Successfully reported this slideshow.
We use your LinkedIn profile and activity data to personalize ads and to show you more relevant ads. You can change your ad preferences anytime.

Etelä-Karjala 28.9.2016, H4F-paja

217 views

Published on

Etelä-Karjala 28.9.2016, H4F-paja

Published in: Travel
  • Be the first to comment

  • Be the first to like this

Etelä-Karjala 28.9.2016, H4F-paja

  1. 1. Hungry for Finland H4F-paja Etelä-Karjala 28.9.2016 Kristiina Adamsson, Kristiina Havas Yhteenveto
  2. 2. Päivän ohjelma 2
  3. 3. Osallistujat (1/2) 3 Organisaatio/yritys Odotukset työpajaan? Mitä annettavaa Etelä-Karjalan ruokamatkailulle? Etelä-Karjalan ruokamatkailun kärkituote? Askelmerkkejä, ideoita E-K:n ruoka- matkailun kehittämiseen Erilaisten hankkeiden kautta ruokamatkailun kehittämistä Tuntemusta; paikalliset raaka- aineet, tuottajat, yritykset Toimijaverkostot yhteistyössä Särä eri muodoissaan Paikallinen leipä, rieska Vety ja atomi Saimaan ja muun vesistöön antimet (tämä kesken..) Tunnettavuuden ja tasonnoston käynnistys Kummi: kehitystyölle Särä Vety ja atomi Vohvelit Lohelan savulohi Menujen suunniteluun uusia ajatuksia, paikallisuus ennemmin huomioiden Yhteistyö eritahojen kanssa  kustannussäästöt Mahdollisesti pientoimittajien käytön lisääminen Nämä ”täytyy löytyä pöydästä” -Karjalanpiirakat -Karjalanpaisti -Sienet eri muodoissa Uusiutuminen, uusi vaihde päälle! Aktivointi, tiedotus, neuvonta Rahoitus Viestintä alueelta & alueelle Elintarviketeollisuuden toimialapäällikkö: ruoka vientiä vauhdittamaan Särä, Atomi, Vety, Leipomotuotteet: Viipurin rinkeli, lepuska, ruisleipä
  4. 4. Osallistujat (2/2) 4 Mistä on kysymys? Ikoni vai trendi Ruoka ja mistä ainekset? Teimme juuri keittiömestareiden kanssa lähiruoka makkaran paikallisista raaka-aineista Särä Karjalanpaisti Rieska Saada tietoa missä mennään ruokamatkailun kehittämisessä, jotta viestiä voi viedä eteenpäin Yritysasiantuntijan rooli Viestin viejä Mahdollinen hanketoimija Särä Karjalanpiirakka Vety & atomi Lepuskat Ajatuksia yhteiseen näkemykseen kulkemiseen Toimiminen matkailun kehittämisen ja identiteetin sekä kulttuuri perinnän parissa  lisätä matkailutuloa ja elinvoimaa Karjalainen ruokakulttuuri: lemin särä, karjalanpaistit, lepuskat, piirakat, leivät Järvikala ja luonnon antimet (marjat, sienet) Olut Karkit Organisaatio/yritys Odotukset työpajaan? Mitä annettavaa Etelä-Karjalan ruokamatkailulle? Etelä-Karjalan ruokamatkailun kärkituote?
  5. 5. 2. Who is Hungry for Finland? Ruokamatkailun asiakkaat ja tarpeet 5
  6. 6. Mitkä ovat kohderyhmät?  Modernit humanistit ovat Visit Finlandin määrittelemä, Suomen kansainvälisen matkailumarkkinoinnin pääkohderyhmä Ruokamatkailustrategian kohderyhmänä  ovat tiedostavat kuluttajat, jotka hakevat yksilöllisiä kokemuksia.  kiinalaiset ja muut aasialaiset matkailijat ovat kasvava matkailijapotentiaali  Venäläiset matkailijat ovat Suomen matkailun tärkeimpiä asiakasryhmiä  Seniori- ja perhematkailijat ovat myös ruokamatkailun merkittäviä asiakkaita 6
  7. 7. Kenelle kehitätte ruokamatkailutuotetta? 7 Perhematkailija Moderni humanisti Seniorimatkailija Venäläinen matkailija Aasialainen matkailija
  8. 8. Moderni humanisti -ryhmätyö • Vahvuudet • Ruokatuote on aito, selkeä ja herkullinen • Paikallisuus • Vieraanvaraisuus ja tarinat • Tuote tuottaa hyvää mieltä ja se on tarinalla höystettyä • Mitä alue voisi tarjota • Lisää tarjontaa kokonaisuuksina • Ihmiset luontevia, luonnollisen aitoja • Vaikea löytää paikallisruokaperintöä edustavaa ruokaa päivällä ja illalla • Mitä puuttuu, mikä vaatii paljon työtä? • Kunnianhimon ja ammattitaidon vahvistaminen • Tuotteistaminen • Some-markkinoinnin laaja ajanmukaistaminen, myynti • Poistettavat, kiukuttavat asiat • Yksityiskohdat kuntoon • Lattea maku & näkymä • Myydään silloin, kun asiakkaat haluavat ostaa -aukioloajat
  9. 9. Venäläinen matkailija – ryhmätyö (spontaani matkailija) • Vahvuudet • Läheinen sijaiti ja luonto • Ruokatuote on aito, selkeä ja herkullinen • Henkilökunta osaa venäjän kielen alkeet • Perhe tai pieni ryhmä voi viettää aikaa yhdessä • Helppo myydä perinteistä ja tuttua: kalaa ja sieniä, niitä pitää olla tarjolla • Mitä alue voisi tarjota • Venäläisen kulttuurin huomiointi/ymmärrys • Ruokailla voi myös myöhään illalla • Mitä puuttuu, mikä vaatii paljon työtä? • Synnynnäinen venäläinen palvelukulttuuri puuttuu • Tuote on ostettavissa helposti eri kanavissa • Poistettavat, kiukuttavat asiat • Suomalainen lainsäädäntö tiukkaa, vrt. venäläisten tottumukset, anniskelualueet, niiden rajaukset ym • Suomi on kallis maa • Palvelutarjonta kapea, meitä vähän, palvelutarjonta kapeaa • Palvelukulttuurissa pitäisi ymmärtää venäläisten tapa ruokailla • Eivät osaa ostaa tai pyytää palvelua – pitäisi reagoida Muita huomioita: Käyttävät harmittavan vähän ruokapalveluita, tekevät itse, eväät mukana Kauniisti esille laitettu ruoka päätyy kuviin Kaikki kerralla tarjolle, ei saa korjata kesken pois Juomissa tilaavat grammaviinaa ja kannuvodkaa -ymmärrys Heille on kohteliasta jättää osa ruoasta syömättä Venäjän ”äitimaan” huomiointi tarinoissa Miljöö tärkeä, esteettisyys
  10. 10. Asiakasprofiilityö -yhteenveto Venäläinen matkailija Mohu Vahvuus -Läheinen sijainti -Luonto (voisivat käyttää palveluita enemmän) -Karjalainen vieraanvaraisuus Uusi, ilahduttava asia -Venäläisen kulttuurin huomioiminen ja ymmärrys (syvällinen asiakasymmärrys) -Itsetunnon kohotus -Karjalaiset ihmiset voimavarana 1 puute -Synnynnäinen palvelukulttuuri -Läsnäolo -Ylpeys -”Kaikki työ on tärkeätä” - Kunnianhimoa 1 mitä poistaa -Lainsäädännön rajoitteet -Ostaminen helppoa  some  esitteet ym.  tiedon löytäminen -Saavuttamattomuus (avoimuus) -Aukioloajat
  11. 11. Menestyvän suomalaisen ruokamatkailutuotteen ominaisuuksia (Kärkituotekysely 2014, N=58) Ruoan maku Selkeä, herkullinen, runsas, monipuolinen, suussa sulava konstailematon, laatu, raaka- aineiden tuoreus, hyvä ja aito maku, paikallinen, puhdas Palvelu Luonnollinen ammattiylpeys, ammattimainen ote, karismaattinen kokki Ihmisten iloisuus ja luonnollisuus Rentoa, ei pönöttämistä Kohteen myynti ja markkinointi Hyväksi hiottu, todettu ja varma kohde, tunnettuus, tunnistettava, luotettava, ostettava Elämyksellisyys moniaistisuus, ainutlaatuisuus, rentouttava, elämyksellisyys, esteettisyys, elävää ruokaperinnettä, tarinalla höystettyä, hyvää mieltä tuottavaa, lämmin tunnelma, erikoisuus, idyllisyys, kauniit maisemat, mahdollistaa osallistumisen Tuotteistaminen Innovatiivisuus, erilaisuus Puhtaus, suomalaisuus, sesonginmukaisuus Taidokkaasti suunnitellut kokonaisuudet, jotka tuovat esille alueen koko tarjonnan Paikallisten raaka-aineiden, perinteiden, perinnön, historian ja toimittajien hyödyntäminen Ruokamatkailun näkyminen ajatuksella ja tyylikkäästi sisustuksessa, somisteissa, kattauksissa ja vaatetuksessa, koko miljöössä11
  12. 12. 12
  13. 13. Etelä-Karjalan ruokamatkailun ”kattaus” Syöthän sie vastakin myöllä! Metsän antimet ja niiden jalostus Yrityksiä: Museotupa Säräpirtti Wolkoff Buttenhoff Ruustinna Majurska Kehruuhuone Pulsan asema Iloinen Pässi Aleksanteri Martat Valtionhotelli, Imatran koski ympäristöineen Kasino Geopark Saimaa Lemin Särä ja perunat Meiän murre Vieraanvaraisuus ja aidot ihmiset Kansainvälisyys & raja-alue, sulatusuuni, myös pitsaa ja kebabia Pientuotannon nousu: panimo paahtimo kahvilat leipomot ja leipomokahvilat Luonto-, vesisitö- ja kulttuuriperintöpohjaisia palveluita Uunista ulos! Lappeenrannan vety ja atomi, satama ja linnoitus Karkit, marianne, Kaskein marjat Leipäkulttuuri: Joutsenon rieska, leivät, lepuska + munavoi Uuni kaikenlaisessa valmistuksessa, haudutetut ruoat, lämmön ja valon lähteenä, kodin sydän Paikat ja ruoat D.O Saimaa -laatumerkki Saimaa ja sen antimet Pietarin, Viipurin ja Karjalan keittiö
  14. 14. Miten tästä eteenpäin? 1/2 Hankkeita: • Kaakkois-Suomi – yhteistyötä ja lisäarvoa elintarvikeyrityksille (yhteistyöryhmiä), Kouvola Innovation • Ruokamatkailu yhtenä toimenpiteenä: mahdollisesti kartta, koulutusta, verkkomarkkinointia, StopOver-kehittämistä http://www.kinno.fi/seudun-kehittaminen/kinno/projektit/yhteistyolla- lisaarvoa- ruokaketjuille-elintarvikeyritysten • Saimaan amk + Humak • Paikkatietokantaan historiaa, tarinoita ja luontoa • Go Saimaa ollut maakunnan liiton rahoittama • Kehitteillä Saimaa Geopark 14
  15. 15. Miten tästä eteenpäin? 2/2 • Yritykset ryhmänä kehittämään? Mahdollisia ryhmähankkeita. Tällaisten hankkeiden aikaansaamiseksi ollut haravointihankkeita. Haasteena on mm maaseuturahaston projektirahat, joissa määritelty kaupunki / maaseutu. Kaivataan konkretiaa ja hyviä esimerkkejä. • Mahdollinen rahoitusmuoto voisi olla innovaatioseteli, KEHY Imatran seudulla toimiville yrityksille • Ely –keskus – yritysten kehittämispalvelut, EAKR-tuet • Miten saadaan konkreettisia, eteenpäin vieviä hankkeita? Miten nuoret mukaan? Miten rakennetaan luottamus? Tarvitaan jokin moottori / hlö! • Case-esimerkkinä Pulsan asema http://www.pulsanasema.fi/fi/ , joka toimii hiekkatien päässä ja vetää puoleensa kävijöitä. Pulsan aseman Petra Karjalainen voisi olla ruokamatkailukartan kokoaja ja ilmeen luoja (Rahoitus?) • Venäläisiä matkailijoita 360 milj vuonna 2014 ja 150 milj. vuonna 2015, korvaavat kohderyhmät? 15
  16. 16. Hungry for Finland 20.1.2017 klo 9.00-12.00, tila 208, Messukeskus 16
  17. 17. Työkaluja kehittämiseen suomeksi englanniksi ruotsiksi Evästä museoiden ja tapahtumien ruokapalveluihin
  18. 18. 18 kristiina.havas@haaga-helia.fi, projektipäällikkö kristiina.adamsson@haaga-helia.fi projektikoordinaattori kristian.sievers@haaga-helia.fi projektikoordinaattori Lisätietoa ja materiaaleja www.hungryforfinland.fi Instagram: @hungryforfinland Twitter: @H4F_EatLocal Tilaa uutiskirje

×