1
Kasvatustieteen aineopinnot
Kehitys ja oppiminen 3 op
J. Enkenberg
2014
Osa I
2
Future school 1901 or 1910)
Koulujärjestelmä kriisiytyy…
3
http://thegallupblog.gallup.com/201
3/01/the-school-cliff-student-
engagement.html
The surv...
Maija Luotonen
http://www.tesso.fi/artikkeli/voiko-koulussa-viihty
TESSO (14.3.2013 )
Tutkimusraportti julkaistu 2012
Suom...
AJAN ILMIÖITÄ Kosketusvuorova
ikutus
(uusi kehollinen
vuorovaikutus
ympäristön
kanssa) 5
Digitaaliset pelit
(uudet konstruktiiviset
pelit vrt. Minecraft ja
LEGO)
6
Tekemisen
renessanssi (maker
movement)
7
8
9
Kurssilla käsiteltäviä teemoja
A. Ajan ilmiöitä
B. Johdantoa käsitteisiin
C. Mikä muuttuu - mikä säilyy muuttumattomana
...
10
Kehitys
Oppiminen
Ajattelu
Tunne
Tieto
11
(vrt. Trawick-Smith (2006) Early Childhood Development.
Upper Saddle River: Pearson, s. 5):
Kehitys merkitsee prosessia...
12
Oppiminen on suhteellisen pysyvä muutos ....
Oppiminen
Oppiminen on suhteellisen pysyvä muutos ihmisen
kokemuksiin yhte...
13
Oppimisteoria
selittää oppimisen prosessiin liittyviä mekanismeja,
auttaa ymmärtämään sitä, miksi tietty seikka vaikutt...
14
Ajattelu (älykkyys) eri sisältöjen osa-alueisiin liittyvinä
taitoina (psykometriset teoriat)
Ajattelu(thinking), mitä s...
15
(Resnick, L. (1987) Instruction and the cultivation of thinking.
Kirjassa DeCorte, E., Lodewijks, H. Parmentier, R. & S...
16
Emootioiden alkuperä on luonteeltaan sosiaalinen
(vrt. Oathley , K., Keltner, D. ja Jenkins, J. (2006)
Understanding Em...
17
Data
Information
Knowledge
Wisdom
(vrt. Ackoff, R.L. 1989) From Data to Wisdom. Journal of Applies
Systems Analysis, Vo...
18
Viittaa ennen muuta
symbolimuotoiseen esitykseen
(ei merkityksenantoa ts.
viittausta johonkin toiseen)
(a, c, 5, 67, 2 ...
19
Viittaa yleensä dataan, jolle annettu merkitys
(merkityksenanto ja viittaus johon toiseen dataan)
050-5581207,
Kuninkaa...
20
Viittaa yleensä informaatiojoukkoon ja
säännönmukaisuuteen
(kertotaulut, laskusäännöt tai
“mikäli kosteus nousee kovin ...
21
Viisaus voidaan ymmärtää prosessina, minkä
seurauksena voimme tehdä valintoja oikean ja
väärän tai hyvän ja pahan välil...
22
Tietämisen kehitys
data
Informaatio
tieto
viisaus
keskinäisriippuvuus
ymmärtäminen
Riippuvuuksien ymmärtäminen
Säännönm...
23
Syvä tieto
Tiedon laatua kuvaavia käsitteitä
Pintatieto
Hyvin jäsentynyt tieto
Automatisoitunut tieto
Geneerinen tieto
...
24
John Seely Brown
2525
http://www.eric.ed.gov/
ERIC- kun tarvitset tietoa käsitteistä ja
niiden määrittelyistä:
26
Kasvatustieteen aineopinnot
Kehitys ja oppiminen
3 op • J. Enkenberg
2014II
27
Mikä muuttuu - mikä säilyy
muuttumattomana kehityksessä?
ks.Smith&Ragan(2005)InstructionalDesign.John
Wiley&son
Ihmisia...
28
Ihmisia yhdistävät
ominaisuudet (muuttuvat
ajassa)
Ihmisiä erottavat
ominaisuudet
(muuttuvat ajassa)
ajattelu
kieli
Psy...
29
Ihmisiin liittyvät samankaltaisuudet, jotka
ovat suhteellisen muuttumattomia ajassa
Sensorinen kapasiteettti:
kuulo (ta...
30
31
Kognitiivinen taakka/cognitive load:
http://www.instructionaldesign.org/theories/cognitive-load.html
Mieleenpainaminen ...
32
Yksinkertainen
sisältö
Vaikea siältö
Opetuksen
tehtävä
33
Oletetaan, että y = x + 6, x
= z + 3, ja z = 6. Ratkaise
y
Oletetaan, että y = x + 6, x
= z + 3, ja z = 6. Ratkaise,
mi...
34
Specific recommendations relative to the design of
instructional material include:
Change problem solving methods to av...
35
Kasvatustieteen aineopinnot
Kehitys ja oppiminen
3 op
J. Enkenberg
2014
III
35
36
Ihmisiin liittyvät erilaisuudet, jotka ovat
suhteellisen muuttumattomia ajassa
Kyvyt (aptitudes)
(...) liittyvät valmiu...
37
2) Spesifi kyky (joita ihmisellä useita) ... esim Gardnerin
moniälykkyyden teoria (vrt. esim.
http://www.thirteen.org/e...
38
Interpersoonallinen älykkyys
kyky havaita (ja reagoida
tarkoituksenmukaisesti) muiden tilannekohtaista
mielenlaatua ja ...
39
ks. lähemmin Gardner, Howard (1999) Intelligence reframed:
multiple intelligence for the 21 st century. NY: Basic Books...
40
Kognitiiviset tyylit (cognitive styles)
(...) edustavat tapoja, joilla ihmiset vastaanottavat ja
prosessoivat informaat...
41
A field-dependent person has
difficulty finding a geometric
shape that is embedded or
"hidden" in a background with
sim...
42
Simple Form Find Simple Form
Solution
43
Oppimistyyli (learning style)
Visuaalinen, auditiivinen ja kinesteettinen
oppija, horisontaalinen oppija jne. vrt.
http...
44
Psykososiaaliset piirteet (psychosocial traits)
(...) persoonaan liittyvä piirre; (...) ihmiseen liittyvä
ominaisuus jo...
45
Sukupuoli, etnisyys ja rotu
Poika vrt. tyttö
Jokainen oppilas tulee jostain sosiokulttuurista
(arvot, asenteet, normit,...
46
Ihmisiin liittyvät samankaltaisuudet, jotka
muuttuvat ajassa - kehitysprosessit
1. Ajattelun kehittyminen
Piaget (1896-...
47
Piagetin soveltamia käsitteitä
Skeema
- mikä tahansa toiminto, joka on yleistettävissä eri
sisältöihin tai on toistetta...
48
Ajattelu
Muuttuvaa Muuttuvaa
Muuttumatonta
Sisältö Struktuuri
Skeemat
Funktiot
Adaptaatio Organisoituminen
Assimilaatio...
49
Vygotsky, Lev (1896-1934)
Kehitys riippuu lapsen/oppilaan sosiokulttuurista ja
kielestä (medioivista artefakteista) vrt...
50
Ajattelun kehittyminen/Vygotsky
Vastasyntynyt
Varhaislapsuus
Nuoruus ja aikuisuus
ei-
käsitteellinen
puhe
ei-
verbaalin...
51
2. Kielen kehittyminen (Chomsky 1965)
Kielen struktuuri valmiina lapsella syntymähetkellä
Tätä todistaa: lapset eivät j...
52
3) Psykososiaalinen ja persoonallinen kehitys
Maslowin (1954) tarvehiearkia
http://www.internetix.ofw.fi/opinnot/opinto...
21.3.2014 53
4. Identiteetti ja sen kehittyminen
Gee (2000):“Identity means a kind of person in a given context”
Kaikilla ...
21.3.2014
54
Identiteetti ja oppiminen
5454
Oppiminen
Yhteisö
Oppiminen
kuulumisena
Käytäntö
Oppiminen
tekemisenä Identite...
55
5. Moraalin kehitys (Kohlberg (1969)
Minäkeskeinen vaihe/esikonventionaalisuus;
Konventionaalisen moraalin vaihe;
Jälki...
56
Kasvatustieteen aineopinnot/
Kehitys ja oppiminen 3 op
• J. Enkenberg 2014
• IV
57
Ihmisiin liittyvät erilaisuudet, jotka muuttuvat
ajassa
Paino, lihasvoimat, ulkonäkö jne.
Myös arvot, uskomukset, motiv...
58
Ajattelun operationaaliset skeemat
Konkreetti ajattelu (8-12 v)
Luokkaan sisällyttäminen (class inclusion; luokittelu)
...
59
Formaali ajattelu (12 v. -)
4
6 6
?
Kuinka korkealle vesi nousee kapeassa astiassa, kun siihen kaadetaan
sama määrä vet...
60
Formaali ajattelu (12 v. -) jatkoa ...
Todennäköisyyteen perustuva päättely
Korrelaatioon perustuva päättely
Korkeamman...
61
Huitt, W., & Hummel, J. (2003). Piaget's theory of cognitive development.
Educational Psychology Interactive. Valdosta,...
62
”Konkreetti ajattelija”
Tarvitsee tuekseen tuttuja toimintoja, esineitä,
kokemuksia ja havaintoja
Käyttää luokittelua, ...
63
”Formaali ajattelija”
Ymmärtää käsitteitä, riippuvuuksia ja teorioita, jotka
ovat yhteydessä formalia ajattelua luonneh...
64
FIE (Feurestein Instrumental Enrichment)
(Feuerstein, R. (1983) Instrumental Enrichment. An
Intervention program for co...
65
Taidot - FIE
riippuvuuksien löytämisen taito
luokittelun taito
vertailun tekemisen taito
tarkkojen havaintojen tekemise...
66
Connect the dots so that the geometric
figures in the first frame appear in each of the
following frames. The Orientati...
67
Circle the word or words that describe what is common between
the sample pictare on the left and each of the pictures i...
68
69
Kehitys vs. oppiminen - eräs näkökulma
Ihmisen kyvyt ovat seurausta ennen muuta aiemmasta
oppimisesta (= prior learning...
70
Kompetenssit
Kompetenssi on yksilön kyky, pätevyys ja
valmius suoriutua tehtävistä (yleisesti hyväksytty
tulkinta)
Avai...
71
Tulevaisuuden työn vaatimia
taitoja/kompetenseja (Oivallus-
projektin kokoamia)
http://ek.multiedition.fi/oivallus/fi
/
72
”Opetus on onnistunut, jos sen seurauksena
kansalaiset kykenevät osallistumaan menestyksellisesti
globaaliin talouteen,...
73
”Mikäli haluamme, että opiskelijamme ja
lapsemme hankkivat sen osaamisen, jota
tarvitaan tietoperustaisissa,
innovaatio...
74
”Jos tulevaisuuden työ ja eläminen perustuu
kollaboraatioon, luovuuteen, ongelmien
tunnistamiseen ja rajaamiseen ja jos...
75
NASA 21 st Century Learning Mission
Trilling&Mizusawa (2002) Online:
http://learn.arc.nasa.gov/benchmark/docs/NASA%20Le...
76
Mitä koulussa tulisi oppia (Stasz et al (1993) Classroom at work.
Rand Corporation)
Geneeriset taidot:
perustaidot kute...
77
Viestintä omalla äidinkielellä
Viestintä vieraalla kielellä
Matematiikan lukutaito ja luonnontieteiden
ja teknologian p...
78
Tulevaisuuden taidot: syvällisen oppimisen ulottuvuudet
(Fullan & Langworthy, 2013)
Syvällisen
oppimisen
taidot
Kansala...
79
Kansalaisuus
Tieto globaalista
Herkkyys ja kunnioitus
muita kulttuureja
kohtaan
Osallistuminen kestävän
kehityksen edis...
80
Pohdittavaa
Mitkä ovat niitä kompetensseja, joita opettajalla tulisi
mielestäsi olla tulevaisuudessa?
ks.
http://www.go...
81
Kasvatustieteen aineopinnot
Kehitys ja oppiminen 3 op
• J. Enkenberg
2014
• V
82
Keskeisiä oppimisteorioita
Synnynnäinen idealismi
Behaviorismi
Strukturalismi
Sosiohistoriallinen tulkinta oppimisesta
...
83
Teorioiden perusoletuksiin liittyviä kysymyksiä:
Minkälainen on lapsi syntyessään?
Mikä kehittyy jos jokin kehittyy?
Mi...
84
Synnynnäinen idealismi/nativismi/konnektionismi
(Fodor, J.A. (1983) The modularity of mind. Cambridge,
Mass: MIT Press)...
85
Oppiminen: hypoteesien testaamista ympärillä
olevassa maaailmassa; hypoteesit valmiita syhtyessä
Ei-radikaalit teoriat:...
86
Strukturalismi
(Piaget, J. (1970) Structuralism. NJ:Basic Books)
Kehityksen perusta: biologinen
Struktuuri -> uudet keh...
87
Struktuuri määrittää sen, mitä ympäristössä nähdään
(vrt. Kant) mutta samalla ympäristö muokkaa
struktuuria siinä olevi...
88
Lasten naivit teoriat
(misconceptions (virhekäsitykset);
preconceptions (ennakkokäsitykset) mm.)
89
Oletetaan, että lentokone lentää tasaisella nopeudella ja koko ajan
samalla etäisyydellä maanpinnasta. Kun lentokone on...
90
91
Se mitä lapsi tietää on osista rakentuvaa ja sisältöspesifiä
Carey, S. (1985) Conceptual change in childhood. MIT
Press...
92
Tietyn sisältöalueen käsitteet ovat osa laajempaa
naivia teoriaa (e.g. layman theory)
Kehitys merkitsee käsitteellistä ...
93
94
ks. Viiri, J. (2005) Miten opetan fysiikkaa ja kemiaa
alakoulussa. WSOY
95
Tyyppillisiä oppilaiden virhekäsityksiin liittyviä
tiedonalueita
Avaruus ja avaruuden tutkiminen
Värit ja näkeminen
Ilm...
96
Oppilaiden virhekäsitysten kohteita - jatkoa
”Taivas on sininen, koska ...”
”Useimmat esineet laajenevat, kun niitä
läm...
97
Vielä kirjallisuutta naiveista teorioista (naive
theories, misconceptions, conceptual change
e.g.)
Shupin, Shana. M.(20...
98
Kasvatustieteen aineopinnot
Kehitys ja oppiminen
3 op
J. Enkenberg
VI
99
Behaviorismi (vrt. Skinner, B.F. (1953) Science and
human behaviour. NJ: Free Press; Bijou, S.V.&Baer, D.M.(1961)
Child...
100
Oppimisen perusprosesseja/behaviorismi
mitä lähempänä asiat ovat ajallisesti ja paikallisesti
sen todennäköisempää on ...
101
Informaation prosessoinnin teoriat
(kognitivismi) (Newell&Simon 1972, Siegler 1981,
Bruer 1993)
Ajattelu on informaati...
102
Ihmismielen kognitiivinen arkkitehtuuri (vrt.
Bruer 1993)
Bruer, J. T. 1993. Schools for thought: A science of learnin...
103
Tehtävän suoritus ja informaation prosessointi
(de Jong, T., & Ferguson-Hessler, M. G. M. (1996). Types and
qualities ...
104
Oppiminen ja informaation prosessointi
Pitäkestomuisti
(tietämyskanta)
Valikoiva
havainnointi
Oppimistehtävä tmv.
Oppi...
105
Informaation prosessoinnin teoria ja tiedon tyypit
Situationaalinen tieto (tietoa sisältöalueen tyypillistä
tilanteist...
106
Referenssi oppimiselle: taitava (ekspertille ominainen)
käyttäytyminen:
Oppimisteoriat (IP) kiinnostuneita siitä, mite...
107
Kalteva taso (inclined plane)
”Sinulla on 3 minuuttia aikaa kertoa kaikki,
mitä tiedät kaltevasta tasosta.”
(Chi, Felt...
108
Chi, Peltovich&Simon (1981)
109
110
Noviisi ja ekspertti
Eroja tiedon määrässä ja jäsentyneisyydessä
Aloittelijat tulkitsevat informaatiota pintatason
pii...
111
Sosiohistoriallinen näkökulma oppimiseen
Ihmisen ajattelun ja toiminnan prosessit etenevät
kahta polkua: luonnollinen ...
112
Välineet: materiaaliset ja psykologiset
Edelliset: välittävät yksilön ja ympäristön suhteissa
(esim. korkkiruuvi; kahv...
113
Oppiminen
Oppiminen etenee kehityksen ulkopuolella ja vetää
(pull) kehitystä mukanaan (vrt. strukturalismi
ja ”push”)
...
Yhteenvetoa - lähtökohtana keho –
behavioristiset oppimisteoriat
Mielenkiinto ulkoisesti havaittavissa
oppimistoiminnoissa...
Lähtökohtana mieli – kognitiiviset
oppimisteoriat
Tietämään tuleminen on mielen sisäinen prosessi
Oppimistoiminnoissa koro...
Lähtökohtana sosiaalinen -
a) situationaalis-kognitiiviset oppimisteoriat
Oppiminen on kontekstia jäsentävää toimintaa
Kor...
Lähtökohtana sosiaalinen - b)sosiokulttuuriset
oppimisteoriat
Tietämään tuleminen merkitsee liittymistä yhteisöön
Oppimise...
118
Behaviorismin keskeisiä edustajia
Albert Bandura, Ivan Pavlov, Burrus Skinner ja
Edward Thorndike
Behaviorismiin tukeu...
119
Kognitivismin keskeisiä edustajia
John Anderson, David Ausubel, Robert Gagne,
Howard Gardner, David Merrill, Donald No...
120
Sosiokulttuurisen oppimisteorian keskeisiä
edustajia (tai näkökulmaan vaikuttaneita)
John Bransford, Jerome Bruner, Jo...
121
ks. lähemmin:
http://sokl.joensuu.fi/verkkojulkaisut/tutkivaope/enkenberg.htm
Behaviorismi (keho) Kognitivismi (mieli)...
122
Oppimisteoreettisiin näkökulmiin liittyviä ongelmia
Oppimisteoreettinen
näkökulma
Sen keskeinen ongelma
Behaviorismi A...
123
Katso lisää …
What is learning? Is it a change in behaviour or understanding? Is it a
process? Here we survey some com...
124
Ja täältäkin …
http://en.wikipedia.org/wiki/Learning#Theories_on_
Learning
125
Kehitys ja
oppiminen
3 op J. Enkenberg
Kl 2014
Osa 7
Ihmiskäsitys (John Seely Brown, 2013)
Brown: Kasvatuksessamme soveltamamme
tulkinta ihmiskäsityksestä tarvitsee
päivitykse...
Osallistava oppiminen (participatory
learning)
Oppimistoiminnan lähtökohdat: oppilaiden kiinnostus sekä identiteetti
Koros...
Esimerkkejä OO:sta:
1) SOLE (Self-organizing learning environment,
Sugata Mitra) –
SOLE ja oppiminen:
• ”Eduaction is a se...
SOLE:n taustalla olevia uskomuksia
Oppiminen on oppijalähtöistä ja yhteisöllistä
Ihmettely ja uteliaisuus johtaa oppimisee...
SOLE:n soveltaman opetusmallin kolme
vaihetta (sovellettuna
luokkahuonetyöskentelyyn):
1) Tutkimukseen ohjaavan kysymyksen...
SOLE opettaa oppilaille
• Oppimisen omistajuutta
• Luetun ymmärtämistä, lukutaitoa, yleistä
käyttäytymistä, kieltä, luovuu...
SOLE opettaa opettajille
• Tekemään hyviä kysymyksiä
• Paljastaa oppilaista kiinnostavia asioita
• Madaltaa hierarkioita
•...
133
134
Design-suuntaunut pedagogiikka
(DOP)
Hyvä oppimistoiminta edellyttää
oppilaslähtöistä oppimisprosessia, joka
muotoutuu...
135
Oppimisteoreettinen viitekehys
Design- suuntautuneen pedagogiikan
kulmakivet: osallistava oppiminen,
yhteiskehittely, ...
DOP:n keskeiset käsitteet
• Design. Design merkitsee osallistumista kulttuurisiin
käytänteisiin niitä uusintamalla (leikin...
137
OPPIMISAIHION “ONTOLOGIA”
Oppimisaihio IlmiöIlmiötä
edustavat
objektit
Konteksti
HUOM! Nyt oppimisen
suunnittelu =oppi...
138
Oppimisen ekosysteemi
139
OPPIMISAIHION KONSTRUOINNIN
PÄÄVAIHEET (CF)
ILMIÖN/ONGELMAN
ARTIKULOINTI
ILMIÖTÄ/ONGELMAN
RATKAISUA
EDUSTAVAN
OPPIMISA...
140
Kontekstiin
tutustuminen
Oppimisen
ekosysteemin
mallinnus
Ongelman/Il
miön
antaminen Oppimistehtä
vän muotoilu
Ohjaava...
141
Design-suuntautuneen pedagogiikkaan perustuvan opetuksen suunnittelua
ohjaavat periaatteet:
Oppimisprosessi ankkuroida...
142
http://www.youtube.com/watch?v=
frNQpRpp_Xc
Konteksti :
Talvikalastus
Saimaalla
Ilmiö:
Kuinka syvällä
kalat uivat
talv...
DOP (ja SOLEkin osittain) :
1. Lähtökohtana ”kokonainen ilmiö” ja
tavoitteena syvällinen oppiminen
2. Korostus 21. vuosi...
144
”Nykyaikainen yleissivistyksen määrittely
painottuu tiedon etsimisen, työstämisen,
tuottamisen ja esittämisen taitoihi...
145
Kirjallisuutta
Mitra, Sugata (2013) SOLE: How to Bring Self-Organized Learning
Environments to Your Community. Saatavi...
146
DOP-julkaisuja
Liljeström, A., Enkenberg, J. & Pöllänen, S. (2013). Making learning whole: an
instructional approach f...
Luentotehtävä ja
sen tulokset
Taitava opettaja?
8/28/08
147
J.Enkenberg
2014
http://tinyurl.com/tulevais
uudentaidot
KL 2014
Kehitys ja
oppiminen-
kurssi
Savonlinnan
opettajankoulut
usten
opiskelijoiden
tulkintoja
Viisi opettajan
tulevaisuuden taitoa
(N=150), Savonlinnan
opettajankoulutusten (1.
vk.) opiskelijoiden
arvioimina kl 2014
• Sitoutua oppilaisiin ja heidän oppimiseensa
(engaging)
• Hallita opetettava sisältö ja relevantti
opetusmenetelmä (conte...
Edellisen
päivitys
• Omaa vahva luottamuksen itseensä ja työhönsä
• Näkee luokan ennen muuta oppimisyhteisönä
• Pyrkii rakentamaan ja kehittä...
• Identiteetin rakentuminen on prosessi, jossa
korostuvat tulkinta ja uudelleen tulkinta reflektiivisinä
prosesseina (”Who...
• (Tharp, R. And Gallimore, R. (1988). Rousing minds
to life: Teaching, learning, and schooling in social
context. New Yor...
• Gee, J.P. (2000). Identity as an analytic lens for research in education. Review of Rewsearch in
Education, Vol. 25, No....
Kehitys ja oppiminen-kurssi UEF  2014 - kalvot ja luentotehtävä
Kehitys ja oppiminen-kurssi UEF  2014 - kalvot ja luentotehtävä
Kehitys ja oppiminen-kurssi UEF  2014 - kalvot ja luentotehtävä
Kehitys ja oppiminen-kurssi UEF  2014 - kalvot ja luentotehtävä
Kehitys ja oppiminen-kurssi UEF  2014 - kalvot ja luentotehtävä
Kehitys ja oppiminen-kurssi UEF  2014 - kalvot ja luentotehtävä
Upcoming SlideShare
Loading in …5
×

Kehitys ja oppiminen-kurssi UEF 2014 - kalvot ja luentotehtävä

1,865 views

Published on

Kasvatustieteen opintoihin kuuluvan Kehitys ja oppiminen (3 op)- kurssin kalvot

Published in: Education
  • Be the first to comment

Kehitys ja oppiminen-kurssi UEF 2014 - kalvot ja luentotehtävä

  1. 1. 1 Kasvatustieteen aineopinnot Kehitys ja oppiminen 3 op J. Enkenberg 2014 Osa I
  2. 2. 2 Future school 1901 or 1910)
  3. 3. Koulujärjestelmä kriisiytyy… 3 http://thegallupblog.gallup.com/201 3/01/the-school-cliff-student- engagement.html The survey used five measurements of engagement: “I have a best friend at school”; “I feel safe in this school”; “My teachers make me feel my schoolwork is important”; “At this school, I have the opportunity to do what I do best every day”; and “In the last seven days, I have received recognition or praise for doing good schoolwork.”
  4. 4. Maija Luotonen http://www.tesso.fi/artikkeli/voiko-koulussa-viihty TESSO (14.3.2013 ) Tutkimusraportti julkaistu 2012 Suomalaislapset viihtyvät koulussa huonommin kuin eurooppalaiset keskimäärin. Ilmiö ei ole yksiselitteinen, mutta yksi vaikuttava tekijä voi olla kulttuurillemme tyypillinen tapa puhua koulusta negatiivisesti. Vaikka suomalaislasten oppimistulokset ovat kansainvälisesti vertailtuna huippuluokkaa, viihtyy yllättävän moni oppilas koulussa huonosti. Lähes 40 maan vertailussa Suomi jää heikoimpaan kolmannekseen, kun oppilailta kysytään, pitävätkö he koulusta. Esimerkiksi muissa Pohjoismaissa koulusta pidetään selvästi enemmän kuin meillä. 4
  5. 5. AJAN ILMIÖITÄ Kosketusvuorova ikutus (uusi kehollinen vuorovaikutus ympäristön kanssa) 5
  6. 6. Digitaaliset pelit (uudet konstruktiiviset pelit vrt. Minecraft ja LEGO) 6
  7. 7. Tekemisen renessanssi (maker movement) 7
  8. 8. 8
  9. 9. 9 Kurssilla käsiteltäviä teemoja A. Ajan ilmiöitä B. Johdantoa käsitteisiin C. Mikä muuttuu - mikä säilyy muuttumattomana kehityksessä D. Keskeisiä oppimista selittäviä teorioita E. Tulevaisuuden taidot F. Tulevaisuuden oppiminen
  10. 10. 10 Kehitys Oppiminen Ajattelu Tunne Tieto
  11. 11. 11 (vrt. Trawick-Smith (2006) Early Childhood Development. Upper Saddle River: Pearson, s. 5): Kehitys merkitsee prosessia, missä ihmiset muuttuvat sekä laadullisesti että määrällisesti kun he vanhenevat. Kehitys Mutta mikä muuttuu, kun ihminen vanhenee?
  12. 12. 12 Oppiminen on suhteellisen pysyvä muutos .... Oppiminen Oppiminen on suhteellisen pysyvä muutos ihmisen kokemuksiin yhteydessä olevassa käyttäytymisessä Oppiminen on suhteellisen pysyvä muutos kokemuksiin yhteydessä olevissä mielleyhtymissä (mielen assosiaatioissa) Oppiminen on suhteellisen pysyvä muutos kokemuksiin yhteydessä olevissa ajattelu- ja toimintamalleissa Oppiminen liittyy tietoon, taitoon, arvoihin, asenteisiin, tunteisiin jne. Yhteistä: muutos ja kokemukset
  13. 13. 13 Oppimisteoria selittää oppimisen prosessiin liittyviä mekanismeja, auttaa ymmärtämään sitä, miksi tietty seikka vaikuttaa oppimiseen sekä miten ko. vaikutus tapahtuu (esim. ihmiset oppivat asioita, joihin he suuntavat tarkkaavaisuuttaaan. Palkitseminen edistää oppimista, koska se saa aikaan tarkkaavaisuuden suuntautumista). Oppimisteoria Yleisimpiä oppimisteorioita: behaviorismi, kognitivismi sekä sosiokulttuurinen teoria mm. ks. muita: http://home.sprynet.com/~gkearsley/tip/theories.html
  14. 14. 14 Ajattelu (älykkyys) eri sisältöjen osa-alueisiin liittyvinä taitoina (psykometriset teoriat) Ajattelu(thinking), mitä se on? Ajattelu laadullisesti erilaisina kognitiivisina struktuureina, jotka tulevat näkyviin ongelman ratkaisutilanteessa (piagetilainen näkökulma) Ajattelu toimintamekanismina, jota käyttäen ihminen prosessoi informaatiota (informaation prosesoinin teoriat) Esim. Bartlett (1958) “Ajattelua voidaan pitää merkkejä ja symboleja vaativana korkean tason taitona, sisältäen kuitenkin monia piirteitä aiemmin hankituista fyysistä taidoista, joista se on saattanut myös kehittyä”
  15. 15. 15 (Resnick, L. (1987) Instruction and the cultivation of thinking. Kirjassa DeCorte, E., Lodewijks, H. Parmentier, R. & Span, P. (Toim.) Learning and Instruction. Exeter: Pergamon Press.) Korkean tason ajattelu (higher-order thinking) Ei-algoritmista - toiminan kulkua ei voi nähdä etukäteen Monimutkaista - koko polkua ei nähdä sen yksittäisestä kohdasta Tuottaa useita potentiaalisia ratkaisuja - yhden asemasta Nostaa esiin erilaisia tulkintoja asioista Johtaa ristiriitoihin, jotka selvitettävä Sisältää epävarmuutta - kaikkea ei tiedetä Haastaa ajattelun itsesäätelyyn Järjestys löytyy kaaoksesta Painottaa merkitysneuvotteluja (merkityksenantoa)
  16. 16. 16 Emootioiden alkuperä on luonteeltaan sosiaalinen (vrt. Oathley , K., Keltner, D. ja Jenkins, J. (2006) Understanding Emotions. TJ International, Padstow: Blackwell.) Tunne (emotion) Emootiot muodostuvat psykofysiologisista reaktioista, jotka liittyvät menossa oleviin vuorovaikutuksiin ympäristön kanssa (Lazarus 1991) Emootiot ovat ennen muuta moodeja (vrt. näkö ja kuulo), joilla muodostetaan suhde ympäristöön: sitoutumiseen tai ei- sitoutumiseen liittyviä valmiustiloja liittyen vuorovaikutukseen ao. ympäristön kanssa (Frijda&Mesquita 1994) (...) fuktionaalisia, spesifejä, reaktioita, jotka auttavat meitä navigoimaan sosiaalisessa ympäristössämme (...) (vrt. Oathley et al 2006)
  17. 17. 17 Data Information Knowledge Wisdom (vrt. Ackoff, R.L. 1989) From Data to Wisdom. Journal of Applies Systems Analysis, Vol. 16, p. 3-9) Tieto
  18. 18. 18 Viittaa ennen muuta symbolimuotoiseen esitykseen (ei merkityksenantoa ts. viittausta johonkin toiseen) (a, c, 5, 67, 2 tai “sataa” jne.) Data
  19. 19. 19 Viittaa yleensä dataan, jolle annettu merkitys (merkityksenanto ja viittaus johon toiseen dataan) 050-5581207, Kuninkaankartanonkatu 5, tai lämpötila laski 5 astetta ja sen jälkeen alkoi sataa Information (informaatio)
  20. 20. 20 Viittaa yleensä informaatiojoukkoon ja säännönmukaisuuteen (kertotaulut, laskusäännöt tai “mikäli kosteus nousee kovin suureksi ja lämpötila laskee merkittävästi, on todennäköistä että alkaa sataa” jne.) Tieto(knowledge) Informaatio muuttuu tiedoksi, kun se tulee ymmärretyksi ja sijoitetuksi kontekstiin tietyn kulttuurin viitekehyksessä ts. kun informaatiolle annetaan merkitys
  21. 21. 21 Viisaus voidaan ymmärtää prosessina, minkä seurauksena voimme tehdä valintoja oikean ja väärän tai hyvän ja pahan välillä Viisaus on ennen muuta periaatteiden ymmärtämistä ja merkitsee periaatteellisen tiedon hallintaa “Sillä, että sata ymmärretään olevan yhteys vesihöyryn tiivistymisen ehtoihin, ilmavirtauksiin, lämpötilamuutoksiin jne” Viisaus(wisdom)
  22. 22. 22 Tietämisen kehitys data Informaatio tieto viisaus keskinäisriippuvuus ymmärtäminen Riippuvuuksien ymmärtäminen Säännönmukaisuuksien ymmärtäminen Periaatteiden ymmärtäminen
  23. 23. 23 Syvä tieto Tiedon laatua kuvaavia käsitteitä Pintatieto Hyvin jäsentynyt tieto Automatisoitunut tieto Geneerinen tieto Spesifi tieto
  24. 24. 24 John Seely Brown
  25. 25. 2525 http://www.eric.ed.gov/ ERIC- kun tarvitset tietoa käsitteistä ja niiden määrittelyistä:
  26. 26. 26 Kasvatustieteen aineopinnot Kehitys ja oppiminen 3 op • J. Enkenberg 2014II
  27. 27. 27 Mikä muuttuu - mikä säilyy muuttumattomana kehityksessä? ks.Smith&Ragan(2005)InstructionalDesign.John Wiley&son Ihmisia yhdistävät ominaisuudet (suhteellisen muuttumat- tomia ajassa) Ihmisiä erottavat ominaisuudet (suhteellisen muuttumat- tomia ajassa) aistien kapasiteetti informaation prosessoinnin reunaehdot kyvyt kognitiiviset tyylit psykososiaaliset piirteet sukupuoli, etnisyys ja rodullinen ominaisuus
  28. 28. 28 Ihmisia yhdistävät ominaisuudet (muuttuvat ajassa) Ihmisiä erottavat ominaisuudet (muuttuvat ajassa) ajattelu kieli Psykososiaaliset piirteet moraalin kehitys ajattelun laatu aiempi tieto ja taito: - yleisesti - tiedonaluekohtaisesti
  29. 29. 29 Ihmisiin liittyvät samankaltaisuudet, jotka ovat suhteellisen muuttumattomia ajassa Sensorinen kapasiteettti: kuulo (taajuus) ja näkö (etäisyys ja valo) (vrt. eläimet) Informaation prosessointi (vrt. Miller 1956): samanaikaisesti mielessä tapahtuvaan käsittelyyn osallistuvien mieltämisyksiköiden maksimimäärä ehkä vain 5+/-2 yksikköä Ihmismielen kognitiivinen arkkitehtuuri; ihminen voi kiinnittää tarkkaavaisuuttaan kerrallaan vain yhteen asiaan; kognitiivinen taakka (ulkoinen/sisäinen) tietämisen ryvästyminen(chunks)
  30. 30. 30
  31. 31. 31 Kognitiivinen taakka/cognitive load: http://www.instructionaldesign.org/theories/cognitive-load.html Mieleenpainaminen eri tapauksissa?
  32. 32. 32 Yksinkertainen sisältö Vaikea siältö Opetuksen tehtävä
  33. 33. 33 Oletetaan, että y = x + 6, x = z + 3, ja z = 6. Ratkaise y Oletetaan, että y = x + 6, x = z + 3, ja z = 6. Ratkaise, mitä osaat. Goal-free effect kognitiivisen taakan pienentämisessä
  34. 34. 34 Specific recommendations relative to the design of instructional material include: Change problem solving methods to avoid means-ends approaches that impose a heavy working memory load, by using goal-free problems or worked examples. Eliminate the working memory load associated with having to mentally integrate several sources of information by physically integrating those sources of information. Eliminate the working memory load associated with unnecessarily processing repetitive information by reducing redundancy. Increase working memory capacity by using auditory as well as visual information under conditions where both sources of information are essential (i.e. non-redundant) to understanding. Ks. http://www.instructionaldesign.org/theories/cognitive- load.html
  35. 35. 35 Kasvatustieteen aineopinnot Kehitys ja oppiminen 3 op J. Enkenberg 2014 III 35
  36. 36. 36 Ihmisiin liittyvät erilaisuudet, jotka ovat suhteellisen muuttumattomia ajassa Kyvyt (aptitudes) (...) liittyvät valmiuksiin oppia tai saavuttaa tavoitteita (...) 1) Yleinen kyvy (g-tekijä) ... älykkyys (trad. psykometrinen älykkyys ks. esim. http://en.wikipedia.org/wiki/General_intelligence_factor ) An illustration of Spearman's two-factor intelligence theory. Each small oval is a hypothetical mental test. The blue areas show the variance attributed to tests, and the purple areas the variance attributed to g.
  37. 37. 37 2) Spesifi kyky (joita ihmisellä useita) ... esim Gardnerin moniälykkyyden teoria (vrt. esim. http://www.thirteen.org/edonline/concept2class/mi/index.html ) Verbaalis-kielellinen kyvykkyys Verbaaliset taidot ja herkkyys äänille, merkityksille ja rytmille hyvin kehittyneitä Matemaattis-looginen älykkyys kyky ajatella käsitteillä ja abstraktisti, kyky erottaa toisiinsa liittyviä numeraalisia säännönmukaisuuksia Musikaalinen älykkyys kyky tuottaa ja ymmärtää rytmiä, sovituksia ja ääniä Visuaalis-spatiaalinen älykkyys kyky ajatella kuvilla ja mielikuvilla, kyky visualisoida tarkasti ja abstraktilla tavalla asioita Kehollis-kinesteettinen älykkyys kyky kontrolloida oman kehon liikkeitä ja käsitellä kohteita taitavasti ”An intelligence is the ability to solve problems, or to create products, that are valued within one or more cultural settings.”
  38. 38. 38 Interpersoonallinen älykkyys kyky havaita (ja reagoida tarkoituksenmukaisesti) muiden tilannekohtaista mielenlaatua ja pyrkimyksiin Intrapersoonallinen älykkyys kyky olla tietoinen itsestään ja ymmärtää sisäisiä tuntemuksia, arvoja, uskomuksia sekä ajatteluprosesseja Naturalistinen älykkyys kyky tunnistaa ja luokitella kasveja, eläimiä ja luonnon muita objekteja Eksistentiaalinen älykkyys omaa herkkyyden ja kyvyn kiinnittyä ihmisen olemassaolon syviin kysymyksiin, kuten elämän merkitys, miksi kuolemme ja miten tulemme maailmaan
  39. 39. 39 ks. lähemmin Gardner, Howard (1999) Intelligence reframed: multiple intelligence for the 21 st century. NY: Basic Books Jokainen ihminen omaa kaikki yhdeksän älykkyyttä vaihtelevissa määrin Jokaisella ihmisellä on erilainen älyllinen kokonaisrakenne Kasvatuksella voidaan edistää näitä älykkyyksiä Älykkyydet paikallistuvat eri kohtiin aivoja ja toimivat joko yhdessä tai erillään toisistaan Ko. älykkyydet määrittävät ihmislajin Huom!
  40. 40. 40 Kognitiiviset tyylit (cognitive styles) (...) edustavat tapoja, joilla ihmiset vastaanottavat ja prosessoivat informaatiota (vrt. oppimistyylit; learning styles) Merkittävimpiä: kenttäriippuvuus vrt. kenttäriippumattomuus (field dependence vrt. field independence) impulsiivisuus vrt reflektiivisyys (impulsive vrt. reflective) visuaalinen vrt. haptinen havainnointi (visual vrt. haptic perceptual style)
  41. 41. 41 A field-dependent person has difficulty finding a geometric shape that is embedded or "hidden" in a background with similar (but not identical) lines and shapes. People who are field-dependent are frequently described as being very interpersonal and having a well-developed ability to read social cues and to openly convey their own feelings. Joidenkin tutkijoiden tekemä tulkinta
  42. 42. 42 Simple Form Find Simple Form Solution
  43. 43. 43 Oppimistyyli (learning style) Visuaalinen, auditiivinen ja kinesteettinen oppija, horisontaalinen oppija jne. vrt. http://www.engr.ncsu.edu/learningstyles/ilsweb.html Puolesta: http://www.mindtools.com/mnemlsty.html Vastaan/kritiikkiä: http://www.youtube.com/watch?v=sIv9rz2NTUk
  44. 44. 44 Psykososiaaliset piirteet (psychosocial traits) (...) persoonaan liittyvä piirre; (...) ihmiseen liittyvä ominaisuus joka pyrkii säilymään vakiona ajan suhteen Opetuksen näkökulmasta keskeisiä : Ahdistuneisuus (anxiety); vrt. tietokoneahdistuneisuus Kotrollin painopiste (locus of control); sisäinen vs. ulkoinen; liittyy siihen miten ihminen hahmottaa elämäntilanteeseen vaikuttavien syiden alkuperän (opettaja/oma itsensä) http://www.psych.uncc.edu/pagoolka/LC.html Akateeminen minäkäsitys (academic self- concept); yleinen kuva itsestä oppijana (suhteessa omiin kokemuksiin; suhteessa tietyn oppiaineen oppimiseen); liittyy identitettiin
  45. 45. 45 Sukupuoli, etnisyys ja rotu Poika vrt. tyttö Jokainen oppilas tulee jostain sosiokulttuurista (arvot, asenteet, normit, ajattelu- ja toimintamallit mm.)
  46. 46. 46 Ihmisiin liittyvät samankaltaisuudet, jotka muuttuvat ajassa - kehitysprosessit 1. Ajattelun kehittyminen Piaget (1896-1980) Ajattelun kehitys muodostaa jokaisella yksilöllä samanlaisen prosessin (siinä keskeistä: adaptaatio ja organisoituminen)
  47. 47. 47 Piagetin soveltamia käsitteitä Skeema - mikä tahansa toiminto, joka on yleistettävissä eri sisältöihin tai on toistettavissa on skeema Adaptaatio - ajattelun sovittamista yhteen esineiden ja asioiden kanssa (accord of thought with things) Organisoituminen - ajattelun sovittamista yhteen itsensä kanssa (accord of thought with itself) Assimilaatio - tapahtuu, kun lapsi/oppilas suodattaa ja muuttaa ”sisääntulevaa” tietoa Akkommodaatio - Sisäistä skeemojen muuntumista vastaamaan todellisuutta
  48. 48. 48 Ajattelu Muuttuvaa Muuttuvaa Muuttumatonta Sisältö Struktuuri Skeemat Funktiot Adaptaatio Organisoituminen Assimilaatio Akkommodaatio vrt. Enkenberg, J. (1985) Formaalin ajattelun kehittyneisyydestä peruskoulun yläasteen oppilailla. Joensuun yliopiston kasvatustieteellisisä julkaisuja. N:o 6. University of Joensuu.s.14 Skeemat ovat Piagetilla luonteeltaan operationaalisia. Ne liittyvät erilaisiin tasoihin ajattelussa. Noita skeemoja käytämme sitten spontaanisti eteentulevissa tilanteissa.
  49. 49. 49 Vygotsky, Lev (1896-1934) Kehitys riippuu lapsen/oppilaan sosiokulttuurista ja kielestä (medioivista artefakteista) vrt Piaget: kehitys mielen sisäistä ja yksilökeskeistä Kieli (käsitteet), sosiaalinen vuorovaikutus ja yhteiskunta - keskeisiä kehityksen näkökulmasta Kehityksen tila: lähikehityksen vyöhyke (zone of proximal development; ZDP); tilanne, missä tehtävä tai ongelma on vain vähän lapsen/oppilaan kykyjen yläpuolella Kehitys: interpersonal -> intrapersonal Mistä tietää, että lapsi on oppimassa?
  50. 50. 50 Ajattelun kehittyminen/Vygotsky Vastasyntynyt Varhaislapsuus Nuoruus ja aikuisuus ei- käsitteellinen puhe ei- verbaalinen ajattelu ei- käsitteellinen puhe ei- verbaalinen ajattelu ei- käsitteellinen puhe ei- verbaalinen ajattelu verbaalinen ajattelu verbaalinen ajattelu
  51. 51. 51 2. Kielen kehittyminen (Chomsky 1965) Kielen struktuuri valmiina lapsella syntymähetkellä Tätä todistaa: lapset eivät juuri tee sellaisia virheitä puhutussa kielessä, jotka olisivat muuten todennäköisiä -> kognitivismi/kognitiotiede (mielen teoria)
  52. 52. 52 3) Psykososiaalinen ja persoonallinen kehitys Maslowin (1954) tarvehiearkia http://www.internetix.ofw.fi/opinnot/opintojaksot/0viesti nta/informaatiotutkimus/po1/tiedonhankinta/maslowpy
  53. 53. 21.3.2014 53 4. Identiteetti ja sen kehittyminen Gee (2000):“Identity means a kind of person in a given context” Kaikilla ihmisillä useita identiteettejä (ml. personal identity; social identity) Identiteetin tekijöitä: Luonnollinen identiteetti (mistä tulemme?) Instituutioon sidottu identiteetti (mikä on paikkamme yhteiskunnassa?) Diskursiivinen identitetti (Minkälaisena muut näkevät meidät?) Osallistumiseen liittyvä identiteetti (Mitä olemme, kun toimimme erilaisissa yhteisöissä?) Alvesson&Willmott (2002): Identiteetti kehittyy yhteisössä tapahtuvan työn (identity work) ja oman toiminnan säätelyn (identity regulation) kautta Gee, J.P. 2000. Identity as analytic lens for research in education. Review of Research in Education, Vol. 25, No. 1. Alvesson, M.& Willmott, H. 2002. Identity regulation as organisational control: producing the appropriate individual. Journal of Management Studies, 39(6), 619-644.
  54. 54. 21.3.2014 54 Identiteetti ja oppiminen 5454 Oppiminen Yhteisö Oppiminen kuulumisena Käytäntö Oppiminen tekemisenä Identiteetti Oppiminen joksikin tulemisena Merkitys Oppiminen kokemuksena Communities of practices are groups of people who share a concern or a passion for something they do and learn how to do it better as they interact regularly. Wenger, E., & Snyder, W. (2000). Communities of practice: the organizational frontier. Harvard Business Review (January- February 2000), 139-145’ Lähde: Illeris, K. 2002. The three dimensions of learning. Contemporary learning theory in the tension field between the cognitive, the emotional and the social. Roskilde University Press.
  55. 55. 55 5. Moraalin kehitys (Kohlberg (1969) Minäkeskeinen vaihe/esikonventionaalisuus; Konventionaalisen moraalin vaihe; Jälkikonventionaalinen vaihe Minäkeskeisyys/esikonventionalisuus: tekoja ei tehdä rangaistuksen pelon vuoksi tai toimitaan ystävällisesti vaan koska odotetaan että jotain saadaan vastavuoroisesti Konventionaalisuus: tehdään velvollisuudesta tai auktoriteettia miellyttääkseen Postkonventionaalisuus: lait on laadittu sen vuoksi, että ne palvelevat tavoitetta tai että sosiaaliset arvot saattavat mennä lain edelle ... yksilöiden käyttämistä ohjaavat universaalit periaatteet: arvokkuus ja reiluus Kohlberg, L. (1984). Moral stages and moralization: The cognitive-developmental approach. In L. Kohlberg (Ed.), Essays on moral development: The psychology of moral development (pp. 170-205). San Francisco: Harper & Row.
  56. 56. 56 Kasvatustieteen aineopinnot/ Kehitys ja oppiminen 3 op • J. Enkenberg 2014 • IV
  57. 57. 57 Ihmisiin liittyvät erilaisuudet, jotka muuttuvat ajassa Paino, lihasvoimat, ulkonäkö jne. Myös arvot, uskomukset, motivaatio ja mielenkiinto Ajattelu (Peaget&Inhelder (1969) The psychology of the child. NY: Basic Books) Kehitys etenee vaiheittain (sensomotorinen (0- 18 kk), intuitiivinen/esioperationaalinen ajattelu (18 kk-4,5 vuotta), konkreetti ajattelu (4,5- 11,12)ja formaalinen ajattelu (12 -)) Kehitys: ensimmäistä kertaa tapahtuva ao. kehitysvaihetta luonnehtivan ajattelun struktuurin konstruointi
  58. 58. 58 Ajattelun operationaaliset skeemat Konkreetti ajattelu (8-12 v) Luokkaan sisällyttäminen (class inclusion; luokittelu) Säilyvyys (conservation; esim. (luku)määrän säilyminen) Järjestykseen asettaminen (serial ordering) Käänteisyys (reversibility)
  59. 59. 59 Formaali ajattelu (12 v. -) 4 6 6 ? Kuinka korkealle vesi nousee kapeassa astiassa, kun siihen kaadetaan sama määrä vettä? 12 12 12 12 Kaksi mitta-astiaa, niissä sama asteikko ja sama määrä vettä
  60. 60. 60 Formaali ajattelu (12 v. -) jatkoa ... Todennäköisyyteen perustuva päättely Korrelaatioon perustuva päättely Korkeamman kertaluvun säilyvyydet (niistä ei voida tehdä suoria havaintoja) ”Horizontal decalage”-kysymys? Kombinatorinen päättely Verrannollinen päättely
  61. 61. 61 Huitt, W., & Hummel, J. (2003). Piaget's theory of cognitive development. Educational Psychology Interactive. Valdosta, GA: Valdosta State University. Retrieved [date] from http://chiron.valdosta.edu/whuitt/col/cogsys/piaget.html.
  62. 62. 62 ”Konkreetti ajattelija” Tarvitsee tuekseen tuttuja toimintoja, esineitä, kokemuksia ja havaintoja Käyttää luokittelua, säilyvyyttä, järjestykseen asettamista sekä 1-1-vastaavuutta toimiessaan/ratkoessaan ongelmatilanteita Mikäli oppiminen edellyttää pitkähkön toimintaohjelman seuraamista, tarvitsee reseptinomaisen ohjeistuksen Ei ole selvillä omasta tavastaan ajatella; ei kykene näkemään ”teorioiden” ja tosiasioiden välisiä ristiriitoja
  63. 63. 63 ”Formaali ajattelija” Ymmärtää käsitteitä, riippuvuuksia ja teorioita, jotka ovat yhteydessä formalia ajattelua luonnehtiviin skeemoihin Osaa suunnitella pitkähkön toimintaohjelman annettujen tavoitteiden pohjalta Soveltaa verrannollista päättelyä, luokittelua, säilyvyyksiä ja järjestykseen asettamista jne. spontaanisti ongelman/haasteen niin vaatiessa On selvillä omasta ajattelustaan, pystyy kritikoimaan sitä, osaa tarkistaa johtopäätöksen oikeellisuuden vertaamalla sitä hankkimaansa tietoon jne.
  64. 64. 64 FIE (Feurestein Instrumental Enrichment) (Feuerstein, R. (1983) Instrumental Enrichment. An Intervention program for cognitive modifiability. Baltimore: University Park Press; ks myös http://www.icelp.info/ Eräs tulkinta ja seuraus Piagetin ajattelusta Pyrkii eristämään ja tunnistamaan ne ajattelun taidot, jotka ovat luonteeltaan geneerisiä (auttavat oppimaan oppimisessa) -> taitojen harjoittelu tuottaa kumuloituvaa oppimista) Mielenkiinto: mm. 9 v. -> aikuinen jolla puutteita joissakin näistä olennaisista taidoista
  65. 65. 65 Taidot - FIE riippuvuuksien löytämisen taito luokittelun taito vertailun tekemisen taito tarkkojen havaintojen tekemisen taito erottelemisen taito (jakaminen ja yhdistäminen) taito olla ryhtymättä nopeisiin toimiin taito säilyttää motivaation ongelmatilanteessa taito havaita ja ymmärtää periaatteita taito tunnistaa syy-seuraussuhteita taito käyttää kieltä tarkasti
  66. 66. 66 Connect the dots so that the geometric figures in the first frame appear in each of the following frames. The Orientations of the figures may be different from the first frame. Some of the figures overlap
  67. 67. 67 Circle the word or words that describe what is common between the sample pictare on the left and each of the pictures in the same row.
  68. 68. 68
  69. 69. 69 Kehitys vs. oppiminen - eräs näkökulma Ihmisen kyvyt ovat seurausta ennen muuta aiemmasta oppimisesta (= prior learning) kehityksen sijaan (vrt. Piaget, Vygotsky ja vaikkapa kognitiivinen oppimisteoria) Kyky ratkaista tietyn tyyppisiä ongelmia riippuu ennen muuta siitä, mitä oppilas tietää siihen yhteydessä olevista asioista Alemman tason taidot edellytyksenä ylemmän tason taitojen oppimiselle (prior learning) Yleinen maailmankuva (maailmaa koskeva tieto) seurausta juuri tästä mm.
  70. 70. 70 Kompetenssit Kompetenssi on yksilön kyky, pätevyys ja valmius suoriutua tehtävistä (yleisesti hyväksytty tulkinta) Avainkompetenssi tarkoittaa tietoja ja taitoja, jotka auttavat työntekijöitä kohtaamaan muutoksia ja reagoimaan niihin työympäristössään (Ruohotie&Honka 2003) Metakompetenssi merkitsee kykyä arvioida henkilökohtaisten kompetenssien olemassaoloa, käyttöä ja mahdollisuutta niiden oppimiseen (Weinert 2001)
  71. 71. 71 Tulevaisuuden työn vaatimia taitoja/kompetenseja (Oivallus- projektin kokoamia) http://ek.multiedition.fi/oivallus/fi /
  72. 72. 72 ”Opetus on onnistunut, jos sen seurauksena kansalaiset kykenevät osallistumaan menestyksellisesti globaaliin talouteen, kykenevät syntetisoimaan ja hyödyntämään digitaalista informaatiota sen eri muodoissaan, olemaan yhteydessä tähän informaatioon eri oppiaineissa sekä tiedon alueilla, kykenevät vuorovaikutukseen erilaisten ihmisten kanssa sekä toimivat vastuullisina jäseninä niin omassa organisaatiossaan kuin muissakin yhteisöissä, joihin he ovat liittyneet.” Weigel, M., James, C. Ja Gardner, H. (2009). Learning: Peering Backward and Looking Forward in the Digital Era. Internal Journal of Learning and Media. Vol. 1 (1), 1-17
  73. 73. 73 ”Mikäli haluamme, että opiskelijamme ja lapsemme hankkivat sen osaamisen, jota tarvitaan tietoperustaisissa, innovaatiokeskeisissä yhteisöissä ja organisaatioissa, meidän tulee sijoittaa oppiminen ympäristöön, jossa tuo osaaminen on toiminnan edellytys”. Bereiter, C., & Scardamalia, M. (2003). Learning to work creatively with knowledge. Teoksessa E. De Corte, L. Verschaffel, N. Entwistle, & J. van Merriënboer (Toim.), Unravelling basic components and dimensions of powerful learning environments. EARLI Advances in Learning and Instruction Series. Pergamon.
  74. 74. 74 ”Jos tulevaisuuden työ ja eläminen perustuu kollaboraatioon, luovuuteen, ongelmien tunnistamiseen ja rajaamiseen ja jos ne haastavat ihmisessä epävarmuuden siedon, muutoksen sekä älykkyyden, joka on hajautunut yli kulttuurien, oppiaineiden ja työvälineiden, niin koulutuksessa tulisi edistää poikkitiedollisia (transdisciplinary) kompetensseja, jotka valmentavat oppijoita merkitykselliseen ja tuottavaan elämään ko. kaltaisessa maailmassa.” Fischer, G. (2008). Transdisciplinary education and collaboration. Education in HCI in Education. Contribution to HCIC-2008.
  75. 75. 75 NASA 21 st Century Learning Mission Trilling&Mizusawa (2002) Online: http://learn.arc.nasa.gov/benchmark/docs/NASA%20Learning%20 Mission%20White%20Paper.doc 3Rs X 7 C(ompetencie)s= 21 st Century Skills 3 Rs= Reading, wRiting and aRithmetic; lukeminen, kirjoittaminen ja laskeminen Seven Cs Kriittisen ajattelun ja tekemisen taito Luovuus Kollaboraatio Kulttuurinen lukutaito Viestintä Tieto- ja viestintätekniikan käyttötaito Itseluottamus liittyen työuraan ja oppimiseen
  76. 76. 76 Mitä koulussa tulisi oppia (Stasz et al (1993) Classroom at work. Rand Corporation) Geneeriset taidot: perustaidot kuten lukeminen, kirjoittaminen, laskeminen, ja niihin liittyvät “elämisen taidot” Monimutkaisen ajattelun taidot kuten muodollista ajattelua vaativat taidot, suunnittelun taidot ja joustavaan toimintaan suhteessa olevat taidot mm. Työhön ja työelämään suhteessa olevat taidot ryhmätyötaidot, korkean tason ajattelun taidot, oman toiminnan johtamisen taidot jne.
  77. 77. 77 Viestintä omalla äidinkielellä Viestintä vieraalla kielellä Matematiikan lukutaito ja luonnontieteiden ja teknologian peruskompetenssit Avainkompetenssit ja elinikäinen oppiminen Digitaalinen kompetenssi Oppimaan oppimisen taito Ihmisten välinen ja kansalaisena toimisen kompetenssi Yrittäjyys Kulttuurinen kompetenssi http://ec.europa.eu/education/policies/2010/doc/keyrec_en.pdf
  78. 78. 78 Tulevaisuuden taidot: syvällisen oppimisen ulottuvuudet (Fullan & Langworthy, 2013) Syvällisen oppimisen taidot Kansalais- taidot Viestinnän taidot Henkiset ja moraaliset taidot Kriittisen ajattelun ja ongelman- ratkaisun taidot Luovuus ja mielikuvitus Kollaboraa- tion taidot
  79. 79. 79 Kansalaisuus Tieto globaalista Herkkyys ja kunnioitus muita kulttuureja kohtaan Osallistuminen kestävän kehityksen edistämiseen Henkiset ja moraaliset luonteenpiirteet Rehellisyys Itsesäätely Vastuullisuus Sitkeys Empatia Itseluottamus Omasta hyvinvoinnista huolehtiminen Työurasuuntauneisuu s Elämisen (arjen) taidot Kriittinen ajattelu ja ongelmanratkaisu Projektin suunnittelu Projektin toteutus Ongelman ratkaisu Päätöksenteko Digitaalisten työvälineiden hyödyntäminen Viestintä Suullinen viestintä Kirjallinen viestintä Digitaalisten työvälineiden käyttö Taito kuunnella Kollaboraatio Toisilta oppiminen Toisille jakaminen Toisen ajatuksen tai ehdotuksen edelleen kehittely Verkostoitumine n Myötäeläminen Yhteenkuuluvuu Luovuus ja mielikuvitus Taloudellinen ja sosiaalinen yritteliäisyys Uusien ideoiden tavoittelu ja tuottaminen Toiminnan johtaminen Syvälliseen oppimiseen yhdistyvät taidot; ns. 21. vuosisadan taidot (Fullan & Langworthy, 2013) http://www.newpedagogies.org/
  80. 80. 80 Pohdittavaa Mitkä ovat niitä kompetensseja, joita opettajalla tulisi mielestäsi olla tulevaisuudessa? ks. http://www.google.com/search?q=teaching%20competencies& sourceid=mozilla2&ie=utf-8&oe=utf-8 https://docs.google.com/forms/d/15kUa9mrs4xjFuj6wEdK6Pp- Jc3QY0OFYr5qWmUdvPHA/viewform
  81. 81. 81 Kasvatustieteen aineopinnot Kehitys ja oppiminen 3 op • J. Enkenberg 2014 • V
  82. 82. 82 Keskeisiä oppimisteorioita Synnynnäinen idealismi Behaviorismi Strukturalismi Sosiohistoriallinen tulkinta oppimisesta Naivit teoriat Informaation prosessoinnin teoriat
  83. 83. 83 Teorioiden perusoletuksiin liittyviä kysymyksiä: Minkälainen on lapsi syntyessään? Mikä kehittyy jos jokin kehittyy? Mitä on oppiminen? Mikä on oppimisen ja kehityksen suhde? Mikä on opitun ja maailman suhde?
  84. 84. 84 Synnynnäinen idealismi/nativismi/konnektionismi (Fodor, J.A. (1983) The modularity of mind. Cambridge, Mass: MIT Press) Lapsi syntyy maailmaan täydellisenä (varustettuna abstraktilla tiedolla ja oppimiseen tarvittavilla välineillä) Esim. lapsella on syntyessään hallussaan ns. yleinen kielioppi Radikaali versio: kehitystä ei ole, koska kehitys merkitsee struktuurien muodostumista ja teorian mukaan ne ovat lapsella valmiina Seuraus: sellaiset lapset tavoiteltavia, joilla on syntyessään mahdollisimman hyvä valmiudet jatkuu
  85. 85. 85 Oppiminen: hypoteesien testaamista ympärillä olevassa maaailmassa; hypoteesit valmiita syhtyessä Ei-radikaalit teoriat: lapsi omaa merkittävästi tietoa maailmasta, mikä muodostaa reunaehdot sille, mitä tullaan oppimaan ja minkälaisia mentaalisia esityksiä maailmasta on mahdollista konstruoida (vrt. Gelman, R. (1990) First principles organize attention to and leaning about relevant data: number and the innate-in animate distinction as examples. Cognitive Science, 14, 79-106) ”Miltä ko. teoria tuntuu?”
  86. 86. 86 Strukturalismi (Piaget, J. (1970) Structuralism. NJ:Basic Books) Kehityksen perusta: biologinen Struktuuri -> uudet kehittyvät tietämiseen liittyvät toiminnat strukturoituvat Lapsi syntyy maailmaan varustettuna heikolla refleksien struktuurilla, mikä muokkkautuu ja kehittyy lapsen vanhetessa Kehitys on kohti vahvoja struktuureja; kehitys tapahtuu vaiheittain ja tietyssä järjestyksessä Jatkuu
  87. 87. 87 Struktuuri määrittää sen, mitä ympäristössä nähdään (vrt. Kant) mutta samalla ympäristö muokkaa struktuuria siinä olevien mukautumista vaativien piirteiden kautta Mentaaliset struktuurit määrittävät sen, mitä on mahdollista oppia Oppiminen: mielen struktuureja sovelletaan uuden sisällön yhteydessä Yhteenvedettynä: kehitysta tapahtuu ja se merkitsee struktuurien kehittymistä, oppiminen on suhteessa kehitysvaiheeseen, ihmisen ja ympäristön vuorovaikutus on vastavuoroinen luonteeltaan Miltä edelläkuvattu tuntuu?
  88. 88. 88 Lasten naivit teoriat (misconceptions (virhekäsitykset); preconceptions (ennakkokäsitykset) mm.)
  89. 89. 89 Oletetaan, että lentokone lentää tasaisella nopeudella ja koko ajan samalla etäisyydellä maanpinnasta. Kun lentokone on kuvan osoittamassa kohdassa ohjaaja irrottaa siihen kiinnitetyn metallipallon. Lentokone jatkaa lentämistä edelleen samalla nopeudella, samaan suuntaan ja samalla korkeudella. Piirrä metallipallon rata siitä hetkestä kun se irtoaaa koneesta siihen hetkeen, kunnes se iskeytyy maahan. Ilman vastusta ei oteta huomioon. Merkitse samaan kuvioon myös kohta, missä lentokone on sillä hetkellä, kun pallo iskeytyy maahan.
  90. 90. 90
  91. 91. 91 Se mitä lapsi tietää on osista rakentuvaa ja sisältöspesifiä Carey, S. (1985) Conceptual change in childhood. MIT Press; Karmiloff-Smith, A. (1992) Beyond modularity. Cambridge, MA: MIT Press) Tätä tukeva havainto: toisen tiedonalueen tieto ei juuri auta toiselle alueelle tyypillisten ongelmien ratkaisussa Carey (1985) lapsen tietyn sisältöalueen tieto on teorian kaltaista sillä on selitysvoimaa se auttaa ilmöitä koskevien tulkintojen tekemisessä sillä muutenkin tieteelliselle teorialle tyypillisiä ominaisuuksia
  92. 92. 92 Tietyn sisältöalueen käsitteet ovat osa laajempaa naivia teoriaa (e.g. layman theory) Kehitys merkitsee käsitteellistä muutosta (conceptual change) (vrt. tieteellinen teoria ja sen kehittyminen) Opetus muodostaa kehityksen ajurin ”Conceptual change is the reassignment of concept to correct categories” (Chi&Roscoe 2002) ”Conceptual change is the reorganisation of diverse kinds of knowledge into complex systems in students’ minds” (diSessa 2002)
  93. 93. 93
  94. 94. 94 ks. Viiri, J. (2005) Miten opetan fysiikkaa ja kemiaa alakoulussa. WSOY
  95. 95. 95 Tyyppillisiä oppilaiden virhekäsityksiin liittyviä tiedonalueita Avaruus ja avaruuden tutkiminen Värit ja näkeminen Ilmakehän ilmiöt Biosfääri Sähkö Energia Voima ja liike Voimat ja nesteet Lämpö ja lämpötila Valo Ääni jne
  96. 96. 96 Oppilaiden virhekäsitysten kohteita - jatkoa ”Taivas on sininen, koska ...” ”Useimmat esineet laajenevat, kun niitä lämmitetään. Tämä on seurausta siitä, että ...” ”Onko kuussa gravitaatiota?” ”Vuodenajat ovat seurausta siitä, että ...” ”Elokuvissa ihmisen metsästävät dinosauruksia ... ”Valkoihoiset vanhemmat viettävät paljon aikaa auringossa ja sen seurauksena päivettyvät ruskeiksi. Heille syntyvien lasten iho on ...” ”Tiedemiehet käyttävät tieteellistä menetelmää.” ”Avaruudessa ei ole gravitaatiota.”
  97. 97. 97 Vielä kirjallisuutta naiveista teorioista (naive theories, misconceptions, conceptual change e.g.) Shupin, Shana. M.(2003) Concptual change among students in science. ERC Digest, ED482723; online: http://www.ericdigests.org/2004-3/change.html Blosser, Patricia E. (1987) Science misconceptions research and some implications for the teaching of science to elementary school students. ERIC/SMEAC Science Education Digest No. 1, 1987, online: http://www.ericdigests.org/pre- 925/science.htm
  98. 98. 98 Kasvatustieteen aineopinnot Kehitys ja oppiminen 3 op J. Enkenberg VI
  99. 99. 99 Behaviorismi (vrt. Skinner, B.F. (1953) Science and human behaviour. NJ: Free Press; Bijou, S.V.&Baer, D.M.(1961) Child development. Vol. 1. NJ: Appleton-Century-Croft) Syntyessään lapsi ei omaa tietoa eikä struktuureja Lapsi kykenee erottamaan asioita ympäristöstä ja reagoimaan ympäristöön jne. Radikaali behaviorismi: lapsi ei omaa rakenteita eikä niitä kehity oppimisessa; kehitystä ei ole - on vain oppimista
  100. 100. 100 Oppimisen perusprosesseja/behaviorismi mitä lähempänä asiat ovat ajallisesti ja paikallisesti sen todennäköisempää on oppiminen oppimisessa maailmaa kopioidaan mieleen mitä useammin asia kohdataan, sen voimakkaampi assosiaatio ja sen todennäköisempää on oppiminen Yhteenvedettynä: kehitystä ei tapahdu (koska ei rakenteita), muutos tietämisessä on seurausta induktiivisen päättelyn prosessista, ympäristö on perusta yksilön oppimiselle Miltä tämä teoria tuntuu?”
  101. 101. 101 Informaation prosessoinnin teoriat (kognitivismi) (Newell&Simon 1972, Siegler 1981, Bruer 1993) Ajattelu on informaation prosessointia Oppimiselle keskeistä: miten lapset esittävät itselleen informaatiota ja muokkavat sitä sekä mitä rajoitteita heidän informaation käsittelylleen on olemassa. Teoriat eivät ota kantaa siihen, paljonko tietoa lapsi omaa syntyessään tai miten ko. tieto on organisoitunut Tiivistettynä: Ihminen on symbolien prosessoija. Informaatio tulee järjestelmään, aktivoi siellä erityisiä kognitiivisia prosesseja tuottaen fyysisiä tai mentaalisia tekoja Newell, A. & Simon, H. (1972). Human Problem Solving. Englewood Cliffs, NJ: Prentice-Hall. Siegler, R.S. (1981). Developmental sequences within and between concepts. Monographs of fhe Society for Research in Child Development, 46(2). Bruer, J. T. 1993. Schools for thought: A science of learning in the classroom. Cambridge, MA: MIT Press.
  102. 102. 102 Ihmismielen kognitiivinen arkkitehtuuri (vrt. Bruer 1993) Bruer, J. T. 1993. Schools for thought: A science of learning in the classroom. Cambridge, MA: MIT Press. Tehtävä- ympäristö Työmuisti (Short-Term Memory): metatason prosessit mentaaliset representaa- tiot Pitkäkes- tomuisti (Long-Term Memory): metakog- nitiot, prosedu- aarinen tieto, deklara- tiivinen tieto Tulos
  103. 103. 103 Tehtävän suoritus ja informaation prosessointi (de Jong, T., & Ferguson-Hessler, M. G. M. (1996). Types and qualities of knowledge. Educational Psychologist, 31, 105-113.) Tehtävän esittyminen (representaatio) Valikoiva havainnointi Oppimistehtävä tmv. Informaation etsintä Pitkäkestomuisti (tietämyskanta) Tietämyskanta: muodostuu erilaisista tiedon tyypeistä, joilla on erilainen rooli tehtävän suorituksessa Tehtävän suoritus Tehtävän lopetus
  104. 104. 104 Oppiminen ja informaation prosessointi Pitäkestomuisti (tietämyskanta) Valikoiva havainnointi Oppimistehtävä tmv. Oppimisprosessit Informaation esittäminen
  105. 105. 105 Informaation prosessoinnin teoria ja tiedon tyypit Situationaalinen tieto (tietoa sisältöalueen tyypillistä tilanteista (käsikirjoitus esim.) Deklaratiivinen tieto (kutsutaan usein myös nimellä käsitteellinen tieto) Proseduarinen tieto (tietoa toiminnoista/toimintasarjoista, jotka ovat käyttökelposia ko. sisältöalueella) Strateginen tieto (auttaa järjestämään tehtävän suoritusta mielekäällä tavalla; suunnitelmiin liittyvää tieto) Metakognitiivinen tieto (tietoa ao. henkilön omista ajattelun prosesseista; kontrollia ja itsesäätelyä
  106. 106. 106 Referenssi oppimiselle: taitava (ekspertille ominainen) käyttäytyminen: Oppimisteoriat (IP) kiinnostuneita siitä, miten kehitytään aloittelijasta ekspertiksi ja miten tähän kehitykseen voidaan vaikuttaa Minkälainen sitten on ekspertti?
  107. 107. 107 Kalteva taso (inclined plane) ”Sinulla on 3 minuuttia aikaa kertoa kaikki, mitä tiedät kaltevasta tasosta.” (Chi, Feltovich&Simon (1981) Representation of physics problems by experts and novices. Cognitive Sci. 5:121- 52, 1981.)
  108. 108. 108 Chi, Peltovich&Simon (1981)
  109. 109. 109
  110. 110. 110 Noviisi ja ekspertti Eroja tiedon määrässä ja jäsentyneisyydessä Aloittelijat tulkitsevat informaatiota pintatason piirteiden pohjalta Asiantuntijat: tulkinta periaatteellisen tiedon pohjalta Asiantuntijat: toiminnan säätely ja kontrollointi kehittynyttä (suunnittelu ja reflektio korostuvat taitavassa toiminnassa)
  111. 111. 111 Sosiohistoriallinen näkökulma oppimiseen Ihmisen ajattelun ja toiminnan prosessit etenevät kahta polkua: luonnollinen ja kulttuurellinen Edellinen liittyy kypsymiseen, jossa ihmisen biologinen perusta on merkittävä Kulttuurelliset prosessit tukeutuvat sosiaaliseen ympäristöön sekä kulttuurin tarjoamiin työvälineisiin Kypsymisen seuraukset tulevat esiin kokemuksissa ja vuorovaikutuksissa ympäristön kanssa Vygotsky, L.S. (1962). Thought and language. Cambridge, MA: The MIT press. Vygotsky, L.S. (1978). Mind and society: The development of higher mental processes. Cambridge, MA: Harvard University Press.
  112. 112. 112 Välineet: materiaaliset ja psykologiset Edelliset: välittävät yksilön ja ympäristön suhteissa (esim. korkkiruuvi; kahva sopii yksilön käteen ja ”ruuvi” kohteeseen) Jälkimmäiset: välittävät ja ohjaavat yksilön ja yhteisön suhteissa (merkit, symbolit ja keskustelut); muuttavat ihmisen psykologisia prosesseja Kulttuurellisen kehityksen/oppimisen geneettinen lainalaisuus: opittavat toiminnot esiintyvät aina kahdesti; ensin ihmisen kesken heidän välisinä (interpsychological) ja ihmisen sisällä (intrapsychological); oppiminen etenee edellisestä jälkimmäiseen
  113. 113. 113 Oppiminen Oppiminen etenee kehityksen ulkopuolella ja vetää (pull) kehitystä mukanaan (vrt. strukturalismi ja ”push”) Oppiminen tarvitsee sosiaalisen vuorovaikutuksen välittämän ns. lähikehityksen vyöhykkeen (ZPD) olemassaolon Mitä opitaan ”orkesterin” jäsenenä sisäistyy; tulos muodostaa uuden tiedon ja kehitystason Yksilön ja ympäristön vuorovaikutuksessa korostuu sosiaalisen ympäristön merkitys
  114. 114. Yhteenvetoa - lähtökohtana keho – behavioristiset oppimisteoriat Mielenkiinto ulkoisesti havaittavissa oppimistoiminnoissa ja tapahtumissa Oppimistoiminta= tehtävien ohjeistettu suorittaminen Tekemällä asioita ja suorittamalla tehtäviä opitaan Tavoite: virheetön suoritus Virheistä ei ”tykätä” Tunnusomaista: ositettujen ja asteittain vaikeutuvien tehtävien suorittaminen Ajattelu: mielen ulkopuolella ”mind in the body”. 114
  115. 115. Lähtökohtana mieli – kognitiiviset oppimisteoriat Tietämään tuleminen on mielen sisäinen prosessi Oppimistoiminnoissa korostuu katseilta piiloon jäävä ajattelutoiminta Ajatteluun ohjaaminen: ”reflection for”, ”reflection in” ja ”reflection on” Em:t nk. geneerisiä ajattelun taitoja vrt. spesifit, tiedonalueeseen liittyvät taidot Tavoite: periaatteellinen ja hiljainen tieto, joka ominaista taitavalle suoritukselle ja asiantuntijalle Tunnusomaista avoimet ja ajattelua vaativat oppimistehtävät, avoimet oppimisympäristöt, kokeilu ja tutkiminen Ajattelu: ”mind in the brain” 115
  116. 116. Lähtökohtana sosiaalinen - a) situationaalis-kognitiiviset oppimisteoriat Oppiminen on kontekstia jäsentävää toimintaa Korostus on tilanteissa, joissa tieto on piiloutuneena ja missä se selittää ilmiön käyttäytymistä Pyrkii ratkaisemaan ”transfer”-ilmiön (tiedon hitausominaisuus). Tiedon ja sen soveltamisen oppiminen tapahtuu samanaikaisesti (nrt. normaalisti hierarkia: perustieto ja – taito -> niiden soveltaminen) Tunnusomaista oppimisessa ongelma- ja ilmökeskeisyys sekä projektioppiminen Ajattelu: ”mind in the context”. 116
  117. 117. Lähtökohtana sosiaalinen - b)sosiokulttuuriset oppimisteoriat Tietämään tuleminen merkitsee liittymistä yhteisöön Oppimisessa korostuu työvälineiden ohjaama ja tukema yhteisölle ominaisten käytänteiden omaksuminen Tavoitteena on omaksua yhteisölle (asiantuntijayhteisölle) ominaisia ajattelu- ja toimintamalleja Oppimisessa korostuvat vuorovaikutukset, merkitysneuvottelut, yhdessä tapahtuva toiminta sekä työskentely koulun, kodin ja niiden ulkopuolisten yhteisöjen muodostamassa ekosysteemissä Ajattelu: ”mind in the socio-cultural practices”. 117
  118. 118. 118 Behaviorismin keskeisiä edustajia Albert Bandura, Ivan Pavlov, Burrus Skinner ja Edward Thorndike Behaviorismiin tukeutuvia opetusmalleja Tietokoneperustainen opetus (trad.), oppimissopimus, yksilöllinen opetus, ohjelmoitu opetus ja opetus systeeminä (tavoiteoppiminen) Ilmeneminen opetuksen suunnittelussa Käyttäytymistavoitteiden artikulointi, systemaattinen opetuksen suunnittelumalli ja suoriutumisperustainen arviointi
  119. 119. 119 Kognitivismin keskeisiä edustajia John Anderson, David Ausubel, Robert Gagne, Howard Gardner, David Merrill, Donald Norman, Joseph Novak, Charles Reigeluth ja David Rumelhart Kognitivismiin tukeutuvia opetusmalleja Tutkiva oppiminen (Collins&Stevens), oppimisen ehdot (Gagne), informaation prosessoinnin malli, Kellerin ARCS, Merrillin komponenttimalli mm. Ilmeneminen opetuksen suunnittelussa Kognitiiviset tavoitteet, oppimisstrategiat, oppimisen taksonomia (esim. Gagnen älylliset taidot) Edeltävät taidot ja tehtäväanalyysi
  120. 120. 120 Sosiokulttuurisen oppimisteorian keskeisiä edustajia (tai näkökulmaan vaikuttaneita) John Bransford, Jerome Bruner, John Dewey, Scott Grabinger, Jean Lave&Etienne Wenger, Seymour Papert, Jean Piaget, Rand Spiro ja kumpp., Lev Vygotsky jne. Näkökulmaan tukeutuvia opetusmalleja Toimintaoppiminen, ankkuroitu opetus, autenttinen oppiminen, tapausperustainen opetus, kognitiivinen oppipoikakoulutus, kollaboratiivinen oppiminen (tutkiva oppiminen), episteemiset pelit, tapausperustaiset skenaariot, mikromaailmat, vastavuoroinen opettaminen ja WEbQuests mm. Ilmeneminen opetuksen suunnittelussa Autenttinen arviointi, kokeilu ja tutkiminen, mallintaminen, ”scaffolding”, valmentaminen, reflektointi, ongelmaperustaisuus, teknologiarikkaat oppimisympäristöt, visualisointi, avoimet oppimisympäristöt, virheiden merkitys
  121. 121. 121 ks. lähemmin: http://sokl.joensuu.fi/verkkojulkaisut/tutkivaope/enkenberg.htm Behaviorismi (keho) Kognitivismi (mieli) Situationaalinen kognitivismi/sosioku lttuurinen tulkinta (tilanne) Miten tullaan tietämään ja opitaan? Tieto/taito ositetaan ja opiskellalan osien kautta Olemassa olevan tieto järjestyy uudelleen Tieto/taito välittyy sosiaalisessa asetelmassa Mihin huomio tulisi kohdistaa? Tavoitteen ja toiminnan tuloksen välisen eron kaventamiseen Mielessä tapahtuvan informaation käsittelyyn ja ajattelutoimintojen säätelyyn Tiedon/taidon kommunikointiin/nii den näkyväksi saattamiseen sosiaalisessa asetelmassa kognitiivisten välineiden (vrt. kieli) tukemana Mikä on tuloksena? Tiedon ja taidon lisääntyminen Käsitteellinen muutos tietorakenteessa Muutos ajattelu- ja toimintamallissa
  122. 122. 122 Oppimisteoreettisiin näkökulmiin liittyviä ongelmia Oppimisteoreettinen näkökulma Sen keskeinen ongelma Behaviorismi Ajattelun ja aitojen ongelmien ratkaisu Kognitivismi Opitun tiedon ja taidon soveltaminen Situationaalinen kognitivismi Abstrahointi/opitun käsitteellistäminen Sosiokulttuurinen tulkinta oppimisesta Kulttuuristen käytänteiden uusiutuminen ?
  123. 123. 123 Katso lisää … What is learning? Is it a change in behaviour or understanding? Is it a process? Here we survey some common models. http://www.infed.org/biblio/b-learn.htm
  124. 124. 124 Ja täältäkin … http://en.wikipedia.org/wiki/Learning#Theories_on_ Learning
  125. 125. 125 Kehitys ja oppiminen 3 op J. Enkenberg Kl 2014 Osa 7
  126. 126. Ihmiskäsitys (John Seely Brown, 2013) Brown: Kasvatuksessamme soveltamamme tulkinta ihmiskäsityksestä tarvitsee päivityksen (vrt. ajan nousevat ilmiöt) Ihmisen kolme olemusta • Tietävä ihminen (homo sapiens) • Tekevä ihminen (homo faber) • Leikkivä ihminen (homo ludens) -> Kaikkien kolmen ulottuvuuden tulisi olla tasapainoisessa suhteessa opetuksessa 126
  127. 127. Osallistava oppiminen (participatory learning) Oppimistoiminnan lähtökohdat: oppilaiden kiinnostus sekä identiteetti Korostus tiedolla leikkimisessä ja työskentelyssä sekä yhteiskehittelyssä. Tavoitteena harjoitella uutta luovaa, innovatiivista toimintaa yhdessä tapahtuvan toiminnan muodossa tutkimalla ilmiöitä ja etsimällä ratkaisuja ongelmiin Oppimistoiminnan mahdollistajat: uudet mediat, teknologiset (henkilökohtaiset sekä yhteisölliset) työvälineet sekä kehittyvät kulttuuriset käytänteet Oppimisen konteksti: koulun, kodin ja niiden ulkopuolisen maailman muodostama ekosysteemi Ajattelu: ”thinking in redesigning”. 127
  128. 128. Esimerkkejä OO:sta: 1) SOLE (Self-organizing learning environment, Sugata Mitra) – SOLE ja oppiminen: • ”Eduaction is a self-organizing system where learning is an emergent phenomena” Miksi SOLE? • Työn ja teknologisen maiseman muutos edellyttää, että lapsemme oppivat tekemään suuria kysymyksiä (Kuten: Mikä on sielu? Osaako eläin ajatella? Miten ruoansulatus toimii?) 128 http://www.ted.com/talks/s ugata_mitra_the_child_driv en_education
  129. 129. SOLE:n taustalla olevia uskomuksia Oppiminen on oppijalähtöistä ja yhteisöllistä Ihmettely ja uteliaisuus johtaa oppimiseen Oppiminen edellyttää avoimuutta kokeilla ja tehdä virheitä Lapsi on luontaisesti kriittinen ja nopeasti oppiva Oppiminen tarvitsee rohkaisua sekä kärsivällisyyttä (myös opettajalta) 129
  130. 130. SOLE:n soveltaman opetusmallin kolme vaihetta (sovellettuna luokkahuonetyöskentelyyn): 1) Tutkimukseen ohjaavan kysymyksen esittäminen (5 min) 2) Kysymyksen tutkiminen ja vastauksen etsintä (40-50 min) 3) Koonti (10-20 min) 130
  131. 131. SOLE opettaa oppilaille • Oppimisen omistajuutta • Luetun ymmärtämistä, lukutaitoa, yleistä käyttäytymistä, kieltä, luovuutta ja taitoa ratkoa ongelmia • Valmistaa elinikäiseen oppimiseen • Edistää asioiden mieleen painumista • Kehittää yhteisöllisen toiminnan taitoa • Luottamus opettajien ja vanhempien välillä paranee • Sitoutuminen oppimiseen paranee • Oppimisesta tulee hauskaa 131
  132. 132. SOLE opettaa opettajille • Tekemään hyviä kysymyksiä • Paljastaa oppilaista kiinnostavia asioita • Madaltaa hierarkioita • Paljastaa oppiliaden oppimisen rajoja • Tekee opettamisesta hauskaa 132
  133. 133. 133
  134. 134. 134 Design-suuntaunut pedagogiikka (DOP) Hyvä oppimistoiminta edellyttää oppilaslähtöistä oppimisprosessia, joka muotoutuu oppilaiden mielenkiinnon, ideoiden, ajattelutapojen, käsitysten, tulkintojen sekä asiantuntijatiedon pohjalta ja joka kohdistuu aitoihin, tutkittavissa oleviin ilmiöihin. Vain etsimällä, tutkimalla, lukemalla ja kirjoittamalla jotain varten voi mielenkiinto oppimiseen ja itsensä kehittämiseen säilyä ja vahvistua. Näissä toiminnoissa tietotekniikka on luonteva osa ja vahva tiedon etsinnän, järjestämisen ja tuottamisen väline ja osa tämän ajan oppimiskulttuuria.
  135. 135. 135 Oppimisteoreettinen viitekehys Design- suuntautuneen pedagogiikan kulmakivet: osallistava oppiminen, yhteiskehittely, yhteisölliset ja henkilökohtaiset työvälineet.
  136. 136. DOP:n keskeiset käsitteet • Design. Design merkitsee osallistumista kulttuurisiin käytänteisiin niitä uusintamalla (leikin, tekemisen, simuloinnin, omaksumisen, ”multitaskingin”, jakamisen, yhdistämisen, päättelemisen, eri medioiden hyödyntämisen, verkostoitumisen sekä neuvottelujen avulla) • Design-suuntaunut oppimistoiminta. Merkitsee yhdessä tapahtuvaa monimutkaisen ongelman ratkaisua tai luonto- ja kulttuuriympäristön todellisiin kohteisiin yhdistyvien ilmiöiden tutkimista, kuvaamista sekä selittämistä valitusta tiedonaluenäkökulmasta. • Oppimisaihio. Oppimisaihio on todellista ilmiötä tai ongelman ratkaisua edustava fyysinen tai digitaalinen representaatio (tavallisesti monimediainen digitarina), joka kuvaa valitusta näkökulmasta ilmiön käyttäytymistä tai ongelman ratkaisua 136
  137. 137. 137 OPPIMISAIHION “ONTOLOGIA” Oppimisaihio IlmiöIlmiötä edustavat objektit Konteksti HUOM! Nyt oppimisen suunnittelu =oppimisen kontekstin suunnittelua!
  138. 138. 138 Oppimisen ekosysteemi
  139. 139. 139 OPPIMISAIHION KONSTRUOINNIN PÄÄVAIHEET (CF) ILMIÖN/ONGELMAN ARTIKULOINTI ILMIÖTÄ/ONGELMAN RATKAISUA EDUSTAVAN OPPIMISAIHION SUUNNITTELU OPPIMISAIHIOON/ ONGELMAAN LIITTYVÄN AINEISTON KOONTI (MONIMEDIAINEN ) OPPIMISAIHION RAKENTAMINEN I IIIII
  140. 140. 140 Kontekstiin tutustuminen Oppimisen ekosysteemin mallinnus Ongelman/Il miön antaminen Oppimistehtä vän muotoilu Ohjaavan kysymyksen kiinnittämine n Relevantin oppimisen ekosysteemin kiinnittämine n Suunnitelman laatiminen tutkimuksia varten Tutkimuskohteid en ja- menetelmien kiinnittäminen Aineiston koonti, järjestäminen ja käsittely Aineiston esittäminen Artefaktin rakentaminen (käsitteellinen / materiaalinen /digitaalinen) Artefaktin julkaiseminen Tiedonaluespesifi tieto/taito 21. vuosisadan taidot Syöte Prosessi Tulos DOP-opetusprosessin suunniteltu eteneminen
  141. 141. 141 Design-suuntautuneen pedagogiikkaan perustuvan opetuksen suunnittelua ohjaavat periaatteet: Oppimisprosessi ankkuroidaan oppijoiden ideoihin, ajattelutapoihin, käsityksiin ja tulkintoihin kysymyksessä olevasta ilmiöstä (epistemologinen prinsiippi). Oppimiseen sitouttaminen tapahtuu kokonaisten tehtävien ja ns. ohjaavien kysymysten (driven questions) avulla (oppimisen prinsiippi). Toiminta kohdistuu kysymyksessä olevaa ilmiötä edustaviin käsitteellisiin objekteihin tai artefakteihin ja toiminnassa hyödynnetään fysikaalisia ja kognitiivisia työvälineitä (ontologinen prinsiippi). Tietämään tulemista ja oppimista edistetään ja tuetaan yhteisöllisellä työskentelyllä ja suunnittelulla (opetuksellinen prinsiippi). Informaation kokoamisessa tutkittavana olevasta ilmiöstä sekä sen jakamisessa hyödynnetään oppijoiden omia välineitä ja teknologioita (teknologinen prinsiippi) Opettajan ja muiden aikuisten/asiantuntijoiden tehtävänä on tarjota resursseja työskentelyyn sekä ohjata ja tukea sitä (toimijuuden prinsiippi)
  142. 142. 142 http://www.youtube.com/watch?v= frNQpRpp_Xc Konteksti : Talvikalastus Saimaalla Ilmiö: Kuinka syvällä kalat uivat talvella? Oppimisaihio: Digitarina (ks. ohessa)
  143. 143. DOP (ja SOLEkin osittain) : 1. Lähtökohtana ”kokonainen ilmiö” ja tavoitteena syvällinen oppiminen 2. Korostus 21. vuosisadan taidoissa 3. Oppimisen taidot opitaan rinnan tiedonaluetiedon ja -taitojen kanssa 4. Oppimisessa yhdistyvät samanaikaisesti oppijan keho, mieli sekä sosiaalisuus 5. Oppiminen ylittää rajoja; sen tulokset sovellettavissa laajasti koko oppimisen ekosysteemissä 143
  144. 144. 144 ”Nykyaikainen yleissivistyksen määrittely painottuu tiedon etsimisen, työstämisen, tuottamisen ja esittämisen taitoihin. Ensisijaisena tavoitteena tulee olla aktiivinen tiedon kanssa tapahtuva työskentely tiedon omaksumisen sijaan.” Jouni Välijärvi: HeSA 17.2.2014
  145. 145. 145 Kirjallisuutta Mitra, Sugata (2013) SOLE: How to Bring Self-Organized Learning Environments to Your Community. Saatavilla (online): http://www.ted.com/pages/sole_toolkit Fullan, M.& Langwothy, M. (2013) Towards a New End: New Pedagogies for Deep Learning. Saatavilla (online): http://www.newpedagogies.info/ Enkenberg, J. (2012) Design-suuntautunut pedagogiikka. Saatavilla (online): https://www.dropbox.com/s/6bkehlnprqxkvey/Design- suuntautunut%20pedagogiikka%206.9.2012S.pdf Design-suuntautuneen pedagogiikan käsikirja käsikirja (aiemmin käytettiin nimeä Case Forest pedagogiikka). Saatavilla (online): http://www.skogsstyrelsen.se/Projektwebbar/caseforest/Teacher- courses/Manuals/ Brown John Seely (2013) Learning in and for the 21st Century. Saatavilla (online): http://www.johnseelybrown.com/CJKoh.pdf
  146. 146. 146 DOP-julkaisuja Liljeström, A., Enkenberg, J. & Pöllänen, S. (2013). Making learning whole: an instructional approach for mediating the practices of authentic science inquiries Cultural Studies of Science Education, 8(1), 51-86. Vartiainen, H., Liljeström, A. & Enkenberg, J. (2012). Design-Oriented Pedagogy for Technology-Enhanced Learning to Cross Over the Borders between Formal and Informal Environments. Journal of Universal Computer Science, 18(15), 2097-2119. Liljeström, A. & Enkenberg, J. (2013). The case of design-oriented pedagogy: What students’ digital video stories say about emerging learning ecosystems. Education and Information Technology. Vartiainen, H & Enkenberg, J. (2013). Emerging Learning Systems in Design- Oriented Instruction with Museum Learning Objects. Educational Technology Research & Development. Vartiainen, H. & Enkenberg, J. (in press). Participant-led photography as a mediating tool in object-oriented learning in museum. Visitor Studies. Vartiainen, H. & Enkenberg, J. (2013). Reflections of design-oriented pedagogy for sustainable learning: An international comparison. Journal of Teacher Education for Sustainability (JTEFS). Vartiainen, H., Enkenberg, J., Liljeström, A. & Pöllänen, S. (in review). Emerging learning ecosystems in technology-mediated learning in a craft teacher education course. Submitted for publication to Technology, Pedagogy and Education.
  147. 147. Luentotehtävä ja sen tulokset Taitava opettaja? 8/28/08 147 J.Enkenberg 2014 http://tinyurl.com/tulevais uudentaidot
  148. 148. KL 2014 Kehitys ja oppiminen- kurssi Savonlinnan opettajankoulut usten opiskelijoiden tulkintoja
  149. 149. Viisi opettajan tulevaisuuden taitoa (N=150), Savonlinnan opettajankoulutusten (1. vk.) opiskelijoiden arvioimina kl 2014
  150. 150. • Sitoutua oppilaisiin ja heidän oppimiseensa (engaging) • Hallita opetettava sisältö ja relevantti opetusmenetelmä (content knowledge, pedagogical content knowledge) • Vastata oppilaan oppimisen johtamisesta ja seurata oppimisen edistymista (management and monitoring) • Pohtia omaa toimintaa ja oppia kokemuksista (reflection and learning from experience) • Toimia oppimisyhteisöjen jäsenenä (membership of learning communities) (kompetenssiperustainen näkökulma opettajan työhön) 155
  151. 151. Edellisen päivitys
  152. 152. • Omaa vahva luottamuksen itseensä ja työhönsä • Näkee luokan ennen muuta oppimisyhteisönä • Pyrkii rakentamaan ja kehittämään oppilaiden keskinäisiä suhteita • Pyrkii painottamaan opetuksessaan oppilaskeskeisyyttä • Pyrkii johtajuuteen ja toimintaan, joka ulottuu koulun ulkopuolelle • Hallitsee opetettavan tiedonalueen (opettajan asiantuntijuuden ulottuvuuksia kuvaava näkökulma) 158
  153. 153. • Identiteetin rakentuminen on prosessi, jossa korostuvat tulkinta ja uudelleen tulkinta reflektiivisinä prosesseina (”Who I am at this moment?” ja ”Who do I want to become?”) • Muodostuu sekä persoonasta että kontekstista (opettaminen on yhteydessä opetustyön kontekstiin) • Sisältää alaidentiteettejä, joiden tulisi olla tasapainossa (ei keskinäistä ristiriitaa) • Korostaa opettajuudessa ja sen kehittymisessä aktiivisen toiminnan välttämättömyyttä (agency) 159
  154. 154. • (Tharp, R. And Gallimore, R. (1988). Rousing minds to life: Teaching, learning, and schooling in social context. New York, NY: Cambridge University Press.) 160
  155. 155. • Gee, J.P. (2000). Identity as an analytic lens for research in education. Review of Rewsearch in Education, Vol. 25, No. 1, 99-125. • What Teachers Should Know and Be Able To Do. (2002). National Board for Professional Teaching Standards, National Office, 1525 Wilson Boulevard, Suite 500, Arlington, VA 22209. Tel: 800-22TEACH (Toll Free); Web site: http://www.nbpts.org. • Smith, T. & Strahan, D. (2004). Toward a prototype of expertise in teaching. A descriptive study Journal of teacher education, Vol. 55, No. 4, 357-371. • Beijaard, D., Meijer, P. & Verloop, N. (2004) Reconsidering research on teaachers’ professional identity. Teaching and teacher education, 20, 107-128. • Rogoff, B; Matusov, E; White, C. (1996). Models of teaching and learning: Participation in a community of learners. In D. R. Olson & N. Torrance (Eds.), The handbook of education and human development (pp 388-414). Oxford, UK: Blackwell. • Ks. myös Enkenberg, J., Liljeström, A. & Vartiainen, H. (2008) Autenttinen oppiminen kehittää identiteettiä, Ostiensis, 14-17. 3/21/2014 161

×