Konfliketeja vai ryhmäajattelua

1,552 views

Published on

Vihreiden valtuustoryhmälle keväällä 2009 pidetty esitys ryhmätyöstä, konfliktien siunauksellisuudesta ja ryhmäajattelun vaaroista.

0 Comments
2 Likes
Statistics
Notes
  • Be the first to comment

No Downloads
Views
Total views
1,552
On SlideShare
0
From Embeds
0
Number of Embeds
1
Actions
Shares
0
Downloads
9
Comments
0
Likes
2
Embeds 0
No embeds

No notes for slide

Konfliketeja vai ryhmäajattelua

  1. 1. (^_^)/ <3<3<3 U Konflikteja vai ryhmäajattelua? Jyrki J.J. Kasvi30.1.2009 www.kasvi.org 1
  2. 2. Mikä on ryhmä? Joukko ihmisiä (esim. valtuustoryhmä, lautakunta, …) on ryhmä kun joukon jäsenet 1. ovat tietoisia omasta jäsenyydestään ja siitä, keitä muita ryhmään kuuluu. 2. jakavat yhteiset tavoitteet tai tehtävät 3. ovat vuorovaikutuksessa keskenään 4. jakavat yhteiset normit (ja piilonormit) Jokainen ryhmän jäsen tuo ryhmään persoonansa, toiveensa, tarpeensa, motivaationsa ja tunteensa Jäsenten välillä voi olla työnjakoa, rooleja ja ristiriitoja30.1.2009 www.kasvi.org 2
  3. 3. Ryhmän tavoitteet Tehtävätavoitteet – päämäärien saavuttaminen, tehokkuus ja tuloksellisuus. Tunnetavoitteet – ryhmän jäsenten väliset suhteet – toiminnan kokeminen palkitsevaksi myös tunnepuolella. – Tunnetavoitteet ovat keskeisiä ryhmän koostuessa toisilleen läheisistä ihmisistä. Molemmat tavoitetyypit ovat tärkeitä ryhmän toiminnan tulosten kannalta. – Entä jos tehtävätavoitteet ja tunnetavoitteet ovat ristiriidassa?30.1.2009 www.kasvi.org 3
  4. 4. Koheesiosta ryhmäajatteluun Koheesio – ryhmän kiinteys ja sen jäsenten halua pysyä ryhmässä. – Kun jäsenet haluavat kuulua ryhmään, he ovat todennäköisemmin sitoutuneita ryhmän tavoitteeseen. Ryhmäajattelu – yllyttää ryhmän jäsenet yksimielisyyteen, jotta ryhmän ilmapiiri säilyisi hyvänä. – ryhmäläiset asettavat keskinäisen solidaarisuutensa muun edelle, eivätkä uskalla olla kriittisiä tai esittää ryhmän yhteisestä mielipiteestä poikkeavia mielipiteitä. – syitä ovat usein esimerkiksi tulostavoitteisiin liittyvä stressi, paine samanmielisyyden saavuttamisesta tai ryhmän sulkeutuneisuus omaan maailmaansa – Yksilöiden mielipiteet lähentyät ja kärjistyvät ryhmässä Liiallinen koheesio ei palvele ryhmän päämäärää! – kriittinen ajattelu ja konfliktit ovat välttämättömiä parhaan mahdollisen lopputuloksen saavuttamiseksi.30.1.2009 www.kasvi.org 4
  5. 5. Ryhmäajattelun lumo Ryhmäajattelu syntyy, kun päätöksenteossa pyritään välttämään erimielisyyksiä ja konflikteja. Syntyy illuusio siitä, että kaikki ovat samaa mieltä. vaihtoehtoja ei etsitä eikä asioita haluta kyseenalaistaa, jotta erimielisyyksiä ei syntyisi. Tätä ei kuitenkaan tiedosteta, vaan ryhmä luulee toimivansa järkevästi. Ryhmän jäsenet saattavat tuntea, että ryhmä on erehtymätön, joten ulkopuolista tietoa tai arviointia ei koeta tarpeelliseksi. Ryhmäajattelua esiintyy eniten ryhmissä, joissa on hyvin korkea koheesio ja jotka kokevat painetta konsensuksen eli yksimielisyyden saavuttamiseen. Ryhmäajatteluun voidaan sortua erityisesti silloin, kun ryhmä tuntee painetta nopeaan päätöksentekoon tai se pyrkii miellyttämään jotain ulkopuolista tahoa. Ryhmän johtajalla on ryhmäajattelun syntymiseen suuri vaikutus. – Ryhmässä ei välttämättä uskalleta kritisoida voimakkaan johtajan mielipiteitä. – Johtajan tehtävänä olisi kannustaa ryhmää argumentoimaan ja arvioimaan vaihtoehtoja kriittisesti.30.1.2009 www.kasvi.org 5
  6. 6. Ryhmätyypit Ryhmäsuuntautuneet primaariryhmät – ensisijaisena tarkoituksena on tyydyttää jäsentensä yhteenkuuluvuuden ja läheisyyden tarvetta. – Kontaktit jäsenten välillä ovat läheisiä ja ryhmät ovat pitkäkestoisia eli ne eivät hajoa, kun tietty päämäärä on saavutettu. Tehtäväsuuntautuneet sekundaariryhmät – tietyn tavoitteen saavuttamiseksi muodostetut ryhmät. – esimerkiksi opiskeluryhmät sekä päätöksentekoon ja ongelmanratkaisuun keskittyvät ryhmät. – Sekundaariryhmissä ihmissuhteiden merkitys ei ole suuri ja ne voivat hajota, kun asetettu tehtävä on saatu päätökseen. Käytännössä jako primaari- ja sekundaariryhmiin ei ole näin jyrkkä. – Sama ryhmä voi olla myös toisille jäsenilleen primaari-, toisille sekundaariryhmä.30.1.2009 www.kasvi.org 6
  7. 7. Ryhmän normit Normien avulla ryhmä yhdenmukaistaa ja arvioi jäsentensä toimintaa – Uusi jäsen huomaa ryhmän normit usein vasta kun hän tietämättään rikkoo niitä. Ryhmään sosiaalistuessaan hän oppii ryhmän kulttuurin ja normit ja hän saattaa myös muuttaa niitä. Julkilausutut normit ovat ryhmän yhteisesti sopimia, ääneen lausuttuja tai ylöskirjattuja sääntöjä. Piilonormit taas ovat epävirallisempia ja niihin kuuluvat esimerkiksi kulttuurin ja kasvatuksen pohjalta periytyvät tavat, perinteet ja uskomukset. – Piilonormit ohjaavat ryhmän toimintaa yhtä vahvasti kuin julkilausututkin normit, myös silloin kun ne ovat ristiriidassa julkilausuttujen normien kanssa. Normien noudattamista valvotaan sanktioiden ja palkkioiden avulla. – Julkilausuttujen normien noudattamista on valvomassa virallisessa asemassa oleva henkilö tai instituutio (ylhäältä alas) – Piilonormien noudattamista valvovat itse ryhmän jäsenet. Piilonormin rikkojaa rangaistaan yleisellä paheksunnalla tai arvostelulla tai selän takana puhumisella. (alhaalta ylös) Valtuuston, valtuustoryhmän, lautakunnan, kaupunginhallituksen, … julkilausuttuja ja piilonormeja?30.1.2009 www.kasvi.org 7
  8. 8. Ryhmän kehitysvaiheet Muotoutumisvaihe l. kuherteluvaihe – Ryhmä orientoituu tehtävään. Perustehtävä saattaa olla vielä epäselvä. – Suhdetasolla ryhmä etsii käyttäytymisen rajoja ja ryhmän sääntöjä. Kuohuntavaihe – Esitetään omia, eriäviäkin mielipiteitä. Ryhmän tehtävää ja johtajaa vastustetaan, ja konflikteja esiintyy. – Jäsenet testaavat omaa rooliaan ryhmässä. Normien muotoutumisvaihe – ryhmälle alkaa muodostua normeja. – Tehtävätasolla ryhmän jäsenten yhteistyö ja avoimuus yleensä lisääntyvät. – Suhdetasolla ryhmän koheesio kehittyy ja tunne ryhmään kuulumisesta kasvaa. Suorittamisvaihe – energia suunnataan työskentelyyn. – Toisia pyritään tukemaan tehtävän suorittamisessa, ja rooleista tulee joustavampia. – Ryhmän jäsenten erilaisuus koetaan usein vahvuudeksi. – Ryhmän sisäistä slangia ja huumoria. Entä jos kehitys ei jostain syystä etene?30.1.2009 www.kasvi.org 8
  9. 9. Ryhmäidentiteetti Mikä tekee minusta ainutlaatuisen ja samanlaisen muiden kanssa? – Miten esittelet itsesi muille? Yksilön vs. ryhmän vs. organisaation identiteetti Identiteetti on välttämätöntä henkilökohtaiselle ja jaetulle itsensä tiedostamiselle ja sitoutumiselle Yksilön vs. ryhmän vs. organisaation tavoitteet – Onko näiden välillä ristiriitoja – Mikä on minun ja meidän tehtävä tavoitteiden saavuttamiseksi? Jaettu identiteetti edellyttää kommunikaatiota ja vuorovaikutusta Ulkopuolelle jäämisen pelko.30.1.2009 www.kasvi.org 9
  10. 10. Reflektiivinen ongelmanratkaisu Reflektio tarkoittaa pyrkimystä tarkastella tietoisesti omaa toimintaa. – Ryhmässä reflektiivinen ongelmanratkaisu tarkoittaa sitä, että ryhmä tietoisesti seuraa ja arvioi ongelmanratkaisuprosessiaan ja valintojaan.1) Määritellään ongelma, jotta kaikki ymmärtäisivät sen samalla tavalla.2) Pohditaan, millainen ongelma on ja mitä syitä ja seurauksia sillä voi olla.3) Pohditaan, millaiseen ratkaisuun oltaisiin vähimmillään valmiita tyytymään ja mitkä olisivat hyvän ratkaisun kriteerit.4) Hyviä ratkaisuvaihtoehtoja tuotetaan mahdollisimman paljon. Niistä jokaista arvioidaan, myös niiden kielteisiä seurauksia. Lopuksi valitaan paras vaihtoehto.5) Huolehditaan ratkaisun täytäntöönpanosta ja testauksesta.30.1.2009 www.kasvi.org 10
  11. 11. Hyvän ryhmän tuntomerkkejä (1) Ryhmäfokus: Ryhmän jäsenet pystyvät näkemään yhteiset tarpeet omien tarpeidensa ohi. Priorisointi: Pystytään tekemään ero vähemmän tärkeiden juttujen ja välttämättömyyksien välillä. Koheesio: Jäsenillä on vahva ryhmäidentiteetti ja voimakas lojaalisuus ryhmää kohtaan. Kommunikaatio: Kaikki organisaation huipulta operatiiviselle tasolle asti ovat sitoutuneet jakamaan jopa alustavaa tietoa “Empowerment”: Ryhmän jäsenillä on oikeus (ja velvollisuus) vaikuttaa kaikkeen ryhmän toimintaan kompetenssinsa mukaan. Riippuvuus: Jäsenet hyödyntävät toistensa osaamista täysimääräisesti ja luottavat siihen, että muut tekevät sen mitä lupaavat.30.1.2009 www.kasvi.org 11
  12. 12. Hyvän ryhmän tuntomerkkejä (2) Sitoutuminen: Ongelmia työstetään, kunnes ne ratkeavat. Diversiteetti: Ryhmät ovat monimuotoisia sukupuolen, kulttuurin, iän, kokemusten ja osaamisen suhteen. Rakenne: Jäsenet tietävät tehtäviensä rajat ja riippuvuussuhteet. He tietävät, miten ryhmän rakennetta ja toimintatapoja voi muuttaa. Tunnustus: Ryhmä tiedostaa ja juhlii (1) yhteisiä onnistumisiaan ja (2) ryhmän jäsenten panosta onnistumisessa. Hoffman E.J., Kinlaw C.S. & Kinlaw D.C. (2001) Developing Superior Project Teams: A Study of the Characteristics of High Performance in Project Teams.30.1.2009 www.kasvi.org 12
  13. 13. Vuorovaikutustaidot ryhmässä Vuorovaikutustaidot vaikuttavat siihen, miten yksilö toimii ryhmän jäsenenä. – kuuntelemisen ja havainnoinnin taidot – argumentointitaidot – taito osoittaa tukea – taito ottaa ja pitää puheenvuoroja – taito jatkaa toisen puheenvuorosta – taito ylläpitää keskustelua Ryhmäviestintätilanteessa tärkeimpiä ovat kuuntelemisen ja havainnoinnin taidot. – Esimerkiksi puheenvuorojen vaihtumista säädellään nonverbaalisen viestinnän havainnoinnin avulla. Ryhmäviestintätaitojen kehittämiseen tarvitaan oman viestintä- käyttäytymisen ennakointia ja arviointia, eli viestinnän metakognitiivisia taitoja. – Oman toiminnan tarkkailu auttaa tunnistamaan ne osa-alueet, jotka jo hallitsee, ja ne, jotka kaipaavat vielä kehittämistä.30.1.2009 www.kasvi.org 13
  14. 14. Ryhmän menestyksen esteitä Valtataistelut ja ristiriidat – Ryhmä jakautuu ryhmäkuntiin – Määrittele yhdessä tavoitteet mahdollisimman varhaisessa vaiheessa Epäselvät tai muuttuvat tavoitteet ja suuntaviivat – Sisäiset ryhmittymät painottavat omia tavoitteitaan ja arvioivat tuloksia omasta näkökulmastaan – Kokoa ryhmittymät yhteen esim. brainstorming- tms. menetelmin Riittämättömät resurssit – Keskitä voimavarat olennaiseen Sitoutumisen puute – Ryhmän tavoitteet eivät ole selvät tai niitä ei koeta omiksi Etäinen, hajanainen johto Cleland, D I (1994) Project Management: Strategic Design and Implementation New York, McGraw-Hill Raybould, B. (2000) Building Performance-Centered Web-Based Systems, Information Systems and Knowledge Management Systems in the 21st Century.30.1.2009 www.kasvi.org 14
  15. 15. KriisitArvokriisi Kaikki eivät hyväksy toteutettavaksi valittuja toimenpiteitä Esim. public-private partnership (ppp) ja julkisuusperiaateToimeenpanokriisi Päätettyjä toimenpiteitä ei panna toimeen Esim. raskaat päätöksentekohierarkiat, ohuen projekti- organisaation häiriöt, keskijohdon vastarinta, kulttuuri- eroista johtuvat väärinkäsitykset ... Kriisit kuuluvat ryhmien jäsenten suhteisiin! Kriisit ovat oppimistilaisuuksia!30.1.2009 www.kasvi.org 15
  16. 16. Kriisi oppimistilaisuutenaArvokriisi - jotta ryhmä selviää kriisistä: Debatti lisää ryhmän tietoisuutta toistensa arvoista ja kulttuurista (käsitteellinen oppiminen) Mahdollisuus luoda yhdessä kaikkien hyväksymiä toimintatapoja (operationaalinen oppiminen)Toimeenpanokriisi - jotta ryhmä selviää kriisistä: Debatti lisää ryhmän tietoisuutta toistensa tilanteen ja toimintatapojen aiheuttamista ongelmista Tilaisuus kehittää ja selkeyttää yhteistyön ja päätöksenteon toimintatapoja Kriisistä oppimisen edellytyksenä avoin ja rehellinen debatti Epäonnistuminen on oppimista edistävä kokemus.30.1.2009 www.kasvi.org 16
  17. 17. Konfliktit ryhmissä Kun useampi ihminen on tekemisissä keskenään ovat erimielisyys ja konfliktit väistämättömiä. – Konflikti syntyy, kun ryhmän jäsenet oivaltavat ryhmässä vallitsevien erilaisten mielipiteiden olemassaolon ja vastakkaisten näkemysten edustajat ovat motivoituneita puolustamaan omia näkökulmiaan. – Erittäin yleisiä konfliktit ovat ryhmän kehityksen kuohuntavaiheessa. Tutkimusten mukaan konfliktit parantavat ryhmän päätöksentekoprosessia. – Konfliktin kautta aikaansaatu päätös on usein huolellisesti ja perusteellisesti pohdittu. – Jos minkäänlaista erimielisyyttä ei ole, päädytään helposti ryhmäajatteluun Haitalliset konfliktit syntyvät esimerkiksi ryhmän jäsenten tavoitellessa omaa etuaan tai mennessä henkilökohtaisuuksiin. – viestintä on usein hyvin aggressiivista ja seurauksena voi olla loukkaantumisia – Konfliktitilanteissa tulisi suosia aggressiivisen asemesta assertiivista viestintätyyliä.30.1.2009 www.kasvi.org 17
  18. 18. Konfliktien edut ja haitat Konfliktin hyötyjä – Ryhmän jäsenet ymmärtävät paremmin toisiaan ja käsiteltävää aihetta. – Ryhmäläisten motivaatio lisääntyy, sillä konflikti vaatii aktiivista osallistumista käytävään keskusteluun. – Päätösten laatu on korkea, koska niitä punnitaan monilta eri näkökannoilta. – Koheesio ryhmän jäsenten välillä lisääntyy, kun huomataan, että ryhmän siteet kestävät erimielisyyttä. Konfliktin haittoja – Konfliktit voivat aiheuttaa tyytymättömyyttä, ahdistusta ja pahaa mieltä. – Koheesio voi kärsiä, mikäli konflikti esimerkiksi jatkuu liian pitkään tai sisältää henkilökohtaisia hyökkäyksiä. – Negatiivissävytteinen konflikti voi hajottaa ryhmän. Konfliktin käsittelytavat ja sen lopputulokset vaikuttavat hyvin paljon siihen, miten tuleviin konflikteihin suhtaudutaan.30.1.2009 www.kasvi.org 18
  19. 19. Konfliktin ratkaiseminen Välttely – passiivinen konfliktinratkaisutyyli, jossa konfliktiin suhtaudutaan välinpitämättömästi. – Konfliktia voidaan vältellä esimerkiksi kieltämällä sen olemassaolo tai vaihtamalla puheenaihetta. Mukautuminen – konfliktin toinen osapuoli antaa periksi toiselle. – Näin voidaan toimia, jos asia ei ole periksi antavalle osapuolelle tärkeä tai jos konfliktin osapuolten suhde on tälle itse ongelmaa ja siihen saatavaa ratkaisua tärkeämpi. – Kenenkään ei kuitenkaan pitäisi antaa perusteettomasti periksi, eikä käyttää mukautumista keinona lopettaa konflikti, sillä se on omiaan aiheuttamaan jännitteitä ja tyytymättömyyttä osapuolten välille. Kilpailu – kumpikin osapuoli yrittää runnoa läpi omaa näkökulmaansa puoltavan näkökannan. – mikäli muut keinot osoittautuvat riittämättömiksi omien tarpeiden huomioon saattamisessa – aiheuttaa useimmiten enemmän haittaa kuin hyötyä. Yhteistyö – kaikkien konfliktin osapuolten tarpeet tulevat tyydytetyiksi. Kaikki voivat siis voittaa ja saada läpi ne asiat, jotka heille itselleen ovat tärkeitä. – hyvin työläs, eikä kaikkia tyydyttävää vastausta ole aina löydettävissä. Kompromissi – kaikki osapuolet luopuvat jostakin, jotta saadaan paras mahdollinen ratkaisu, jonka takana kaikki kuitenkin voivat seistä. – Jotta kompromissiratkaisu olisi kaikkia osapuolia tyydyttävä, tulee ryhmäläisten tuntea, että kaikki ovat joustaneet vaatimuksistaan saman verran.30.1.2009 www.kasvi.org 19
  20. 20. Hyvän ryhmän vetäjänominaisuuksia1. Tiedostaa oman roolinsa sekä oman toimintansa vaikutuksen muihin.2. Kyky antaa ja vastaanottaa palautetta ja kritiikkiä3. Kyky kannustaa riskinottoon ilman nolatuksi tulemisen riskiä4. Kykenee käsittelemään omia ja muiden tunteita.5. Pystyy puuttumaan ongelmiin ja mahdollisuuksiin tarvittaessa.6. Pystyy suunnittelemaan ja toteuttamaan selkeitä esityksiä7. Suhtautuu ryhmän tarpeisiin joustavasti ja sopeutuvasti8. Kärsivällisyys ja kyky rytmittää oma toiminta ryhmän kehitystason mukaan.9. Hyvät viestintätaidot10. Pystyy arvioimaan ryhmän toimintaa ja kehitystasoaMuita?30.1.2009 www.kasvi.org 20
  21. 21. Hyvän ryhmän jäsenen ominaisuuksia1. asennoituu ryhmähenkisesti2. hyväksyy ryhmän muut jäsenet3. pitää ryhmän tavoitteen mielessään4. hyväksyy itsensä ryhmän jäsenenä5. viestii avoimesti6. ilmaisee itseään selkeästi7. osaa kuunnella aktiivisesti8. työskentelee johdonmukaisestiMuita?30.1.2009 www.kasvi.org 21
  22. 22. Tehokkaaseen päätöksentekoon Varmistukaa siitä, että kaikki ryhmäläiset ymmärtävät, millaista päätöstä ollaan tekemässä tai millaiseen ongelmaan ollaan etsimässä ratkaisua. Jolleivät nämä asiat ole selvillä, ei laadukkaan ratkaisun löytäminen ole mahdollista. Ryhmän jäsenten täytyy tiedostaa päätöksenteon ja vaihtoehtojen arvioinnin kriteerit, joten niistä tulee keskustella avoimesti. Kaikkien ryhmän jäsenten tulee osallistua päätöksentekoprosessiin. Arvioikaa kaikkia ratkaisuvaihtoehtoja ja etsikää niistä sekä hyvät että huonot puolet. Kun valinta on tehty, kannattaa se vielä tarkistaa. Onko se todella paras mahdollinen kaiken prosessin aikana kertyneen tiedon valossa?Galanes, G. J., Adams, K. & Brilhart, J. K. 2004. Effective group discussion. Theory and practice. Yhdestoista painos. Boston: McGraw Hill.30.1.2009 www.kasvi.org 22
  23. 23. Kokousten kuolemansynnit Kokouksia ei oteta vakavasti – Kokouksilla on oltava selkeä tavoite, jolla on merkitystä Kokoukset ovat liian pitkiä (tuplatulos puolessa ajassa!) – Laske, paljonko aikaa vie 10 min. puheenvuoro, jolla on 20 kuulijaa Ei pysytä asiassa – Selkeä asialista, jossa pysytään Kokouksen jälkeen ei tapahdu mitään – Painopiste konkreettisiin toimenpiteisiin, vastuutukseen ja yhteisiin dokumentteihin väärikäsitysten välttämiseksi Kaikkea olennaista ei sanota ääneen – Tarvitaanko mahdollisuutta nimettömyyteen? Tietoa puuttuu eikä päätöksiä voida tehdä – Kokouksiin tulee myös valmistautua. Ihmiset eivät opi paremmiksi kokoustajiksi – Keskustelkaa joskus myös kokouskäytännöistä ja –tavoistaMuita?30.1.2009 www.kasvi.org 23
  24. 24. Keskustelua30.1.2009 www.kasvi.org 24

×