Terveydenhoitoalan tietojärjestelmienkehittämisen haasteetJyrki J.J. KasviTIEKE Tietoyhteiskunnan kehittämiskeskus ry
”Houston, meillä on ongelma”   Ajoneuvohallintokeskuksen (AKE) tietojärjestelmäuudistus venyi 4:stä 12 vuoteen ja hinta n...
Tarkastuskertomus ”Tarkastusvirasto katsoo, että potilastietojärjestelmien kehittäminen nykyisellä   mallilla ei ole talo...
Terveydenhoidon ICT-tilanne on sietämätön Sosiaali- ja terveydenhoidon sadat tietojärjestelmät eivät  kommunikoi keskenää...
Menneen ja tulevan paineetTausta                                                         Tulevat haasteetKuntien ohjauksen...
Kilpailu ei toimi Toimittajaloukku estää kilpailun ja tulee kalliiksi   Kun tietojärjestelmän ja sen rajapintojen oikeud...
Suljettu kokonaisjärjestelmä on toimittajan sampo Toimittajalukko pitää etenkin laajoissa kokonaisjärjestelmissä      Pi...
Hankintalaki ketteryyden esteenä Hankintalaki ei periaatteessa estä ketterää järjestelmäkehitystä   Perinteinen kilpailu...
Lisää haasteita Osaamisen epätasapaino   Toimittajalla on paljon tilaajaa enemmän kokemusta tietojärjestelmähankinnoista...
Ja vielä kaksi Sosiaali- ja terveyspalveluiden järjestämisvastuun ja  rahoituskanavien monimuotoisuus   Esim. KanTa ja a...
Hankepöhö heikentää työn hyötysuhdetta Hankepöhö syö resurssit varsinaiselta kehitystyöltä   Johto- tai projektiryhmän k...
Käyttäjän sähköinen näkökulma Tietojärjestelmäkeskeinen ajattelu sivuuttaa toimintaprosessit   Tietojärjestelmä on vain ...
Kun kehitetään tietojärjestelmiä eikä toimintaa Esimerkiksi laskun sähköinen käsittely eräässä kuntayhtymässä  1.    Lask...
Kun johto hankkii tietojärjestelmän…                                          Ei hajuakaan todellisuudesta.               ...
KanTa (ja KanSa) ovat paljon vartijoina Kun KanTa on syksyllä 2014 otettu valtakunnalliseen käyttöön,  kaikkien terveyden...
U.S. Army PhotoSukupuolten välinen digikuilu?            Keskustelua?30.9.2010       www.kasvi.org            16
TIEKE Tietoyhteiskunnan kehittämiskeskus ry TIEKE on v. 1981 perustettu tietoyhteiskunnan puolueeton ja       riippumaton...
Upcoming SlideShare
Loading in …5
×

Terveydenhoitoalan tietojärjestelmien kehittämisen haasteet

2,656 views

Published on

T-86.2010 Tietojärjestelmien hankinta ja hankejohtaminen -opintojaksolla pitämäni alustuksen kalvot: https://noppa.aalto.fi/noppa/kurssi/t-86.2010/luennot

Published in: Education

Terveydenhoitoalan tietojärjestelmien kehittämisen haasteet

  1. 1. Terveydenhoitoalan tietojärjestelmienkehittämisen haasteetJyrki J.J. KasviTIEKE Tietoyhteiskunnan kehittämiskeskus ry
  2. 2. ”Houston, meillä on ongelma” Ajoneuvohallintokeskuksen (AKE) tietojärjestelmäuudistus venyi 4:stä 12 vuoteen ja hinta nousi 27 miljoonasta eurosta kolminkertaiseksi Tullin 2,7 miljoonaa maksanut Rita-tietojärjestelmä myöhästyi neljä vuotta. Valtionhallinnon 9 miljoonaa euroa maksaneelle Valda-asianhallintajärjestelmälle ei enää sen valmistuttua löytynyt käyttäjiä. Sähköisen reseptin kehitys venyi 10 vuotta ja kymmeniä miljoonia, ja heti 1,5 v. korjausprojekti Helsingin kaupungin taloushallinnon tietojärjestelmän käyttöönoton seurauksena 150.000 laskun lähettäminen viivästyi kuukausilla. Espoon kaupungin sosiaalitoimen tietojärjestelmän käyttöönoton seurauksena toimeentulotukipäätöksen saaminen kesti 40 päivää Kansallisen Kanta-potilastietojärjestelmän piti olla käytössä vuonna 2007. Yli 20 miljoonaa euroa myöhemmin järjestelmä otetaan käyttöön 2013-2015. OKM:n taiteen edistämiskeskuksen Salama-tietojärjestelmä toimii niin hitaasti, että apurahat joudutaan käsittelemään käsin, koska se on nopeampaa. Eduskunnan salijärjestelmä myöhästyi vuoden ja ylitti budjetin kolmanneksella sähköiseen henkilökorttiin käytettiin 20 miljoonaa euroa. Vuonna 2006 sitä käytettiin 500 kertaa. Ongelmia toki myös yksityisellä puolella, mutta niitä ei repostella julkisuudessa. 9.4.2013 TIEKE Tietoyhteiskunnan kehittämiskeskus ry 2
  3. 3. Tarkastuskertomus ”Tarkastusvirasto katsoo, että potilastietojärjestelmien kehittäminen nykyisellä mallilla ei ole taloudellisesti eikä toiminnallisesti tarkoituksenmukaista.” ”Tarkastusviraston mielestä sosiaali- ja terveysministeriön tulisi ryhtyä toimenpiteisiin potilastietojärjestelmien kehittämisen valvonnan järjestämiseksi.” ”Terveydenhuollon tietoteknologisten ratkaisujen kehittäminen pohjautuu vuonna 1996 valmistuneeseen sosiaali- ja terveydenhuollon tietoteknologian hyödyntämisstrategiaan.” ” Useiden satojen miljoonien eurojen hankekokonaisuudella ei ole ollut riittävää IT-hankejohtamista.” Sosiaali- ja terveydenhuollon valtakunnallisten IT- hankkeiden toteuttaminen  Valtiontalouden tarkastusviraston tuloksellisuustarkastuskertomukset 217/2011  http://www.vtv.fi/files/2435/217_2011_netti.PDF 9.4.2013 TIEKE Tietoyhteiskunnan kehittämiskeskus ry 3
  4. 4. Terveydenhoidon ICT-tilanne on sietämätön Sosiaali- ja terveydenhoidon sadat tietojärjestelmät eivät kommunikoi keskenään  Tiedonhallinnan pettämisestä johtuvat hoitovirheet  Tiedon puutteesta johtuva hoidon viivästyminen  Ylimääräisen työn aika ja kustannukset pois itse hoitotyöstä Julkisen sektorin tiedonhallinnan prosessit usein arkaaisia  Mappeja, kirjeitä, käsin kirjoitettuja lippusia ja lappusia  Jopa eri organisaatioiden terveydenhoidon sanastot ovat epäyhtenäisiä! Sosiaali- ja terveydenhoidon tietojärjestelmät eivät vastaa potilaiden ja hoitohenkilöstön tarpeisiin  Esim. potilastietojärjestelmän käyttöliittymämuutos tulee ylhäältä annettuna Sosiaali- ja terveydenhoidon tietojärjestelmien kehityksen ja ylläpidon kustannukset ja aikataulut ovat karanneet käsistä 9.4.2013 TIEKE Tietoyhteiskunnan kehittämiskeskus ry 4
  5. 5. Menneen ja tulevan paineetTausta Tulevat haasteetKuntien ohjauksen liberalisointi KanTa Kunnat ja sairaanhoitopiirit  Päätearkisto vai operatiivinen järjestelmä hankkivat tietojärjestelmänsä  Potilastietojen tutkimuskäyttö itsenäisesti  Vanhojen järjestelmien rajapinnat  Kuntien ja piirien ict-, projekti- ja kilpailutusosaaminen heikkoa Netti voimaannuttaa potilaat Järjestelmätoimittajat sitoivat  Pääsy omiin potilastietoihin asiakkaat omiin järjestelmiinsä  Omatoiminen tiedon haku  Jopa kuntien omaa järjestelmäkehitystä  Terveydenhoito oikeussaleihin Terveydenhoidon tieto- Ubiikki yhdistää tietovarannot järjestelmien pitkä elinkaari  Ostos- ja terveystiedot yhteen  Vanhoista järjestelmistä luopuminen kallista ja vaikeaa  Geenitietojen hyväksi- ja väärinkäyttö  Terveydentilan automaattinen seuranta 9.4.2013 TIEKE Tietoyhteiskunnan kehittämiskeskus ry 5
  6. 6. Kilpailu ei toimi Toimittajaloukku estää kilpailun ja tulee kalliiksi  Kun tietojärjestelmän ja sen rajapintojen oikeudet jäävät toimittajalle, lisätyöt, muutokset ja päivitykset voidaan tilata vain toimittajalta toimittajan hintaan.  Tilaajahan ei varsinaisesti osta järjestelmää vaan maksaa sen kehityskulut ja saa sen jälkeen maksaa sen käytöstä. Muutokset eivät kuitenkaan ole poikkeus vaan jatkuvaa toimintaa  Tietojärjestelmä ei ole koskaan valmis! Aina kun lainsäädäntö, organisaatio työmenetelmät tai toimintaprosessit muuttuvat, myös tietojärjestelmiä on muutettava.  Tietojärjestelmien hankkiminen on halpaa, kun sitä vertaa ylläpitoon. Ratkaisuehdotuksia:  Modulaariset avoimia rajapintoja käyttävät tietojärjestelmät, jotka voidaan kilpailuttaa ja päivittää osa kerrallaan  Tietojärjestelmien näkeminen palveluina. 9.4.2013 TIEKE Tietoyhteiskunnan kehittämiskeskus ry 6
  7. 7. Suljettu kokonaisjärjestelmä on toimittajan sampo Toimittajalukko pitää etenkin laajoissa kokonaisjärjestelmissä  Pienikin muutos edellyttää koko järjestelmän avaamista.  Järjestelmän sisäiset ja ulkoiset rajapinnat suljettuja, avataan eri korvausta vastaan  Järjestelmä on uusittava kokonaisuutena tai ei lainkaan  Potilastiedot jäävät helposti kokonaisjärjestelmän vangeiksi Ylisuuret hankkeet rajaavat tarjoajien joukkoa  Satojen miljoonien eurojen kokonaisjärjestelmiä pystyy tarjoamaan vain pari ohjelmataloa.  Tarjoukset hyväksytään vain niin suurilta tarjoajilta, koska niiden uskotaan selviävän myös mahdollisista ongelmatilanteista. Ratkaisuehdotuksia  Modulaariset avoimia rajapintoja käyttävät tietojärjestelmät, jotka voidaan kilpailuttaa ja päivittää osa kerrallaan  Etenkin potilastiedot ja tunnistautuminen erotettava omiksi moduleikseen 9.4.2013 TIEKE Tietoyhteiskunnan kehittämiskeskus ry 7
  8. 8. Hankintalaki ketteryyden esteenä Hankintalaki ei periaatteessa estä ketterää järjestelmäkehitystä  Perinteinen kilpailutus edellyttää että tiedetään, mitä ollaan tilaamassa. – Nopeasti muuttuvassa toimintaympäristössä tietojärjestelmän tarkka ennakkomäärittely on kuitenkin mahdotonta. Maali liikkuu!  Hankintalaki periaatteessa sallii ketterän järjestelmäkehityksen mutta kukaan ei halua markkinaoikeuteen ennakkotapaukseksi – Tietojärjestelmähankinnan päätyminen markkinaoikeuteen pysäyttää hankintaan liittyvän kehitystoiminnan 1-2 vuodeksi. Ratkaisuehdotuksia:  Hankintalain päivittäminen ja selkeyttäminen – Edes Tekes ei saanut kahdella juristilla selvää, mitä hankintalaki vaatii  Markkinaoikeuden käsittelyaikojen nopeuttaminen – Esim. esikäsittely valitusten perusteluiden arvioimiseksi  Varmuuden vuoksi valittamisen houkuttelevuuden vähentäminen – 100 miljoonien hankkeissa pienikin läpimenon mahdollisuus houkuttelee valittamaan. 9.4.2013 TIEKE Tietoyhteiskunnan kehittämiskeskus ry 8
  9. 9. Lisää haasteita Osaamisen epätasapaino  Toimittajalla on paljon tilaajaa enemmän kokemusta tietojärjestelmähankinnoista – It-hankkeita ohjaavat työryhmät, joissa virkamiehet istuvat oman toimen ohessa. Hankkeiden seurataan ja jatkuvaan uudelleenmäärittelyyn vain siivu työajasta. – Kehityshankkeella on oltava tilaajassa päätoiminen omistaja!  Soster- ja it-osaaminen eivät useinkaan keskustele tilaajaorganisaatiossa keskenään Hallintorajojen loukkaamattomuus  VM:n JulkICT-toiminnolta on puuttunut natsat tehtävänsä hoitamiseen. – Jo 10 vuotta JulkICT-toiminto on yrittänyt edistää ja varmistaa yhteentoimivuutta  Tietohallintolain 4 § ja 6 § antavat valtiovarainministeriölle valtuudet toimia – mutta niitä ei ole tiedonsiirron toteutuksen määritysten puuttuessa käytetty 9.4.2013 TIEKE Tietoyhteiskunnan kehittämiskeskus ry 9
  10. 10. Ja vielä kaksi Sosiaali- ja terveyspalveluiden järjestämisvastuun ja rahoituskanavien monimuotoisuus  Esim. KanTa ja apteekit, yksityinen terveydenhoito, YTHS, työterveys, terveyskeskukset, erikoissairaanhoito, Kansaneläkelaitos, kunnat  Esim. tietohallintolaki ei koske Kansaneläkelaitosta eli terveydenhoidon kokonaisvaltainen tietohallinnon ohjaus ei ole mahdollista. Erikoissairaanhoidon kulttuuri ja asenne  Tietojärjestelmien halutaan palvelevan olemassa olevaa organisaatiota ja toimintatapoja – Eri sairaanhoitopiirit ym. ovat halunneet järjestelmiensä palvelevan nimenomaan heidän omia toimintatapojaan  Tuloksena krooninen tuottavuusparadoksi 9.4.2013 TIEKE Tietoyhteiskunnan kehittämiskeskus ry 10
  11. 11. Hankepöhö heikentää työn hyötysuhdetta Hankepöhö syö resurssit varsinaiselta kehitystyöltä  Johto- tai projektiryhmän kokous syö helposti 10-20 henkilötyöpäivää  Rahoituksen hakeminen, hakemusten käsittely, raportointi ja valvonta syövät helposti leijonanosan resursseista  Projektiseurannassa tulisi välillä arvioida myös tuntien käyttötarkoitusta Tulosten asemesta pitäisi seurata vaikutuksia  Esim. tietojärjestelmä sinänsä on merkityksetön, sen sijaan tulee arvioida sen käyttöönoton toiminnallisia vaikutuksia esim. tuottavuuteen, laatuun, työhyvinvointiin, toimintatapoihin, …  Valmistuneille hankkeille tulisi perustaa seurantaryhmä, mutta mistä projektista sen kokousten tunnit laskutetaan? 9.4.2013 TIEKE Tietoyhteiskunnan kehittämiskeskus ry 11
  12. 12. Käyttäjän sähköinen näkökulma Tietojärjestelmäkeskeinen ajattelu sivuuttaa toimintaprosessit  Tietojärjestelmä on vain väline toiminnan kehittämiseksi! – Tietojärjestelmä toimintatapoja muuttamatta laskee työn tuottavuutta ja laatua  Tietojärjestelmien lisäksi myös toimintatapojen ja -prosessien oltava yhteentoimivia – Esim. videoneuvottelujen käyttäminen etäkonsultaatioissa (sähköisen) palvelun on palveltava käyttäjän kokemaa palveluprosessia, ei tuottajaorganisaation rakennetta  Esim. palkka.fi ja työnantajamaksujen maksaminen Käytettävyys: palvelun on vastattava käyttäjän valmiuksiin  Kehittäjät eivät osaa asettua käyttäjän asemaan  Esim. verkkopankkeja käytetään paljon mobiilikäyttöliittymällä, koska se on yksinkertaisempi  Käytettävyystestaus osaksi tietojärjestelmän hyväksyntää! 9.4.2013 TIEKE Tietoyhteiskunnan kehittämiskeskus ry 12
  13. 13. Kun kehitetään tietojärjestelmiä eikä toimintaa Esimerkiksi laskun sähköinen käsittely eräässä kuntayhtymässä 1. Lasku tulee tilaajalle 2. Sisäpostina keskushallintoon 3. Skannataan 4. Sähköpostina takaisin 5. Asiatarkastus 6. Sähköpostina esimiehelle 7. Hyväksyntä 8. Sähköpostina keskushallintoon 9. Maksetaan (usein myöhässä viivästyskorkojen kera) Laskun maksaminen saisi kestää vain viisi päivää  Kukaan ei voi olla sairas, matkalla, koulutuksessa, tehdä oikeita töitään  Kun tietojärjestelmä lukitsee toimintaprosessin, ihmiset eivät voi enää joustaa 9.4.2013 TIEKE Tietoyhteiskunnan kehittämiskeskus ry 13
  14. 14. Kun johto hankkii tietojärjestelmän… Ei hajuakaan todellisuudesta. XKenen ja mihin tätä pitäisi käyttää Miten järjestelmää käytetään Hei, tämä homma ei kuulu tänne! Materiaalinhallinnan ongelmat Käyttöliittymän ongelmatX Valtava määrä marmatusta ja kurinaa.
  15. 15. KanTa (ja KanSa) ovat paljon vartijoina Kun KanTa on syksyllä 2014 otettu valtakunnalliseen käyttöön, kaikkien terveydenhoidon tietojärjestelmien on tuotettava potilastietonsa KanTa-järjestelmän standardoidussa muodossa.  KanTa käytännössä pakottaa yhteentoimivuuteen!  Ei ihme, että KanTa yritettiin vesittää päätearkistoksi.  KanTa-järjestelmän tuloon jo ensi vuonna ja sen kunnille ja sairaanhoitopiireille asettamiin velvoitteisiin ei ole herätty kaikkialla Suomessa. Sosiaalipuolen vastaava KanSa-järjestelmä ei valitettavasti ole vielä yhtä pitkällä, vaikka haasteet ovat vähintään yhtä mittavat.  Sosiaalitoimen henkilöstön työajasta huomattava osa kuluu toisen sosiaalialan organisaation puhelinpalvelun jonotusääntä kuunnellen… Potilastietoaineistojen (esim. KanTa ja KanSa) hyödyntäminen tutkimuksessa ja kansanterveystyössä edellyttää tutkimusta, kansalaiskeskustelua ja lainsäädäntöä. 9.4.2013 TIEKE Tietoyhteiskunnan kehittämiskeskus ry 15
  16. 16. U.S. Army PhotoSukupuolten välinen digikuilu? Keskustelua?30.9.2010 www.kasvi.org 16
  17. 17. TIEKE Tietoyhteiskunnan kehittämiskeskus ry TIEKE on v. 1981 perustettu tietoyhteiskunnan puolueeton ja riippumaton vaikuttaja, verkottaja ja vauhdittaja. TIEKEn toiminnan painopisteet ovat 1. Tieto- ja viestintätekniikan osaamisen kehittäminen 2. Sähköisten toimintaprosessien edistäminen 3. Tietoyhteiskunnan tietopalvelut TIEKEn toimintatapoja ovat hankkeet, foorumit, palvelut, seminaarit ja yhteiskunnallinen vaikuttaminen. TIEKEn jäsenenä on yli 80 julkista ja yksityistä organisaatiota  Jäsenmaksu liikevaihdon perusteella 3 500 €, 1 700 € tai 800 € TIEKEn liikevaihto on n. 1,3 milj. € vuodessa  TIEKEssä työskentelee 12 henkilöä2013 TIEKE Tietoyhteiskunnan kehittämiskeskus ry 17

×