintäministeriö ja Autoliitto
Hiljaisilla teillä autoileva maksaa vähemmän
Koonnut RIKU ROSLUND, grafiikka HEIKKI VÄLIAHO ja SIMON VARISTO/STT
Keskimääräinen auto- ja
ajoneuvovero vuodessa
Paljon autoileva, 35 000 km/vuodessa Vähän autoileva, 10 000 km/vuodessa
Taajaan asutulla alueella
Harvaan asutulla alueella
Taajaan asutulla alueella
Harvaan asutulla alueella
2 380 e/vuosi 680 e/vuosi
1 190 e/vuosi 340 e/vuosi
Taajaan
asuttu alue
6,8 senttiä/km
Harvaan
asuttu alue
3,4 senttiä/km
550 euroa
Matti Heikura Kaleva
OULU ”Järkyttävää miettiäkään
tällaisia korotuksia, kun työn-
tekijälle luvattiin juuri 20 eu-
roa lisää palkkaa kuukaudessa.
Tämähän on ihan absurdia ko-
ko homma. Pikkuisen jäitä hat-
tuun.”
Näin kommentoi oululainen
sähköasentaja Petri Ehrola jul-
kisuuteen saatettuja kaavailuja
kiinteän auto- ja ajoneuvoveron
korvaamista kilometripohjaisel-
la tieverolla.
EhrolaasuuOulussa,mutta työs-
kentelee vuorosähköasentajana
Raahen Rautaruukilla. Päivit-
täinen työmatka suuntaansa on
80 kilometriä, eli 160 kilomet-
riä päivässä ja noin 30 000 kilo-
metriä vuodessa. Kuuden sentin
kilometriverotuksella siitä tulisi
1 800 euron lisävero.
Uusien autojen halpeneminen
ei käy lisäveron puolustukseksi.
”Pienipalkkaisen on aivan tur-
ha haaveilla uuden auton ostos-
ta”, Ehrola huomauttaa.
Verotusidean oikeudenmu-
kaisuus ja älykkyys saa Petri Eh-
rolan nauramaan ja ihmettele-
mään, kenen mielestä tämä oli-
si sitä.
”Muutenkin tuntuu, että hol-
hoaminen koko ajan lisääntyy.
Pistetään uusia lakeja alkoho-
lista ja tupakasta ja nyt autoihin
pitäisi asentaa satelliittitunnisti-
met, jotta kyttäys lisääntyisi en-
tisestään. Tämä on aivan lapsel-
lista”, Ehrola huomauttaa.
Paljon ajava:
Absurdi homma!
Kommentti
Antti Pasanen
antti.pasanen@kaleva.fi
Suomessa on vuoden päivät is-
tunut Jorma Ollilan vetämä työ-
ryhmä pohtimassa, kuinka maa-
han saataisiin lähitulevaisuudes-
sa älykäs ja oikeudenmukainen
liikenne, suomeksi sanottuna
tiemaksujärjestelmä, joka siir-
täisi autoilun verotusta ostami-
sesta käyttöön.
Maanantaina julkisuuteen tul-
leiden tietojen perusteella työ-
ryhmän mielestä on älykästä ja
oikeudenmukaista asentaa suo-
malaisten autoihin satelliittiseu-
rantalaite ja veloittaa sen jälkeen
maaseudulla ajetusta kilometris-
tä 3,4 senttiä ja kaupungissa aje-
tusta 6,8 senttiä.
Toimeksiantaja liikenne- ja
viestintäministeriö kiirehti maa-
nantaina kertomaan, että ei lo-
pullinen malli tällainen ole, kos-
ka työ on kesken. Tiedot saavat
tosiaan toivomaan, että julkisuu-
teen on lorahtanut jonkinlainen
puolivalmiste, sillä nyt malli on
– jos sallitte vertauksen – täynnä
reikiä kuin keväinen suomalai-
nen maantie.
Tiemaksujen kerääminen edel-
lyttää, että suomalaisten autoihin
ruuvattaisiin gps-satelliittipaikan-
timet. Sen jälkeen auton jokainen
liike tallentuu viranomaisten tie-
tokantaan. Mieleen nousee heti
tukuittain kysymyksiä systeemin
elinkelpoisuudesta.
Kuka gps-laitteen maksaa?
Kuinka kertyvän jättimäisen tie-
tomäärän turvallisuus varmiste-
taan? Kuka tietoja saa käyttää ja
mihin? Onko kansalaisten liik-
keiden jatkuva automaattiseu-
ranta laillista tai moraalista? Ku-
vitellaanko suomalaisten hyväk-
syvän jatkuvan kyttäyksen?
Moniko poliitikko kannattaa
tätä?
Entä kuinka väärinkäyttö este-
tään? Nythän kuka tahansa voi
tilata netistä pienikokoisen gps-
signaalin häirintälaitteen paril-
la kympillä. Jos ja kun tällaisten
laitteiden käyttö kielletään, sa-
man vaikutuksen saa peittämäl-
lä gps-paikantimen antennin fo-
liolla. Tuleeko folion myymises-
tä siis luvanvaraista?
Jos autoni varastetaan, ja varas
ajelee sillä 1 000 kilometriä Saa-
riselälle ja hylkää sinne, pitääkö
minun vaatia palautusta varkaan
ajelemista kilometreistä?
Kysyn vaan.
Jorma, olisi pari kysymystä
” Kun nykyään bensan ja diese-
lin veroa korotetaan, se iskee
yhtä lailla kainuulaiseen, joka
tarvitsee välttämättä työssään
autoa kuin myös laiskuuttaan
kantakaupungissa autoilevaan
helsinkiläiseen.”
Oras Tynkkynen (vihr.)
”Pitkät etäisyydet työpaikoille,
kouluihin ja kauppoihin tekevät
oman auton käytöstä välttä-
mätöntä, eikä siitä saa ihmisiä
rangaista.”
Pirkko Ruohonen-Lerner (ps.)
”Kolme senttiä on paljon
maaseudulla, jossa etäisyydet
palveluihin ovat kymmenker-
taisia kaupunkilaisten matkoi-
hin verrattuna.”
Mikko Alatalo (kesk.)
”Ei voida ihan yksiselitteisesti
vetäistä jotain Pähkinäsaaren
rauhan rajaa ja todeta, että
toisella puolella on verotus
matalampaa ja toisella puolen
korkeampaa.”
Janne Sankelo (kok.)
”Autokanta on jo siinä mielessä
turvallista, että isoin turvalli-
suuden parantaminen löytyy
sieltä ratin ja penkin välistä.”
Ari Jalonen (ps.)
”Miksi meidän täytyy kehittää
kalliita satelliittitietojärjestel-
miä, kun muualla maailmassa
asia on ratkaistu yksinkertai-
sesti tietulleilla?”
Jukka Kopra (kok.)
”Minusta tienkäyttömaksuja
voitaisiin harkita yksittäisillä
tieosuuksilla.”
Raimo Piirainen (sd.)
Monipäättäjäepäilee
Liisa Lehto-Peippo,
Heikki Uusitalo Kaleva
PYHÄJÄRVIYksi asia lienee var-
ma: tämä ei jää viimeiseksi uuti-
seksi Tita Rinnevaarasta ja Py-
häjärvestä.
Kaikki muu näyttääkin sitten
sekavammalta. Raija Leppähar-
ju, Tyyne Tuikka ja Aarne Lius-
ka ovat hakeneet muutosta Py-
häjärven kaupunginhallituksen
kesäkuiseen päätökseen, jolla se
hylkäsi heidän oikaisuvaatimuk-
sensa. Vaatimus koski kaupun-
ginjohtaja Tita Rinnevaaran
pyyntöä keskeyttää virkavapaus.
Kaupunginhallitus totesi maa-
nantaina, että päätös virkava-
paudesta on tehty oikein.
Valittajat vaativat kaupungin-
hallituksen päätöksen kumoa-
mista, koska päätös on heidän
mielestään lainvastainen ja on
syntynyt virheellisessä järjestyk-
sessä. Lisäksi he vaativat hallin-
to-oikeudelta päätöstä siitä, että
Rinnevaaralla on ollut oikeus pa-
lata hoitamaan Pyhäjärven kau-
punginjohtajan virkaa.
Kaupunginhallitus kutsui vii-
me vuoden heinäkuussa Veik-
ko Tikkasen hoitamaan kau-
punginjohtajan viransijaisuutta
enintään vuodeksi erikseen laa-
ditulla sopimuksella.
Rinnevaaran virkavapauden
keskeyttäminen ei ollut kau-
punginhallituksen mielestä tar-
koituksenmukaista.
Valittajien mielestä varsinai-
nen viranhaltija ei saa joutua
epäoikeudellisempaan asemaan,
vaan on sopimustenkin perus-
teella viranhoitajana ensisijalla.
Kaupunginhallitus katsoi, et-
tä pikemminkin Veikko Tikka-
nen olisi voinut joutua epäedul-
liseen asemaan, jos Rinnevaaran
virkavapaus olisi keskeytetty.
Päätös syntyi valittajien mu-
kaan virheellisessä järjestykses-
sä ja on lainvastainen, koska kau-
punginhallituksen puheenjohta-
ja Jukka Tikanmäki on valmistel-
lut, esitellyt ja ollut päättämässä
oikaisuvaatimusta. Tikanmäki on
tehnyt kunnallisvalituksen Rin-
nevaaran virkavapaudesta.
Hallitus otti täysin päinvastai-
sen kannan. Hallituksen mukaan
valittajat eivät ole myöskään yk-
silöineet, millä perusteella Ti-
kanmäki olisi esteellinen.
Kaupungin-
hallitus
torppasi
Rinnevaara-
valituksen
Petri Ehrola ajaa työmatkaa Oulun ja Raahen välillä. Hänei näe käyttömaksukaavailuissa mitään hyvää.
JUKKA-PEKKA MOILANEN
STT, Reuters, AFP
PARIISI Ranskalaiset parla-
mentaarikot saivat maanantai-
na eteensä uutta tiedustelutie-
toa Damaskoksen vajaan kah-
den viikon takaista tapahtumis-
ta. Muun muassa satelliittikuviin
perustuvan analyysin mukaan
on selvää, että hyökkäys kemial-
lisilla aseilla tehtiin hallituksen
alueelta kapinallisia vastaan.
Tiedustelutietojen mukaan
hyökkäyksessä käytettiin kehitty-
neitä aseita, joita kapinallisilla ei
ole. Hyökkäys oli aiempia iskuja
laajempi ja sen tarkoituksena oli
vallata alueita takaisin.
Pääministeri Jean-Marc
Ayrault’n mukaan vastatoimia
tarvitaan, mutta Ranska ei aio
iskeä yksin, vaan tavoittelee
edelleen liittoumaa. Parlament-
ti käsittelee asiaa keskiviikkona.
Syyrian presidentti Bashar al-
Assad torjui syytökset ja varoitti
Ranskaa sotatoimien seurauksis-
ta Le Figaro -lehdessä.
Ranska
vyörytti uusia
todisteita
Damaskoksen
iskusta

17. Paikallistaminen/
Läheistäminen

18. Lisätietoja
Facebook: mediakonsepti
www. mediaconceptsrg.net
http://mediaconceptsrg.blogspot.fi
Twitter: @merjah #mediakonsepti
www.nextmedia/results/
merja.helle@aalto.fi
aurora.airaskorpi@gmail.com
maria@kaskasmedia.fi