Successfully reported this slideshow.
We use your LinkedIn profile and activity data to personalize ads and to show you more relevant ads. You can change your ad preferences anytime.

Katto- ja julkisivubarometri 2019

113 views

Published on

Isännöintiliiton tekemään Katto- ja julkisivubarometriin vastasi 198 isännöitsijää. Selvityksen kohteena olivat isännöitsijän viimeisimmäksi toteuttamat julkisivu-, katto-, ikkuna- ja ovi- sekä parvekeremontit.

Published in: Real Estate
  • Be the first to comment

  • Be the first to like this

Katto- ja julkisivubarometri 2019

  1. 1. Katto- ja julkisivubarometri 11/2019 N198 25.11.2019
  2. 2. Tausta ja toteutus - Vastaajina isännöitsijät N 198 - Tutkimuksen teemat: - Viimeisin isännöitsijän toteuttama - Julkisivuremontti - Kattoremontti - Ikkuna- ja oviremontti - Parvekeremontti
  3. 3. Kattojen ja julkisivujen kunnossapito ja korjaustarpeet 2,86 2,91 3,17 3,18 1 2 3 4 5 Kattojen ja julkisivujen korjauksiin ryhdytään oikea-aikaisesti Kattojen ja julkisivujen rakennustekninen merkitys ymmärretään riittävän hyvin Kattojen ja julkisivujen kuntoa halutaan riittävästi selvittää esim. kuntotutkimusten avulla Kattojen ja julkisivujen ylläpitoon ja huoltoon panostetaan riittävästi 4% 5% 3% 36% 37% 27% 22% 35% 28% 28% 39% 19% 22% 33% 31% 5% 8% 8% 6% 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % 1=eri mieltä 2 3 4 5=samaa mieltä En osaa sanoa
  4. 4. Kattojen ja julkisivujen kunnossapito ja korjaustarpeet 88% 80% 83% 7% 14% 9% 5% 6% 9% 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % Julkisivuista olisi hyvä käydä enemmän julkista keskustelua (esim. samaan tapaan kuin putkiremonteista) Julkisivuremontin tarpeellisuutta ei useinkaan ymmärretä yhtiökokouksissa ja hankkeet lykkääntyvät eteenpäin. Julkisivujen korjauksia jää toteutumatta muiden korjaushankkeiden ensisijaisuuden vuoksi (esim. putkiremontit) Kyllä Ei En osaa sanoa Ne isännöitsijät joilla hankkeita on jäänyt toteuttamatta: keskimäärin 2,7 toteuttamatta jäänyttä hanketta viimeisen kolmen vuoden aikana.
  5. 5. Taloyhtiöiden päätöksenteko 3% 6% 33% 31% 8% 8% 48% 39% 23% 20% 14% 20% 51% 39% 2% 4% 18% 32% 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 % Julkisivu Parvekkeet Ovet ja ikkunat Katto 1=matala tärkeys 2 3 4 5=korkea tärkeys En osaa sanoa Miten seuraavia rakennuksen osia näkemyksesi mukaan priorisoidaan / pidetään tärkeänä taloyhtiöiden päätöksenteossa?
  6. 6. KATTOREMONTIT (N153)
  7. 7. Kattoremontit, tiedot remontoidusta kohteesta Kiinteistön sijainti Kiinteistön tyyppi 3% 18% 15% 18% 24% 22% 0% 5% 10% 15% 20% 25% 30% Muu (N4) Alle 20 000 asukkaan kaupunki / kunta (N27) 20 000 - 50 000 asukkaan kaupunki / kunta (N23) 50 000 - 100 000 asukkaan kaupunki (N28) Muu yli 100 000 asukkaan kaupunki (N37) Pääkaupunkiseutu (Helsinki, Espoo, Vantaa, Kauniainen) (N34) 5% 15% 40% 41% 0% 10% 20% 30% 40% 50% Muu (N7) Kerrotalo (ei elementtitalo) (N23) Rivitalo / luhtitalo (N61) Kerrostalo (elementtitalo) (N62)
  8. 8. Kattoremontit, tiedot remontoidusta kohteesta Remontoidun kiinteistön rakennusvuosi • Keskiarvo 1977 • Mediaani 1977 • Alin 25 % 1969 • Ylin 75 % 1986 Huoneistojen määrä • Keskiarvo 34 • Mediaani 24 Katon tyyppi 9% 34% 56% 0% 20% 40% 60% Pulpettikatto (N14) Tasakatto (N52) Harjakatto (N86)
  9. 9. Syyt hankkeen käynnistymiseen 1,13 1,98 2,14 3,09 3,13 3,75 1 2 3 4 5 Ullakkorakentaminen Rakennuksen ulkonäön / esteettisyyden parantaminen Energiatehokkuuden parantaminen Kunnossapitosuunnitelmasssa (PTS) oli otettu kantaa remontin ajankohtaan Toistuvat vuodot Kuntotutkimuksessa tehdyt havainnot 92% 53% 41% 19% 20% 10% 7% 17% 21% 13% 18% 9% 15% 26% 21% 16% 13% 12% 9% 35% 20% 34% 1% 4% 4% 12% 26% 35% 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % 1=ei merkitystä 2 3 4 5=suuri merkitys
  10. 10. Hankkeen käynnistyminen 43% 37% 14% 9% 17% 43% 39% 3% 40% 47% 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % Osakas / asukas Taloyhtiön hallitus Isännöintiyritys / isännöitsijä 1=ei vaikutusta 2 3 4=suuri vaikutus 1% 1% 6% 16% 40% 38% 0% 10% 20% 30% 40% 50% yli 10 vuotta 8-10 vuotta 5 -7 vuotta 3-4 vuotta 1-2 vuotta Alle vuoden Kuinka kauan hanke oli esillä hallituksessa ennen kuin se vietiin yhtiökokoukseen? Kenen aloitteesta hankesuunnittelu käynnistyi? Kuinka monta kertaa hanke oli yhtiökokouksessa päätettävänä ennen sen lopullista hyväksymistä? 3% 5% 12% 80% 0% 20% 40% 60% 80% 100% Kolme tai useamman kerran Kaksi kertaa Yhden kerran Hanke päätettiin jo ensimmäisellä kerralla
  11. 11. Hankkeen onnistuminen kokonaisuutena 3,83 3,95 3,95 3,98 4,18 4,19 4,31 4,36 4,43 4,45 1 2 3 4 5 Viestintä asukkaille korjauksen aikana onnistui hyvin Urakkatarjouksia saatiin riittävä määrä Viestintä hallitukselle korjauksen aikana onnistui hyvin Suunnittelun resursseja oli hyvin saatavilla Valvontaan panostettiin riittävästi Hankkeen suunnitteluun panostettiin riittävästi Hanke toteutui suunnitellussa aikataulussa Urakoitsijoiden työn laatu oli hyvää Työt saatetiin hyvin loppuun ja mahdolliset puutteet korjattiin Hanke toteutui suunnitellun budjetin mukaisesti 7% 7% 11% 6% 3% 6% 6% 3% 2% 3% 24% 19% 14% 18% 15% 18% 13% 6% 6% 7% 44% 37% 44% 40% 40% 40% 23% 40% 31% 26% 24% 35% 31% 34% 41% 34% 58% 51% 59% 63% 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % 1=eri mieltä 2 3 4 5=samaa mieltä
  12. 12. JULKISIVUREMONTIT (N110)
  13. 13. Julkisivu, tiedot remontoidusta kohteesta Kiinteistön sijainti Kiinteistön tyyppi 13% 15% 19% 24% 29% 0% 5% 10% 15% 20% 25% 30% 35% Alle 20 000 asukkaan kaupunki / kunta (N14) 20 000 - 50 000 asukkaan kaupunki / kunta (N16) 50 000 - 100 000 asukkaan kaupunki (N21) Muu yli 100 000 asukkaan kaupunki (N26) Pääkaupunkiseutu (Helsinki, Espoo, Vantaa, Kauniainen) (N32) 0% 10% 20% 30% 40% 50% 60% Muu (N2) Rivitalo / luhtitalo (N20) Kerrotalo (ei elementtitalo) (N28) Kerrostalo (elementtitalo) (N58)
  14. 14. Julkisivu, tiedot remontoidusta kohteesta Remontoidun kiinteistön rakennusvuosi • Keskiarvo: 1969 • Mediaani: 1972 • Alin 25 %: 1962 • Ylin 75 %: 1979 Huoneistojen määrä • Keskiarvo 45 • Mediaani 32 Julkisivun alkuperäinen materiaali 6% 6% 12% 18% 58% 0% 20% 40% 60% 80% Julkisivulevy (N6) Jokin muu, mikä (N8) Puu (N13) Tiili (N20) Betonijulkisivut ja rapatut julkisivut (N62)
  15. 15. Syyt hankkeen käynnistymiseen 2,63 3,14 3,63 3,85 3,88 4,31 1 2 3 4 5 Energiatehokkuuden parantaminen Turvallisuusriskit Kunnossapitosuunnitelmasssa (PTS) oli otettu kantaa remontin ajankohtaan Rakennuksen ulkonäön / esteettisyyden parantaminen Kuntotutkimuksessa tehdyt havainnot Näkyvät vauriot 22% 12% 7% 5% 6% 28% 21% 11% 7% 13% 21% 29% 19% 18% 12% 11% 20% 18% 37% 39% 28% 40% 8% 20% 26% 32% 42% 47% 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % 1=ei merkitystä 2 3 4 5=suuri merkitys
  16. 16. Hankkeen käynnistyminen 40% 38% 11% 8% 18% 42% 43% 5% 44% 46% 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % Osakas / asukas Taloyhtiön hallitus Isännöintiyritys / isännöitsijä 1=ei vaikutusta 2 3 4=suuri vaikutus Kenen aloitteesta hankesuunnittelu käynnistyi? 1% 1% 2% 29% 42% 25% 0% 10% 20% 30% 40% 50% yli 10 vuotta 8-10 vuotta 5 -7 vuotta 3-4 vuotta 1-2 vuotta Alle vuoden Kuinka kauan hanke oli esillä hallituksessa ennen kuin se vietiin yhtiökokoukseen? 4% 8% 11% 77% 0% 20% 40% 60% 80% 100% Kolme tai useamman kerran Kaksi kertaa Yhden kerran Hanke päätettiin jo ensimmäisellä kerralla Kuinka monta kertaa hanke oli yhtiökokouksessa päätettävänä ennen sen lopullista hyväksymistä?
  17. 17. Hankkeen onnistuminen kokonaisuutena 3,63 3,74 3,91 3,94 4,02 4,03 4,09 4,13 4,22 4,27 1 2 3 4 5 Viestintä asukkaille korjauksen aikana onnistui hyvin Urakkatarjouksia saatiin riittävä määrä Suunnittelun resursseja oli hyvin saatavilla Viestintä hallitukselle korjauksen aikana onnistui hyvin Työt saatetiin hyvin loppuun ja mahdolliset puutteet korjattiin Hanke toteutui suunnitellussa aikataulussa Urakoitsijoiden työn laatu oli hyvää Hanke toteutui suunnitellun budjetin mukaisesti Hankkeen suunnitteluun panostettiin riittävästi Valvontaan panostettiin riittävästi 7% 12% 8% 5% 6% 7% 5% 6% 4% 4% 34% 24% 21% 25% 21% 18% 17% 13% 11% 12% 38% 27% 38% 35% 36% 35% 43% 33% 41% 37% 19% 33% 32% 34% 37% 39% 36% 45% 44% 47% 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % 1=eri mieltä 2 3 4 5=samaa mieltä
  18. 18. OVI- JA IKKUNAREMONTIT (N137)
  19. 19. Ovi- ja ikkunaremontit, tiedot remontoidusta kohteesta Kiinteistön sijainti Kiinteistön tyyppi 2% 16% 18% 18% 21% 25% 0% 5% 10% 15% 20% 25% 30% Muu (N2) 20 000 - 50 000 asukkaan kaupunki / kunta (N22) Muu yli 100 000 asukkaan kaupunki (N25) Alle 20 000 asukkaan kaupunki / kunta (N25) 50 000 - 100 000 asukkaan kaupunki (N29) Pääkaupunkiseutu (Helsinki, Espoo, Vantaa, Kauniainen) (N34) 2% 14% 42% 42% 0% 10% 20% 30% 40% 50% Muu (N3) Kerrotalo (ei elementtitalo) (N19) Kerrostalo (elementtitalo) (N56) Rivitalo / luhtitalo (N57)
  20. 20. Ovi- ja ikkunaremontit, tiedot remontoidusta kohteesta Remontoidun kiinteistön rakennusvuosi • Keskiarvo: 1967 • Mediaani: 1977 • Alin 25 %: 1970 • Ylin 75 %: 1984 Huoneistojen määrä • Keskiarvo 45 • Mediaani 32
  21. 21. Syyt hankkeen käynnistymiseen 2,03 2,82 2,98 3,31 3,63 3,81 4,05 4,42 1 2 3 4 5 Hanke toteutui muun korjaushankkeen osana / sivuhankkeena Rakennuksen ulkonäön / esteettisyyden parantaminen Turvallisuuden varmistaminen Kuntotutkimuksessa tehdyt havainnot Kunnossapitosuunnitelmasssa (PTS) oli otettu kantaa remontin ajankohtaan Energiatehokkuuden parantaminen Asumismukavuus (esim. ilmanvaihdon parantaminen) Ikkunoiden / ovien heikko toiminta / käytettävyys 64% 23% 13% 10% 7% 9% 19% 21% 14% 5% 10% 5% 4% 23% 34% 32% 29% 20% 17% 9% 6% 22% 20% 24% 37% 40% 44% 35% 17% 13% 12% 21% 23% 28% 34% 54% 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % 1=ei merkitystä 2 3 4 5=suuri merkitys
  22. 22. Hankkeen käynnistyminen 25% 34% 17% 2% 27% 48% 42% 14% 32% 53% 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % Osakas / asukas Isännöintiyritys / isännöitsijä Taloyhtiön hallitus 1=ei vaikutusta 2 3 4=suuri vaikutus 2% 18% 45% 35% 0% 10% 20% 30% 40% 50% 5 vuotta tai pidempään 3-4 vuotta 1-2 vuotta Alle vuoden Kuinka kauan hanke oli esillä hallituksessa ennen kuin se vietiin yhtiökokoukseen? Kuinka monta kertaa hanke oli yhtiökokouksessa päätettävänä ennen sen lopullista hyväksymistä? 1% 5% 14% 80% 0% 20% 40% 60% 80% 100% Kolme tai useamman kerran Kaksi kertaa Yhden kerran Hanke päätettiin jo ensimmäisellä kerralla Kenen aloitteesta hankesuunnittelu käynnistyi?
  23. 23. Hankkeen onnistuminen kokonaisuutena 3,93 4,05 4,05 4,07 4,16 4,22 4,23 4,24 4,29 4,50 1 2 3 4 5 Viestintä asukkaille korjauksen aikana onnistui hyvin Suunnittelun resursseja oli hyvin saatavilla Valvontaan panostettiin riittävästi Viestintä hallitukselle korjauksen aikana onnistui hyvin Hankkeen suunnitteluun panostettiin riittävästi Työt saatetiin hyvin loppuun ja mahdolliset puutteet korjattiin Hanke toteutui suunnitellussa aikataulussa Urakoitsijoiden työn laatu oli hyvää Urakkatarjouksia saatiin riittävä määrä Hanke toteutui suunnitellun budjetin mukaisesti 8% 3% 8% 7% 6% 5% 4% 3% 20% 24% 17% 12% 16% 9% 8% 7% 10% 5% 36% 38% 34% 39% 33% 33% 31% 42% 40% 28% 34% 35% 40% 40% 45% 50% 52% 46% 46% 63% 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % 1=eri mieltä 2 3 4 5=samaa mieltä
  24. 24. PARVEKEREMONTIT (N68)
  25. 25. Parveke, tiedot remontoidusta kohteesta 2% 15% 18% 18% 24% 25% 0% 5% 10% 15% 20% 25% 30% Muu (N1) Alle 20 000 asukkaan kaupunki / kunta (N10) 50 000 - 100 000 asukkaan kaupunki (N12) 20 000 - 50 000 asukkaan kaupunki / kunta (N12) Muu yli 100 000 asukkaan kaupunki (N16) Pääkaupunkiseutu (Helsinki, Espoo, Vantaa, Kauniainen) (N17) Kiinteistön sijainti Kiinteistön tyyppi 10% 26% 64% 0% 20% 40% 60% 80% Rivitalo / luhtitalo (N7) Kerrotalo (ei elementtitalo) (N18) Kerrostalo (elementtitalo) (N44)
  26. 26. Parveke, tiedot remontoidusta kohteesta 22% 78% 0% 20% 40% 60% 80% 100% Rakennettiin uudet parvekkeet (N15) Korjattiin vanhat parvekkeet (N53) Remontoidun kiinteistön rakennusvuosi • Keskiarvo: 1972 • Mediaani: 1974 • Alin 25 %: 1963 • Ylin 75 %: 1982 Huoneistojen määrä • Keskiarvo 45 • Mediaani 35 Hankkeessa:
  27. 27. Syyt hankkeen käynnistymiseen 1,99 2,90 3,42 3,56 3,56 3,61 4,22 1 2 3 4 5 Energiatehokkuuden parantaminen Hanke toteutui muun korjaushankkeen osana / sivuhankkeena Varautuminen turvallisuusriskeihin / mahdolliseen käyttökieltoon Kunnossapitosuunnitelmasssa (PTS) oli otettu kantaa remontin ajankohtaan Rakennuksen ulkonäön / esteettisyyden parantaminen Toiminnallisuuden / asumisviihtyisyyden parantaminen Kuntotutkimuksessa tehdyt havainnot 54% 42% 12% 9% 9% 11% 3% 15% 6% 18% 12% 4% 6% 9% 16% 6% 19% 15% 31% 17% 9% 9% 13% 18% 44% 34% 46% 21% 6% 33% 33% 21% 22% 21% 58% 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % 1=ei merkitystä 2 3 4 5=suuri merkitys
  28. 28. Hankkeen käynnistyminen 34% 39% 10% 10% 22% 46% 40% 6% 42% 49% 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % Osakas / asukas Isännöintiyritys / isännöitsijä Taloyhtiön hallitus 1=ei vaikutusta 2 3 4=suuri vaikutus Kenen aloitteesta hankesuunnittelu käynnistyi? Kuinka kauan hanke oli esillä hallituksessa ennen kuin se vietiin yhtiökokoukseen? Kuinka monta kertaa hanke oli yhtiökokouksessa päätettävänä ennen sen lopullista hyväksymistä? 7% 13% 47% 32% 0% 10% 20% 30% 40% 50% 5 vuotta tai pidempään 3-4 vuotta 1-2 vuotta Alle vuoden 1% 7% 19% 73% 0% 20% 40% 60% 80% Kolme tai useamman kerran Kaksi kertaa Yhden kerran Hanke päätettiin jo ensimmäisellä kerralla
  29. 29. Hankkeen onnistuminen kokonaisuutena 3,77 3,84 3,97 4,01 4,07 4,16 4,17 4,19 4,22 4,24 1 2 3 4 5 Urakkatarjouksia saatiin riittävä määrä Viestintä asukkaille korjauksen aikana onnistui hyvin Hanke toteutui suunnitellussa aikataulussa Suunnittelun resursseja oli hyvin saatavilla Viestintä hallitukselle korjauksen aikana onnistui hyvin Työt saatetiin hyvin loppuun ja mahdolliset puutteet korjattiin Hanke toteutui suunnitellun budjetin mukaisesti Valvontaan panostettiin riittävästi Urakoitsijoiden työn laatu oli hyvää Hankkeen suunnitteluun panostettiin riittävästi 12% 6% 6% 12% 6% 6% 7% 6% 3% 6% 19% 30% 16% 12% 16% 15% 7% 12% 15% 10% 33% 32% 34% 34% 44% 36% 41% 35% 41% 27% 32% 30% 39% 41% 35% 43% 44% 46% 42% 54% 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % 1=eri mieltä 2 3 4 5=samaa mieltä

×