Seniorien aktivointi loppuraportti final

1,422 views

Published on

  • Be the first to comment

  • Be the first to like this

Seniorien aktivointi loppuraportti final

  1. 1. www.pwc.com/fi Aktiiviset seniorit osana yhteiskuntaa Sitra9.3.2012
  2. 2. Seniorien aktivoinnin toimintamalliSisällysTiivistelmä..................................................................................................................................................................... 31. Johdanto .................................................................................................................................................................. 52. Projektin tavoitteet ...................................................................................................................................................73. Toimintaympäristön kuvaus................................................................................................................................... 8 3.1 Seniorit osana Suomen väestöä .................................................................................................................... 8 3.2 Eläkeläisen tulot ja verotus sekä työllistymisen kannustimet .................................................................... 8 3.3 Toimijaryhmät .............................................................................................................................................. 12 3.4 Yhteenveto toimijoista nykytilanteessa ....................................................................................................... 154. Toimintamallin kehittäminen ............................................................................................................................... 17 4.1 Tunnistetut edellytykset seniorien työelämään osallistumiselle ............................................................... 17 4.2 Projektiryhmän suositukset kehitystoimenpiteiksi ................................................................................... 225. Johtopäätökset ...................................................................................................................................................... 24Liitteet ......................................................................................................................................................................... 26PwC 2 (35)
  3. 3. Seniorien aktivoinnin toimintamalliTiivistelmä Projektin tavoitteena oli selvittää, minkälaiset edellytykset vanhuuseläkkeellä olevilla suomalaisilla on osallistua työelämään ja kuvata tähän liittyviä konkreettisia kehitystoimenpiteitä. Laajempana tavoitteena on edistää aktiivista elämäntapaa, mikä tuo virikkeellisyyttä ja merkityksellisyyttä eläkepäiviin ja parantaa senioriväestön toimintakykyä ja terveyttä. Lisäksi tavoitteena on etsiä vastauksia huoltosuhteen heikkenemisestä aiheutuviin ongelmiin, kuten kasvaviin eläkekustannuksiin ja työvoimapulaan useilla toimialoilla. Eläkeläisten kasvava kiinnostus työntekoon vanhuuseläkkeellä osoittaa, että seniorityövoimassa on potentiaalia. Projekti liittyykin Sitran Elinvoima – kehitysohjelmaan ja sen ensimmäisen foorumin teemaan eli uusiin työn muotoihin. Senioreista arviolta noin 60–80 prosenttia on kiinnostunut työnteosta, mutta osaaminen, kiinnostus ja tarpeet vaihtelevat seniorien keskuudessa. Osa on kiinnostunut työskentelemään ammattiosaamista vaativissa tehtävissä, osa haluaa työskennellä muissa kuin aiempaan työuraan liittyvissä töissä, ja osa ei halua tehdä palkkatyötä ollenkaan vaan osallistua muuhun vastikkeelliseen toimintaan tai vapaaehtoistyöhön. Työelämän murros antaa tilaa uusien työnteon muotojen syntymiselle seniorien kykyjen hyödyntämiseksi ja tarpeiden täyttämiseksi. Seniorien halukkuus osallistua työelämään eläkkeellä ollessaan sekä asiakasorganisaatioiden tarpeet ja valmius palkata eläkeläisiä ovat jo muodostaneet seniorivälitysmarkkinat. Seniorien aktivoimiseen liittyvä toimintaympäristö on kuitenkin Suomessa melko nuori, ja verrattuna eläkeläisten kasvavaan lukumäärään nykyisten välitysorganisaatioiden toiminta on pienimuotoista. Vain noin 15 prosenttia senioreista, joilla tässä selvityksessä tarkoitetaan alle 75-vuotiaita, vanhuuseläkkeellä olevia henkilöitä, osallistuu työelämään, minkä lisäksi suuri osa senioreista on aktiivisia muulla tavoin, esimerkiksi osallistumalla vapaaehtoistyöhön. Kuitenkin arviolta jopa 80 prosenttia kaikista alle 75-vuotiaasta vanhuuseläkkeellä olevista (yht. n. 660 000) olisi halukkaita tekemään töitä. Täten palkkatyötä tekevien ja siitä kiinnostuneiden eläkeläisten ero on vielä suuri. Seniorien työnteon suurimmat haasteet liittyvät seniorityövoiman pieneen kysyntään, taustalla oleviin asenteisiin, aiheeseen liittyvän tiedon pirstaloitumiseen ja seniorityön markkinoiden organisoitumisen pienimuotoisuuteen. Seniorityövoiman käyttöä voidaan edistää sekä kokeiluluonteisilla, yksittäisiin toimijoihin keskittyvillä toimenpiteillä että laajemmilla ja pitkäkestoisemmilla, esimerkiksi lainsäädäntöön, tiedotukseen tai muihin rakenteellisiin tekijöihin vaikuttavilla toimenpiteillä. Kokeilujen kautta voidaan edistää jo olemassa olevien toimijoiden toimintaa, kehittää hyväksi havaittuja toimintamalleja ja levittää niitä. Rakenteellisiin tekijöihin vaikuttavien toimenpiteiden toteuttaminen edellyttää poliittista tahtoa ja vaikutusten huolellista arviointia. Seniorien työllistymiseen liittyvä keskeinen kysymys on, nähdäänkö seniorityövoiman käyttö työurien pidentämistä tukevana vai sen kanssa ristiriitaisena tavoitteena. Tämän selvityksen perusteella ei voida sanoa, että nämä kaksi tavoitetta olisivat keskenään ristiriidassa, vaan työnteko eläkkeellä mahdollistaa aktiivisen osallistumisen niiden henkilöiden osalta, jotka eivät olisi halukkaita jatkamaan työelämässä kokoaikaisesti. Lisäksi hyötyjen arvioinnissa ei pitäisi keskittyä pelkästään suorien taloudellisten hyötyjen arvioimiseen, vaan epäsuorat hyödyt, kuten osaamisen siirtyminen ja merkityksellinen tekeminen ja virikkeellisyys eläkkeellä, on otettava huomioon päätöksiä tehtäessä.PwC 3 (35)
  4. 4. Seniorien aktivoinnin toimintamalli Vanhuuseläkkeelle jäävien määrä on suurempi kuin koskaan aikaisemmin ja senioriväestön osuus väestöstä kasvaa tulevina vuosina. Vuoteen 2040 mennessä yli 65- vuotiaiden osuus noussee nykyisestä 17 prosentista 27 prosenttiin. Työstä kiinnostuneet seniorit tarjoavat merkittävän mahdollisuuden työvoimapulan pienentämiseksi ja osaamistarpeiden täyttämiseksi, minkä hyödyntämiseksi on tarpeen tehdä konkreettisia ja valikoituja kehitystoimenpiteitä erityisesti uusien työnteon ja organisoitumisen mallien kehittämiseksi. Lisäksi laajempien julkisten toimien hyötyjä ja vaikutuksia tulee selvittää tarkemmin pidempiaikaisten yhteiskunnallisten vaikutusten aikaansaamiseksi. Nämä toimet voivat kohdistua esimerkiksi eläke- ja palkkatulojenverotukseen, eläkeläistyön sosiaalivakuutusmaksuihin ja eläkekarttumaan.PwC 4 (35)
  5. 5. Seniorien aktivoinnin toimintamalli1. Johdanto Seniorien aktivoimisen syinä ovat väestön ikärakenteen ja huoltosuhteen muutos, työelämän murros sekä seniorien oma kiinnostus Eläkkeelle jääminen on perinteisesti merkinnyt jättäytymistä pois työelämästä ja vapaa-aikaan keskittymistä, mutta myös tulotason putoamista sekä toimintakyvyn heikkenemistä. Tämä on kuitenkin muuttumassa. Seniorit ovat entistä parempikuntoisia, osaavampia ja aktiivisempia. Aktivoituminen eläkkeellä tekee arjesta monipuolisempaa, lisää sosiaalisia kontakteja, edesauttaa toimintakyvyn säilymistä sekä vaikuttaa toimeentulon tasoon. Perinteisesti seniorit ovat osallistuneet järjestöjen ja yhteisöjen kuten seurakuntien ja senioriyhdistyksien toimintaan. Yhä useampi kuitenkin haluaa osallistua nimenomaan vastikkeelliseen toimintaan. Tilastokeskuksen vuonna 2008 tekemän tutkimuksen mukaan vähintään 45-vuotiaista palkansaajista yli puolet (53 %) voisi harkita työnteon jatkamista vielä vanhuuseläkkeellä olleessaan, ja vanhemmissa ikäryhmissä ja lähellä eläkeikää olevien keskuudessa kiinnostus on vielä suurempaa. 1 Yhteiskunnallisesta näkökulmasta seniorien osaamisen hyödyntämiselle on tarvetta, koska väestö ikääntyy, mikä johtaa huoltosuhteen heikkenemiseen ja aiheuttaa muita taloudellisia ja sosiaalisia vaikutuksia. Kuva 1 kuvastaa ennustettua väestörakennetta vuosina 2010 ja 2030. 2 Yli 65-vuotiaiden osuuden väestöstä arvioidaan nousevan nykyisestä 17 prosentista 27 prosenttiin vuoteen 2040 mennessä ja työikäisten osuuden väestöstä putoavan nykyisestä 66 prosentista 58 prosenttiin. Väestöllisen huoltosuhteen eli lasten ja eläkeikäisten määrän sataa työikäistä kohden arvioidaan nousevan vuoden 2008 lopun 50,3:sta 70,5:een jo vuoteen 2026 mennessä. Kuva 1. Väestön ikärakenne tulee muuttumaan voimakkaasti vuoteen 2030 mennessä. Väestö iän ja sukupuolen mukaan vuosina 2010 ja 2030, ennusteet vuodelta 2009. Lähde: Tilastokeskus.1Työolojen kolme vuosikymmentä. Työolotutkimusten tuloksia 1977–2008. Tilastokeskus 2008.2Suomen virallinen tilasto (SVT): Väestöennuste [verkkojulkaisu]. ISSN=1798-5137. Helsinki: Tilastokeskus [viitattu: 6.3.2012].Saantitapa: http://www.stat.fi/til/vaenn/index.html.PwC 5 (35)
  6. 6. Seniorien aktivoinnin toimintamalli Sitran vuonna2003 julkaisemassa tutkimuksessa Seniori-Suomi: Ikääntyvän väestön taloudelliset vaikutukset väestön ikääntymisen taloudellisia vaikutuksia on arvioitu seuraavasti3: Väestön ikääntyminen supistaa työvoiman tarjontaa ja lisää julkisia menoja. Jos tämä johtaa verotuksen kiristymiseen, seurauksena ovat kasvavan verokiilan aiheuttamat hyvinvointitappiot, jotka voivat muun muassa heikentää talouskasvua. Sosiaalimenojen4 bruttokansantuoteosuus kohoaa vajaasta 25 prosentista lähes 30 prosenttiin vuonna 2030. Kasvu aiheutuu ennen muuta siitä, että työeläkemenot lisääntyvät noin kuusi prosenttiyksikköä. Yhden laskelman mukaan eläkemenojen kansantaloudellinen taakka olisi suurimmillaan 2030-luvun jälkipuoliskolla, jolloin eläkkeisiin pitäisi käyttää 18,5 prosenttia bruttokansantuotteesta (vrt. osuus nyt n. 12,5 % 5.) Terveyspalveluihin liittyviin kustannuksiin kohdistuu huomattavia julkisten kustannusten nousupaineita. Julkisesti rahoitettujen hoivapalveluiden kysyntään vaikuttaa huomattavasti se, missä määrin vanhuksille on tarjolla niin sanottua epävirallista hoivaa. Lisäksi jos ikääntyneiden terveydentila ja toimintakyky paranevat niin, että se ilmenee hoitoja hoivapalveluiden käytön myöhentymisenä, menojen kasvupaineet vähentyvät oleellisesti. Työurien pidentämisellä, joka on kirjattu tavoitteeksi hallitusohjelmaan, voidaan vaikuttaa edellä mainittuihin tekijöihin, mutta myös vanhuuseläkkeellä olevien työnteko ja aktiivisuus voivat vastata erityisesti työvoiman määrään ja terveyspalveluiden kustannuksiin liittyviin kysymyksiin. Seniorit voivat työelämään osallistumalla paikata kasvavaa työvoimatarvetta ja siirtää osaamistaan nuoremmille sukupolville. Aktiivisuus voi myös pienentää vanhuusväestöön liittyviä terveydenhuoltokustannuksia toimintakyvyn säilymisen kautta. Eläkeläisten potentiaali kuten pitkän työuran aikana kartutettu osaaminen ja hiljainen tieto on tunnistettu, ja media on nostanut sitä aktiivisesti esiin. Tästä osoituksena on esimerkiksi median osoittama kiinnostus seniorivälitysorganisaatioita kohtaan. Parhaimmillaan tämä tarkoittaa seniorien lisääntyvää aktiivisuutta, jolloin seniorien osaaminen ja potentiaali saadaan käyttöön, ja vanhuuseläkkeellä olevien vireys ja toimintakyky säilyvät ja tulotaso nousee. Väestön ikärakenne muuttuu nopeasti ja vanhuuseläkkeellä olevien määrä tulee pysymään suurena useiden vuosikymmenten ajan. Muutos vaikuttaa yhteiskuntaan laajasti kasvattaen julkisia menoja, pienentäen työvoiman määrää ja johtaen osaamisen poistumiseen työpaikoilta. Työurien pidentämisen ohella on tarpeen etsiä muita keinoja tähän haasteeseen vastaamiseksi. Seniorien aktivoinnissa työelämään on merkittävää potentiaalia ja valmiuksia toiminnan kehittämiseen on jo olemassa, ja seniorit ovat aktiivisia ja kiinnostuneita uudenlaisista työmahdollisuuksista.3 Seniori-Suomi: Ikääntyvän väestön taloudelliset vaikutukset. Sitran raportteja 30. Helsinki, 2003.4 Sosiaalimenoilla eli sosiaaliturvaetuuksilla tarkoitetaan luonteeltaan joko toimeentuloa turvaavia rahallisia etuuksia tai palveluja. Turvakattaa sairaudesta ja terveydestä, toimintarajoitteisuudesta ja työkyvyttömyydestä, vanhuudesta, perheenhuoltajan kuolemasta, perheestäja lapsista, työttömyydestä, asumisesta sekä sosiaalisesta syrjäytymisestä johtuvia riskejä ja tarpeita. Opiskelun tukemista ei lasketamukaan sosiaalimenoihin. THL: http://www.stakes.fi/FI/Tilastot/Aiheittain/Sosiaalipalvelut/sosiaalimenot.htm5 Etk.fi, Faktaa työeläketurvastaPwC 6 (35)
  7. 7. Seniorien aktivoinnin toimintamalli2. Projektin tavoitteet Projektin tavoitteena oli tunnistaa ja kuvata konkreettisia toimenpiteitä edistämään seniorien aktiivisuutta Tämä projekti liittyy Sitran Elinvoima -kehitysohjelmaan ja sen yhteydessä tehtyyn 16 kokeiluun, joista yksi koski seniorien aktivoimista mukaan työelämään tai muuhun toimintaan. Kokeilun toteutti Aalto-yliopiston MIND-tutkimusryhmä. Kokeilussa ideoitiin ja testattiin neljää eri tapaa ja työympäristöä, joissa seniorit voivat jatkaa työn tekemistä. Kokeilun positiiviset tulokset osoittivat että eläkeläisten joukossa on kiinnostusta työn tekemiselle ja myös soveltuvia työtehtäviä ja työantajia löytyy. Projektin tavoitteena on: Kuvata nykytoimijat ja niiden rooli sekä toimintaympäristö seniorien työllistymisessä, Selvittää työtä seniorien työnteon ja aktivoitumisen mahdollisuudet ja rajoitteet, sekä Tunnistaa ja kuvata konkreettisia toimenpiteitä edistämään seniorien työllistymistä. Projektin rajaukset ovat: Projektissa keskitytään työelämään, eli toimintaan, josta saadaan rahallinen tai muu korvaus. Ulkopuolelle on rajattu harraste-, yhdistys-, seurakunta- ja muu vapaaehtoistoiminta. Projektissa ei etsitä keinoja työurien pidentämiseen, vaan kartoitetaan mahdollisuuksia tukea eläkkeelle jääneiden oma-aloitteista aktiivista osallistumista. Projektissa keskitytään vanhuuseläkkeellä oleviin, alle 75-vuotaisiin henkilöihin, joihin termi seniori tässä selvityksessä viittaa. Projektissa ei keskitytä yksittäisiin toimijoihin vaan toimenpiteisiin, jotka mahdollistavat senioreiden työllistymistä sosiaalisesti, yhteiskunnallisesti ja taloudellisesti kestävällä tavalla. Projektissa huomioidaan, että eri toimijat ovat kiinnostuneita eri seniorien osaamisalueista ja eri tavoista toteuttaa senioritoimintaa, työllistymismekanismi ei ole sama kaikkien kohdalla. Projektissa voidaan havaita useita mahdollisia keinoja seniorien osallistamiseksi ja työllistymisen tukemiseksi. Tarkoituksena on arvioida näitä keinoja ja niihin liittyviä toimijoita sekä määrittää soveltuvimmat ja vaikuttavimmat. Selvityksen lopputulemana kuvataan ehdotetut konkreettiset kehitystoimenpiteet seniorien osallistamiseksi ja työllistymisen edistämiseksi. Lisäksi esitetään yleiset kehitystoimenpiteet ja johtopäätökset, joilla eläkeläisten työllistymistä ja työmarkkinoiden toimivuutta voitaisiin edistää.PwC 7 (35)
  8. 8. Seniorien aktivoinnin toimintamalli3. Toimintaympäristön kuvaus Seniorit ovat yhä kiinnostuneempia työnteosta, mutta työllistymistä tukevat mekanismit ja organisaatiot ovat vasta kehittymässä 3.1 Seniorit osana Suomen väestöä Vuoden 2010 lopussa eläkettä sai yhteensä 1 464 000 henkilöä ja vanhuuseläkkeen 1 093 267 henkilöä6. Suurin osa eläkkeensaajista sai joko työeläkettä tai työ- ja kansaneläkettä. Pelkkää kansaneläkettä sai vain noin 7 % eläkkeensaajista. Vanhuuseläkkeelle siirtyi vuoden 2010 aikana 44 000 henkilöä eli enemmän kuin koskaan aikaisemmin. Vuonna 2005 vanhuuseläkkeelle jääneiden lukumäärä ylitti ensimmäistä kertaa 20 000 henkilöä ja vuonna 2009 ensimmäistä kertaa 40 000 henkilöä. Kuva 2 kuvaa vanhuuseläkkeellä olevien suomalaisten määrää ja muutosta vuodesta 1990 vuoteen 2010. Trendi tulee jatkumaan vahvana tulevinakin vuosina johtuen suurten ikäluokkien (1945–1950 syntyneet) eläköitymisestä. Kuva 2. Vanhuuseläkkeellä olevien lukumäärä nousi vuonna 2010 n. 1,1 miljoonaan. Lähde: Kela, 2011. 1200000 50000 45000 1000000 40000 800000 35000 30000 600000 25000 20000 400000 15000 200000 10000 5000 0 0 1992 2000 1990 1993 1995 1991 2002 2005 2010 2003 2001 1994 1996 1997 1998 1999 2004 2006 2008 2009 2007 Vanhuuseläkkeellä olevien lukumäärä Muutos edelliseen vuoteen, hlöä Alueellisesti tarkasteltuna suurin osa ikääntyneestä väestöstä asuu Etelä-Suomessa. Pirkanmaan, Varsinais-Suomen ja Uudenmaan maakunnissa asuu n. 42 prosenttia kaikista Suomen n. 1,3 miljoonasta yli 60-vuotiaasta henkilöstä. Yli 60-vuotiaan väestön alueellinen jakauma on kuvattu liitteessä 1. 3.2 Eläkeläisen tulot ja verotus sekä työllistymisen kannustimet Eläkeläisen tulot määräytyvät Suomessa lähes poikkeuksetta suhteessa työuran ansioiden määrään. Lisäksi eläkeläinen voi saada perustelluista syistä julkista tukea muun muassa asumiskustannuksiin. Välittömiä kannustimia eläkeläiselle ei ole ansiotulojen hankkimiseksi eikä myöskään työnantajille eläkeläisen palkkaamiseksi. Suoranaisia esteitä työllistymiseen ei6 ETK/Kela-yhteistilasto, 20.6.2011PwC 8 (35)
  9. 9. Seniorien aktivoinnin toimintamalli ole, koska eläkettä ansaitseva voi saada palkkatuloa, vanhuuseläkkeen ansiotulorajaa ei ole asetettu ja työnantajat voivat palkata kaiken ikäisiä. Taulukko 1. Yhteenveto eläkeläisten eläke- ja palkkatulosta, verotuksesta ja muista maksuista sekä eri vähennyksistä. Ansiotulon Täsmennys Verotus ja maksut Merkittävimmät muoto verovähennykset Eläketulo 1) Kansaneläke + takuueläke Tulovero valtiolle Eläketulovähennys 2) Työeläke Kunnallisvero Perusvähennys Yhteensä vähintään 687 € / kk (keskimäärin 19,25 prosenttia) Vanhuuseläkkeellä tehdystä Sairausvakuutuksen työstä karttunut eläke sairaanhoitomaksu maksetaan henkilön täytettyä (1,39 prosenttia) 68 vuotta Kirkollisvero (keskimäärin 1,4 prosenttia) Työeläke- ja työttömyys- vakuutusmaksua ei makseta Sairausvakuutuksen päivärahamaksua ei makseta Palkkatulo Työstä maksettava korvaus Tulovero valtiolle Ansiotulovähennys Ei tulorajaa vanhuuseläkkeellä Kunnallisvero Työtulovähennys Ei vaikutuksia maksettavan (keskimäärin 19,25 prosenttia) Tulonhankkimisvähennys vanhuuseläkkeen määrään Sairausvakuutuksen sairaanhoitomaksu (1,39 prosenttia) Kirkollisvero (keskimäärin 1,4 prosenttia) Työttömyysvakuutusmaksu (65-vuotiaaksi asti) Työeläkemaksu (6,5 prosenttia, 68-vuotiaaksi asti) Sairausvakuutuksen työtulovakuutusmaksu (68-vuotiaaksi asti)PwC 9 (35)
  10. 10. Seniorien aktivoinnin toimintamalli Eläkeläisen tulot ja julkiset tuet Eläkeläisen toimeentulo perustuu työ- ja kansaneläkejärjestelmiin Suomessa on kaksi toisiaan täydentävää lakisääteistä eläkejärjestelmää, kansaneläkejärjestelmä sekä työeläkejärjestelmä. Kansaneläke ja takuueläke turvaavat perustoimeentulon, jos henkilö ei saa lainkaan työeläkettä tai se on enintään 51,79 € / kk. Jos henkilöllä on työeläkettä enemmän, kansaneläke pienenee tai sitä ei saa lainkaan. Kela alkoi maksaa takuueläkettä 1.3.2011, minkä ansiosta Suomessa asuvan vähimmäiseläke on noin 687 e/kk. Vuonna 2010 vanhuuseläkkeelle siirtyneen keskimääräinen työeläke oli 1 687 euroa kuukaudessa.7 Eläkeläinen voi saada Kelasta eläkkeensaajan asumistukea tai yleistä asumistukea, eläkettä saavan hoitotukea, lapsikorotusta ja rintamalisää. Lisäksi eläkeläisen on mahdollista saada julkista tukea esimerkiksi yritystoiminnan käynnistämiseen, jolloin ei kuitenkaan voi nostaa eläkettä. Esimerkiksi aloittavan yrittäjän toimeentuloa turvaavan starttirahan myöntämisen edellytyksenä on, ettei samaan aikaan saa toimeentuloa nostamalla muuta kuin kyseiseen yritystoimintaan palkkaa, eläkettä tai opintotukea. Eläkkeellä tehdystä työstä karttuu eläkettä, eikä vanhuuseläkkeellä ole palkkatulorajoituksia Eläkkeellä työtä tekevän eläke karttuu vähemmän kuin työuraansa jatkavan henkilön eläke. Alle 53-vuotiaana tehdystä työstä työeläkettä karttuu 1,5 prosenttia vuosittaisesta työtulosta, mutta tämä karttumisprosentti nousee iän myötä. Ikävälillä 53–62 vuotta eläkekarttuma on 1,9 prosenttia työtulosta ja ikävälillä 63–68 vuotta 4,5 prosenttia vuosityötulosta. Vanhuuseläkkeellä olevan henkilön eläkekarttuma on kuitenkin ainoastaan 1,5 prosenttia. Eläkettä karttuu kuitenkin ainoastaan 68-vuotiaaksi asti. Tämän jälkeen tehty ansiotyö ei lisää eläkkeen määrää eikä tältä osin kannusta jatkamaan ansiotyön tekoa. Vanhuuseläkkeen aikana alkaneesta työstä ansaitun eläkkeen saa hakemuksesta 68-vuotiaana. Vanhuuseläkkeellä tai varhennetulla vanhuuseläkkeellä ollessa voi työskennellä ilman palkkatulorajoituksia.8 Kuvassa 3 on kuvattu iän vaikutus seniorin eläkekarttumaan sekä lakisääteisiin työntekijämaksuihin. Kuva 3. Keskeiset työntekijän palkkatulon maksut ja eläkekarttuma Palkkatulon eläkekarttuma: 1,9 % Palkkatulon eläkekarttuma: 4,5 % Vanhuuseläkkeellä tehdystä Vanhuuseläkkeellä tehdystä työn eläkekarttuma: 1,5% työstä karttunut eläke maksuun Velvoite sairausvakuutuksen työtulovakuutusmaksuun Työeläkemaksu 6,5% palkasta 63-vuotias 68-vuotias • Aikaisin mahdollinen • Viimeisin mahdollinen vanhuuseläkeikä vanhuuseläkeikä7 Eläketurvakeskus, Tilastoraportti 4/2011; Luvuissa ovat mukana Suomessa asuvat työ- tai kansaneläkettä saavat lukuun ottamatta osa-aikaeläkettä saavia.8 Muiden eläkkeiden kohdalla eläkeläisille on asetettu ansiotuloraja, jonka ylittäminen leikkaa eläkettä (työkyvyttömyyseläkkeellä 1.3.2011lähtien 687,74 euroa/kk, työttömyyseläkkeellä 656,08 euroa/kk). Jos työansiot eläkkeellä ollessa ylittävät mainitut ansiorajat, voidaaneläke joko keskeyttää, lakkauttaa tai jättää lepäämään.PwC 10 (35)
  11. 11. Seniorien aktivoinnin toimintamalli Eläkeläisen verot ja työntekijämaksut Eläketulosta maksetaan veroa Eläketuloista maksetaan valtion tuloveroa, kunnallisveroa, sairausvakuutuksen sairaanhoitomaksua sekä kirkollisveroa. Kunnallisverotuksen eläketulo- ja perusvähennyksen vuoksi pienistä eläkkeistä ei kuitenkaan mene veroa lainkaan. Työeläke- ja työttömyysvakuutusmaksua sekä sairausvakuutuksen päivärahamaksua ei eläketulosta makseta. Palkkatyön verovaikutusten arviointi on yksilöllistä ja perustuu kokonaistuloihin Palkkatyön verovaikutusten arvioiminen eri tulotasoilla ja eri eläkkeen ja palkkatulon yhdistelmillä on monimutkaista. Eläkeläisten työllistymistä tukee se, että palkkatulot eivät vaikuta vanhuuseläkkeen määrään, joskin progressiivinen verotus vaikuttaa nettotulojen suhteelliseen alenemiseen kokonaisansiotulojen kasvaessa. Eläkkeellä työtä tekevä henkilö maksaa palkkatulostaan sosiaalivakuutusmaksuja kuten muut työntekijät. Kuitenkin työttömyysvakuutusmaksua kerätään vain 65-vuotiaaksi saakka, sairausvakuutuksen työtulovakuutusmaksua kerätään 68-vuotiaaksi saakka ja sairausvakuutuksen sairaanhoitomaksua kerätään kaikilta. Vuonna 2012 vanhuuseläkkeellä olevan työntekijän oma työeläkemaksu on 6,5 prosenttia palkasta. Palkkatyötä tekevän eläkeläisen eläke- ja palkkatuloon kohdistuu erilaiset vähennykset Eläke- ja palkkatulo katsotaan molemmat ansiotuloksi, mutta niitä verotetaan eri perusteilla. Molempiin kohdistuu erilaiset verovähennykset, jotka myös vähennetään tulosta verotuksen eri vaiheissa. Pääsääntönä voidaan sanoa, että eläketuloa verotetaan palkkatuloa kevyemmin, erityisesti silloin, kun eläke on pieni. Eläketulon vero on kaikilla tulotasoilla enintään palkansaajan veroasteen suuruinen, kun verrataan yksittäisen eläkkeensaajan ja 53 vuotta täyttäneen palkansaajan veroastetta. Eläketulosta voi saada eläketulovähennyksen, mutta ei tulonhankkimisvähennystä eikä työtulo- ja ansiotulovähennystä. Eläketulovähennys koskee sekä valtion- että kunnallisveroa ja sen määrä riippuu eläkkeensaajan kaikista verotettavista tuloista. Eläkkeen ollessa ainoa tulonlähde saa verottomana ansaita noin 9000 euroa vuodessa (2010), jolloin kansaneläke ansaitaan käytännössä verottomana. Työnantajan maksut ja kannustimet Eläkeläisen rekrytoiva yritys ei voi Suomessa saada yritystukea henkilön palkkauskustannuksiin, kuten esimerkiksi pitkäaikaistyöttömien kohdalla on mahdollista. Eläkeläisen palkkaamiseksi ei Suomessa ole olemassa suoria kannustimia, kuten esimerkiksi Ruotsissa, jossa työntekijämaksut ovat seniori-ikäisen kohdalla pienemmät. Toisaalta Suomessa työntekijän työttömyysvakuutusmaksua ei tarvitse maksaa 65 vuotta täyttäneistä työntekijöistä. Alle 68-vuotiaana eläkkeen rinnalla tehty työ vakuutetaan ja työnantaja pidättää palkasta työntekijän eläkemaksun.PwC 11 (35)
  12. 12. Seniorien aktivoinnin toimintamalli 3.3 Toimijaryhmät Tänä päivänä seniorit osallistuvat työelämään ja harjoittavat aktiivista toimintaa useiden erilaisten toimijoiden kautta. Myös seniorien omat tarpeet ja kyvyt aktiiviseen osallistumiseen vaihtelevat. Suomessa on useita toimijoita eri rooleissa liittyen seniorien työmahdollisuuksien edistämiseen ja aktivointiin työelämän toimintoihin. Taulukko 2. Toimijat ryhmiteltynä sen mukaan, minkälaisessa roolissa ne toimivat seniorien aktivoinnissa nykyisessä toimintaympäristössä. Toimijaryhmä Kuvaus Esimerkiksi Seniorit Työuran lopulla, eläköitymisen Senioriryhmät: eri ikäluokat / kynnyksellä tai eläkkeellä olevat alueelliset ryhmät / ammatilliset seniorit ryhmät / kiinnostuksen kohteet / tarpeet Informoijat ja Eläköitymiseen, ansiotyön Työvoimatoimistot, media, koordinaattorit mahdollisuuksiin ja rajoituksiin sosiaaliset verkostot liittyvän tiedon hallinnoijat ja välittäjät Välittäjät ja Seniorien työnvälitysorganisaatiot, Opteam, Seure, Suomen toimintaorganisaatiot seniorien ja asiakasorganisaatioiden Seniorivälitys yhteensaattajat Asiakkaat Senioreja palkkaavat organisaatiot, Paikalliset pienyritykset ja julkiset seniorien toiminnan hyödyn saajat organisaatiot, kerhot, päiväkodit, koulut, yritykset Muut toimijat Muut välillisesti seniorien aktivointiin Rahoittajat, lainsäätäjät liittyvät toimijat Seniorit Senioreilla tarkoitetaan tässä yhteydessä vanhuuseläkkeellä olevia, alle 75-vuotiaita henkilöitä, jotka haluavat ja pystyvät toimimaan aktiivisesti saaden siitä joko rahallista tai muuta korvausta. Tähän kohderyhmään kuuluvia henkilöitä on 2010-luvun alussa Suomessa n. 660 000, joista suurin osa asuu Etelä-Suomessa. Voidaan arvioida, että heistä n. 59–80 % 9 eli noin 390 000–530 000 on kiinnostunut työskentelemään vanhuuseläkkeellä. Koulutuksen taso vaihtelee korkeasti koulutetuista peruskoulutuksen saaneisiin. Osaaminen, kiinnostus ja tarpeet vaihtelevat seniorien välillä. Osalla senioreista on tietyn alan asiantuntemusta ja he ovat halukkaita työskentelemään ammattiosaamista vaativissa tehtävissä, osa ei halua työskennellä ammatillista koulutusta vaativissa tehtävissä tai ei omaa vaadittavaa osaamista ja osa haluaa työskennellä muissa kuin aiempaan työuraan liittyvissä tehtävissä. Yhä useammat haluavat kuitenkin tehdystä työstä rahallisen korvauksen. Edellä mainittuja ryhmiä ei tässä yhteydessä ole käsitelty erikseen, koska selvityksen tavoitteena ei ole määrittää erillisiä toimenpiteitä kullekin yksittäiselle senioriryhmälle. Seniorien tarpeet, osaaminen ja kiinnostuksen kohteet sekä asuinalue määrittelevät sitä, minkälaisella mekanismilla aktivointia voidaan tukea. Asiantuntijaosaamisen välittämisessä on tärkeää, että työvoima on helposti saavutettavissa ja sen asiantuntemukseen voidaan luottaa. Tämän segmentin eläkeläiset kilpailevat voimakkaasti muun työikäisen väestön kanssa työpaikoista, jolloin välittäjäorganisaation rooli senioriosaamisen markkinoijana korostuu. Sellaisissa tehtävissä, jotka eivät vaadi koulutusta, vastaavaa organisoitumista ei välttämättä tarvita, sillä asiakkaan kynnys ottaa seniorityövoimaa käyttöönsä voi olla9 Matalampi arvio (59 %) perustuu Tilastokeskuksen tutkimukseen, korkeampi arvio (80 %) Opteam / Eteran toteuttamaan tutkimukseeneläkeläisten kiinnostuksesta työntekoon vanhuuseläkkeellä.PwC 12 (35)
  13. 13. Seniorien aktivoinnin toimintamalli matalampi. Kaikkien segmenttien kohdalla riittävä tiedonsaanti aktivoitumismahdollisuuksista on tärkeää. Informoijat ja koordinaattorit Informoijat ja koordinaattorit välittävät senioreille, asiakkaille ja työnantajille tietoa toimintamahdollisuuksista. Tämä rooli voi olla esimerkiksi eläkkeelle jäävän työnantajalla, kunnalla tai työterveyslääkärillä. Niin kutsuttuja seniori-infoja on useilla kunnilla, kuten Helsingillä, Vantaalla, Porvoolla, Turulla, Jyväskylällä ja Rovaniemellä, mutta ne eivät pääsääntöisesti keskity työntekoon liittyvän tiedon välittämiseen. Eläkeyhtiöt ja Eläketurvakeskus tarjoavat tietoa eläkkeestä, esimerkkinä Eläketurvakeskuksen Työeläke.fi -sivusto, mutta eläkkeellä aktivoitumista koskevaa tietoa on vain vähän. Informoijiin lukeutuvat myös eläkeläisjärjestöt, joiden kautta tietoa työmahdollisuuksista on saatavilla. Tällaisia eläkeläisjärjestöjä ovat mm. Martat, Eläkeläiset Ry, Eläkeliitto, sekä eri alojen seniorijärjestöt, kuten esim. Opetusalan Seniorijärjestö OSJ Ry, joka huolehtii oman alansa eläkeläisten edunvalvonnasta. Lisäksi Kela välittää tietoa liittyen eläkeläisen tukimahdollisuuksiin ja -rajoituksiin. Informoijat välittävät tietoa myös asiakasorganisaatioiden suuntaan seniorien palkkaamisesta, kuten esimerkiksi Suomen Yrittäjien nettisivusto, jossa on saatavilla tietopaketti eläkeläisen palkkaamisesta 10. Median rooli työmahdollisuuksia koskevan tiedon välittäjänä on tärkeä. Viime aikoina se on nostanut näkyvästi esiin sekä seniorien työmahdollisuuksia että yksittäisiä välittäjäorganisaatioita. Välittäjät ja toimintaorganisaatiot Välittäjät ja toimintaorganisaatiot välittävät seniorityötä asiakkaille. Niihin kuuluvat yleiset henkilöstövuokrausyritykset, jotka välittävät senioreja muun vuokratyövoiman tapaan, ainoastaan seniorien välitykseen erikoistuneet seniorivälitysorganisaatiot, kuten Suomen Seniorivälitys, sekä yritykset, jotka myyvät tuotteistettua seniorityövoimaa, kuten Mummit Oy. Välittäjiin lukeutuvat myös julkiset työvoimaa välittävät organisaatiot kuten työ- ja elinkeinotoimistot, joiden perustehtäviin työvoiman välitys kuuluu. Välittäjä voi myös olla palvelu, joka mahdollistaa suoran asiakas- ja senioritarpeen kohtaamisen kuten Aikapankit, tai seniorien oma välitysorganisaatio kuten senioriosuuskunta. Välitetty osaaminen riippuu kohderyhmistä, mutta se on tyypillisesti joko ammattimaisen työvoiman välitystä eri toimialoilla, kuten hoiva-alalla, tai arjen osaamisen välitystä yksityisille henkilöille. Nykyiset välitysorganisaatiot on kuvattu kohderyhmänsä ja välitetyn työn sisällön mukaan taulukossa 3. Nykyisessä toimintaympäristössä on olemassa lähes kaikille kohderyhmille seniorityövoimaa välittäviä toimijoita. Toimijoiden lukumäärä on kuitenkin vähäinen ja ne tavoittavat vain pienen osan senioreista.10Työnantajan ABC – Vanhuuseläkkeellä olevan henkilö palkkaaminen. http://www.yrittajat.fi/fi-FI/tyonantajanabc/tyontekijan_palkkaaminen/vanhuuselakkeella-olevan-palkkaaminen/PwC 13 (35)
  14. 14. Seniorien aktivoinnin toimintamalli Taulukko 3. Arjen osaamista välittäviä organisaatiota on useita, ammattimaisen ja erikoistuneen senioriosaamisen välitys on vähemmän organisoitunutta. Välitysorganisaatio Seniorityön sisältö / osaamisen taso Asiakas / kohderyhmä (suluissa esimerkki) Arjen Ammattimainen Erikoistunut Yritys Yksityinen, osaaminen osaaminen osaaminen Julkinen kotitaloudet (lastenhoito) (kaupan kassa) (kirjanpito) organisaatio ’Head hunterit’ X X Henkilöstövuokrausyritykset X X X (esim. Eilakaisla) Seniorivälitysyritykset X X X X X (esim. Suomen seniorivälitys) Senioriyritykset X X (esim. Mummit) Muun kuin ansiotyön X X välittäjä (esim. Aikapankit) Käsitöiden ja muiden arjen X X tuotteiden välitysorganisaatiot (esim. Vanhain Työ) Välittäjät ja toimintaorganisaatiot voidaan myös jakaa sen mukaan, onko niiden välittämä tai niissä tehtävä työ palkkatyötä, yrittämistä vai muuta vastikkeellista toimintaa. Esimerkkejä välittäjäorganisaatioista on esitetty liitteessä 2. Asiakkaat Seniorien asiakkaat voivat olla yksityisiä ja julkisia toimijoita, jotka hankkivat seniorityövoimaa joko välittäjien kautta tai suoraan senioreilta itseltään. Yksityishenkilöt hankkivat seniorityövoimaa tyypillisesti joko suoraan tai senioriyritysten (esim. Mummit) kautta, kun taas suuremmat organisaatiot käyttävät välitystoimistoja tai palkkaavat suoraan entisiä, eläkkeellä olevia työntekijöitään. Vuokrausyritysten asiakkaat ovat tyypillisesti yrityksiä, joissa työvoiman tarve vaihtelee kausiluontoisesti. Asiakasorganisaatioita seniorityövoimalle voi löytyä kaikilta toimialoilta, tyypillisesti esimerkiksi palvelualoilta. Muut toimijat Seniorien toimintaympäristöön kuuluvat olennaisina toimijoina työmarkkinoiden infrastruktuuriin ja lainsäädäntöön vaikuttavat toimijat kuten eduskunta, työ- ja elinkeinoministeriö ja sen alaisuudessa toimivat organisaatiot kuten TEKES ja THL, valtiovarainministeriö, sosiaali- ja terveysministeriö sekä kunnat. Työ- ja elinkeinoministeriö (TEM) vastaa työmarkkinoiden toimivuudesta ja sen toimialaan kuuluvat työllisyys, työttömyys ja julkinen työvoimapalvelu sekä työympäristökysymykset, työehtosopimukset ja työriitojen sovittelu. Eläkeläisten työhön liittyen TEM:in vastuulla on muun muassa työlainsäädäntö ja työsopimuslait. Uuden hallitusohjelman linjauksena on keskittää työeläkejärjestelmää koskevan lainsäädännön valmistelu sosiaali- ja terveysministeriöön (STM). STM vastaa muun muassa työeläkejärjestelmästä, eläkevakuutuksista ja näihin liittyvästä lainsäädännöstä. 11 Valtiovarainministeriö (VM) vastaa11Työ- ja elinkeinoministeriö ja sosiaali- ja terveysministeriö ovat käynnistäneet yhteisen poikkihallinnollisen selvitys- jakehittämishankkeen. Siinä selvitetään työmarkkinoiden ja yritystoiminnan muutostrendejä ja rakennemuutoksia sekä arvioidaan niidenvaikutuksia työn tekemisen muotoihin, työvoiman käyttötapoihin ja työaikakysymyksiin.PwC 14 (35)
  15. 15. Seniorien aktivoinnin toimintamalli verojärjestelmän kehittämisestä sekä henkilö- että elinkeinoverotuksen osalta. Siten sen rooli seniorityön edistäjänä verotuksen kautta on merkittävä. Myös seniorien entiset työnantajat vaikuttavat työntekoon vanhuuseläkkeellä, sillä he määrittävät pitkälti asenneilmaston ja hyväksynnän eläkeläisten palkkaamisen suhteen. Eläkevakuutus- ja työeläkeyhtiöt ovat myös tärkeä toimija eläkeläisten toimintaympäristössä eläkevarojen hallitsijoina ja työeläkkeiden maksajina. Kela vastaa kansaneläkkeiden sekä muiden eläkeläisten julkisten tukien ja etuuksien myöntämisestä ja maksamisesta. 3.4 Yhteenveto toimijoista nykytilanteessa Tässä kappaleessa on esitetty yhteenveto edellä kuvatusta seniorityön toimintaympäristöstä ja arvioitu, kuinka suuren osan senioreista nykyinen toimintamalli tavoittaa. Seuraavassa kuvassa on esitetty yhteenvetona, miten edellä kuvatut toimijat linkittyvät eläköityvän henkilön työllistymiseen sekä toisiinsa. Eläköityvällä henkilöllä (tekijä) on useita mahdollisia väyliä (organisoituminen) työn tekemisen (kohde ja tekeminen) pariin nykyisessä toimintaympäristössä. Tiedon välitys työn tekemisen mahdollisuuksista ja vaikutuksista on keskeistä eläköitymisen rajapinnassa (tieto). Toisaalta asiakasorganisaatioiden asenteita ja kysyntää edistää oikeanlainen tiedon tarjonta eläkeläisten palkkaamisesta ja mahdollisuuksista (tieto asiakkaille). Tähän voidaan vaikuttaa tukitoimenpiteillä useiden eri tahojen toimesta (yhteiskunnan tuki, julkiset tuki- ja edistämistoimet, lainmukaiset maksut). Kuva 4. Vanhuuseläkkeellä olevan työnhakijan toimintaympäristö Tieto Kohde ja Tekijä Tieto Organisoituminen asiakkaille tekeminen Eläkkeelle Itse uuden Työvoiman palkkatyön siirtyminen löytäminen välitys - Esim. työvoimatoimisto, yksityiset työnvälittäjät Entisen työnantajan Julkinen palvelukseen Henk ilöstö- asiakas palaaminen vuok rausyritys - Esim. Opteam, - Sairaalat, koulut, Entinen PALKKATYÖ Seure lastentarhat työnantaja Senioreiden Välittäjän kautta henkilöstö- uuden palkka- vuokraus työn löytäminen - Esim. Suomen Seniorivälitys Tiedonvälitys Yritysasiakas seniorille Senioriyritys Tiedonvälitys - Media - Esim. kaupan - Esim. Mummit asiakkaille - Internet ala, kuljetusala - KELA - Myynti ja suora - Työeläkkeen Yrittäjämäinen ”Tuettu k ontaktointi maksajat, EKT toiminta yrittäjyys” - Media - Kunnat ulk opuolisen - Internet Vanhuus- - Työterveys- huolto avustamana - Esim. Ilolla eläkkeellä n. 1,1 milj. - Seniori- järjestöt Pienyritys, YRITTÄ- aloittava yritys Alle 75-vuotiaita MINEN Yhteisyritys vanhuuseläkkeellä n. 660 000 Yritystoiminnan - Esim. osuuskunnat perustaminen itse tai yhdessä Oma yritys Foorumit Yksityinen MUU - Esim. Aikapankki asiakas VASTIK- KEELLINEN Muut - Vanhukset, TOIMINTA - Esim. Vanhain Työ lapsiperheet Yhteiskunnan tuki, julkiset tuki- ja edistämistoimet Lainmukaiset maksutPwC 15 (35)
  16. 16. Seniorien aktivoinnin toimintamalli Senioreita työvoimana ja palveluiden tuottajina on alettu 2010-luvun lopulta alkaen huomioida aiempaa enemmän. Suomeen on alkanut muodostua seniorien välitystä harjoittavia yrityksiä, ja myös henkilöstövuorausyritykset ovat huomioineet eläkeläiset toiminnassaan. Yritykset ovat tiedottaneet toiminnastaan mainonnan ja median välityksellä, markkinoimalla ja myymällä palveluitaan suoraan kohdeasiakkaille, ja lisäksi osa yrityksistä on pyrkinyt tekemään yhteistyötä julkisten organisaatioiden ja kuntien sekä eläkevakuutusyhtiöiden kanssa. Välitysorganisaatio ovat huomanneet, että seniorit ovat usein innokkaita ja motivoituneita tekemään työtä. Työn haku jätetään usein mielellään välitysorganisaation tehtäväksi helppouden, ikärasismin ja vaihtelevien työmahdollisuuksien vuoksi. Asiakasorganisaatiot hakevat kokeneita osaajia kausiresursseiksi, kiireapulaisiksi, sijaisuuksiin ja muuhun osa- aikaiseen työhön. Lukujen valossa tarkasteltuna nykyinen toimintaympäristö ei tavoita kaikkia potentiaalisia senioreja. Alla on esitetty arvio12 siitä, kuinka suuri osa kaikista alle 75-vuotiaista vanhuuseläkkeellä olevista henkilöistä nykytilanteessa työllistyy ja minkä kanavien kautta työllistyminen tapahtuu. Yhteenvetona voidaan todeta, että mikäli seniorien aktivoinnin kohderyhmä rajataan alle 75-vuotiaisiin, vanhuuseläkkeellä oleviin suomalaisiin, vastikkeellisen toimintaan osallistuvien osuus on korkeintaan n. 15 %. 1 100 000 suomalaista on vanhuuseläkkeellä… …joista 660 000 on alle 75-vuotiaita… …joista n. 390 000–530 000 on kiinnostunut työnteosta… (=potentiaali) • n. 5 000 senioria on selvityksessä mukana olleiden 60 % välitysorganisaatioiden listoilla …joista n. 60 000 70 % työllistyy •n. 20 000 palkkatyössä 11-15 % •n. 38 000 yrittäjinä Nykyisen toimintamallin osalta vastikkeellisen toiminnan piirissä on korkeintaan n. 11-15 % kaikista alle 75-vuotiaista vanhuuseläkkeellä olevista, työnteosta kiinnostuneista henkilöistä. Myönteistä on, että Suomeen on alkanut muodostua seniorien välitystä harjoittavia yrityksiä ja myös henkilöstövuorausyritykset ovat huomioineet eläkeläiset toiminnassaan. Lisämahdollisuuksia toiminnan kehittämiseen on runsaasti.12Luvut ovat arvioita ja perustuvat seuraaviin lähteisiin: KELA, Tilastokeskus, Opteam/Etera, haastattelut ja välitysorganisaatioidenantamat tiedotPwC 16 (35)
  17. 17. Seniorien aktivoinnin toimintamalli4. Toimintamallin kehittäminen Kehittämistoimet tulisi kohdistaa erityisesti asenneilmapiirin, tiedon välityksen ja uusien työn muotojen edistämiseen Seniorien halukkuus osallistua työelämään sekä asiakasorganisaatioiden tarpeet ja valmius palkata eläkeläisiä ovat muodostaneet yksityiset ja jo jossain määrin kilpaillut seniorivälitysmarkkinat. Seniorien aktivoimiseen liittyvä toimintaympäristö on kuitenkin Suomessa melko nuori. Nykyisten välitysorganisaatioiden toiminta on pienimuotoista ja tavoittaa vain murto-osan kaikista eläkeläisistä. Tämän pohjalta keskeisenä kysymyksenä nousee se, miten vastikkeellinen osallistuminen mahdollistettaisiin kaikille senioreille ja kuinka senioreiden arvokasta osaamista voitaisiin saada käyttöön esimerkiksi kodeissa, aloittavissa yrityksissä, kaupoissa ja päiväkodeissa. 4.1 Tunnistetut edellytykset seniorien työelämään osallistumiselle Selvityksessä on tunnistettu seuraavat keskeiset edellytykset aktiiviselle seniorien työelämään osallistamiselle: Edellytys Toteutuuko edellytys nykytilanteessa? 1. Tekijät Kyllä/melko hyvin. Tilastokeskuksen vuonna 2008 toteuttaman selvityksen Eläkeläisten työnteon ja muun mukaan yhä useampi seniori haluaa työskennellä vastikkeellisen toiminnan vanhuuseläkkeellä ollessa, ja myös selvityksen yhteydessä lisääntyminen edellyttää tehdyt haastattelut tukevat tätä havaintoa. Erilaiset aktiivisten, hyväkuntoisten ja seniorivälitysorganisaatiot saavat niin paljon osaavien seniorien halukkuutta yhteydenottoja, ettei kaikkiin pystytä vastaamaan. osallistua vastikkeelliseen toimintaan. Lisäksi seniorien tulee Seniorien osaaminen saatetaan kokea haasteeksi joillakin olla valmiita tekemään sellaisia toimialoilla, kuten nopeasti muuttuvilla toimialoilla ja työtehtäviä ja sellaisin ehdoin, sellaisilla aloilla, joilla edellytetään tietoteknistä jotka vastaavat asiakkaiden ja osaamista. Osa seniorivälitys-organisaatioiden työnantajien tarpeita. edustajista katsoi, ettei seniorien osaamisen ylläpitoa tueta tarpeeksi. Toisaalta seniorit ymmärtävät ikäistensä elämäntilanteen ja tarpeet ja ovat erittäin osaavia esimerkiksi vanhushoidon tehtävissä. Eläkkeellä olevat asettavat osallistumiseen joitakin reunaehtoja. Työn ei haluta olevan säännöllistä ja vievän liian suurta osaa ajasta. Toisaalta halutaan työelämän kaltaista rytmitystä työhön, jolloin esimerkiksi viikonloput ja kesät ovat vapaat. Useassa haastattelussa nousi esiin, että senioritkin haluavat palkkaa työstään ja kokevat, että vapaaehtoistyö on erikseen.PwC 17 (35)
  18. 18. Seniorien aktivoinnin toimintamalli Edellytys Toteutuuko edellytys nykytilanteessa? 2. Tieto erilaisista Ei/melko huonosti. työmahdollisuuksista Tämä on haaste nykyisessä toimintaympäristössä. Tietoa Tieto erilaisista ei ole keskitetysti saatavilla mistään eikä sitä ole työskentelymahdollisuuksista tulee suunnattu eläkkeelle jäämisen rajapintaan. Erilaiset olla saatavilla ja sen tulee kohdentua välittäjäorganisaatiot ovat tämän vuoksi ottaneet erityisesti eläkkeelle siirtymisen aktiivisen roolin eläkeläisten rekrytoinnissa suoran rajapintaan, sillä kynnys aktiiviseen mainonnan ja kontaktoinnin kautta. Osa on myös osallistumiseen nousee, jos aktiivisesti pyrkinyt vaikuttamaan siihen, että työnantaja eläkkeelle jäämisestä on kulunut jo muistaa esimerkiksi lähtökeskustelujen yhteydessä kertoa useita vuosia. eri toimintamahdollisuuksista. Jotkin toimijoista ovat myös olleet mukana eri järjestöjen ja kaupunkien Työmahdollisuuksien lisäksi tietoa eläkeinfoissa sekä tehneet yhteistyötä tulisi tarjota siitä, miten työnteko eläkevakuutusyhtiöiden kanssa tiedonvälityksen vaikuttaa eläkkeen verotukseen ja edistämiseksi. eläkekarttumaan. Julkisten tietolähteiden kautta tietoa seniorityön mahdollisuuksista ja vaikutuksista on löydettävissä hajanaisesti ja puutteellisesti. Lähes kaikilla kunnilla on olemassa seniori-info-palvelu, mutta niiden rooli painottuu tyypillisesti senioreille suunnattuja palveluita koskevan tiedon välitykseen, ja asiakasryhmänä ovat tyypillisesti yli 75-vuotiaat. Haastatteluissa on tullut esiin, että eläkeläisten omat kyvyt hyödyntää esimerkiksi internetiä ovat hyvät. Ongelmana on, että saatavilla oleva tieto on toimijakohtaista ja tiedottavan toimijan näkökulmasta tuotettua (esim. työeläkeyhtiöt, verottaja, välitysorganisaatiot, Suomen yrittäjät jne.). Edellytys Toteutuuko edellytys nykytilanteessa? 3. Organisoituminen Kohtalaisesti. Työntekijöiden ja työnantajien Seniorivälitys on alkanut organisoitua viime aikoina, kohtaamisen tulee olla organisoitu mistä osoituksena ovat useat lähiaikoina perustetut molempien tarpeita vastaten. seniorivälitysorganisaatiot. Seniorivälitysyrityksiä on Välitysorganisaatiot madaltavat kuitenkin vähän ja ne toimivat pääasiassa useassa tapauksessa molempien pääkaupunkiseudulla. Välitysorganisaatiot eivät osapuolien kynnystä aktivoitua myöskään pysty työllistämään kaikkia halukkaita omien eläkeläisen työllistymiseen. resurssiensa rajallisuuden ja erityisesti asiakasyritysten Osaavat ja aktiiviset eläkeläiset liian pienen kysynnän takia. löytävät usein halutessaan Perinteisten henkilöstövuokrausyritysten kautta kiinnostavan työmahdollisuuden. työllistyminen on haastavaa, koska eläkeläistyöntekijän Uudet organisoitumisen muodot senioriteettia ei erikseen korosteta sopivia kohteita voivat tarjota eläkeläisille haettaessa. Lisäksi seniorien itsensä työllistämiseen joustavampia ja helpommin liittyvät valmiudet ja osaaminen vaihtelevat. lähestyttävämpiä keinoja työllistyä. Tämän vuoksi on tärkeää, että muodostuu tarpeeksi muita mahdollisuuksia organisoida työelämään osallistuminen. Niiden tulee olla riittävän helppoja ja joustavia molempien osapuolten, eli eläkkeellä olevien työntekijöiden ja työnantajan, näkökulmasta. Esimerkkinä tällaisesta seniorityön tarpeisiin hyvin sopivasta organisoitumismuodosta voidaan mainita senioriosuuskunnat, joissa mahdollisuudet vaikuttaa tehdyn työn sisältöön ja määrään ovat jäsentensä käsissä.PwC 18 (35)
  19. 19. Seniorien aktivoinnin toimintamalli Edellytys Toteutuuko edellytys nykytilanteessa? 4. Tieto seniorityövoiman Kohtalaisesti. käytön mahdollisuuksista ja rajoitteista Julkista ja koottua tietolähdettä eläkeläistyövoiman käytöstä ei ole, ja tiedonvälitys on nykyisin tapahtunut lähinnä välitysorganisaatioiden myyntitoiminnan kautta. Seniorityöntekijöiden potentiaalin ja Poikkeuksena ovat esim. Suomen Yrittäjät, joiden mahdollisuuksien eläkeläisten sivustoilla on kootusti tietoa eläkeläisten rekrytoinnista työllistämiseen tulee olla yrityksen työntekijöiksi.13 työnantajien tiedossa. Edellytys Toteutuuko edellytys nykytilanteessa? 5. Kohde ja tekeminen Kohtalaisesti. Tarve nimenomaan seniorityön käyttöön koetaan Seniorityölle tulee olla todellinen työnantajien keskuudessa pääsääntöisesti vähäiseksi, tarve ja asenteiden tulee olla eivätkä asenteet seniorien työllistämistä kohtaan ole myönteisiä ikääntyneen työvoiman erityisen myönteisiä. Seniorien osaamista epäillään ja käyttöä kohtaan. Asiakkailla ja heidän työkykynsä pelätään heikenneen, vaikka työnantajilla on oltava sopivia palvelualoilla tilanne tosiasiassa olisi päinvastainen, kun työtehtäviä tarjolla, jotka vastaavat tietotaito ja osaaminen karttuvat iän myötä. Ammatillista myös eläkeläisten asettamia ehtoja osaamista vaativien alojen työnantajilla voi myös olla työn tekemiselle. vaikeuksia tunnistaa tehtäviä, joissa seniorityövoimaa voitaisiin hyödyntää. Erilaisia tiedon ja osaamisten lajeja sekä senioreiden erityisosaamisia ei tunnisteta riittävästi työnantajaorganisaatioissa, eivätkä työnantajat osaa johtaa niitä. Tällöin senioreille tyypillistä erityisosaamista, kuten pitkää kokemusta, asioiden laaja-alaista ymmärrystä tai sosiaalisen kanssakäymisen kykyä ei osata hyödyntää eikä hankkia. Yksityisten pienten työnantajien, kuten kotitalouksien, keskuudessa tilanne on tältä osin toinen, sillä eläkeläisten käyttö esimerkiksi lastenhoitotehtävissä nähdään melko luontevana. Asenteet palveluiden käyttöön yleisesti ovat muuttumassa, mikä tukee seniorien käyttöä yksityisissä kotitalouksissa. Seniorityön käyttöä ei tällä hetkellä erityisesti tueta. Esimerkiksi yritykset eivät saa tukea eivätkä alennuksia työnantajamaksuissa seniorityövoiman palkkaukseen. Kotitalousvähennys toisaalta omalta osaltaan tukee myös seniorityövoiman käyttöä kotitalouksissa. Lähinnä välitysorganisaatioiden taholta on kuitenkin tunnistettu potentiaalia seniorityövoiman käyttöön esimerkiksi seuraavilla toimialoilla: Vanhustyö Muu hoivatyö Lastenhoitajat, koulunkäyntiavustajat Yrittäjyyteen liittyvä neuvonta, ”seniorikonsultit” Toimistoalat Kaupan ala Kuljetusala13 Sivusto toteutettiin Tykesin vuonna 2010 toteuttaman ”Seniorit joustavasti työssä” -hankkeen yhteydessä.PwC 19 (35)
  20. 20. Seniorien aktivoinnin toimintamalli Edellytys Toteutuuko edellytys nykytilanteessa? 6. Yhteiskunnan tuki, julkiset Kohtalaisesti. tuki- ja edistämistoimet Eläkeläisen työnteolla ei ole olemassa merkittäviä Senioreiden työmarkkinoiden lakisääteisiä tai verotuksellisia esteitä, kuten ei eläkeläisen toimivuus edellyttää yhteiskunnan palkkaamisessakaan. Työnantajan ja työntekijän tukea ja hyväksyntää kaikilla osa- sosiaalivakuutus- ja työeläkemaksut ovat lähestulkoon alueilla, aina asenteista veroihin ja muita työntekijöitä vastaavat. Eläkekarttuma muihin lakisääteisiin maksuihin. vanhuuseläkkeellä työtä tekevällä on pienempi kuin Senioreiden työmarkkinoiden samanikäisellä työuraansa jatkavalla henkilöllä. Eläkkeen kehittymisessä edellytyksenä on verotusta kiristävät samanaikaiset palkkatulot, mutta poliittinen halukkuus asian eläkkeen verotus on aina vastaavaa palkkatuloa kevyempi. edistämiseen yhtenä ratkaisuna yhteiskunnan kokonaistyötuntien Eläkeläisen työnteko on yleisesti aiempaa lisäämiseksi. hyväksyttävämpää. Poliittinen keskustelu ja sen myötä myös keskeiset julkiset työmarkkinoiden ja eläkejärjestelmän arviointi- ja kehitystoimet kohdistuvat työurien pidentymiseen. Erityisiä julkisia tuki- ja kehitystoimia ei ole kohdistettu seniorien työn tekemisen tai työn organisoitumisen edistämiseen.PwC 20 (35)
  21. 21. Seniorien aktivoinnin toimintamalli Nykytilanteessa seniorien toimintaympäristössä on useita kehitysmahdollisuuksia, jotka koskevat ennen kaikkea asenteita ja seniorityön kysyntää, tiedon välitystä ja toiminnan organisoitumista. Toisaalta seniorit ovat kiinnostuneita työnteosta ja haluavat olla aktiivisia, jos mahdollisuuksia ja kohteita on olemassa. Yhteenveto toimintaympäristöstä ja keskeisistä kehitysalueista on esitetty kuvassa 5. Kuva 5. Seniorien aktivoinnin toimintamallissa keskeisimmät kehitysalueet (keltaisella laatikoitu) liittyvät seniorien tiedonvälitykseen, työn organisoitumisen edelleen kehittämiseen sekä kysynnän (kohde ja tekeminen) edistämiseen. Tieto Kohde ja Tekijä Tieto Organisoituminen asiakkaille tekeminen Eläkkeelle Työvoiman siirtyminen välitys Henkilöstö- Julkinen asiakas vuokrausyritys Entinen PALKKATYÖ työnantaja Senioreiden henkilöstö- vuokraus Yritysasiakas Tiedonvälitys seniorille Senioriyritys Tiedonvälitys - Media asiakkaille - Internet - KELA - Työeläkkeen -Myynti ja suora ”Tuettu kontaktointi Pienyritys, maksajat, EKT aloittava yritys yrittäjyys” -Media - Kunnat -Internet - Työterveys- huolto - Seniori- järjestöt Liiketoiminnan Työnan- YRITTÄ- k ehittämisen ja tajatuki MINEN k asvattamisen Yhteisyritys tuk i: esim. Tiedotus Tek es, TEM, ELY-k eskukset Yksityinen ja muut asiakas alueelliset Oma yritys yrityspalvelut Työnantajan Työnantajan Työntekijän sosiaalivakuu- Työssä sosiaalivakuu- sosiaalivakuu- Yrittäjyyden Tuet koti- tusmaksut jaksamisen tusmaksut tusmaksut tuki: talouksille, tuki: Yritys- ja Esim. Tekes, esim, Yritysverotus Työn verotus Kunto yhteisöverotus ELY-keskukset, kotiatalous- Motivaatio Suomen vähennys Osaaminen Yrittäjät Tiedotus Työhyvinvointi Yhteiskunnan tuki, julkiset tuki- ja edistämistoimet Entinen työnantaja Edusk unta STM, TEM, VM Kunnat MuutPwC 21 (35)
  22. 22. Seniorien aktivoinnin toimintamalli 4.2 Projektiryhmän suositukset kehitystoimenpiteiksi Projektissa tunnistettujen kehitysalueiden edistämiseksi ideoitiin toimenpiteitä, joilla eläkeläisten aktivointia työelämään voitaisiin edistää. Kehitystoimenpiteet priorisoitiin toteutettavuuden ja vaikuttavuuden suhteen. Prioriteetiltaan tärkeimmäksi nousseet toimenpiteet on jaoteltu toteuttavuuden mukaan sellaisiin, jotka voidaan toteuttaa kokeiluluontoisesti, sekä niihin, joiden vaikutukset ovat pitkäaikaisempia ja laajempia, mutta joiden toteuttaminen edellyttää jatkoselvityksiä, keskeisten tahojen sitoutumista ja tahtoa. 4.2.1 Kokeilut seniorien aktivoinnin edistämiseksi Seuraavia kehitystoimia ehdotetaan toteutettavaksi kokeiluluonteisesti ja nopeasti, jonka jälkeen pyritään tulosten ja havaintojen viestintään ja mahdollisuuksien mukaan käytäntöjen kopiointiin ja laajentamiseen. Kokeiltaviksi ehdotetaan esimerkiksi seuraavia toimenpiteitä: 1. Kehitetään henkilöstövuokrausta kunnallisella alalla esimerkiksi terveydenhuollossa työnantajien keskuudessa Tunnistetaan ja aktivoidaan eläkeläisten erityisosaamisten hyödyntämistä kunnallisella sektorilla tukemalla seniorien työnvälitystä. Tavoitteena on edistää toimialakohtaista seniorien erityisosaamisen tunnistamista, hyödyntämistä ja tuomista työyhteisöihin. 2. Levitetään eläkeläisten osuuskuntatoiminnan hyviä käytäntöjä Tunnistetaan ja jaetaan tietoa toiminnassa olevan senioriosuuskunnan perustamisen ja toiminnan käynnistämisen hyvistä käytännöistä. Tavoitteena on edistää senioriosuuskuntien syntymistä ja toiminnan vakiintumista. 3. Edistetään eläkeläisten työllistymisen uusia muotoja Tunnistetaan ja edistetään syntyviä innovatiivisia eläkeläisten työllistymisen muotoja yrittämisen ja henkilöstövuokrauksen välimaastossa. Tavoitteena on edistää uusien seniorityön liiketoimintakonseptien syntymistä ja kehitystä. 4.2.2 Pitkäkestoiset, laajat kehitystoimenpiteet Toinen mahdollisten jatkotoimenpiteiden ryhmä ovat toimenpiteet, jotka eivät suoraan kohdistu yksittäisiin toimijoihin ja joiden vaikutukset ovat välillisiä mutta toisaalta pidempiaikaisia ja laajempia. Seuraavat toimenpiteet on tunnistettu priorisoinnin yhteydessä kaikkein merkittävimmiksi: 1. Lakisääteisten kannustimien mahdollisuuksien selvittäminen Suorat lakisääteiset kannustimet eläkeläisten työllistymisen edistämiseksi voivat kohdistua esimerkiksi seuraaviin asioihin: eläkeläisten palkkaamisen tukeminen työnantajamaksujen alentaminen eläkeläistyöntekijöiden osalta työntekijämaksujen alentaminen eläkeläistyöntekijöiden osalta työeläkekertymän kasvattaminen eläkkeellä tehdystä työstä, sekä työeläkekertymän ulottaminen myös yli 68-vuotiaana tehtyyn työhön palkkatulojen ja eläkkeen verotus työvoiman kysyntään vaikuttavat lakisääteiset tekijät, kuten kotitalousvähennys Kaikilla näillä muutoksilla olisi merkittäviä ja välittömiä vaikutuksia eläkeläisten työn tekemisen edistämiseksi. Samalla on kuitenkin huomioitava mahdollisten muutosten muut vaikutukset ja se, etteivät kannustimet edistä eläkejärjestelmän väärinkäyttöä esimerkiksiPwC 22 (35)
  23. 23. Seniorien aktivoinnin toimintamalli niin, että suuri osa ihmisistä jää vanhuuseläkkeelle, mutta jatkaa samalla täysipainoisesti ansiotyön tekemistä. Lisäksi on huomioitava työväestön tasapuolinen kohtelu ja yhdenvertaisuuden säilyttäminen. Uusia työmuotoja harkittaessa (esim. vastikkeettoman työn osalta) tulee myös pitää esillä, minkälaisia oikeussuhteita eri osapuolten välille muodostuu ja minkälaista suojaverkkoa näissä tapauksissa tarvitaan odottamattomia tilanteita, kuten sairastumisia ja loukkaantumisia, varten. Lakisääteiset kannustimet ovat tehokkaita ja niillä voidaan vastata suoraviivaisesti hallitusohjelman tavoitteisiin työssä käynnin lisäämisestä, mutta niiden toteutus vaatii huolellisen vaikuttavuusarvioinnin. Joka tapauksessa, näiden lakimuutosten arviointi tulisi olla osana TEM:n, STM:n ja VM:n työelämän kehitysohjelmia ja niiden aiheeseen liittyviä työryhmiä. 2. Tiedotuksen lisääminen seniorityön mahdollisuuksiin liittyen Tietoa tulisi koota nimenomaan aktiivisen tai aktivoitumisesta kiinnostuneen seniorin tarpeisiin, ja sen tulisi vastata niihin kysymyksiin, joita työn tai muun vastikkeellisen toiminnan mahdollisuuksiin ja vaikutuksiin liittyy. Tieto tulisi kohdistaa juuri eläköityville, mikä käytännössä voitaisiin toteuttaa esimerkiksi lähettämällä kirje eläkkeelle jääville työntekijöille. Kirjeen lähettäjinä olisivat luontevimmin työeläkeyhtiöt, jotka ovat joka tapauksessa yhteydessä eläkkeelle jääviin eläkkeen maksamisen aloituksen yhteydessä ja joilla on luontainen intressi eläkeläisten työssä olon edistämiseksi ja tämän myötä uusien työeläkemaksujen keräämiseksi. Lisäksi jo eläkkeellä oleville sekä tarkempaa tietoa hakeville tulisi koota Internet-tietosivu, jonka tulisi sisältää tiiviisti keskeinen tieto työn tekemisen mahdollisuuksista ja vaikutuksista (esim. seniorivälitysorganisaatioiden tiedot, ansiotulojen vaikutukset eläkkeeseen ja tulorajat), sekä linkkilista aiheeseen liittyviin tietosivuihin (esim. Kelan eläkeläisten etuudet, verottaja). 3. Vastuutahon etsiminen seniorien aktivoimisen edistämiseksi pidemmällä tähtäimellä Seniorien aktivointi työn tekemiseen liittyy usean eri julkisen sektorin toimijaan. Asian edistäminen julkisin ja käytännön toimin edellyttää poliittista halua huomioida eläkeläisten työhön aktivointi hallitusohjelmassa esitetyn eläkeiän nostamisen rinnalla, sekä vastuuorganisaation nimittämistä toimenpiteiden arvioimiseksi ja kehittämiseksi. Vahvimmin aihe liittyy TEMin ja STM:n toimialueille, sekä verotuksen myötä VM:n vastuualueelle. Mikäli poliittista halua on ja nykyistä toimintamallia halutaan kehittää, tulisi nimittää TEM:lle ja STM:lle joko jaettu vastuu tai toiselle osoitettu kokonaisvastuu. Näillä toimijoilla on parhaat edellytykset ottaa huomioon suorat ja epäsuorat negatiiviset vaikutukset erityisesti lakimuutoksista ja työeläkejärjestelmän muutoksista eläkeläisten työhön aktivoimisessa. Seniorien aktivoitumisen edellytykset eivät vielä kaikilta osin täyty. Siihen kohdistuvat kehittämistoimenpiteet voivat olla kokeiluluonteisia, mutta myös rakenteellisiin toimiin tulisi ryhtyä, mikäli vaikutusten halutaan olevan laajoja ja pitkäkestoisia.PwC 23 (35)

×