Sosiaalinen media johtamisen tukena - taustakartoitus ja -tutkimus

7,045 views

Published on

Sitran julkishallinnon johtamisen kehittämisohjelma. Suunnittelu- ja tutkimusprojekti, Taideteollinen korkeakoulu, Media Lab.

Tutkimuksessa kartoitetaan ja suunnitellaan sosiaalisen median (ja muiden digitaalisten ympäristöjen) luovia käyttötapoja osana julkishallinnon johtamisen ja viestinnän kehittämistä.

Lisää aiheesta Johtoajatus-blogissa: http://johtoajatus.blogspot.com/

Published in: Design, Technology, Business
1 Comment
27 Likes
Statistics
Notes
No Downloads
Views
Total views
7,045
On SlideShare
0
From Embeds
0
Number of Embeds
1,111
Actions
Shares
0
Downloads
163
Comments
1
Likes
27
Embeds 0
No embeds

No notes for slide

Sosiaalinen media johtamisen tukena - taustakartoitus ja -tutkimus

  1. 1. SITRA - julkishallinnon johtamisen kehittämisohjelma Sosiaalinen media johtamisen tukena Taustakartoitus ja -tutkimus 041209 Jarno M. Koponen
  2. 2. Tiedostaminen Sovellukset ja ja tunnistaminen käyttötavat Sosiaalinen Läsnäolo ja media aktiivisuus johtamisen tukena
  3. 3. Tiedostaminen ja tunnistaminen
  4. 4. Sosiaalinen media yrityksissä - johdon asenteet ja odotukset Aktiivisuus sosiaalisissa medioissa liitetään edelleen vahvasti vapaa- ajan viettoon ja hupikäyttöön Ei nähdä suoraa hyötyä tai etua organisaation toiminnan kannalta; hyvin vähäinen määrä suomalaisista organisaatioista käyttää sosiaalista mediaa hyödyksi toiminnassaan Sosiaalisen median käyttö yrityksissä ei ole johdonmukaista tai järjestelmällistä Vähäinen käyttö keskittyy lähinnä markkinointi- ja muuhun viestintään Lähteet: Haastatteluaineisto, Työnantajien ja työntekijöiden kohtaaminen sosiaalisessa mediassa -tutkimus (H&K ja MPS), 2.12.2009, Sosiaalinen media yrityskäytössä -tutkimus (Prewise), 1.10.2009, Sosiaalinen media yritysmaailmassa (House of PR), 10.9.2009
  5. 5. Sosiaalinen media yrityksissä - johdon asenteet ja odotukset Kompetenssi-, tietoturva- ja resurssiongelmat Kuinka hallita hallitsematonta? Ikä vaikuttaa suhtautumiseen (suora merkitys johtamiskulttuurin muutoksen kannalta) Merkittävää Kaupallisella sektorilla johdon ja päättävässä asemassa olevien toimijoiden tietoisuus sosiaalisten mediaväylien merkityksestä on lisääntymässä; sosiaalisen median hyötykäytön ja roolin uskotaan kasvavan lähitulevaisuudessa merkittävästi (6kk-2v) Lähteet: Haastatteluaineisto, Työnantajien ja työntekijöiden kohtaaminen sosiaalisessa mediassa -tutkimus (H&K ja MPS), 2.12.2009, Sosiaalinen media yrityskäytössä -tutkimus (Prewise), 1.10.2009, Sosiaalinen media yritysmaailmassa (House of PR), 10.9.2009
  6. 6. Sosiaalinen media julkishallinnossa Mielletään vapaa-ajan toiminnaksi mutta samaan aikaan on tiedostettu merkitys kansalaisten aktivoimisen ja osallistumisen kannalta Sosiaalisen median kanavien hyödyntäminen on pirstaloitunutta ja epäyhtenäistä - käyttöaktiivisuus ja käytännöt vaihtelevat merkittävästi kunnittain Johdon tasolla merkittävää epätietoisuutta hyödyllisistä käyttötavoista - päätöksentekijöiden tietoisuus sosiaalisen median hyödyistä vaikuttaa sen käyttöönoton ripeyteen Lähteet: Haastatteluaineisto, Sosiaalinen media ja kunnat
  7. 7. Sosiaalinen media julkishallinnossa Sosiaalisen median käyttö sopii yhteen avoimuusperiaatteen kanssa - kansalais- ja asiakaslähtöisyys korostuu Julkisen sektorin maltti ja "tasaisuus" edesauttaa sosiaalisten medioiden hyödyllistä käyttämistä Merkittävää Joillakin sektoreilla jo käytössä, esim. opetus- ja nuorisotoimi SoMen käytön osalta ei jakoa pieniin ja suuriin kuntiin/kaupunkeihin Kuntaliitossa on alkamassa esiselvitys sosiaalisen median käyttöä koskien Lähteet: Haastatteluaineisto, Sosiaalinen media ja kunnat (kunnat.net)
  8. 8. Sosiaalisen median hyötykäyttöön ja sen tarjoamiin uusiin viestintäväyliin suhtaudutaan vielä epäilevästi Samaan aikaan suomalaisten tutkimukset ovat organisaatioiden osoittaneet, että johtoportaassa. mahdollistava vuorovaikutteinen viestintäkulttuuri on yhä merkittävämmässä roolissa organisaation menestystä ja kehitystä ajatellen.
  9. 9. Sosiaalisten mediaympäristöjen hyödyntäminen johtamisessa sekä organisaation sisäisessä ja ulkoisessa viestinnässä on riippuvainen niiden tarjoamien mahdollisuuksien ja hyötyjen tiedostamisesta ja tunnistamisesta.
  10. 10. Sovellukset ja käyttötavat
  11. 11. Sosiaalinen media ei ole yksittäinen digitaalinen palvelu, ympäristö tai internet-sovellus - sosiaalinen media on jatkuvasti kehittyvä ja uusia muotoja saava vuorovaikutteisen viestinnän prosessi, joka voidaan tuoda osaksi mitä tahansa olemassa olevaa toimintaa.
  12. 12. Sosiaalista mediaa tulee lähestyä prosessina, ei työkalu- tai teknologiakeskeisesti.
  13. 13. Mitä sosiaalinen media mahdollistaa?
  14. 14. Vuorovaikutteinen yhteisöjohtajuus Obaman kampanja ja eGovernment-hanke Kuunteleva johtaja, joka on harkitusti siellä missä ihmisetkin ovat (Facebook, Friendster, Youtube, blogit, Twitter jne.) - monikanavainen monitasoisen osallistumisen mahdollistaminen Avoimuus ja läpinäkyvyys arvojen ja toiminnan tasolla Innovaatiopotentiaalin vapauttaminen: innostuksen ja luovuuden kanavoiminen “mission” kannalta oikeisiin tehtäviin - skaalautuva strategia Kansalaisten tietotaidon tunnustaminen (Citizen briefing book) Strategisten päätösten todellisuuden seuraaminen - välittämisen kulttuuri
  15. 15. Inspiroiva aate- ja arvojohtajuus The Hub ja TED Paremman maailman puolesta globaalilla ja lokaalilla tasolla Hyvien ideoiden asiantuntija- ja kansalaisfoorumi Voimauttaminen ja mahdollistaminen yhdessä löytämisen ja tekemisen kautta Muutos lähtee ihmisestä - yhteiskunta ja ympäristö luovuuden lähteenä ja kohteena Moniäänisyys voimavarana; oikein kanavoituna johtaa toimintaan
  16. 16. Verkottuneet osaajat ja yhdessä vaikuttaminen Sometu.fi, Good Magazine, Make Magazine Yhdessä oppimisen ja vaikuttamisen ympäristöt - verkottunut osaaminen ja sen hyödyntäminen Tiedon jakaminen ja välittäminen, informaation leviäminen - uuden tiedon luominen yhdessä Vertaisarviointi, ihmis- ja toimijalähtöisyys - monipuolisia näkemyksiä - moniäänisyys voimavarana Tekijöiden ja tukijoiden vuorovaikutteinen yhteisö
  17. 17. Kanssatoimijoiden ja -tekijöiden ääni kuuluviin NopolaNews, Nacka.se, Fillarikanava Kuunteleva ja osallistuva johtaminen ja viestintä - ymmärrettävästi ja lähestyttävästi Strategisten päätösten todellisuuden seuraaminen Lokaalien vuorovaikutteisten viestintäkanavien luominen ja avaaminen - voimauttavat, konkreettiset kerrannaisvaikutukset “Minä voin vaikuttaa” ja “Me voimme vaikuttaa”
  18. 18. Mahdollistaja- strategia YLE Avoimuuden ja läpinäkyvyyden kulttuurin hyväksyminen ja edistäminen - strateginen uusiutuminen myös johtamisen tasolla Johto on aktivoitunut kasvavassa määrin verkkoympäristöissä YLEssä on palkattuja päätoimisia sosiaalisen median toimijoita (vrt. BBC, social media editor) Käyttäjälähtöisyys + tuotekehitystyö yhdessä käyttäjien kanssa: Areena - julkinen palvelu betana ensin testavaksi Sosiaalisen median strategia tulossa: sisällöt, palvelut, työntekijät
  19. 19. Sosiaalisten mediaympäristöjen vahvuus on ajatusten, ideoiden ja näkemysten vuorovaikutteisessa jakamisessa ja kehittämisessä.
  20. 20. Sosiaaliset Flickr verkostoympäristöt (esim. Facebook, LinkedIn) Del Kotisivut Blogit Vuorovaikutteinen verkottuminen ja Twitter monikanavaisuus Youtube Qaiku
  21. 21. Digitaalisissa ympäristöissä ja sosiaalisessa mediassa luodaan uusia ja tuetaan jo olemassa olevia yhteisöjä. Yhteisöllisyys ja kommunikaatio vaativat ihmisten läsnäoloa - aktiivisuutta sekä yksilö- että ryhmätasolla.
  22. 22. Kommunikointikanavien avaaminen - yhteinen agenda, osallistuminen, moniäänisyys
  23. 23. Monitasoinen mahdollistaminen ja osallistuminen - jokaisen osallistuminen on tärkeää Ydinryhmä Aktivointiryhmä Tukiryhmä Käyttäjälähtöisyys: voi osallistua itselleen hyväksi katsomalla tavalla - sitoutumisen aste ja vaikutusmahdollisuudet, palkitseminen
  24. 24. Läsnäolo ja aktiivisuus
  25. 25. Askel kerrallaan - tutustuminen ja kokeilu Kuinka sosiaalinen Medialukutaidon jatkuva kehittäminen media otetaan haltuun? Organisaatiolle sopivat sovellukset ja käyttötavat - strategia Selkeät päämäärät ja tavoitteet Ohjeistus ja avoin keskustelu organisaation sisällä sosiaalista mediaa koskien Sosiaalisen median koulutus
  26. 26. Organisaation kannalta sosiaalisen median kanavat muuttuvat hyödyllisiksi suunnitellun ja resursseihin mitoitetun läsnäolon ja osallistumisen kautta. Hyötykäytön kannalta olennaiseksi muodostuu sosiaalisten mediaympäristöjen käytön mahdollistaminen ja tukeminen.
  27. 27. Sosiaalisen median ympäristöissä sisäisestä viestinnästä tulee usein osa ulkoista viestintää. Niissä viestintä rakennetaan yhdessä - organisaatiosta tulee osa orgaanista sosiaalista ekosysteemiä, jota ei voi kontrolloida keskitetysti.
  28. 28. Ohjeistus ja käyttötavat Tarve ohjeistukselle ja määritellyille käyttötavoille Kasvava määrä olemassa olevia ohjeistuksia ja linjauksia kaikilla yhteiskunnan sektoreilla Helsingin kaupungin kirjasto 2.0. - SoMen käyttösuositus-wiki, Nokian suositukset sisäisessä wikissä, BBC, Australian government jne. Sosiaalisen median käyttötavat tulee avata keskustelulle - julkiset medialinjaukset lisäävät läpinäkyvyyttä ja avoimuutta
  29. 29. Organisaation kannalta on tärkeää määrittää selvästi, mihin sosiaalisia mediaympäristöjä käytetään - päämäärien ja tavoitteiden asettaminen. Tämä helpottaa myös linjausten ja ohjeistuksen laatimista.
  30. 30. Sosiaalinen media prosessina Vapaasti saatavilla ja käytetävissä olevat sosiaalisen median palvelut ja verkostoympäristöt (esim. Facebook, Ning, LinkedIn, Youtube, Friendster, Delicious, Dopllr, Qaiku, Twitter) Sosiaalinen media toimijakohtaisena sisäisenä prosessina? Wiki-tyyppiset työskentely-ympäristöt (Twiki, Openwiki, SocialText, Google Docs) Profiilipohjaiset, activity stream yhteistyö -ympäristöt, projektinhallintatyökalut jne. (Basecamp, Campfire, Xmind, Creately) 3D-ympäristöt/virtuaalimaailmat, jotka yhdistelevät eri yhteistyö-alustojen ja -ympäristöjen piirteitä (I-maginer, Proton media, Tixeo, Second Life)
  31. 31. Blogit Tiedon jakaminen, taustoitus, mielipiteet ja näkemykset, asiantuntijuus, keskustelun herättäminen Vaatii aikaa ja omistautumista - aktiivisuudella suora vaikutus blogin vetovoimaan sekä itse sisällön että tietoisuuden levittämisen kannalta Sisällöllisten painotuksien valinta - oman näkökulman löytäminen ja johdonmukainen kontribuutio aiheen kannalta (huomioita, kommentointia, linkki/materiaalivinkkejä) Omalla nimellä, tunnistettavalla pseudonyymillä vai anonyymisti nimimerkin takaa? Blogin kautta voidaan "antaa kasvot ja oma ääni" päätöksenteolle ja toiminnalle - tarjoaa väylän moninaisten taustatietojen, näkökulmien, ideoiden ja ajatusten esittämiselle
  32. 32. Yhteisölliset verkostopalvelut Facebook - verkottuminen, vuorovaikutteinen läsnäolo, yhteydenpito, tiedottaminen Tämän hetken suosituimpiin lukeutuva sosiaalisen median verkosto/yhteisöympäristö Mielletään usein ympäristönä vapaamuotoiseksi ystävien, tuttavien, sukulaisten ja kanssatekijöiden kohtauspaikaksi Facebook tarjoaa epämuodollisemman, arkisen viestintäympäristön, jossa jokapäiväiset tapahtumat, huomiot ja sattumukset nousevat esille ihmisten "statuspäivitysten", kommenttien ja muiden viestien välityksellä. Osallistumiskynnys on suhteellisen matala - muutamalla sanalla ja "peukuttamisella" pääsee jo pitkälle. Ympäristöä voidaan käyttää selkeästi myös virallisempana kanavana organisaation viestinnän kannalta (vrt. personal branding) - ryhmät ja fani-sivut, tapahtumat (markkinointi ja viestintä)
  33. 33. Yhteisölliset mikrobloggauspalvelut Twitter ja Qaiku - verkottuminen, tiedon jakaminen, markkinointi, vuorovaikutteinen läsnäolo Twitteriä käytetään paljon markkinointiviestintään ja omien ideoiden, näkökulmien tai tuotteiden promotoimiseen ja mainostamiseen - Qaiku on keskusteluorientoituneempi jo käyttöliittymäratkaisunsakin puolesta Aktiivisuus mikrobloggausympäristöissä ei vie välttämättä paljon aikaa - hyvin pienellä vaivalla mukaan Vuorovaikutteiset raportit, “minimemot” - molempien kanavien kautta välitetään reaaliaikaisesti tietoa erilaisista tapahtumista/seminaareista/kokouksista jne. Twitter on Suomessa marginaali-ilmiö Lähteet: http://tuomaslonka.com/post/266298624/the-number-of-people-using-twitter-in-finland
  34. 34. Muita SoMe ympäristöjä Sosiaalinen verkostopalvelu LinkedIn - ammatillisesti orientoitunut verkottuminen, vuorovaikutteinen läsnäolo, yhteydenpito, tiedottaminen Ryhmät ja keskustelut ammatillisiin kysymyksiin liittyen Positiivinen kilpailu - kompetenssit, HR ja jatkuva seuranta Slideshare - tiedon jakaminen, taustoittaminen, markkinointi ja tiedottaminen Verkkoympäristö presentaatioden avointa/kontrolloitua jakamista varten Läpinäkyvyys ja avoimuus - "näin meillä ajatellaan ja toimitaan" Tieto leviää, vaikutus brändiin ja näkyvyyteen
  35. 35. Muita SoMe ympäristöjä Flickr - kuvien ja kokemusten jakaminen, vuorovaikutteinen läsnäolo, yhteydenpito Verkossa oleva yhteinen kuva-albumi - kuvien jakaminen, arkistointi, taggaaminen, kommentointi Mahdollistava vaikutus; periaatteessa kuka tahansa voi ladata kuvan ja tagata sen esim. organisaation nimellä (kontekstointi) Virtuaalimaailma Second Life, vuorovaikutteinen läsnäolo 3D-ympäristö, jossa pelimäisiä piirteitä - hyvin erilaista toimintaa koulutuksesta kauppakeskuksiin ja historiallisista rekonstruktioista rock-konsertteihin Virtuaalitapahtumat, konferenssit, konsertit - tukee myös muita mediaformaatteja
  36. 36. Mitä meistä sanotaan, mitä meistä puhutaan? Organisaation sisäinen pulssi? Näkyvyys sosiaalisessa mediassa Ilmapiiri - asenteet, tunnelmat yksilö- ja ryhmätasolla
  37. 37. Webanalytiikka- työkaluja http://www.google.com/analytics/ (webanalytiikka-työkalu/ympäristö) http://www.peoplebrowsr.com/ (“sosiaalinen” hakutyökalu/hakukone, web-analyysi) http://www.google.com/insights/search/ (Googlen hakutilastot, trendit) http://www.howsociable.com/ (brändinäkyvyys, sosiaalinen haku/analytiikkatyökalu) http://getclicky.com/ (reaaliaikainen webanalytiikka palvelu) http://klout.com, (Twitter-analytiikka, henkilökohtainen näkökulma) http://tweetstats.com, (Twitter-analytiikka, henkilökohtainen näkökulma)
  38. 38. Johtamisen kannalta Kanssatekijöiden tarpeiden ja toiveiden, tavoitteiden ja päämäärien ymmärtäminen - voimauttaminen - yhteiset päämäärät ja niihin sitoutuminen Verkostoitumisympäristöt ja sosiaalisen median areenat mahdollistavat kokemusten vertailun ja tietotaidon jakamisen Päätöksien ja valintojen taustoitus - kehitysideoiden jakaminen ja kollektiivinen iterointi Strategisten päätösten käytännön vaikutusten seuraaminen
  39. 39. Organisaation kannalta Verkottuminen ja horisontaalisten yhteyksien rakentaminen Organisaation pulssi, “voimautunut työyhteisö” Etätyön tukeminen - virtuaalityöympäristöt, tilanneseuranta, raportointi Tietotaidon entistä nopeampi jakaminen - ideoiden iterointi jo alkuvaiheessa Tuotekehitystyö yhdessä käyttäjien/asiakkaiden kanssa
  40. 40. Tiedostaminen ja tunnistaminen Sovellukset ja käyttötavat Sosiaalinen media Läsnäolo ja johtamisen aktiivisuus tukena?
  41. 41. Tietoisuutta sosiaalisen median erilaisista käyttötavoista ja hyödyistä tulee kasvattaa aktiivisesti. Tällä on suora vaikutus johtamiskulttuurin sekä asenteiden että käytännön toiminnan kannalta.
  42. 42. Johtamis- ja viestintäkulttuurin muutos Uudistuva johtajuus - Voimauttava, vuorovaikutteinen yhteisöjohtaminen - Jatkuva muutosjohtaminen: sisäiset ja ulkoiset makro/mikrotason muutokset - Tietojohtajuus: kasvavan tietomäärän suodattaminen ja soveltaminen
  43. 43. Ideoita Suomalaisen “uuden” johtajuuden arvojen, tarinan ja brändin luominen Johto-portaali, jossa ajantasaisesti sisältöjä johtajuuteen liittyen - keskusteluareena ja kohtauspaikka; tietotaidon jakaminen, kokemusten vertailu “Streamatut”-tapahtumat/seminaarit/kokoukset/haastattelut Reaaliaikaisia visualisointeja organisaation/kaupungin/kunnan kehityksestä

×