Etelä-Afrikka  viinimaana 28.10.2010
Yleistä <ul><li>V.1659 puristettiin rypäleistä ensi kerran viiniä  </li></ul><ul><li>viljelyala 118 000 ha  </li></ul><ul>...
Maaperä ja ilmasto <ul><li>Välimerellinen ilmasto kahden valtameren törmäyskohdassa ja erityisesti antarktisen, länsiranni...
Viinilainsäädäntö <ul><li>Wines of Origin (WO) vuonna 1973  </li></ul><ul><li>Nämä jaetaan kolmeen suuruusluokkaan, jotka ...
Viinialueet <ul><li>Nykyisin yli 60 alkuperäaluetta.  </li></ul><ul><li>Vientiviineissä yleisin Western Cape =lähes koko m...
Ajankohtaista <ul><li>1918 perustettiin KWV (Ko-operatiewe Wijnbowers Vereniging) , maan kattava osuuskunnallinen järjestö...
Rypälelajikkeista <ul><li>Etelä-Afrikan viljelyalasta on vieläkin lähes 2/3 osaa vaaleita lajikkeita.  </li></ul><ul><ul><...
Pinotage <ul><li>Etelä-Afrikan viineistä ei voi puhua ilman Pinotage-rypälettä. Puhtaissa lajikeviineissä on tietty paahte...
Six Hats Viognier <ul><li>Reilun kaupan periaatteiden mukaan hoidetut tarhat Swartlandissa Western Capessa.  </li></ul><ul...
The Bernard Series Whole Bunch Grenache Blanc Viognier <ul><li>Paarl, Kapin niemimaa </li></ul><ul><li>Ilmasto on välimere...
The Bernard Series Old Vine Chenin Blanc <ul><li>Tarhat Agter-Paarlin, Darlingin ja Durbanvillen alueilla. </li></ul><ul><...
Bellingham Shiraz <ul><li>Coastal Region, Paarl </li></ul><ul><li>Alkoholi:14,5 t-% Uutos:32 g/l Sokeri: 4,9 g/l Hapot:6 g...
Fairview Pinotage <ul><li>Paarl </li></ul><ul><li>old bush vines, yli 25 v,  </li></ul><ul><li>Kypsytys: 10 kk käytetyissä...
Capaia <ul><li>Philadelphia, 59 ha, 260 m  </li></ul><ul><li>Atlantin valtameri vain hieman yli 10 km päässä; viileys + lä...
Upcoming SlideShare
Loading in …5
×

Etelä afrikka viinimaana

2,574 views

Published on

Sydafrika tasting 28.10.2010

Published in: Devices & Hardware
0 Comments
0 Likes
Statistics
Notes
  • Be the first to comment

  • Be the first to like this

No Downloads
Views
Total views
2,574
On SlideShare
0
From Embeds
0
Number of Embeds
21
Actions
Shares
0
Downloads
0
Comments
0
Likes
0
Embeds 0
No embeds

No notes for slide
  • Alkon tilastotietoa: pv n. 10 % osuus, vv n. 17,5 %
  • Reilun kaupan merkkijärjestelmä tarjoaa mahdollisuuden vaikuttaa omien ostopäätöstensä avulla kehitysmaissa asuvien ihmisten arkeen. Merkki takaa, että työntekijöitä kohdellaan reilusti palkkojen ja työolojen suhteen, ja näin elinoloja sekä koulutusta voidaan parantaa.
  • Etelä afrikka viinimaana

    1. 1. Etelä-Afrikka viinimaana 28.10.2010
    2. 2. Yleistä <ul><li>V.1659 puristettiin rypäleistä ensi kerran viiniä </li></ul><ul><li>viljelyala 118 000 ha </li></ul><ul><li>tuotanto n. 7,6 milj. hl </li></ul><ul><li>Viinialueet sijaitsevat maan eteläisimmässä maakunnassa Länsi-Kapmaassa. </li></ul><ul><li>Viininviljely keskittyy lähelle rannikkoa ja useisiin jokilaaksoihin, joissa köynnösten vedensaanti voidaan turvata. </li></ul><ul><li>Maisemallisesti erittäin kaunis, vuoristoinen alue. </li></ul><ul><li>Neljänneksi myydyin viinimaa Suomessa </li></ul><ul><li>Valkoviini hallitseva viinityyppi: 55% vv, 45% pv </li></ul>
    3. 3. Maaperä ja ilmasto <ul><li>Välimerellinen ilmasto kahden valtameren törmäyskohdassa ja erityisesti antarktisen, länsirannikkoa huuhtovan Benguela-virran viilentävä vaikutus tekevät maan viininviljelyominaisuuksista optimaalisia. </li></ul><ul><li>Viinialueiden pinnanmuoto on kukkulaista tai vuoristoista, mutta viinitarhat on usein istutettu melko tasaiselle alustalle ja vasta viimeisen kymmenen vuoden aikana viljelyksiä on siirretty rinteille. </li></ul><ul><li>Keinokastelu on välttämätöntä sisämaassa. </li></ul><ul><li>Kapin alueen maaperä vaihtelee rapautuneesta kalliosta jokivarsien kerrostuneisiin hietikoihin ja savikoihin. Kallioperä on hiekkakiveä, saviliusketta tai graniittia. </li></ul><ul><li>Vuoristot, yhdessä jokien ja viileiden merien kanssa, muodostavat runsaan kirjon mikroilmastoja. </li></ul><ul><li>Sateisinta on rannikolla ja korkeiden vuoriharjanteiden rinteillä. </li></ul>
    4. 4. Viinilainsäädäntö <ul><li>Wines of Origin (WO) vuonna 1973 </li></ul><ul><li>Nämä jaetaan kolmeen suuruusluokkaan, jotka ovat region (viinialue), district (ala-alue) ja ward (piiri). </li></ul><ul><li>Suurin osa ala-alueista ja piireistä on osa viinialuetta. </li></ul><ul><li>Pienimmän kokonaisuuden muodostavat omavaraiset viinitilat (estate). </li></ul><ul><li>WO- viinien täytyy tulla 100 prosenttisesti ilmoitetulta alueelta. Viineissä ilmoitettu rypälelajike taataan 85 %:sti vientiviineissä. Vuosikerran takuu on myös 85 %, mutta vuosikerta saa esiintyä vain viinisinetillä varustetuissa viineissä. </li></ul><ul><li>Alkuperälainsäädännön tarkistuksissa maahan on myöhemmin muodostettu kaksi laajempaa viininviljelyaluetta (geographical unit), jotka ovat Western Cape ja Northern Cape. </li></ul>
    5. 5. Viinialueet <ul><li>Nykyisin yli 60 alkuperäaluetta. </li></ul><ul><li>Vientiviineissä yleisin Western Cape =lähes koko mietoja viinejä tuottava Etelä-Afrikka. </li></ul><ul><li>Coastal Region on viileän ilmastonsa ansiosta arvostetuin viinialueista </li></ul><ul><ul><li>sen sisään kuuluvat ala-alueista mm. Stellenbosch ja Paarl. </li></ul></ul><ul><li>Muita WO-alueita ovat Breede River Valley ja sen ala-alueet Worcester ja Robertson, sekä Olifants River. </li></ul><ul><li>Overberg on uusi voimakkaassa kasvussa oleva alue rannikkoseudulla. </li></ul>
    6. 6. Ajankohtaista <ul><li>1918 perustettiin KWV (Ko-operatiewe Wijnbowers Vereniging) , maan kattava osuuskunnallinen järjestö, joka valvoi viininviljelyä, hinnoittelua, markkinointia, viinilakeja jne. </li></ul><ul><ul><li>1992 KWV antoi itsenäisille viinitiloille luvan valmistaa enemmän viiniä </li></ul></ul><ul><ul><li>yli 70 % maan viininviljelijöistä kuuluu vieläkin </li></ul></ul><ul><li>Etelä-Afrikan hallinnon muuttuessa vuonna 1991 viinikauppa vapautui pitkästä boikotistaan. Tuolloin tuotanto oli hyvin vanhakantaista, ja lähes puolet viinintuotannosta tislattiin. Yksityisten viinintuottajien panostuksin alkoi valtaisa tuotantolaitteiston uudistus, jota osuuskunnat seurasivat. Tämän jälkeen katseet suunnattiin tarhoille, jonne tuotiin rinneviljelyyn sopiva tippakastelu ja viimeisen viiden vuoden aikana tarhat on uudelleen istutettu. Viiniköynnöksiä on uusittu vuosittain 5000 hehtaaria ja samalla lajikkeisto on muuttunut kansainväliseksi. Istutuksista suurin osa on ollut tummaa lajiketta, koska punaviinituotantoa on haluttu kasvattaa. </li></ul>
    7. 7. Rypälelajikkeista <ul><li>Etelä-Afrikan viljelyalasta on vieläkin lähes 2/3 osaa vaaleita lajikkeita. </li></ul><ul><ul><li>Näistä viljellyin ja monikäyttöisin on Steen eli Chenin Blanc. Viinituotannon alkuajoista lähtien Chenin Blanc on ollut merkittävä valkoinen rypäle – oikea työhevoslajike, josta on tuotettu kaikkea helpoista perusviineistä laatuvalkoviineihin, kuohuviineihin sekä brandyihin. </li></ul></ul><ul><li>Luontaisesti hapokkaalla Chenin Blancilla on hyvät edellytykset tuottaa laadukkaita viinejä Etelä-Afrikassa. Jos kasvupaikka ei ole optimaalinen tai satomääriä ei pidetä maltillisina, lopputuloksena on tylsän neutraali valkoviini. </li></ul><ul><li>Viime vuosina trendi maailmanmarkkinoilla on kulkenut kohti punaviinejä, joten Etelä-Afrikan tuotantokin on muuttunut sitä mukaa. Cabernet Sauvignon, Shiraz ja maan oma, kiistelty risteytys Pinotage ovat suosituimpia. </li></ul>
    8. 8. Pinotage <ul><li>Etelä-Afrikan viineistä ei voi puhua ilman Pinotage-rypälettä. Puhtaissa lajikeviineissä on tietty paahteisuus ja mausteisuus, jota on vaikea jäljitellä. Pinotagea on ryhdytty käyttämään myös sekoiteviineissä, jolloin maailmalle voidaan tarjota laaja kirjo ainutlaatuisia viinejä. </li></ul><ul><li>Historia: </li></ul><ul><ul><li>Etelä-Afrikan oma rypälelajike </li></ul></ul><ul><ul><li>Abraham Perold </li></ul></ul><ul><ul><li>1925 </li></ul></ul><ul><ul><li>Pinot Noir ja Cinsaut (Hermitage) </li></ul></ul><ul><li>6 % viljelyalasta </li></ul><ul><li>Syvä väri, erittäin hedelmäinen, samettinen suuntuntuma, sinihomejuusto, banaani, vadelma, savuliha, rustiikkinen </li></ul>
    9. 9. Six Hats Viognier <ul><li>Reilun kaupan periaatteiden mukaan hoidetut tarhat Swartlandissa Western Capessa. </li></ul><ul><li>Terästankeissa valmistettu. </li></ul><ul><li>Tuottaja: Charles Back, joka on tullut tunnetuksi Fairview Estaten ja Citrusdal Cellarsin viinintekijänä. Hän on ollut edelläkävijä reilun kaupan periaatteita seuraavassa viininvalmistuksessa. </li></ul><ul><li>Alkoholi:14,5 t-% Uutos:24 g/l Hapot:6,1 g/l </li></ul><ul><li>Kuiva, keskihapokas, hedelmäinen, kypsän sitruksinen, hennon kukkainen, kevyen yrttinen </li></ul><ul><li>Rypäle: Viognier 100% </li></ul>
    10. 10. The Bernard Series Whole Bunch Grenache Blanc Viognier <ul><li>Paarl, Kapin niemimaa </li></ul><ul><li>Ilmasto on välimerellinen, maaperä rapautunutta liusketta. </li></ul><ul><li>Käsinpoiminta. 70 % viinistä käytettiin viileissä terästankeissa, loput tammitynnyreissä. Kypsytytetty 5 kk ranskalaisissa tammitynnyreissä, joista 15 % uusia. Viinierien sekoittamisen jälkeen vielä 3 kk kypsytys viinisakkojen päällä. </li></ul><ul><li>Alkoholi:14,5 t-% Uutos:30 g/l Sokeri:9 g/l Hapot:7,5 g/l </li></ul><ul><li>Kuiva, hapokas, aprikoosinen, keltaluumuinen, kukkainen, kevyen pähkinäinen, tamminen </li></ul><ul><li>Rypäleet: Grenache Blanc (60%), Viognier (40 %) </li></ul>
    11. 11. The Bernard Series Old Vine Chenin Blanc <ul><li>Tarhat Agter-Paarlin, Darlingin ja Durbanvillen alueilla. </li></ul><ul><li>Valmistus:Tammitynnyreissä. </li></ul><ul><li>Kypsytys:12 kuukautta ranskalaisissa tammitynnyreissä, joista puolet uusia ja loput toista kertaa käytössä. </li></ul><ul><li>Alkoholi:13 t-% Uutos:31 g/l Sokeri:7 g/l Hapot:6,4 g/l </li></ul><ul><li>Kuiva, hapokas, trooppisen hedelmäinen, mausteinen, hennon pähkinäinen, kermainen, tamminen </li></ul><ul><li>100 % Chenin Blanc </li></ul>
    12. 12. Bellingham Shiraz <ul><li>Coastal Region, Paarl </li></ul><ul><li>Alkoholi:14,5 t-% Uutos:32 g/l Sokeri: 4,9 g/l Hapot:6 g/l </li></ul><ul><li>Erittäin täyteläinen, melko tanniininen, kypsän marjainen, karhunvatukkainen, mokkainen, hennon savuinen </li></ul><ul><li>100 % Shiraz </li></ul><ul><li>Bellingham tuotti maan ensimmäisen puhtaan Shiraz-viinin vuonna 1956 </li></ul>
    13. 13. Fairview Pinotage <ul><li>Paarl </li></ul><ul><li>old bush vines, yli 25 v, </li></ul><ul><li>Kypsytys: 10 kk käytetyissä ranskalaisissa ja amerikkal. tammitynnyreissä </li></ul><ul><li>Alkoholi:14,5 t-% Uutos:32 g/l Sokeri 3,5 g/l Hapot:5,8 g/l </li></ul><ul><li>Täyteläinen, notkea, runsaan marjainen, mokkainen, savuisen mausteinen, lämmin </li></ul><ul><li>Pinotage 100 % </li></ul><ul><li>Fairview'n viinitalon omistaja Charles Back on valittu maailman 10 vaikutusvaltaisimman ja arvostetuimman viinintekijän arvostettuun joukkoon. Hän tuottaa paitsi innovatiivisia ja upeita viinejä, niin myös vuohenjuustoja. Vuohet asuvat tilalla yhdessä viiniköynnösten kanssa sulassa sovussa ja a juuri vuohista hän saa myös inspiraationsa viinien hauskoihin nimiin ja etiketteihin. </li></ul>
    14. 14. Capaia <ul><li>Philadelphia, 59 ha, 260 m </li></ul><ul><li>Atlantin valtameri vain hieman yli 10 km päässä; viileys + lämpötilojen vaihtelut pysyvät sopivissa rajoissa ja sademäärä, 400 mm, on samalla tasolla kuin Välimeren alueella. </li></ul><ul><li>Maaperässä erinomainen vedenottokyky ja mineraalien yltäkylläisyys </li></ul><ul><li>Pitkä kuorikontakti. Kypsyminen ranskalaisessa tammessa 15-18 kk (80% uutta) ja pullossa 6 kk. </li></ul><ul><li>Erittäin täyteläinen, melko tanniininen, marjahilloinen, viikunainen, tervainen, mausteinen, roteva, pitkä </li></ul><ul><li>Alkoholi:14 t-% Uutos:35 g/l Hapot:5,5 g/l </li></ul><ul><li>Rypäleet: Cabernet Sauvignon 37 %, Merlot 26 %, Cabernet Franc 19 %, Petit Verdot 18 % </li></ul>

    ×