SlideShare a Scribd company logo
1 of 10
Download to read offline
Paula Julin, projektipäällikkö/asemakaavoitus
UUDET
PYÖRÄPYSÄKÖINTINORMIT
PYÖRÄPYSÄKÖINTINORMIT
• ohjaavat asemakaavojen määräyksiä tonteille toteutettavista
pyöräpaikoista
• eivät ohjaa yleisten alueiden pyöräpysäköintiä, joka
ratkaistaan suunnittelun yhteydessä
• määrittelevät pyöräpysäköinnin määrän ja laadun
vähimmäistason asemakaavojen yleisimmille
käyttötarkoituksille
• varmistavat yhtenäisen linjan asemakaavoituksessa
Tavoitteena pyöräilyn olosuhteiden parantaminen (Pyöräilyn
edistämisohjelma 2016)
01 9
/0 /2021 2
Jyväskylän kaupunki
TYÖRYHMÄ
Paula Julin asemakaavoitus
Mauri Hähkiöniemi asemakaavoitus
Kati Kankainen resurssiviisas liikkuminen
Mika Koliseva yhdyskuntasuunnittelu
Hannu Onkila yhdyskuntasuunnittelu
Eveliina Jäntti katupalvelut
Ilkka Toppila katupalvelut
01 9
/0 /2021 3
Jyväskylän kaupunki
Kuva: Milka Alanen/hs.fi
TAUSTASELVITYKSET
01 9
/0 /2021 4
Jyväskylän kaupunki
• Valtakunnalliset ohjeet
• Pyöräliikenteen suunnitteluohje, RT-kortit
• Eri kaupunkien pyöräpysäköintiohjeet ja asemakaavat
• Espoo, Helsinki, Kuopio, Lahti, Oulu, Riihimäki, Tampere ja Turku
• Rakennusvalvonnan käytännöt (TOPTEN-ohjeet)
• Viimeaikaiset rakennushankkeet eri puolilla Jyväskylää
• Eri normien vertailu laskelmilla
• Tutustuminen pyöräpysäköintiratkaisuihin Kankaalla
• http://www2.jkl.fi/kaavakartat/pysakointi/pyor
apysakointinormit.pdf
• Kirjalliset mielipiteet 7.9.2021 klo 15 mennessä
kirjaamo@jyvaskyla.fi
• tai vapaamuotoisemmin paula.julin@jyvaskyla.fi
EHDOTUS UUSIKSI
PYÖRÄPYSÄKÖINTINORMEIKSI
NÄHTÄVILLÄ 24.8. – 7.9.2021
5
PYÖRÄ-
PYSÄKÖINTI
JYVÄSKYLÄSSÄ
Ehdotus asemakaavoissa käytettävien
polkupyörien pysäköintinormien
tarkistamiseksi
16.8.2021
Asemakaavojen pyöräpysäköintinormit
2
Uudet pyöräpysäköintinormit ohjaavat asemakaa-
vojen määräyksiä tonteille toteutettavista pyörä-
paikoista. Tavoitteena on pyöräilyn edellytyksien
parantaminen.
Tavoitteena on ollut löytää asemakaavojen pyö-
räpysäköintimääräyksille Jyväskylän olosuhteisiin
sopiva määrän ja laadun perustaso, joka on koh-
tuullinen myös kustannusten ja toteutettavuuden
näkökulmasta.
Pyöräpysäköintinormeissa on esitetty vähimmäis-
taso pyöräpysäköinnin määrälle ja laadulle. Normit
on laadittu asemakaavojen yleisimmille käyttö-
tarkoituksille: asumiselle, liike- ja toimistotiloille ja
opetuspalveluille. Myös muiden tonttien kohdalla
tulee asemakaavassa määrätä pyöräpaikoista, mut-
ta mitoitus harkitaan tapauskohtaisesti. Suojeltujen
kulttuuriympäristöjen alueilla normeista voi niin
ikään joustaa siten, että pyöräpysäköintiratkaisut
ovat sovitettavissa ympäristöön. Pyöräpysäköinti-
normit ovat samat koko kaupungin alueella. Poikke-
uksena on Kankaan palveluyhtiön alue, jolla asun-
torakentamisen pyöräpaikkamitoitus pysyy alueella
aiemmin käytössä olleella tasolla osakkaiden tasa-
puolisen kohtelun vuoksi.
Uusien normien mukaan asuntorakentamisessa
tulee toteuttaa vähintään 1 pyöräpaikka 30 kerros-
alaneliömetriä kohti. Mitoitus on valtakunnallisten
suositusten mukainen, ja vastaa tavoitetta siitä, että
jokaisella jyväskyläläisellä olisi mahdollisuus käyttää
polkupyörää. Kankaan palveluyhtiön alueella asu-
misen pyöräpaikkamitoitus on 1 pp/40 k-m². Opis-
kelija-asumisessa noudatetaan koko kaupungissa
mitoitusta 1 pp/ 30 k-m².
Liike- ja toimistorakentamisessa hankkeet voivat
olla keskenään varsin erilaisia, ja pyöräpaikkojen
tarve vaihtelee. Liiketiloissa hyvillä pyöräpaikoilla
palvellaan pyöräileviä asiakkaita, toimistotiloissa ja
työpaikoilla laadukkailla pyöräsäilytystiloilla kan-
nustetaan työmatkapyöräilyyn. Toimistotilojen ja
alle 2000 kerrosalaneliömetrin laajuisten liiketilo-
jen kohdalla pyöräpaikkojen vähimmäismäärä on 1
pp/100 k-m², suurempien liiketilojen kohdalla mi-
toitus on 1 pp/150 k-m². Erikoistapauksissa, kuten
paljon tilaa vaativassa kaupassa tai pyöräilyn kannal-
ta syrjäisillä sijainneilla, suurten liiketilojen pyörä-
paikkamitoitus voi olla väljempi 1 pp/250 k-m².
Kouluissa ja oppilaitoksissa pyöräpaikkoja toteu-
tetaan jo nykyisin kiitettävästi, ja mitoitusnormi
Pyöräpysäköintinormien laatiminen käynnistyi kau-
punkirakennepalveluissa syksyllä 2020 monialaise-
na yhteistyönä. Työn pohjaksi työryhmä perehtyi
valtakunnallisiin suosituksiin sekä muiden kaupun-
kien asemakaavoihin ja pyöräpysäköintiohjeisiin
(Espoo, Helsinki, Kuopio, Lahti, Oulu, Riihimäki,
Tampere ja Turku). Pyöräpysäköinnin nykytilaa kar-
toitettiin tutkimalla viimeaikaisia rakennushankkei-
ta eri puolilla Jyväskylää. Eri normien vaikutuksia
rakennushankkeiden toteutettavuuteen arvioitiin
vertailevilla laskelmilla. Lisäksi työryhmä tutustui
pyöräpysäköintiratkaisuihin Kankaan alueella.
Jyväskylän kaupunginhallitus hyväksyi vuonna 2016
pyöräilyn edistämisohjelman, jonka tavoittee-
na on pyöräilyn kulkutapaosuuden lisääminen (Kh
2.5.2016/111). Vuonna 2018 Jyväskylässä uudistet-
tiin asemakaavojen pysäköintinormit henkilöauto-
jen osalta. (Karltk 16.10.2018/264). Uudet pyörä-
pysäköintinormit ovat jatkoa tälle työlle. Laadukkaat
ja riittävät pyörien pysäköintimahdollisuudet ovat
edellytys pyörän säilytykselle, asiointikäytölle ja
työmatkapyöräilylle.
Useat suomalaiset kaupungit ovat viime vuosina uu-
distaneet pyöräpysäköintinormejaan. Jyväskylässä
yhtenäiset linjaukset pyöräpysäköinnistä ovat puut-
tuneet. Asemakaavoissa on määrätty pyöräpaikois-
ta, mutta käytännöt ovat olleet kirjavia. Toisinaan
pyöräpysäköintiin ei ole puututtu asemakaavassa,
jolloin on voitu soveltaa rakennusjärjestyksen mää-
räystä 2 pyöräpaikasta asuntoa kohti. Ydinkeskus-
tassa liiketilojen pyöräpysäköintiä on koskenut kau-
punginvaltuuston vuonna 2011 hyväksymä periaate,
jonka mukaan osa liikerakentamisen pyöräpaikoista
tulee lunastaa yleisiltä alueilta (Kv 21.2.2011/33).
Käytännössä pyöräpaikkojen lunastusmenettely on
osoittautunut hankalaksi hallita, ja yksittäisiä lunas-
tuksia on ollut vähän.
Lähtökohdat
Työn vaiheet ja tavoitteet
Uudet pyöräpysäköintinormit
Asemakaavojen pyöräpysäköintinormit
Asemakaavojen pyöräpysäköintinormit 3
noudattaa viime aikoina toteutuneiden hankkeiden
linjaa 1pp/40 k-m². Päiväkotien mitoitusohje on lie-
vempi 1 pp/90 k-m².
Määrän ohella asemakaavoissa tulee ohjata pyörä-
pysäköintipaikkojen laatua. Paikkojen käytettävyys
ja turvallisuus voi olla pyöräilyn edistämisen kannalta
jopa määrää tärkeämpää. Uusien normien mukaan
pyöräpaikkojen tulee olla helppokäyttöisiä ja sijaita
maantasossa helposti saavutettavissa. Paikoissa tu-
lee olla runkolukitusmahdollisuus pyörävarkauksien
ehkäisemiseksi. Osa paikoista tulee varata erikois-
pyörille, kuten lastipyörille tai pyöräperäkärryille.
Osa pyöräpaikoista määrätään toteutettavaksi
katettuun tilaan. Asumisessa ja opetuspalveluis-
sa vähintään puolet ja liiketiloissa vähintään 30 %
pyöräpaikoista tulee sijaita katetussa tilassa. Toi-
mistotiloissa 30 % paikoista tulee olla katetussa ja
lukitussa tilassa, mikä tukee työmatkapyöräilyä.
Ydinkeskustan liikerakentamisen pyöräpaikkojen
lunastusmenettelystä luovutaan yleisenä periaat-
teena. Menettelyn käyttöönottoa voi harkita ase-
makaavakohtaisesti, jos ydinkeskustassa viriää mer-
kittäviä liikerakentamisen hankkeita. Tällöin tulee
selvittää myös menettelyn käytännön järjestelyt.
Pyöräpysäköintinormien soveltamisohjeessa on li-
sätietoa normien tulkitsemisesta eri tilanteissa sekä
muista pyöräpysäköinnin toteuttamisen yksityis-
kohdista.
Työryhmä
Polkupyöräpysäköintinormien uudistamisen työ-
ryhmään ovat osallistuneet:
•	 Paula Julin 		 asemakaavoitus
•	 Mauri Hähkiöniemi	 asemakaavoitus
•	 Kati Kankainen	 resurssiviisas liikkuminen
•	 Mika Koliseva	 yhdyskuntasuunnittelu
•	 Hannu Onkila	 yhdyskuntasuunnittelu
•	 Eveliina Jäntti	 katupalvelut
•	 Ilkka Toppila		 katupalvelut
Asemakaavojen pyöräpysäköintinormit
4
* Erikoistapaukset, joissa pyöräpysäköinnin tarve arvioidaan perustellusti vähäisemmäksi, esim. tilaa vaativa kauppa tai pyö-
räilyn näkökulmasta vaikeasti saavutettava sijainti.
Suojeltujen kulttuuriympäristöjen alueilla taulukon normeista voidaan joustaa tapauskohtaisesti siten, että pyöräpysäköinti-
ratkaisut ovat sovitettavissa ympäristön arvoihin.
Myös muiden kuin taulukossa mainittujen käyttötarkoitusten kohdalla asemakaavassa tulee määrätä pyöräpaikoista, mutta
mitoitus harkitaan tapauskohtaisesti. Laatuvaatimuksissa noudatetaan lähtökohtaisesti taulukon mukaisia määräyksiä.
Ehdotus uusiksi pyöräpysäköintinormeiksi
Pyöräpaikkojen tulee olla helppokäyttöisiä ja sijaita
maantasossa helposti saavutettavissa. Paikoissa tulee
olla runkolukitusmahdollisuus. Paikoista vähintään
10 % tulee varata erikoispyörille. Vähintään puolet
pyöräpaikoista tulee sijoittaa katettuun tilaan.
Pyöräpaikkojen tulee olla helppokäyttöisiä ja sijai-
ta maantasossa helposti saavutettavissa. Paikoissa
tulee olla runkolukitusmahdollisuus. Vähintään 30 %
pyöräpaikoista tulee sijoittaa katettuun ja
lukittavaan tilaan.
Pyöräpaikkojen tulee olla helppokäyttöisiä ja sijaita
maantasossa helposti saavutettavissa. Paikoissa tulee
olla runkolukitusmahdollisuus. Paikoista vähintään
10 % tulee varata erikoispyörille. Vähintään puolet
pyöräpaikoista tulee sijoittaa katettuun tilaan.
Pyöräpaikat sijoitetaan kulkureittien tai
sisäänkäyntien tuntumaan.
Pyöräpaikkojen tulee olla helppokäyttöisiä ja sijaita
maantasossa helposti saavutettavissa. Paikoissa tulee
olla runkolukitusmahdollisuus. Paikoista vähintään 10
% tulee varata erikoispyörille. Vähintään 30 %
pyöräpaikoista tulee sijoittaa katettuun tilaan.
Pyöräpaikat sijoitetaan sisäänkäyntien tuntumaan.
1/30
1/100
1/40
1/90
1/100
1/150 (tai 1/250*)
1/40
1/30
Opiskelija-asuminen
Asuminen Kankaan palveluyhtiön
alueella
Asuminen (ei erillispientalot)
Toimistotilat
Koulut ja oppilaitokset
Päiväkodit
Liiketilat alle 2000 k-m²
Liiketilat 2000 k-m² ja yli
Asuminen
Liike- ja toimistotilat
Opetuspalvelut
Käyttötarkoitus Laatumääräykset
Pysäköintinormi
(pp/k-m²)
tapauskohtainen mitoitus, ottaen
huomioon kohderyhmän ja
työntekijöiden tarpeet
Palveluasuminen
(jossa liikuntaesteisiä asukkaita,
ei senioriasuminen)
Asemakaavojen pyöräpysäköintinormit 5
Ohjeita pyöräpysäköintinormien soveltamiseen
Asuntorakentamisessa on suositeltavaa toteuttaa yhdessä hankkeessa monenlaisia pyöräpysäköinti-
ratkaisuja erilaisiin tarpeisiin, esimerkiksi nopeakäyttöisiä vieraspaikkoja, lämpimiä talvisäilytyspaikkoja
ja turvallisia lukittavia tiloja. Pyörän huolto- ja pesumahdollisuus on myös hyvä järjestää.
Liiketilojen pyöräpaikoista osa toteutetaan henkilökunnan tarpeisiin. Henkilökunnan pyöräpaikat on
suositeltavaa sijoittaa lukittavaan tilan.
Palveluasumisella tarkoitetaan tässä yhteydessä liikuntaesteisten palveluasumista, jolloin pyöräpaikat
palvelevat työntekijöitä ja vierailijoita, ja mitoitus voidaan harkita tapauskohtaisesti. Sen sijaan esimer-
kiksi senioriasumisessa tai mielenterveyskuntoutujien asumisessa pyöräpaikkojen tarve ja mitoitus on
sama kuin tavanomaisessa asumisessa.
Täydennysrakentamisen yhteydessä myös olemassa olevan rakennuksen pyöräpaikat tarkastellaan uu-
sien normien mukaisesti.
Paikkoja voi osoittaa myös naapurikiinteistöön pitkäaikaisella sopimuksella, mikäli laatuvaatimukset
muuten toteutuvat.
Pyöräpaikkojen tulee olla helppokäyttöisiä ja sijaita maantasossa helposti saavutettavissa. Tällä tar-
koitetaan, että kulku pyöräsäilytystiloihin on mahdollista pihalta tai katutasosta ilman hissiä, portaita
tai jyrkkiä luiskia. Kulkureitillä ei saa olla ahtaita käännöksiä tai useita ovia. Ovien tulee olla helposti
avattavia.
Pyöräpaikat tulee sijoittaa luontevasti kulkureittien ja rakennusten sisäänkäyntien yhteyteen, mikä
lisää paikkojen helppokäyttöisyyttä ja saavutettavuutta. Pyöräpaikkojen sijoittamisessa ja varustami-
sessa tulee pyrkiä myös käyttäjien turvallisuuden tunteen lisäämiseen sekä varkauksien ja ilkivallan eh-
käisemiseen muun muassa riittävällä valaistuksella ja sosiaalisella valvottavuudella.
Pyöräpaikkojen helppokäyttöisyys edellyttää lisäksi hyvää telinevalintaa. Mitoituksessa ja telineva-
linnassa on suositeltavaa noudattaa valtakunnallista pyöräliikenteen suunnitteluohjetta (Väylävirasto
2020) ja voimassa olevaa RT-korttia polkupyörien pysäköinnistä ja säilytyksestä. Telinevalinnassa kan-
nattaa kiinnittää erityistä huomiota helpon runkolukittavuuden lisäksi riittävän leveään pysäköintiväliin.
Sopiva pysäköintiväli on telinemallin mukaan 0,6–1,0 m. Erikoispyörät tarvitsevat enemmän tilaa.
Erikoispyörillä tarkoitetaan esimerkiksi lastipyöriä, pyörien peräkärryjä tai muita liikkumisen välineitä,
jotka vaativat enemmän pysäköintitilaa kuin tavanomaiset polkupyörät.
Senioriasumisessa pyöräpysäköintitilat voivat palvella monenlaisten liikkumisen apuvälineiden, esim.
sähkömopojen, säilytystä. Tilantarve säilytystiloille on siksi sama kuin muussa asumisessa.
Pyöräpysäköinnin järjestäminen
Pyöräpaikkojen sijainti ja käytettävyys
Erikoispyörät ja muut liikkumisen apuvälineet

More Related Content

Similar to Jyväskylän uudet pyöräpysäköintinormit

Sahkoinen liikenne_4-1 Rintamäki Sito sähköpyöräily
Sahkoinen liikenne_4-1 Rintamäki Sito sähköpyöräilySahkoinen liikenne_4-1 Rintamäki Sito sähköpyöräily
Sahkoinen liikenne_4-1 Rintamäki Sito sähköpyöräilySito_Group
 
Kimmo Lylykangas, NZEB tavoitteita toteuttavan asemakaavan ratkaisumalleja
Kimmo Lylykangas, NZEB tavoitteita toteuttavan asemakaavan ratkaisumallejaKimmo Lylykangas, NZEB tavoitteita toteuttavan asemakaavan ratkaisumalleja
Kimmo Lylykangas, NZEB tavoitteita toteuttavan asemakaavan ratkaisumallejaGBC Finland
 
[Kestävän aluesuunnittelun työkalut käyttöön 3.10.2013]: Kimmo Lylykangas, Ar...
[Kestävän aluesuunnittelun työkalut käyttöön 3.10.2013]: Kimmo Lylykangas, Ar...[Kestävän aluesuunnittelun työkalut käyttöön 3.10.2013]: Kimmo Lylykangas, Ar...
[Kestävän aluesuunnittelun työkalut käyttöön 3.10.2013]: Kimmo Lylykangas, Ar...GBC Finland
 

Similar to Jyväskylän uudet pyöräpysäköintinormit (6)

Sahkoinen liikenne_4-1 Rintamäki Sito sähköpyöräily
Sahkoinen liikenne_4-1 Rintamäki Sito sähköpyöräilySahkoinen liikenne_4-1 Rintamäki Sito sähköpyöräily
Sahkoinen liikenne_4-1 Rintamäki Sito sähköpyöräily
 
Pyöräliikenne ja katutyöt_2016
Pyöräliikenne ja katutyöt_2016Pyöräliikenne ja katutyöt_2016
Pyöräliikenne ja katutyöt_2016
 
Jyväskylän pyöräreitit ja pyöräpysäköinti
Jyväskylän pyöräreitit ja pyöräpysäköintiJyväskylän pyöräreitit ja pyöräpysäköinti
Jyväskylän pyöräreitit ja pyöräpysäköinti
 
Kävelyn ja pyöräilyn edistäminen Vaasassa
Kävelyn ja pyöräilyn edistäminen VaasassaKävelyn ja pyöräilyn edistäminen Vaasassa
Kävelyn ja pyöräilyn edistäminen Vaasassa
 
Kimmo Lylykangas, NZEB tavoitteita toteuttavan asemakaavan ratkaisumalleja
Kimmo Lylykangas, NZEB tavoitteita toteuttavan asemakaavan ratkaisumallejaKimmo Lylykangas, NZEB tavoitteita toteuttavan asemakaavan ratkaisumalleja
Kimmo Lylykangas, NZEB tavoitteita toteuttavan asemakaavan ratkaisumalleja
 
[Kestävän aluesuunnittelun työkalut käyttöön 3.10.2013]: Kimmo Lylykangas, Ar...
[Kestävän aluesuunnittelun työkalut käyttöön 3.10.2013]: Kimmo Lylykangas, Ar...[Kestävän aluesuunnittelun työkalut käyttöön 3.10.2013]: Kimmo Lylykangas, Ar...
[Kestävän aluesuunnittelun työkalut käyttöön 3.10.2013]: Kimmo Lylykangas, Ar...
 

More from Jyväskylän Pyöräilyseura JYPS ry

Nordic Gravel Series Jyväskylä 29.7.2023 – sorapyöräilyn SM- ja PM-tapahtuma
Nordic Gravel Series Jyväskylä 29.7.2023 – sorapyöräilyn SM- ja PM-tapahtumaNordic Gravel Series Jyväskylä 29.7.2023 – sorapyöräilyn SM- ja PM-tapahtuma
Nordic Gravel Series Jyväskylä 29.7.2023 – sorapyöräilyn SM- ja PM-tapahtumaJyväskylän Pyöräilyseura JYPS ry
 
Pyöräily Laukaassa – kuulumisia pyöräreiteistä ja pyörämatkailusta
Pyöräily Laukaassa – kuulumisia pyöräreiteistä ja pyörämatkailustaPyöräily Laukaassa – kuulumisia pyöräreiteistä ja pyörämatkailusta
Pyöräily Laukaassa – kuulumisia pyöräreiteistä ja pyörämatkailustaJyväskylän Pyöräilyseura JYPS ry
 
130 km maastopyöräilyreittejä Saarijärvelle – Luonnosta hyvinvointia ja yhden...
130 km maastopyöräilyreittejä Saarijärvelle – Luonnosta hyvinvointia ja yhden...130 km maastopyöräilyreittejä Saarijärvelle – Luonnosta hyvinvointia ja yhden...
130 km maastopyöräilyreittejä Saarijärvelle – Luonnosta hyvinvointia ja yhden...Jyväskylän Pyöräilyseura JYPS ry
 
Seudullinen pyöräliikenteen pääverkko – Jyväskylän seudun MAL-kehityskuva
Seudullinen pyöräliikenteen pääverkko – Jyväskylän seudun MAL-kehityskuvaSeudullinen pyöräliikenteen pääverkko – Jyväskylän seudun MAL-kehityskuva
Seudullinen pyöräliikenteen pääverkko – Jyväskylän seudun MAL-kehityskuvaJyväskylän Pyöräilyseura JYPS ry
 
Fillarilla kouluun? – koulumatkapyöräilyn suosio ja haasteet lasten näkökulma...
Fillarilla kouluun? – koulumatkapyöräilyn suosio ja haasteet lasten näkökulma...Fillarilla kouluun? – koulumatkapyöräilyn suosio ja haasteet lasten näkökulma...
Fillarilla kouluun? – koulumatkapyöräilyn suosio ja haasteet lasten näkökulma...Jyväskylän Pyöräilyseura JYPS ry
 
"Ajan mielummin sähköpyörällä kuin skoballa" – kokemuksia nuorten sähköpyöräk...
"Ajan mielummin sähköpyörällä kuin skoballa" – kokemuksia nuorten sähköpyöräk..."Ajan mielummin sähköpyörällä kuin skoballa" – kokemuksia nuorten sähköpyöräk...
"Ajan mielummin sähköpyörällä kuin skoballa" – kokemuksia nuorten sähköpyöräk...Jyväskylän Pyöräilyseura JYPS ry
 

More from Jyväskylän Pyöräilyseura JYPS ry (20)

Vapaa-ajan fillarointi Jämsässä – ulkoilureittisuunnitelmat
Vapaa-ajan fillarointi Jämsässä – ulkoilureittisuunnitelmatVapaa-ajan fillarointi Jämsässä – ulkoilureittisuunnitelmat
Vapaa-ajan fillarointi Jämsässä – ulkoilureittisuunnitelmat
 
Nordic Gravel Series Jyväskylä 29.7.2023 – sorapyöräilyn SM- ja PM-tapahtuma
Nordic Gravel Series Jyväskylä 29.7.2023 – sorapyöräilyn SM- ja PM-tapahtumaNordic Gravel Series Jyväskylä 29.7.2023 – sorapyöräilyn SM- ja PM-tapahtuma
Nordic Gravel Series Jyväskylä 29.7.2023 – sorapyöräilyn SM- ja PM-tapahtuma
 
Pyöräily Laukaassa – kuulumisia pyöräreiteistä ja pyörämatkailusta
Pyöräily Laukaassa – kuulumisia pyöräreiteistä ja pyörämatkailustaPyöräily Laukaassa – kuulumisia pyöräreiteistä ja pyörämatkailusta
Pyöräily Laukaassa – kuulumisia pyöräreiteistä ja pyörämatkailusta
 
Hiekkateiden hurmaa -gravelpyöräilyhanke Keski-Suomessa
Hiekkateiden hurmaa -gravelpyöräilyhanke Keski-SuomessaHiekkateiden hurmaa -gravelpyöräilyhanke Keski-Suomessa
Hiekkateiden hurmaa -gravelpyöräilyhanke Keski-Suomessa
 
130 km maastopyöräilyreittejä Saarijärvelle – Luonnosta hyvinvointia ja yhden...
130 km maastopyöräilyreittejä Saarijärvelle – Luonnosta hyvinvointia ja yhden...130 km maastopyöräilyreittejä Saarijärvelle – Luonnosta hyvinvointia ja yhden...
130 km maastopyöräilyreittejä Saarijärvelle – Luonnosta hyvinvointia ja yhden...
 
Pyörävaellusreitit Suomessa
Pyörävaellusreitit SuomessaPyörävaellusreitit Suomessa
Pyörävaellusreitit Suomessa
 
Jyväskylän Jyväskylän kaupungin liikkumisohjelma
Jyväskylän Jyväskylän kaupungin liikkumisohjelmaJyväskylän Jyväskylän kaupungin liikkumisohjelma
Jyväskylän Jyväskylän kaupungin liikkumisohjelma
 
Seudullinen pyöräliikenteen pääverkko – Jyväskylän seudun MAL-kehityskuva
Seudullinen pyöräliikenteen pääverkko – Jyväskylän seudun MAL-kehityskuvaSeudullinen pyöräliikenteen pääverkko – Jyväskylän seudun MAL-kehityskuva
Seudullinen pyöräliikenteen pääverkko – Jyväskylän seudun MAL-kehityskuva
 
Fillarilla kouluun? – koulumatkapyöräilyn suosio ja haasteet lasten näkökulma...
Fillarilla kouluun? – koulumatkapyöräilyn suosio ja haasteet lasten näkökulma...Fillarilla kouluun? – koulumatkapyöräilyn suosio ja haasteet lasten näkökulma...
Fillarilla kouluun? – koulumatkapyöräilyn suosio ja haasteet lasten näkökulma...
 
Valtakunnalliset pyörällä kulkemisen edistämisen kuulumiset
Valtakunnalliset pyörällä kulkemisen edistämisen kuulumisetValtakunnalliset pyörällä kulkemisen edistämisen kuulumiset
Valtakunnalliset pyörällä kulkemisen edistämisen kuulumiset
 
Kaupunkisuunnittelu lasten ja nuorten kannalta
Kaupunkisuunnittelu lasten ja nuorten kannaltaKaupunkisuunnittelu lasten ja nuorten kannalta
Kaupunkisuunnittelu lasten ja nuorten kannalta
 
Millainen on hyvä pyörä lapselle?
Millainen on hyvä pyörä lapselle?Millainen on hyvä pyörä lapselle?
Millainen on hyvä pyörä lapselle?
 
Lapsille ja nuorille suunnattu pyöräilyharrastuspaikka
Lapsille ja nuorille suunnattu pyöräilyharrastuspaikkaLapsille ja nuorille suunnattu pyöräilyharrastuspaikka
Lapsille ja nuorille suunnattu pyöräilyharrastuspaikka
 
"Ajan mielummin sähköpyörällä kuin skoballa" – kokemuksia nuorten sähköpyöräk...
"Ajan mielummin sähköpyörällä kuin skoballa" – kokemuksia nuorten sähköpyöräk..."Ajan mielummin sähköpyörällä kuin skoballa" – kokemuksia nuorten sähköpyöräk...
"Ajan mielummin sähköpyörällä kuin skoballa" – kokemuksia nuorten sähköpyöräk...
 
Pyöräily osana koulun arkea Jyväskylän Lohikoskella
Pyöräily osana koulun arkea Jyväskylän LohikoskellaPyöräily osana koulun arkea Jyväskylän Lohikoskella
Pyöräily osana koulun arkea Jyväskylän Lohikoskella
 
Jyväskylän alakoululuokkien pyöräilykyselyt 2021–2022
Jyväskylän alakoululuokkien pyöräilykyselyt 2021–2022Jyväskylän alakoululuokkien pyöräilykyselyt 2021–2022
Jyväskylän alakoululuokkien pyöräilykyselyt 2021–2022
 
Maastis-maastopyöräilyreitin edistäminen
Maastis-maastopyöräilyreitin edistäminenMaastis-maastopyöräilyreitin edistäminen
Maastis-maastopyöräilyreitin edistäminen
 
Jyväskylän alakoululuokkien pyöräilykyselyn 2022 tulokset
Jyväskylän alakoululuokkien pyöräilykyselyn 2022 tuloksetJyväskylän alakoululuokkien pyöräilykyselyn 2022 tulokset
Jyväskylän alakoululuokkien pyöräilykyselyn 2022 tulokset
 
Maastopyöräily Leivonmäen ja Isojärven kansallispuistoissa
Maastopyöräily Leivonmäen ja Isojärven kansallispuistoissaMaastopyöräily Leivonmäen ja Isojärven kansallispuistoissa
Maastopyöräily Leivonmäen ja Isojärven kansallispuistoissa
 
Laadukas pyöräpysäköinti
Laadukas pyöräpysäköintiLaadukas pyöräpysäköinti
Laadukas pyöräpysäköinti
 

Jyväskylän uudet pyöräpysäköintinormit

  • 2. PYÖRÄPYSÄKÖINTINORMIT • ohjaavat asemakaavojen määräyksiä tonteille toteutettavista pyöräpaikoista • eivät ohjaa yleisten alueiden pyöräpysäköintiä, joka ratkaistaan suunnittelun yhteydessä • määrittelevät pyöräpysäköinnin määrän ja laadun vähimmäistason asemakaavojen yleisimmille käyttötarkoituksille • varmistavat yhtenäisen linjan asemakaavoituksessa Tavoitteena pyöräilyn olosuhteiden parantaminen (Pyöräilyn edistämisohjelma 2016) 01 9 /0 /2021 2 Jyväskylän kaupunki
  • 3. TYÖRYHMÄ Paula Julin asemakaavoitus Mauri Hähkiöniemi asemakaavoitus Kati Kankainen resurssiviisas liikkuminen Mika Koliseva yhdyskuntasuunnittelu Hannu Onkila yhdyskuntasuunnittelu Eveliina Jäntti katupalvelut Ilkka Toppila katupalvelut 01 9 /0 /2021 3 Jyväskylän kaupunki Kuva: Milka Alanen/hs.fi
  • 4. TAUSTASELVITYKSET 01 9 /0 /2021 4 Jyväskylän kaupunki • Valtakunnalliset ohjeet • Pyöräliikenteen suunnitteluohje, RT-kortit • Eri kaupunkien pyöräpysäköintiohjeet ja asemakaavat • Espoo, Helsinki, Kuopio, Lahti, Oulu, Riihimäki, Tampere ja Turku • Rakennusvalvonnan käytännöt (TOPTEN-ohjeet) • Viimeaikaiset rakennushankkeet eri puolilla Jyväskylää • Eri normien vertailu laskelmilla • Tutustuminen pyöräpysäköintiratkaisuihin Kankaalla
  • 5. • http://www2.jkl.fi/kaavakartat/pysakointi/pyor apysakointinormit.pdf • Kirjalliset mielipiteet 7.9.2021 klo 15 mennessä kirjaamo@jyvaskyla.fi • tai vapaamuotoisemmin paula.julin@jyvaskyla.fi EHDOTUS UUSIKSI PYÖRÄPYSÄKÖINTINORMEIKSI NÄHTÄVILLÄ 24.8. – 7.9.2021 5
  • 7. Asemakaavojen pyöräpysäköintinormit 2 Uudet pyöräpysäköintinormit ohjaavat asemakaa- vojen määräyksiä tonteille toteutettavista pyörä- paikoista. Tavoitteena on pyöräilyn edellytyksien parantaminen. Tavoitteena on ollut löytää asemakaavojen pyö- räpysäköintimääräyksille Jyväskylän olosuhteisiin sopiva määrän ja laadun perustaso, joka on koh- tuullinen myös kustannusten ja toteutettavuuden näkökulmasta. Pyöräpysäköintinormeissa on esitetty vähimmäis- taso pyöräpysäköinnin määrälle ja laadulle. Normit on laadittu asemakaavojen yleisimmille käyttö- tarkoituksille: asumiselle, liike- ja toimistotiloille ja opetuspalveluille. Myös muiden tonttien kohdalla tulee asemakaavassa määrätä pyöräpaikoista, mut- ta mitoitus harkitaan tapauskohtaisesti. Suojeltujen kulttuuriympäristöjen alueilla normeista voi niin ikään joustaa siten, että pyöräpysäköintiratkaisut ovat sovitettavissa ympäristöön. Pyöräpysäköinti- normit ovat samat koko kaupungin alueella. Poikke- uksena on Kankaan palveluyhtiön alue, jolla asun- torakentamisen pyöräpaikkamitoitus pysyy alueella aiemmin käytössä olleella tasolla osakkaiden tasa- puolisen kohtelun vuoksi. Uusien normien mukaan asuntorakentamisessa tulee toteuttaa vähintään 1 pyöräpaikka 30 kerros- alaneliömetriä kohti. Mitoitus on valtakunnallisten suositusten mukainen, ja vastaa tavoitetta siitä, että jokaisella jyväskyläläisellä olisi mahdollisuus käyttää polkupyörää. Kankaan palveluyhtiön alueella asu- misen pyöräpaikkamitoitus on 1 pp/40 k-m². Opis- kelija-asumisessa noudatetaan koko kaupungissa mitoitusta 1 pp/ 30 k-m². Liike- ja toimistorakentamisessa hankkeet voivat olla keskenään varsin erilaisia, ja pyöräpaikkojen tarve vaihtelee. Liiketiloissa hyvillä pyöräpaikoilla palvellaan pyöräileviä asiakkaita, toimistotiloissa ja työpaikoilla laadukkailla pyöräsäilytystiloilla kan- nustetaan työmatkapyöräilyyn. Toimistotilojen ja alle 2000 kerrosalaneliömetrin laajuisten liiketilo- jen kohdalla pyöräpaikkojen vähimmäismäärä on 1 pp/100 k-m², suurempien liiketilojen kohdalla mi- toitus on 1 pp/150 k-m². Erikoistapauksissa, kuten paljon tilaa vaativassa kaupassa tai pyöräilyn kannal- ta syrjäisillä sijainneilla, suurten liiketilojen pyörä- paikkamitoitus voi olla väljempi 1 pp/250 k-m². Kouluissa ja oppilaitoksissa pyöräpaikkoja toteu- tetaan jo nykyisin kiitettävästi, ja mitoitusnormi Pyöräpysäköintinormien laatiminen käynnistyi kau- punkirakennepalveluissa syksyllä 2020 monialaise- na yhteistyönä. Työn pohjaksi työryhmä perehtyi valtakunnallisiin suosituksiin sekä muiden kaupun- kien asemakaavoihin ja pyöräpysäköintiohjeisiin (Espoo, Helsinki, Kuopio, Lahti, Oulu, Riihimäki, Tampere ja Turku). Pyöräpysäköinnin nykytilaa kar- toitettiin tutkimalla viimeaikaisia rakennushankkei- ta eri puolilla Jyväskylää. Eri normien vaikutuksia rakennushankkeiden toteutettavuuteen arvioitiin vertailevilla laskelmilla. Lisäksi työryhmä tutustui pyöräpysäköintiratkaisuihin Kankaan alueella. Jyväskylän kaupunginhallitus hyväksyi vuonna 2016 pyöräilyn edistämisohjelman, jonka tavoittee- na on pyöräilyn kulkutapaosuuden lisääminen (Kh 2.5.2016/111). Vuonna 2018 Jyväskylässä uudistet- tiin asemakaavojen pysäköintinormit henkilöauto- jen osalta. (Karltk 16.10.2018/264). Uudet pyörä- pysäköintinormit ovat jatkoa tälle työlle. Laadukkaat ja riittävät pyörien pysäköintimahdollisuudet ovat edellytys pyörän säilytykselle, asiointikäytölle ja työmatkapyöräilylle. Useat suomalaiset kaupungit ovat viime vuosina uu- distaneet pyöräpysäköintinormejaan. Jyväskylässä yhtenäiset linjaukset pyöräpysäköinnistä ovat puut- tuneet. Asemakaavoissa on määrätty pyöräpaikois- ta, mutta käytännöt ovat olleet kirjavia. Toisinaan pyöräpysäköintiin ei ole puututtu asemakaavassa, jolloin on voitu soveltaa rakennusjärjestyksen mää- räystä 2 pyöräpaikasta asuntoa kohti. Ydinkeskus- tassa liiketilojen pyöräpysäköintiä on koskenut kau- punginvaltuuston vuonna 2011 hyväksymä periaate, jonka mukaan osa liikerakentamisen pyöräpaikoista tulee lunastaa yleisiltä alueilta (Kv 21.2.2011/33). Käytännössä pyöräpaikkojen lunastusmenettely on osoittautunut hankalaksi hallita, ja yksittäisiä lunas- tuksia on ollut vähän. Lähtökohdat Työn vaiheet ja tavoitteet Uudet pyöräpysäköintinormit Asemakaavojen pyöräpysäköintinormit
  • 8. Asemakaavojen pyöräpysäköintinormit 3 noudattaa viime aikoina toteutuneiden hankkeiden linjaa 1pp/40 k-m². Päiväkotien mitoitusohje on lie- vempi 1 pp/90 k-m². Määrän ohella asemakaavoissa tulee ohjata pyörä- pysäköintipaikkojen laatua. Paikkojen käytettävyys ja turvallisuus voi olla pyöräilyn edistämisen kannalta jopa määrää tärkeämpää. Uusien normien mukaan pyöräpaikkojen tulee olla helppokäyttöisiä ja sijaita maantasossa helposti saavutettavissa. Paikoissa tu- lee olla runkolukitusmahdollisuus pyörävarkauksien ehkäisemiseksi. Osa paikoista tulee varata erikois- pyörille, kuten lastipyörille tai pyöräperäkärryille. Osa pyöräpaikoista määrätään toteutettavaksi katettuun tilaan. Asumisessa ja opetuspalveluis- sa vähintään puolet ja liiketiloissa vähintään 30 % pyöräpaikoista tulee sijaita katetussa tilassa. Toi- mistotiloissa 30 % paikoista tulee olla katetussa ja lukitussa tilassa, mikä tukee työmatkapyöräilyä. Ydinkeskustan liikerakentamisen pyöräpaikkojen lunastusmenettelystä luovutaan yleisenä periaat- teena. Menettelyn käyttöönottoa voi harkita ase- makaavakohtaisesti, jos ydinkeskustassa viriää mer- kittäviä liikerakentamisen hankkeita. Tällöin tulee selvittää myös menettelyn käytännön järjestelyt. Pyöräpysäköintinormien soveltamisohjeessa on li- sätietoa normien tulkitsemisesta eri tilanteissa sekä muista pyöräpysäköinnin toteuttamisen yksityis- kohdista. Työryhmä Polkupyöräpysäköintinormien uudistamisen työ- ryhmään ovat osallistuneet: • Paula Julin asemakaavoitus • Mauri Hähkiöniemi asemakaavoitus • Kati Kankainen resurssiviisas liikkuminen • Mika Koliseva yhdyskuntasuunnittelu • Hannu Onkila yhdyskuntasuunnittelu • Eveliina Jäntti katupalvelut • Ilkka Toppila katupalvelut
  • 9. Asemakaavojen pyöräpysäköintinormit 4 * Erikoistapaukset, joissa pyöräpysäköinnin tarve arvioidaan perustellusti vähäisemmäksi, esim. tilaa vaativa kauppa tai pyö- räilyn näkökulmasta vaikeasti saavutettava sijainti. Suojeltujen kulttuuriympäristöjen alueilla taulukon normeista voidaan joustaa tapauskohtaisesti siten, että pyöräpysäköinti- ratkaisut ovat sovitettavissa ympäristön arvoihin. Myös muiden kuin taulukossa mainittujen käyttötarkoitusten kohdalla asemakaavassa tulee määrätä pyöräpaikoista, mutta mitoitus harkitaan tapauskohtaisesti. Laatuvaatimuksissa noudatetaan lähtökohtaisesti taulukon mukaisia määräyksiä. Ehdotus uusiksi pyöräpysäköintinormeiksi Pyöräpaikkojen tulee olla helppokäyttöisiä ja sijaita maantasossa helposti saavutettavissa. Paikoissa tulee olla runkolukitusmahdollisuus. Paikoista vähintään 10 % tulee varata erikoispyörille. Vähintään puolet pyöräpaikoista tulee sijoittaa katettuun tilaan. Pyöräpaikkojen tulee olla helppokäyttöisiä ja sijai- ta maantasossa helposti saavutettavissa. Paikoissa tulee olla runkolukitusmahdollisuus. Vähintään 30 % pyöräpaikoista tulee sijoittaa katettuun ja lukittavaan tilaan. Pyöräpaikkojen tulee olla helppokäyttöisiä ja sijaita maantasossa helposti saavutettavissa. Paikoissa tulee olla runkolukitusmahdollisuus. Paikoista vähintään 10 % tulee varata erikoispyörille. Vähintään puolet pyöräpaikoista tulee sijoittaa katettuun tilaan. Pyöräpaikat sijoitetaan kulkureittien tai sisäänkäyntien tuntumaan. Pyöräpaikkojen tulee olla helppokäyttöisiä ja sijaita maantasossa helposti saavutettavissa. Paikoissa tulee olla runkolukitusmahdollisuus. Paikoista vähintään 10 % tulee varata erikoispyörille. Vähintään 30 % pyöräpaikoista tulee sijoittaa katettuun tilaan. Pyöräpaikat sijoitetaan sisäänkäyntien tuntumaan. 1/30 1/100 1/40 1/90 1/100 1/150 (tai 1/250*) 1/40 1/30 Opiskelija-asuminen Asuminen Kankaan palveluyhtiön alueella Asuminen (ei erillispientalot) Toimistotilat Koulut ja oppilaitokset Päiväkodit Liiketilat alle 2000 k-m² Liiketilat 2000 k-m² ja yli Asuminen Liike- ja toimistotilat Opetuspalvelut Käyttötarkoitus Laatumääräykset Pysäköintinormi (pp/k-m²) tapauskohtainen mitoitus, ottaen huomioon kohderyhmän ja työntekijöiden tarpeet Palveluasuminen (jossa liikuntaesteisiä asukkaita, ei senioriasuminen)
  • 10. Asemakaavojen pyöräpysäköintinormit 5 Ohjeita pyöräpysäköintinormien soveltamiseen Asuntorakentamisessa on suositeltavaa toteuttaa yhdessä hankkeessa monenlaisia pyöräpysäköinti- ratkaisuja erilaisiin tarpeisiin, esimerkiksi nopeakäyttöisiä vieraspaikkoja, lämpimiä talvisäilytyspaikkoja ja turvallisia lukittavia tiloja. Pyörän huolto- ja pesumahdollisuus on myös hyvä järjestää. Liiketilojen pyöräpaikoista osa toteutetaan henkilökunnan tarpeisiin. Henkilökunnan pyöräpaikat on suositeltavaa sijoittaa lukittavaan tilan. Palveluasumisella tarkoitetaan tässä yhteydessä liikuntaesteisten palveluasumista, jolloin pyöräpaikat palvelevat työntekijöitä ja vierailijoita, ja mitoitus voidaan harkita tapauskohtaisesti. Sen sijaan esimer- kiksi senioriasumisessa tai mielenterveyskuntoutujien asumisessa pyöräpaikkojen tarve ja mitoitus on sama kuin tavanomaisessa asumisessa. Täydennysrakentamisen yhteydessä myös olemassa olevan rakennuksen pyöräpaikat tarkastellaan uu- sien normien mukaisesti. Paikkoja voi osoittaa myös naapurikiinteistöön pitkäaikaisella sopimuksella, mikäli laatuvaatimukset muuten toteutuvat. Pyöräpaikkojen tulee olla helppokäyttöisiä ja sijaita maantasossa helposti saavutettavissa. Tällä tar- koitetaan, että kulku pyöräsäilytystiloihin on mahdollista pihalta tai katutasosta ilman hissiä, portaita tai jyrkkiä luiskia. Kulkureitillä ei saa olla ahtaita käännöksiä tai useita ovia. Ovien tulee olla helposti avattavia. Pyöräpaikat tulee sijoittaa luontevasti kulkureittien ja rakennusten sisäänkäyntien yhteyteen, mikä lisää paikkojen helppokäyttöisyyttä ja saavutettavuutta. Pyöräpaikkojen sijoittamisessa ja varustami- sessa tulee pyrkiä myös käyttäjien turvallisuuden tunteen lisäämiseen sekä varkauksien ja ilkivallan eh- käisemiseen muun muassa riittävällä valaistuksella ja sosiaalisella valvottavuudella. Pyöräpaikkojen helppokäyttöisyys edellyttää lisäksi hyvää telinevalintaa. Mitoituksessa ja telineva- linnassa on suositeltavaa noudattaa valtakunnallista pyöräliikenteen suunnitteluohjetta (Väylävirasto 2020) ja voimassa olevaa RT-korttia polkupyörien pysäköinnistä ja säilytyksestä. Telinevalinnassa kan- nattaa kiinnittää erityistä huomiota helpon runkolukittavuuden lisäksi riittävän leveään pysäköintiväliin. Sopiva pysäköintiväli on telinemallin mukaan 0,6–1,0 m. Erikoispyörät tarvitsevat enemmän tilaa. Erikoispyörillä tarkoitetaan esimerkiksi lastipyöriä, pyörien peräkärryjä tai muita liikkumisen välineitä, jotka vaativat enemmän pysäköintitilaa kuin tavanomaiset polkupyörät. Senioriasumisessa pyöräpysäköintitilat voivat palvella monenlaisten liikkumisen apuvälineiden, esim. sähkömopojen, säilytystä. Tilantarve säilytystiloille on siksi sama kuin muussa asumisessa. Pyöräpysäköinnin järjestäminen Pyöräpaikkojen sijainti ja käytettävyys Erikoispyörät ja muut liikkumisen apuvälineet