Successfully reported this slideshow.
We use your LinkedIn profile and activity data to personalize ads and to show you more relevant ads. You can change your ad preferences anytime.

Säästöjen laskenta -webinaari 31.1.2018

2,641 views

Published on

31.1.2018 pidetyssä webinaarissa tutustuttiin päivitettyyn energiatehokkuustoimenpiteiden säästövaikutusten laskennan ja dokumentoinnin ohjeistukseen. Yleiset periaatteet säästöjen laskennasta ja niiden dokumentoinnista koskevat kaikkia energiatehokkuussopimuksiin liittyneitä.

Published in: Environment
  • Be the first to comment

  • Be the first to like this

Säästöjen laskenta -webinaari 31.1.2018

  1. 1. Säästöjen laskenta ja dokumentointi – päivitetty ohjeistus WEBINAARI 31.1.2018 Ulla Suomi, Motiva Oy @ullasuomi
  2. 2. WEBINAARIN SISÄLTÖ Säästöjen laskenta ja dokumentointi – päivitetty ohjeistus Energiatehokkuussopimukset 2017−2025 • Lähtökohtia ohjeistukselle • Tavoitteet, rajaukset ja määritelmät (OSA 1: luvut 1−3) • Kenelle ja miksi ohje on laadittu − mitä ohjeella ei tavoitella • Yleisiä pelisääntöjä (OSA 2: luvut 4−7) • Mitä voi laskea energiansäästöksi, säästövaikutuksen voimassaolo ja elinikä, dokumentointi, raportointi seurantajärjestelmään • Energiansäästövaikutusten määritys (OSA 3: luku 8) • Mitä säästöä arvioidaan, taseraja laskennassa, vertailu eli ns. normaalitaso, laskentamenetelmän valinta, säästövaikutuksen realistisuus • Esimerkkejä toimenpiteiden säästövaikutusten laskennasta (OSA 3: luku 9) 31.1.2018 Webinaari
  3. 3. Sopimukset ovat ensisijainen valinta energiatehokkuus- tavoitteiden toimeenpanossa Suomessa 3  Energiatehokkuussopimukset ovat Suomessa ensisijainen keino täyttää sekä kansalliset että EU:n tiukat energiatehokkuusvelvoitteet  Energiatehokkuusdirektiivi (2012/27/EU) (EED)  Rakentuu hyvälle yhteistyölle valtion, toimialojen, yritysten ja kuntien välillä  Kaikilla sama tavoite ja suunta  Vapaaehtoiset sopimukset ovat vaihtoehto uudelle kansalliselle lainsäädännölle tai muille pakkokeinoille  Ilman vuosittaista raportointia ja seurantaa ei olisi mahdollista käyttää vapaaehtoista menettelyä energiatehokkuusdirektiivin (EED) toimeenpanossa  Luotettava säästöjen laskenta ja dokumentointi sekä kattava vuosiraportointi ovat jatkossakin avainasemassa  Suomea sitovien energiatehokkuusvelvoitteiden toimeenpano onnistuu vapaaehtoisin keinoin vain, jos sopimustoiminta on:  kattavaa  täyttää asetetut tavoitteet energiankäytön tehostumisesta ja  toimenpiteiden ja niiden säästövaikutusten raportointi on kattavaa ja luotettavaa 31.1.2018
  4. 4. Lähtökohtia ohjeistukselle Säästövaikutusten laskenta ja dokumentointi – yleisiä pelisääntöjä  Ohje (9/2017*) pohjautuu edellisen sopimuskauden ohjeeseen (12/2012)  Päivitetty vastaamaan energiatehokkuusdirektiivin toimeenpanoa  Rakennetta on päivitetty ja samalla on muokattu joidenkin aiemman sopimuskauden ohjeen lukujen ja kappaleiden sisältöä  Joitain uusia ohjeistuksia/linjauksia sekä laskentaesimerkkejä on lisätty/tarkennettu  Luku 4 ’Millaiset toimenpiteet ovat energiansäästötoimia?’  Luku 9 ’Esimerkkejä toimenpiteiden säästövaikutusten laskennasta’  Säästövaikutuksen elinikätaulukkoon (Liite 1) on tehty joitain täsmennyksiä ja lisäyksiä  Ohje jakautuu kolmeen osaan:  Tavoitteet ja rajaukset (OSA 1, luvut 1−3)  Yleisiä peruslinjauksia ja pelisääntöjä energiatehokkuussopimusten vuosiraportoinnissa hyväksyttävistä energiansäästötoimista, säästövaikutuksen eliniästä sekä säästövaikutusten dokumentoinnista (OSA 2, luvut 4−7) ja  Yleisiä ohjeita ja esimerkkejä energiansäästövaikutusten laskemisesta (OSA 3, luvut 8−9). 4 31.1.2018 * päivityksiä tarvittaessa
  5. 5. OSA 1: Tavoitteet, rajaukset ja määritelmät Luvut 1 – 3 • Kenelle ja miksi ohje on laadittu • Mitä tavoitellaan • Rajaukset − mitä ei tavoitella • Ohjeessa/sopimustoiminnassa käytettäviä määritelmiä
  6. 6. Tavoitteet Kenelle? Miksi? Mitä? OSA 1 TAVOITTEET, RAJAUKSET JA MÄÄRITELMÄT Luku 1
  7. 7. OSA 1: Tavoitteet, Luku 1 Kenelle? − Miksi?  Tarkoitettu kaikille energiatehokkuussopimukseen liittyneille yrityksille ja kunnille sekä heidän sopimuksen toimeenpanoon liittyville palveluntuottajille  Varsinaisen säästövaikutusten laskennan ja tarkastelun tekee usein energiakatselmoija tai muu asiantuntija, jolla on energiatehokkuusasioista osaamista ja kokemusta  Esitettävät yleiset periaatteet säästöjen laskennasta ja niiden dokumentoinnista koskevat kaikkia eri alueiden energiatehokkuussopimuksiin liittyneitä.  Ohjeistuksella on tarkoitus varmistaa, että vuosittain raportoitavien energiansäästötoimenpiteiden tarkastelu noudattaa mahdollisimman yhdenmukaista käytäntöä  Olennaista myös tukea EU:n energiatehokkuusdirektiivin edellyttämiä säästöjen mittaus-, tarkastus, ja todentamisvaatimuksia 7 31.1.2018
  8. 8. OSA 1: Tavoitteet, Luku 1 Mitä?  Peruslinjauksia ja pelisääntöjä energiatehokkuussopimustoimintaan liittyvien vuosiraportoinnissa raportoitavien energiansäästötoimien säästövaikutusten laskennasta ja laskennan dokumentoinnista  Laskentaesimerkkien kohderyhmänä ovat elinkeinoelämän pienet ja keskisuuret energiankäyttäjät (teollisuus ja palveluala), kiinteistöalan toimitilakiinteistöt sekä kunta-ala  Ohjeen luvussa 9 esitettyjen laskentaesimerkkien Excel-laskentapohja saatavilla verkossa  Yksinkertaistettuja laskentamenetelmiä voidaan käyttää ensisijaisesti pienehköille säästötoimille → tarkempi laskenta tarvitaan aina, kun toimenpiteen vaikutus kohteen energiankäyttöön on merkittävä tai kohdistuu monimutkaiseen prosessiin  Vastuu laskemien ja niiden realistisuuden tarkistamisesta on aina laskijalla/raportoijalla  Ohjeistuksella on tarkoitus varmistaa, että vuosittain raportoitavien energiansäästötoimenpiteiden tarkastelu noudattaa mahdollisimman yhdenmukaista käytäntöä ja tukee myös EU:n energiatehokkuusdirektiivin 7 artiklassa asetettuja säästöjen mittaus-, tarkastus, ja todentamisvaatimuksia 8 31.1.2018
  9. 9. Rajaukset OSA 1 TAVOITTEET, RAJAUKSET JA MÄÄRITELMÄT Luku 2
  10. 10. OSA 1: Rajaukset, Luku 2 Mitä ohjeella ei tavoitella  Ohjeessa tarkastellaan energiatehokkuussopimukseen liittyneen yrityksen, kunnan tai yhteisön omaan energiankäyttöön liittyvien toimien vaikutusta  Ohjeessa ei ole tavoitteena  esittää uusia menetelmiä säästövaikutusten laskentaan, vaan esimerkeissä hyödynnetään ja sovelletaan jo olemassa olevaa tietoa ja käytäntöjä  käsitellä energiavaltaisilla aloilla (energiantuotanto ja prosessiteollisuus), tekniikaltaan vaativissa kiinteistöissä (uimahallit, jäähallit, kylpylät, sairaalat jne.) toteutettujen säästötoimien eikä energiapalvelujen toimenpideohjelman alueella omaan toimintaan liittyvien toimenpiteiden säästövaikutusten laskentaa ja esimerkkejä  käsitellä energiapalveluiden toimenpideohjelmaan sisältyviä loppuasiakkaisiin kohdistuvien toimien käsittelyä  käsitellä kunnan toimien säästövaikutuksen arviointia muiden osapuolien energiankulutukseen  käsitellä säästövaikutusten arviointia ns. pehmeille toimenpiteille kuten esim. viestintä, koulutus ja toimintatapamuutokset eikä esimerkiksi maankäyttöön tai kaavoitukseen liittyville toimenpiteille. 10 31.1.2018
  11. 11. Sopimustoiminnassa käytettyjä termejä/ määritelmiä OSA 1 TAVOITTEET, RAJAUKSET JA MÄÄRITELMÄT Luku 3
  12. 12. OSA 1, Energiatehokkuussopimuksiin liittyviä määritelmiä, Luku 3 Energiatehokkuussopimusten toimeenpanoon liittyviä asioita/termejä ja niiden määritelmiä  Määritelty seuraavat sopimustoimintaan ja ohjeeseen liittyvät asiat/termit:  Energiansäästö  Energiatehokkuuden parantaminen  Energiansäästö-/energiatehokkuustoimi ja energiansäästö-/energiatehokkuustoimenpide  Energian loppukulutus/energian loppukäyttö  Primäärienergian kulutus  Tulevan energiankulutuksen vähentäminen  Energiatehokkuuden parantuminen ilman aktiivisia toimia  Energiansäästötavoite  Energiansäästötavoitteen saavuttamisen seurantaan hyväksyttävä energiansäästö  Energiansäästötavoitteen muuttaminen  Säästövaikutuksen elinikä 12 31.1.2018
  13. 13. OSA 2: Yleisiä pelisääntöjä Luvut 4 – 7 • Mitä voi raportoida energiansäästönä • Säästövaikutuksen voimassaolo ja elinikä • Dokumentointi • Energiansäästötoimenpiteiden raportointi seurantajärjestelmään
  14. 14. Mitä voi raportoida energiansäästönä? OSA 2 YLEISIÄ PELISÄÄNTÖJÄ Luku 4
  15. 15. OSA 2: Millaiset toimenpiteet ovat energiansäästötoimia?, Luku 4.1 Säästöä vai ei? Mitä voi sopimustoiminnassa laskea säästöksi ja mitä ei?  Perusperiaatteita:  Lähtökohtaisesti sopimustoiminnan vuosiraportoinnissa voi laskea ja raportoida sellaisia toimenpiteitä ja niiden säästövaikutuksia, jotka kohdistuvat siihen energiankäyttöön, jonka perusteella liittyneen energiatehokkuussopimuksen mukainen tavoite vuodelle 2025 ja välitavoite vuodelle 2020 on asetettu.  Yksi poikkeus kunta-alan energiatehokkuussopimuksessa − ko. sopimuksen kohta 4.3  Energiansäästöllä tarkoitetaan aktiivisin toimenpitein aikaan saatua toimenpiteen kohteena olevan energiankulutuksen vähentämistä nykytasosta verrattuna siihen energiamäärään, joka toteutuisi ilman näitä toimenpiteitä  Energiansäästöksi voidaan myös laskea aktiivisin toimenpitein saavutettua tulevan energiankulutuksen vähentämistä 15 31.1.2018
  16. 16. OSA 2: Millaiset toimenpiteet ovat energiansäästötoimia?, Luku 4.1 Säästöä vai ei? Mitä voi sopimustoiminnassa laskea säästöksi ja mitä ei?  Esimerkkitapauksia, joiden säästövaikutuksen laskennan mahdollisuudet ja periaatteet ovat sopimustoiminnan energiansäästötoimien raportointiin liittyen nousseet esille ja joiden käsittely kuuluu yleisen ohjeen piiriin  Energiamuodon vaihto  Energiavirtojen kierrätys ja lämmöntalteenotto  Laitteiden tai koneiden uusinta ja kiinteistön peruskorjaus  Uudisrakentaminen  Ominaiskulutuksen muutos  Käyttötekniset toimet ja toimintamallit  Kiinteistönhoidon palkkio-sanktio-mallit  Tilatehokkuuden parantuminen  Rakennusten purkaminen  Toiminnan supistuminen 16 31.1.2018
  17. 17. OSA 2: Millaiset toimenpiteet ovat energiansäästötoimia?, Luku 4.2 Säästöä vai ei − Energiamuodon vaihto  Energiamuodon tai polttoaineen vaihto ei pääsääntöisesti ole energiansäästötoimi, erityisesti silloin kun energian loppukäytön määrä ei muutu.  Poikkeukset, joista voi laskea säästöä vaikka loppukäytön määrä ei muutu:  Oman kattilan vaihto hyötysuhteeltaan parempaan kattilaan  Siirtyminen kokonaan tai osittain omaan paikalliseen uusiutuvia energialähteitä käyttävään energiantuotantoon (esim. kiinteistökohtainen tuulivoima, aurinkopaneeli, hake omasta metsästä), siltä osin, kun se vähentää kohteen ostoenergian tarvetta  Lämpöpumpun hankinta sähkölämmityskohteessa  Siirtyminen lämpöpumppuun öljylämmityskohteessa − säästövaikutus määritetään poikkeuksellisesti primäärienergiatarkasteluna ohjeen liitteenä olevan esimerkin ja siinä esitettyjen vakiokertoimien mukaisesti  Olemassa olevan vedenjäähdytyskoneen korvaaminen kaukojäähdytyksellä − säästövaikutus määritetään poikkeuksellisesti primäärienergiatarkasteluna ohjeen liitteenä olevan esimerkin ja kertoimien mukaisesti  Säästöä ei voi laskea:  Esim. öljylämmitys → siirtyminen kaukolämpöön tai maakaasuun  Energiahankinnan kilpailutus  Alue- tai kaukolämpölaitoksissa tehtyjä energiankäytön tehostamistoimenpiteitä tai niissä polttoaineen vaihdosta syntyviä hyötysuhdemuutoksia ei voi laskea loppukäytön energiansäästöksi 17 31.1.2018 11 10A 10B 13 1A
  18. 18. OSA 2: Millaiset toimenpiteet ovat energiansäästötoimia?, Luku 4.3 Säästöä vai ei − Energiavirtojen kierrätys ja lämmöntalteenotto  Ylijäämäenergian kierrätys lämmitykseen on energiansäästöä silloin, kun energiatehokkuussopimukseen liittyjä hyödyntää sen omassa energiankäytössään ja vähentää toimenpiteellä samalla omaa ostoenergian kulutustaan  Uudisrakentamisessa se voidaan vastaavasti huomioida tulevan ostoenergian korvaamisena.  Energian kierrätyksen tai lämmöntalteenoton säästövaikutuksen laskenta tehdään aina tapauskohtaisesti.  Kierrätys voi olla esim. prosessin ylijäämäenergiaa, lämpöpumpun avulla tapahtuvaa ylijäämälämmön talteenottoa jäähdytyksestä lämmitykseen tai jäähdytyskoneikkojen lauhdelämmön talteenottoa  Säästövaikutuksen laskennassa on huomioitava mahdollinen toisen energiamuodon lisääntyminen  Energiatehokkuussopimukseen liittyneen yrityksen, kunnan tai yhteisön ylijäämäenergian myynti energialaitokselle tai muulle toimijalle ei ole ko. liittyjän energiansäästötoimenpide, sillä se ei vähennä niiden ostoenergian tarvetta 18 31.1.2018
  19. 19. OSA 2: Millaiset toimenpiteet ovat energiansäästötoimia?, Luku 4.4 Säästöä vai ei − Laitteiden uusinta  Laiteuusinta  Laitteen tai komponentin uusiminen täyttää useimmiten ensimmäisellä kerralla energiansäästötoimenpiteelle asetettavat vaatimukset.  Säästön lasketaan hankitun uuden laitteen ja korvatun laiteen energiakulutuksen erotuksena  Laitteen seuraavan uusimisen yhteydessä on mieittävä, tuottaako toinen kierros vielä yhtä suuren säästön kuin ensimmäinen laiteuusinta − jos alkuperäisen tasoista tekniikkaa on edelleen saatavana ja sitä edelleen käytetään Suomessa merkittävissä määrin, tuottaa toinen kierros vielä vastaavan energiansäästön  Mikäli alkuperäisen tasoinen tekniikka on poistunut markkinoilta tai sen saatavuus on kyseenalainen, voidaan säästöksi laskea vain hankittavan uuden laitteen energiankulutuksen ja Suomessa keskimäärin markkinoilla olevaa tai ekosuunnitteluasetuksen edellyttämää energiatehokkuustasoa vastaavan laitteen kulutuksen erotus. 19 31.1.2018
  20. 20. OSA 2: Millaiset toimenpiteet ovat energiansäästötoimia?, Luku 4.4 Säästöä vai ei − Tuotannon koneuudistus tai kiinteistön peruskorjaus  Tuotannon koneuudistus  Hyväksytään energiansäästötoimeksi, kun uusimispäätöksen oleellinen tavoite on ollut energiatehokkuuden parantaminen.  Voidaan myös hyväksyä energiansäästötoimeksi, jos uusimisen seurauksena saavutetaan mitattu ja määrällisesti merkittävä energiansäästö (MWh/a) tai jos laite on energiatehokkuudeltaan selkeästi Suomessa markkinoilla olevaa normaalia keskimääräistä tasoa tai ekosuunnitteluasetuksen mukaista energiatehokkuustasoa parempi  Kiinteistön peruskorjaus  Peruskorjaus tai yksittäisten rakennusosien (esim. ikkunoiden) uusiminen ei lähtökohtaisesti ole energiansäästöinvestointi  Voidaan laskea säästöksi, jos kohdistuu keskeisesti energiankulutukseen vaikuttavaan tekniseen järjestelmään tai rakennusosaan (esim. lämmitysjärjestelmä, ilmanvaihto, valaistus, ikkunat, nosto-ovet) ja sen seurauksena saavutetaan todellinen määrällisesti merkitsevä vähenemä energiankulutuksessa (MWh/a) 20 31.1.2018
  21. 21. OSA 2: Millaiset toimenpiteet ovat energiansäästötoimia?, Luku 4.5 Säästöä vai ei − Uudisrakentaminen  Uudiskohteen laitehankinta  Energiansäästötoimeksi hyväksytään energiatehokkuudeltaan Suomessa markkinoilla olevaa keskitasoa tai ekosuunnitteluasetuksen edellyttämää energiatehokkuustasoa parempien laitteiden hankinta  Uudisrakentamisen energiansäästö  Määräystasoa paremmalla rakentamisella saavutettava tulevan kulutuksen vähentäminen voidaan laskea energiansäästöksi  Uudisrakennus korvaa olemassa olevaa tuotantokapasiteettia  Kun uudisrakennus korvaa olemassa olevaa tuotantokapasiteettia voidaan aiempaa vastaavaa tuotantoa korvaavan uuden laitekannan ja korvattavan laitekannan energiankulutuksen erotus laskea energiansäästöksi  Ylijäämälämmön hyödyntäminen uudiskohteessa  Kierrätys uudiskohteessa on energiansäästöä, kun liittyjä hyödyntää sen omassa energiankäytössään ja se vähentää tulevan ostoenergian kulutusta 21 31.1.2018
  22. 22. OSA 2: Millaiset toimenpiteet ovat energiansäästötoimia?, Luku 4.6 Säästöä vai ei − Ominaiskulutuksen muutos  Pelkästään ominaiskulutuksen muutoksen perusteella ei voi laskea energiansäästöä  Muutoksia ominaiskulutuksiin aiheuttaa moni asia, jolla ei ole mitään tekemistä energiatehokkuuden tai energiansäästön kanssa  Esimerkiksi teollisuudessa tuotantovolyymin kasvu usein pienentää ominaiskulutusta, mutta tuotantovolyymin pienentyminen nostaa ominaiskulutuksen takaisin lähtötasolle  Vastaavasti kiinteistöissä tilojen käyttöaikojen muutokset aiheuttavat usein merkittäviä ominaiskulutuksen muutoksia, joita ei voi laskea energiansäästöksi  Ominaiskulutuksen paraneminen tai osa sen paranemisesta voidaan laskea energiansäästöksi, jos taustalla on yksi tai useampi toteutettu toimenpide, jonka tavoitteena on ollut energiatehokkuuden parantaminen  Säästön määrän laskentaperusteet ja siihen aktiivisesti vaikuttaneet toimenpiteet on määritettävä raportoinnissa ja dokumentoiva 22 31.1.2018
  23. 23. OSA 2: Millaiset toimenpiteet ovat energiansäästötoimia?, Luku 4.7 Säästöä vai ei − Käyttötekniset toimet ja toimintamallit  Esim. lämpötilojen asetusarvojen ja aikaohjelmien muutoksista on mahdollista laskea energiansäästövaikutus ennen muutosta olevan ja muutoksen jälkeen olevan tilanteen mukaisesti  Käyttöteknisten toimien ja toimintamallien säästövaikutusten pysyvyyteen liittyy epävarmuustekijöitä − kertaluonteisesti tehtynä muutoksen aikaansaaman energiansäästövaikutuksen elinikä on lyhyt  Toimintamallien, kuten kulutusseurannan tai rakennusautomaation, mahdollinen energiansäästövaikutus riippuu olennaisesti siitä, miten niitä hyödynnetään  Pelkän toimintamallin (esim. kulutusseuranta, rakennusautomaatiojärjestelmä) olemassaolo ei säästä energiaa eikä pelkkä toimintamallin olemassaolo ole energiansäästötoimi  Säästövaikutuksen arvioimiseksi pitää ko. rakennuksesta olla dokumentoitua seurantatietoa saavutetuista energiansäästöistä mitattujen energiankulutusten perusteella  Seurantatiedosta on mahdollisuus nähdä ennen–jälkeen vaikutus ja tilanteen pysyvyys esim. rakennusautomaatiojärjestelmän käyttöönoton jälkeen 23 31.1.2018 3A 4A 4B 8 9B
  24. 24. OSA 2: Millaiset toimenpiteet ovat energiansäästötoimia?, Luku 4.8 Säästöä vai ei − Kiinteistönhoidon palkkio-sanktio-mallit  Kun kiinteistönhoidon sopimukseen sisältyy palkkio-sanktio-malli, joka on sidottu toteutuvaan energiankulutustasoon, on yleensä seurauksena tarkempi kulutusseuranta ja kulutustason pysyminen hallinnassa  Säästövaikutuksen huomioimisen edellytys on se, että energiansäästöä ei saavuteta sisäolosuhteiden kustannuksella!  Kiinteistöissä, joissa on käytössä palkkio-sanktio-malli. voidaan ko. mallin käytön säästövaikutus arvioida keskimääräisenä toteutuvan kulutuksen alenemisena maltillisella prosentilla ohjeen esimerkin mukaisesti  HUOM! Samoihin kiinteistöihin ei voi esittää erillisinä säästötoimenpiteinä sekä käyttöteknisiä toimia että palkkio-sanktiomallia.  Näin vältetään käyttöteknisten toimenpiteiden säästövaikutuksen laskeminen kahteen kertaan päällekkäisinä säästöinä 24 31.1.2018 1D
  25. 25. OSA 2: Millaiset toimenpiteet ovat energiansäästötoimia?, Luku 4.9 Säästöä vai ei − Tilatehokkuuden parantuminen  Rakennuksissa tilojen lämmitykseen kohdistuvasta energiankulutuksesta voidaan tilatehokkuuden parantumisen kautta laskea säästöä silloin, kun yhdestä tai useammasta rakennuksesta siirrytään tilankäytöltään tehokkaampaan tilaan tai tiloihin  Tilatehokkuus paranee, jos toimintaa itsessään ei supisteta, mutta samalle toiminnalle varattu lämmitettävä tila vähenee  Yleisimmin tilatehokkuutta parannetaan lähinnä toimistorakennuksissa  Vuokrasopimuksen päättyminen tai tilojen myynti ei ole energiansäästötoimi  Säästöä voi laskea, kun  Tilojen lämmitykseen käytettävä energiankulutus henkilöä kohden pienenee  Käyttöön otettavien tilojen rakennuksen ominaislämmönkulutus on aiempien tilojen vastaavaa kulutusta pienempi  Aiemmista tiloista siirrettävien toimintojen laitesähkön kulutuksen oletetaan siirtyvän siirron kohteena oleviin tiloihin eikä siitä tilatehokkuuden parantamiseen liittyen lasketa energiansäästöä 25 31.1.2018 12
  26. 26. OSA 2: Millaiset toimenpiteet ovat energiansäästötoimia?, Luku 4.10 ja Luku 4.11 Säästöä vai ei − Rakennusten purkaminen / Toiminnan supistuminen Rakennusten purkaminen  Säästötoimenpiteeksi voidaan laskea, mikäli tyhjillään ja tulevaisuudessa ilman käyttömahdollisuutta oleva rakennus puretaan  Säästövaikutus arvioidaan käyttäen lähtötasona rakennuksen peruslämpötasoa eli energiansäästövaikutuksen laskennan lähtötasona ei ole normaali huonelämpötilataso Toiminnan supistuminen  Jos muutostilanne tapahtuu muista kuin energiansäästösyistä, ei kyseessä ole energiansäästötoimenpide  Esimerkiksi teollisuudessa tehtaan tai tuotantolinjan sulkeminen tai kunta-alalla päiväkodin sulkeminen ovat toiminnan supistamista  Kaikkea energiankäytön vähenemistä ei siis voi laskea saavutetuksi energiansäästöksi 26 31.1.2018
  27. 27. Säästövaikutuksen voimassaolo ja elinikä OSA 2 YLEISIÄ PELISÄÄNTÖJÄ Luku 5
  28. 28. OSA 2: Energiansäästövaikutuksen voimassaolo ja elinikä, Luku 5.2 Mitä tarkoittaa energiansäästövaikutuksen elinikä?  Energiansäästötoimenpiteen / säästövaikutuksen eliniällä tarkoitetaan sitä aikaa vuosina, jonka sen säästövaikutus on toimenpiteen toteutusvuoden jälkeen voimassa  Energiansäästötoimenpiteen säästövaikutuksen elinikä määritetään ensisijaisesti ”pääjärjestelmän” eliniän perusteella − ei yksittäisten teknisten osien perusteella  Tyypillisiä teknisten toimenpiteiden (TEK) elinikiä on esitetty ohjeen liitteessä  Perustelluista syistä voi raportoinnissa käyttää ohjeesta poikkeavia elinikiä  Käyttöteknisten toimenpiteiden (KTEK) elinikä EU suosituksissa lähtökohtaisesti 2 vuotta  Käyttöteknisten toimien lyhyellä eliniällä pyritään siihen, ettei luoda epärealistista säästökuplaa  Poikkeus energiatehokkuussopimuksissa: systemaattinen energianhallinta → 5 vuotta  Rakentamisen energiansäästövaikutuksen elinikä  Määräystasoa paremman uudisrakentamisen tai korjausrakentamisen (rakennusosat) säästövaikutuksen elinikä on yhtä pitkä kuin kyseisen rakennuksen elinikä  Uudis- tai korjausrakentamista koskevien säädöstason tiukentuminen jälkikäteen ei vaikuta energiansäästön määrään tai säästövaikutuksen elinikään 28 31.1.2018
  29. 29. OSA 2: Energiansäästövaikutuksen voimassaolo ja elinikä, Luku 5.3 KTEK toimenpiteiden eliniän pidentäminen  Käyttöteknisten toimenpiteiden (KTEK) elinikää voidaan tietyin edellytyksin pidentää eli ’aktivoida’ energiatehokkuussopimusten vuosiraportoinnissa 2 vuotta kerrallaan  Säästövaikutuksen ’aktivoinnin’ edellytyksenä on, että säästön määrä ja sen pysyvyys voidaan raportoiduille toimenpiteille ohjeistuksen mukaisesti osoittaa:  Rakennusautomaatiojärjestelmä  Tarkistaminen, että alkuperäisen säästövaikutuksen laskennan mukaiset asetusarvot ja käyntiajat ovat edelleen voimassa  Kulutusseuranta  Menetelmä ei sovellu pienten säästövaikutusten todentamiseen, koska rakennusten vuositason energiankulutuksissa on ns. luonnollista vaihtelua  Perusedellytys, että toimenpiteellä saavutettu säästövaikutus näkyy vähintään samansuuruisena todellisena energiankulutuksen muutoksena, joka kyseiselle toimenpiteelle on aiemmin laskettu ja raportoitu  Mikäli kohteessa on tehty pitkävaikutteisia energiansäästöinvestointeja tai rakennuskanta ja sen energiankäyttöön olennaisesti vaikuttavat tekijät (esim. käyttöaika) on muuttunut on niiden vaikutus otettava huomioon  Mikäli energiankulutus on noussut yli 20 % todennettavan energiansäästön määrästä, ei kulutusseuranta enää toimi säästön pysyvyyden todentajana  Mikäli tarkistuksessa huomataan, että säästövaikutus on olennaisesti muuttunut ei toimenpiteen säästövaikutusta voi seurantajärjestelmässä aktivoida  Jos säästövaikutus on muuttunut (ei päättynyt kokonaan), voidaan toimenpide raportoida uutena toimenpiteenä  Vaatii raportoijalta työtä ja ’aktivoinnin’ edellytyksenä olevat menettelyt ja tulokset on dokumentoitava 29 31.1.2018
  30. 30. OSA 2: Energiansäästövaikutuksen voimassaolo ja elinikä, Luku 5.1 Säästötavoitteen toteutumisen seuranta 2020 ja 2025  Liittyjän sopimuksen mukaisten vuodelle 2020 asetetun välitavoitteen ja vuodelle 2025 asetetun kokonaistavoitteen (MWh/a) saavuttamisen seurantaan voidaan sisällyttää vain sopimusten seurantajärjestelmään raportoitujen toimenpiteiden säästöä  Toimenpiteiden säästövaikutuksen pitää olla voimassa ko. tarkasteluvuosina  Kaikilla raportoiduilla säästöillä on merkitystä energiatehokkuusdirektiivin 7 artiklan mukaisen kansallisen direktiivin mukaisen kumulatiivisen sitovan energiansäästötavoitteen saavuttamisen seurannassa 30 31.1.2018
  31. 31. Dokumentointi OSA 2 YLEISIÄ PELISÄÄNTÖJÄ Luku 6
  32. 32. OSA 2: Säästövaikutusten laskennan dokumentointi, Luku 6 Laskentaperusteet raportoiduille säästöille saatavilla  Toimenpiteiden säästövaikutusten laskennan dokumentointi on olennaista ja dokumentit laskennasta tulee kysyttäessä olla saatavissa  Vuosiraportointitietoja käytetään energiatehokkuusdirektiivin 7 artiklan mukaisen kansallisen sitovan säästötavoitteen toteutuman seurantaan ja raportointiin  Energia-alan raportoimien toimenpiteiden säästöjä käytetään ko. direktiivin muiden artiklojen edellyttämien säästövaikutusten raportointiin  Kaikista raportoitavista energiansäästötoimista tulee olla saatavilla joko energiakatselmusraportissa tai muuten dokumentoituna säästövaikutusten laskenta sekä laskennan lähtökohdat ja perusteet  Sisältäen, kuka säästövaikutuksen on laskenut ja koska toimenpide toteutettiin  Liittyjä vastaa, että energiatehokkuussopimuksen vuosiraportoinnissa seurantajärjestelmään raportoitu toimenpide (T) on toteutettu ja säästötoimenpiteiden energiansäästövaikutuksen laskenta on suoritettu asianmukaisesti ja dokumentoitu 32 31.1.2018
  33. 33. Kokemuksia säästöjen laskennasta ja dokumentoinnista keskisuuressa teollisuudessa Selvitys keskisuuren teollisuuden 2014–2016 raportoimista toteutetuista energiatehokkuustoimenpiteistä ja niiden dokumentoinnista
  34. 34. Selvitys keskisuuren teollisuuden 2014–2016 raportoimista energiatehokkuustoimenpiteistä ja niiden dokumentoinnista 2017−2025 vuosittain selvitys energiatehokkuus- toimenpiteistä ja niiden dokumentoinnista  Sopimuskaudella 2017−2025 tehdään Energiaviraston toimeksiannosta vuosittain ”Selvitys energiatehokkuussopimuksen vuosiraportoinnissa raportoiduista toimenpiteistä”  Selvitys on osa energiatehokkuussopimusten seurantaan ja vaikutustenarviontiin liittyviä tarkistus- ja varmistusmenettelyjä  Tavoitteena on osaltaan varmistaa, että säästötoimien todentaminen ja säästöjen laskentaperiaatteiden noudattaminen on energiatehokkuusdirektiivin toimeenpanon kannalta riittävällä tasolla  Selvitys tehdään vuosittain vaihdellen eri sopimusalueille  2017 keskisuuri teollisuus, 2018 kunta-ala  Haastateltavat kunkin vuoden kohderyhmästä valitaan satunnaisotoksella ja otoksen koko on tilastollisesti merkittävä kustakin kohderyhmästä − lisäksi ko. alueen kaikille muille liittyjilleläheteään webropol-kysely  Positiivinen vastaanotto 2017 tehdyn selvityksen kohteella – ISO kiitos!  Tulokset rohkaisevia  Lähes kaikilla on pyydettäessä saatavilla säästöjen laskenta ja sen perusteet  Kaikkien toimien raportointi on tärkeää! 34 31.1.2018
  35. 35. Energiansäästötoimen- piteiden raportointi seurantajärjestelmään OSA 2 YLEISIÄ PELISÄÄNTÖJÄ Luku 7
  36. 36. OSA 2: Energiansäästötoimenpiteiden raportointi seurantajärjestelmään, Luku 7 Vuosiraportoinnista omat verkkokoulutukset  Sopimuskaudella 2017-2025 muutoksia seurantajärjestelmässä − kaikille raportoijille tarjolla verkkokoulutus  Tarkoitettu sekä liittyneille toimijoille että heidän palveluntarjoajilleen  Energiantuotannon toimenpideohjelma  ET-TOPO säästöjen laskennan erityispiirteet ja vuosiraportointi -webinaari 6.2.2018  HUOM! ET-TOPO alueen säästöjen laskennan erityispiirteiden osuus siirtyy, vuosiraportointikoulutus järjestetään 6.2.  Energiapalvelujen toimenpideohjelma  EP-TOPO vuoisraportointi -webinaari 7.2.2018  Elinkeinoelämän teollisuuden ja palvelualan sekä toimitilakiinteistöjen (TETS) toimenpideohjelmat  Energiatehokkuussopimusten vuosiraportointi -webinaari 8.2.2018  Vuokra-asuntoyhteisöjen (VAETS) toimenpideohjelma ja Kunta-ala  Koulutus maaliskuun alussa − tarkempi ajankohta ilmoitetaan uutiskirjekutsussa kaikille ko. sopimusalueille liittyneille 36 31.1.2018
  37. 37. OSA 3: Energiansäästövaikutusten määritys Luku 8, Lähtökohtia ja vaihtoehtoja säästövaikutusten laskennalle • Mitä säästöä arvioidaan • Säästötoimenpiteen kokonaisvaikutus ja taseraja • Vertailutaso eli ns. normaalitaso säästöjen laskennassa • Vaihtoehtoja säästöjen arvioimiseksi • Laskentamenetelmän valinta, tarkkuus ja tulosten realistisuus
  38. 38. Mitä säästöä arvioidaan? OSA 3 ENERGIANSÄÄSTÖVAIKUTUSTEN MÄÄRITYS Luku 8.1
  39. 39. OSA 3: Energiansäästövaikutusten määritys, Luku 8.1 Mitä säästöä arvioidaan?  Raportoitavan toimenpiteen säästövaikutuksen tulee kohdistua liittyjän tavoitteen laskennassa mukana olevaan energiankäyttöön  Poikkeuksena kunta-alalla ns. kolmansien osapuolien energiansäästö, joka on seurausta kunnan toteuttamista energiatehokkuustoimenpiteistä eikä kuulu muiden sopimusten piiriin (osuus max. 50%)  Raportoitava energiansäästövaikutus koskee pääsääntöisesti eri sopimusalueilla energian loppukäyttöä  Energiatehokkuusdirektiivin 7 artiklan mukainen energiansäästö koskee energian loppukäyttöä  Poikkeus: Öljykattilasta lämpöpumppuun siirtyminen ja olemassa olevasta kiinteistökohtaisesta vedenjäähdytyskoneesta kaukojäähdytykseen siirtyminen, joissa energiansäästön määrä lasketaan primäärienergiatarkastellun avulla (ohjeen esimerkit 10A ja 10B)  Poikkeus: Energia-ala/Energiantuotanto − seurataan primäärienergiansäästöjä ja sähkötuotannon tehostumista, joille on asetettu tavoitteet liittyessä – säästöjä hyödynnetään energiatehokkuusdirektiivin muussa kuin 7 artiklan raportoinnissa  Tarkastelujen lähtökohtana on ennen toimenpiteitä vallitseva energiankäytön tilanne ja säästövaikutuksen laskenta perustuu kohteen sen hetkiseen ns. normaaliin toimintaan, käyttöön ja käyttöaikoihin  Raportoitava säästö arvioidaan ensimmäisenä kokonaisena kalenterivuonna toimenpiteen toteuttamisen jälkeen 39 31.1.2018
  40. 40. Säästötoimenpiteen kokonaisvaikutus ja taseraja OSA 3 ENERGIANSÄÄSTÖVAIKUTUSTEN MÄÄRITYS Luku 8.2 ja Luku 8.3
  41. 41. OSA 3: Energiansäästövaikutusten määritys, Luvut 8.2 ja 8.3 Säästötoimenpiteen kokonaisvaikutus ja taseraja  Säästötoimenpiteen säästövaikutuksen laskennassa ja raportoinnissa on otettava huomioon kokonaisvaikutus  Toimenpide saattaa säästää yhtä energialajia, mutta lisätä toisen kulutusta  Säästövaikutuksia määritettäessä on otettava huomioon tilanne, jossa samaan järjestelmään tai energiankulutuksen osa-alueeseen kohdistetaan useita toimenpiteitä  Säästön kokonaismäärää ei tällöin yleensä ole suoraan yksittäisten toimenpiteiden säästövaikutusten summa  Taseraja, jota sovelletaan energiatehokkuussopimustoiminnan säästövaikutusten laskennassa on  kiinteistön/toimipaikan omaan kattilaan hankittu polttoaine tai alue-/kaukolämmitetyssä kiinteistössä kiinteistön oma mittari eli ostoenergia  toimipaikoilla, joilla on muuta kuin itse käytettyä ostoenergiaa on otettava huomioon toimipaikan energiatase  sopimukseen liittynyt voi raportoida sellaisia energiatehokkuustoimia ja niiden säästöjä, jotka kohdistuvat sen oman tavoitteen asetannan perusteena olevan energiankäytön vähentämiseen → myyty ylijäämäenergia ei ole myyjälle säästöä 41 31.1.2018
  42. 42. Vertailutaso eli ns. normaalitaso säästöjen laskennassa OSA 3 ENERGIANSÄÄSTÖVAIKUTUSTEN MÄÄRITYS Luku 8.4
  43. 43. OSA 3: Energiansäästövaikutusten määritys, Luku 8.4 Vertailutaso eli ns. normaalitaso säästöjen laskennassa  Laitteiden ja järjestelmien tavanomainen eli ns. normaali energiankulutustaso  Normaalitasolla tarkoitetaan Suomessa markkinoilla olevaa normaalia keskimääräistä energiankulutustasoa eri laitteille ja järjestelmille  Suomessa markkinoilla olevaa normaalia keskimääräistä energiankulutustasoa eri laitteille ja järjestelmille ei pääsääntöisesti ole julkaistuna vaan ko. tieto on selvitettävä säästölaskennan yhteydessä esim. kysymällä laitteiden markkinoijilta omaa hankintaa vastaavien Suomessa myytyjen laitteiden ns. normaalia keskimääräistä energiankulutusta  Ekosuunnitteluasetusten energiankulutustaso  Ekosuunnitteluasetuksen piirissä on tyypillisiä sekä taloteknisten järjestelmien että tuotantoprosessien laitteita (pumput, puhaltimet, yms.). https://ekosuunnittelu.info/> Tuotevaatimukset > laiteryhmä > Asetukset ja harmonisoidut standardit > ekosuunnitteluasetus.  Vertailutaso yksittäisen laitteen ja laitekannan vaihdossa  Yksittäisen laitteen vertailutaso = käytöstä poistuvan laitteen energiankulutus  Uusi laite vähintään ekosuunnitteluasetuksen mukainen, jos asetus on voimassa  Peruskorjauskohteessa vertailutaso = vaihdettavan laitekannan (esim. kopiokoneet, kylmälaitteet jne.) keskimääräinen energiankulutus  Muista normaalitason perusteiden ja lähteiden dokumentointi 43 31.1.2018
  44. 44. Vaihtoehtoja säästöjen arvioimiseksi OSA 3 ENERGIANSÄÄSTÖVAIKUTUSTEN MÄÄRITYS Luku 8.6
  45. 45. OSA 3: Vaihtoehtoja energiansäästötoimenpiteiden vaikutuksen määrittämiseksi, Luku 8.6 Säästövaikutuksen määrittämisen tapoja  Säästövaikutuksen määrittämiseen on olemassa vaihtoehtoisia tapoja  Paras tarkkuus saavutettaisiin periaatteessa mittaamalla  Mittaaminen ei kuitenkaan usein ole mahdollista tai se edellyttäisi uusien mittausten asettamista, joka tulisi suhteettoman kalliiksi säästetyn energian määrään verrattuna  Tapauskohtaiseen yksikkösäästöön perustuva tarkastelu  Teollisuudessa säästövaikutus voidaan määrittää mittaamalla tai laskemalla säästövaikutus tuotannolliselle tai toiminnalliselle yksikölle (energiansäästö/tuotettu yksikkö) ja arvioimalla kokonaissäästö kertomalla arvioitu yksikkösäästö tuotettujen yksiköiden määrä  Käytännössä useimmiten säästövaikutukset arvioidaan laskennallisesti  Useimmiten säästövaikutus määritellään laskennallisesti tunnettuun laskentakaavaan perustuen  Säästön laskenta voi olla myös osittain mittauksiin perustuva  Joskus laskennassa joudutaan käyttämään ns. yleisiä nyrkkisääntöjä tai oletettuja säästöjä  Huom! Näiden käyttö pikemminkin lisää kuin vähentää niiden käyttäjältä vaadittavaa asiantuntemusta  Peruskaavoja joillekin tyypillisille energiansäästötoimenpiteille on esitetty ohjeen luvussa 9 esitettyjen laskentaesimerkkien Excel-laskentapohjassa  Vastuu laskelmista ja niiden suurusluokkien tarkistamisesta on aina raportoijalla 45 31.1.2018
  46. 46. Laskentamenetelmän valinta, tarkkuus ja tulosten realistisuus OSA 3 ENERGIANSÄÄSTÖVAIKUTUSTEN MÄÄRITYS Luku 8.5 ja luku 8.7
  47. 47. OSA 3: Energiansäästövaikutusten määritys, Luku 8.5 ja luku 8.7 Laskentamenetelmän tarkkuus ja valinta sekä säästövaikutuksen realistisuuden tarkistus  Laskentamenetelmän tarkkuus riippuu käytettävissä olevan lähtötiedon määrästä ja laadusta, käytössä olevista laskentatyökaluista sekä laskennan suorittajan osaamisesta  Ohjeen luvussa 9 esitettyjen laskentaesimerkkien Excel-laskentapohjassa. kuvattuja yksinkertaisia laskentamenetelmiä voidaan käyttää lähinnä pienehköille säästötoimille  Yksinkertaistetun tapauskohtaisen laskennan tarkkuustaso riittää useimmiten pk-teollisuuden ja palvelusektorin tyypillisten säästötoimien vaikutusten arviointiin  Tarkempi laskenta on aina tehtävä, kun toimenpiteen vaikutus kohteen energiankäyttöön on merkittävä tai toimenpide kohdistuu monimutkaiseen prosessiin tai järjestelmään  Jos yksittäisellä toimenpiteellä saavutettava säästö edustaa yli 5 % koko kohteen vuotuisesta energiankäytöstä (MWh), on siitä aina tehtävä tarkempi laskelma  Säästövaikutusten laskennassa on oltava mahdollisimman realistinen  Tarkista aina, että säästövaikutuksen suuruusluokka on järkevässä suhteessa säästötoimen kohteena olevan järjestelmän tai rakennuksen kokonaiskulutukseen 47 31.1.2018
  48. 48. OSA 3: Energiansäästövaikutusten määritys Luku 9 + Laskenta-Excel • Esimerkkejä toimenpiteiden säästövaikutusten laskennasta
  49. 49. 26 esimerkkiä toimenpiteiden säästövaikutusten laskennasta 49 31.1.2018 OSA 3: Esimerkkejä toimenpiteiden säästövaikutusten laskennasta, Luku 9 + laskenta-Excel verkkosivuilla 5. Lämpöhäviöt − putkiston lisäeritys/verkostohäviöiden pienentäminen 6. Johtumishäviöt  6A Ikkunoiden uusiminen/johtumishäviöiden pienentäminen  6B Tavanomaista tasoa parempien ikkunoiden hankinta 7. Ilmavuotolaskenta − ikkunoiden tiivistäminen 8. Pysyvyyskäyrä − sulatuslämmityksen asetusarvot 9. Nyrkkisääntö  9ATaajuusmuuttajakäytön lisääminen moottorikäyttöön  9B Paineilmaverkoston verkostopaineen alentaminen 10. Primäärienergiatarkastelu − poikkeustapauksia!  10A Öljylämmityksestä lämpöpumppuun siirtyminen  10B Olemassa olevan vedenjäähdytyskoneikon korvaaminen kaukojäähdytyksellä 11. Lämpöpumppu sähkölämmityskohteessa 12. Tilatehokkuuden parantuminen 13. Ostoenergian korvaaminen paikallisesti tuotetulla uusiutuvalla energialla 1. Prosenttimuutos  1A Kattilahyötysuhteen parantaminen  1B Höyrykattilan korvaaminen sähköisellä höyrynkehittimellä  1C Sähkömoottorin uusiminen tehokkaammaksi  1D Kiinteistönhoidon palkkio-sanktio-mallit 2. Kulutusjakaumamuutos  2A Lämmitysverkoston perussäätö  2B Vesikalusteiden hanavirtaamien pienentäminen  2C Hönkähöyryn lämmöntalteenotto käyttöveden lämmitykseen 3. Teho x aika  3A Valaistuksen käyttöajan muutos  3B Valaistustehon muutos 4. Yksinkertainen IV-laskenta  4A Ilmanvaihdon lämpötila-asetusten muutos  4B Ilmanvaihdon käyntiaikamuutos  4C Lämmöntalteenoton lisääminen ilmanvaihtojärjestelmään  4D Nestekiertoisen lämmöntalteenoton parantaminen  4E Normitasoa paremman lämmöntalteenoton hankinta 2017 päivitettyyn ohjeeseen lisättyjä toimenpiteitä
  50. 50. Mistä ohje ja esimerkki-Excel löytyvät? www.energiatehokkuussopimukset2017-2025.fi > Extranet > Aineistopankki > Säästöjen laskenta
  51. 51. www.energiatehokkuussopimukset2017-2025.fi kysy@energiatehokkuussopimukset2017-2025.fi http://energiatehokkuussopimukset2008-2016.fi TUTUSTU TULOKSET 2008-2016:

×