Successfully reported this slideshow.
We use your LinkedIn profile and activity data to personalize ads and to show you more relevant ads. You can change your ad preferences anytime.
60 plus – työ vai eläke?
Mikko Kautto, johtaja
Kommenttipuheenvuoro Kevan 60 +
- tutkimukseen työurien pidentämisen
näköku...
Eläke ei ole aina ollut vaihtoehto

Kuva teoksesta Hannikainen & Vauhkonen 2012: ”Ansioiden mukaan”
Suomessa asuvien 60-70 -vuotiaiden
eläkkeensaajien väestöosuus 1990, 2000 ja 2012*
%
100
90
80
70
60
1990

50

2000

40

2...
Yksityisellä ja julkisella sektorilla
vanhuuseläkkeelle siirtyminen on erilaista

39 %

61 %

Henkilökohtaisilla eläkei’il...
Eläkkeellesiirtymisiän
odote

Eläkkeellesiirtymisiän odote ja sitä
koskeva tavoite

65.0

64.5
64.0
63.5

Tavoite 62,4
vuo...
60- ja 62-vuotiaan eläkkeellesiirtymisiän odote
vuosina 2004–2012, kaikki työeläkkeelle siirtyneet

Lähde: Työeläkeindikaa...
Halukkuus jatkaa työssä lakisääteisen
vanhuuseläkeiän saavuttamisen jälkeen;
Pohjoismaat ja EU 27
100%
90%

80%
70%
60%
EO...
Työstä eläkkeelle – päätöstilanne
• Työntöä
– Taloudellis-tuotannolliset syyt, terveyteen ja työkykyyn liittyvät
syyt, sos...
Kevan tutkimuksen pääviestejä

– Päätöstä mietitään elämänkumppanin kanssa (esimiehen
kanssa vasta sen jälkeen)

– Eläkepä...
Yhteenvetoa
• Eläkkeelle siirtymisen myöhentäminen on tärkeää erityisesti julkisen
talouden ja hyvinvointivaltion kannalta...
Upcoming SlideShare
Loading in …5
×

60 plus – työ vai eläke Kommenttipuheenvuoro Kevan 60 + -tutkimukseen 3.12.2013

705 views

Published on

  • Be the first to comment

  • Be the first to like this

60 plus – työ vai eläke Kommenttipuheenvuoro Kevan 60 + -tutkimukseen 3.12.2013

  1. 1. 60 plus – työ vai eläke? Mikko Kautto, johtaja Kommenttipuheenvuoro Kevan 60 + - tutkimukseen työurien pidentämisen näkökulmasta Keva, 3.12.2013
  2. 2. Eläke ei ole aina ollut vaihtoehto Kuva teoksesta Hannikainen & Vauhkonen 2012: ”Ansioiden mukaan”
  3. 3. Suomessa asuvien 60-70 -vuotiaiden eläkkeensaajien väestöosuus 1990, 2000 ja 2012* % 100 90 80 70 60 1990 50 2000 40 2012 30 20 10 0 60 61 62 63 64 65 66 67 68 69 70 Ikä tilastointivuoden lopussa * Väestöosuus 31.12. ilman osa-aikaeläkettä ja ilman työttömyysturvan lisäpäiviä. Eläketurvakeskus / Mikko Kautto 3.12.2013 3
  4. 4. Yksityisellä ja julkisella sektorilla vanhuuseläkkeelle siirtyminen on erilaista 39 % 61 % Henkilökohtaisilla eläkei’illä on signaali- ja kannustinvaikutus. Lähde: ETK:n tutkimusrekisteri, Satu Nivalainen. Aineistona vuoden 2011 työstä vanhuuseläkkeelle siirtyneet 30 875 henkilöä. Eläketurvakeskus / Mikko Kautto 3.12.2013 4
  5. 5. Eläkkeellesiirtymisiän odote Eläkkeellesiirtymisiän odote ja sitä koskeva tavoite 65.0 64.5 64.0 63.5 Tavoite 62,4 vuotta v. 2025 63.0 Odote Eläketurvakeskuksen vuoden 2013 PTS -laskelmassa 62.5 62.0 61.5 61.0 60.5 60.0 59.5 59.0 58.5 25-vuotiaan odotteen 58.0 toteutunut kehitys 2002 05 08 11 14 17 20 23 26 29 32 35 38 41 44 47 2050 Eläketurvakeskus / Mikko Kautto 3.12.2013
  6. 6. 60- ja 62-vuotiaan eläkkeellesiirtymisiän odote vuosina 2004–2012, kaikki työeläkkeelle siirtyneet Lähde: Työeläkeindikaattorit 2013. Eläketurvakeskus / Mikko Kautto 3.12.2013 6
  7. 7. Halukkuus jatkaa työssä lakisääteisen vanhuuseläkeiän saavuttamisen jälkeen; Pohjoismaat ja EU 27 100% 90% 80% 70% 60% EOS 50% Ei 40% Kyllä 30% 20% 10% 0% Norja* Islanti Tanska Ruotsi Suomi EU27 Lähde: Solheim 2012 (Eurobarometri 2012 ja * NorskSeniorpolitisk Barometer 2012). Kysymys: Would you like to continue working after you reach the age when you are entitled to a pension? Eläketurvakeskus / Mikko Kautto 3.12.2013
  8. 8. Työstä eläkkeelle – päätöstilanne • Työntöä – Taloudellis-tuotannolliset syyt, terveyteen ja työkykyyn liittyvät syyt, sosiaaliset syyt • Vetoa – Eläkkeellä oloon liittyvä toimeentulo, elämän sisältöön liittyvät kiinnekohdat ja vapaa-ajan arvostus ylittävät palkan ja työn sisältöön tai arvostukseen liittyvät motivaatiotekijät. • Pitoa – Kiinnostava ja merkityksellinen työ, hyvä työkyky ja virikkeitä tarjoava työyhteisö yhdessä arvostuksen ja hyväksi koetun palkan kanssa kallistavat vaa’an työssä jatkamisen puolelle – Pakotettu jatkaminen, esim. taloudellisista syistä (pieni eläke) tai velvollisuudentunnosta (esim. jatkajan tai osaamisen puute työyhteisössä) Eläketurvakeskus / Mikko Kautto 3.12.2013 8
  9. 9. Kevan tutkimuksen pääviestejä – Päätöstä mietitään elämänkumppanin kanssa (esimiehen kanssa vasta sen jälkeen) – Eläkepäätös koetaan työyhteisön ”häiriötekijäksi” – Työssä jatkamisen tärkeimmät motiivit liittyvät työhön ja työkavereihin – Voimavaroja jatkaa (=työkykyä) olisi – Päätöksen taloudellinen seuraus (=eläketaso) tunnetaan ja hyväksytään; eläkejärjestelmän taloudellisilla lisäkannustimilla jatkaa työssä on pieni merkitys – Eläkeajalla on vetovoimaa – Makropuhe ei vaikuta ihmisten ratkaisuihin Eläketurvakeskus / Mikko Kautto 3.12.2013 9
  10. 10. Yhteenvetoa • Eläkkeelle siirtymisen myöhentäminen on tärkeää erityisesti julkisen talouden ja hyvinvointivaltion kannalta. • Koska vanhuuseläkkeelle siirtyminen ei juuri ole myöhentynyt, ei liene odotettavissa suurta muutosta ilman toimenpiteitä. • Vanhuuseläkeiässä yksilön privaatti, omaa elämäänsä koskeva valintatilanne korostuu. Yksilöllisiin ratkaisuihin liittyviin työntö- ja vetotekijöihin ei juuri voi vaikuttaa poliittisin päätöksin. • Jatkamishalua on Suomessa vähän; työpaikkatason tekijöillä on Suomessa iso työntövaikutus. • Tällä hetkellä eläkejärjestelmä sallii työn jättämisen 63 vuoden iästä alkaen ja kannustimien merkitys on pieni (elinaikakertoimen vaikutus?). • Työvoiman tarjonnasta huolehtiminen on päätöksentekijöiden vastuulla, valintoihin voi vaikuttaa rajoituksilla tai kannustimilla. • Jos ei tehdä mitään, työntö- ja vetotekijöiden merkitys voi entisestään jopa kasvaa. Eläketurvakeskus / Mikko Kautto 3.12.2013 10

×