Voiko tulevaisuudesta olla tietoa?

1,148 views

Published on

Aalto-yliopioston Yhdyskuntasuunnittelun tutkimus- ja koulutuskeskuksen kurssilla 10.5.2010 pidetty alustus tulevaisuusajattelun ja skenaariotekniikan perusteista.

Published in: Sports
0 Comments
2 Likes
Statistics
Notes
  • Be the first to comment

No Downloads
Views
Total views
1,148
On SlideShare
0
From Embeds
0
Number of Embeds
5
Actions
Shares
0
Downloads
15
Comments
0
Likes
2
Embeds 0
No embeds

No notes for slide

Voiko tulevaisuudesta olla tietoa?

  1. 1. Voiko tulevaisuudesta olla tietoa? Aleksi Neuvonen Demos Helsinki aleksi.neuvonen@demos.fi
  2. 2. Demos Helsinki www.demos.fi Demos Helsinki on Suomen ensimmäinen riippumaton ajatushautomo, think tank. Sen perusti joukko yhteiskunnan tulevaisuudesta kiinnostuneita kansalaisia vuonna 2005. Demos Helsinki luo yhteiskuntaa, jossa kansalaiset tekevät yhteiskunnallisia päätöksiä, eivätkä ainoastaan valitse päättäjiä. Demos Helsinki toiminnan ytimessä on laaja-alainen ja korkea-tasoinen tutkimus. Tutkimuksen lopputuloksena syntyy skenaarioita, toimintaehdotuksia ja kokeiluja, jotka avaavat uusia näköaloja suuriin tulevaisuuden haasteisiin tarttumiseen. Demos Helsingin tutkimuksen keskeiset teemat ovat hyvinvointi, demokratia ja osallistuminen, tulevaisuuden kaupungit ja vähähiilinen yhteiskunta. Demos Helsinki toimii uusiutumishaluisten yritysten, järjestöjen sekä julkisen sektorin organisaatioiden kanssa. Ajatushautomotoiminnan keskeinen voimavara on muutoksesta kiinnostuneiden ihmisten löytäminen ja saattaminen yhteen. Demos Helsingin kanssa tehtävän yhteistyön lähtökohtana on yhdessä toimiminen, oppiminen ja luominen. Demos Helsinki on tehnyt hankkeita yhdessä Valtioneuvoston kanslian, ministeriöiden, eduskunnan, kuntien, Sitran, kansalaisjärjestöjen ja lukuisten yritysten kanssa.
  3. 3. Luonnonlait Vakuutukset Arvopaperimarkkinat Insinööritaito
  4. 4. Systemaattinen, Massatuotannon teknologisoitunut organisointi sodankäynti Kansalliset infrastuktuurihankkeet Valtiollinen suunnittelu Sosiaaliturva ja hyvinvointivaltio
  5. 5. ● ● ● ● Ulottuvuus ● ● ● ● ● ● ● ● ● ● ● maailma ● ● ● ● ● ● ● ● ● ●●● ● ● ● ● ● ● kansakunta, rotu ●● ●● ●● ● ● ● ● ● ● ● ● ● ● ● ● ● ● ● ● ●● ● ● ● ● ● business, kaupunki, lähiympäristö ●● ● ●● ● ● ● ●● ● ● ● ● ● ● ● ● ● ● ● ● ● ●● ● ● ● ● ●● ● ● ● ● ● ● ● ● ● ●● ● ● ● ● ● ●● ● ●● ●● ●● ● ● ● ● ● ●● ● ● ● ● perhe ● ● ● ● ● ● ● ● ●● ● ● ● ● ● ● ● ● ● ● ● ● ●● ● ● ● ● ● ● Aika seuraava viikko lähivuodet elinikä lasten elinikä
  6. 6. Miten tulevaisuutta katsotaan?
  7. 7. Tulevaisuus on ennakoitavissa, koska tiedämme... 1. Yhdessä sovittavista investoinneista 2. Ihmisten tulevaisuutta koskevista toiveista ja suunnitelmista 3. Hitaasti muuttuvasta väestörakenteesta 4. Kulttuurin keskeisistä tavoista ja traditioista. 5. Syklisistä ja lineaarisista luonnon prosesseista.
  8. 8. Tulevaisuutta ei voi ennustaa, koska... 1. maailmassa on sattumaa 2. todellisuuteen sisältyy kaoottisia prosesseja 3. uusi informaatio muokkaa ihmisten uskomuksia, asenteita ja käyttäytymistä. 4. teknologiset innovaatiot muuttavat käytäntöjä.
  9. 9. Valtio Kunta Yritykset Kv. markkinat
  10. 10. Yhteiskunnallisilla ennusteilla on takaisinkytkentöjä ‣ ”...a prediction becomes a part of the intellectual environment to which people react and which they take into account in their decision-making processes” (Bell, 1997a, s. 230).” ‣ self-altering prophecies; ennusteet yhteiskuntasuunnittelun apuvälineenä (ks. Hukkinen 2002)
  11. 11. Shell
  12. 12. CO2-pitoisuus: >1000 ppm Shell CO2-pitoisuus: 630 ppm
  13. 13. Tulevaisuus sisältää aina uusia mustia joutsenia Skenaariot ovat tapa valmistautua niiden kohtaamiseen
  14. 14. Tulevaisuudentutkimuksen keskeiset tehtävät 1. tulevaisuuttakoskevien vaihtoehtojen rakentaminen 2. vaihtoehtoisten tulevaisuuskuvien todennäköisyyksien arvioiminen 3. vaihtoehtoisten tulevaisuuksien toivottavuuden arvioiminen.
  15. 15. Vaihtoehtoisten tulevaisuuksien kuvaaminen, kuvitteleminen ja ajatteleminen tähtää siihen, että myös yllätykset osataan huomioida
  16. 16. LTG SCENARIO 1: RESOURCE CRISIS 3: Industrial output 5: Nonrenewable resources 1 2 3 1 5 2: Food 5 output 4 1: Population 1 2 3 2 1 5 2 5 3 4 4: Pollution level 3 4 4 0 1900 1950 2000 2050 Year 2100 Source: Meadows, Randers and Meadows, LTG 30 year update, 2004
  17. 17. ”Skenaariot ovat hypoteettisia tapahtumakulkuja, jotka on muodostettu huomion kiinnittämiseksi kausaalisiin prosesseihin ja päätöksenteon kannalta tärkeisiin vaiheisiin. Ne vastaava kahta tyyppiä oleviin kysymyksiin: (1) Kuinka joku hypoteettinen tilanne voi tarkkaan ottaen vaihe vaiheelta toteutua? ja (2) Millaisia vaihtoehtoja kullakin toimijalla (aktorillla) on ehkäistä, suunnata tai edistää prosessia?” Herman Kahn & Antony Wiener: The Year 2000. A Framework for Speculation on the Next Thirty-Three Years (1967, s. 6)
  18. 18. FLIGHT OF THE Yes FLAMINGOES (inclusive growth and democracy) Yes Are the policies sustainable? Is the transition No Yes rapid and decisive? ICARUS No (macro-economic Current Is a settlement populism) negotiation negotiated? LAME DUCK (long transition) No OSTRICH (non representative government) ”Mont Fleur” skenaarion rakenne (Heijden, 2002, p. 203).
  19. 19. Skenaarion pitäisi huomioida... 1. systeeminen kokonaiskuva 2. todellisuuden eri kentät 3. tekojen epäsuorat vaikutukset 4. suunnittelemattomat tapahtumat.
  20. 20. Muistisääntöjä Political Social Economic Technological Social Economic Technological Environmental Environmental Political Values
  21. 21. Skenaariot osana strategista suunnittelua Tulevaisuudentutkimus Päätöksentekijät Toteutus Vaikutukset Skenaarioiden asema osana strategista suunnittelua on muuttunut niiden kokemusten pohjalta, joita menetelmän käytöstä on saatu kokemusten kumuloituessa. Skenaarioprosessin vaikutukset liittyvät sekä menestyksellisten valintojen tekemiseen organisaation toimintaympäristössä että organisaation sisäiseen viestintään ja strategiatyöhön.
  22. 22. Skenaarioprosessin vaiheet 1.systeemin hahmottaminen 2.muuttujien valinta 3.tulevaisuustaulukko 4.tulevaisuuspolkujen rakentaminen 5.hyödyntäminen strategiatyössä 6.päämääränä ”strategisen tilanteen” hahmottaminen (esimerkki, jossa em. vaiheet näkyvät)
  23. 23. Esimerkki tulevaisuustaulukon käytöstä eduskunnan tulevaisuusvaliokunnan teknologian arviointityössä: ”Nykyiseen suuntaan” -skenaario geronteknologia-arvioinnissa (Kuusi, 2001) Kehitystä tarkastellaan 15 v. tähtäyksellä Vaikuttavan tekijän eri kehitysmahdollisuudet, tekstissä viitataan sarakkeen kirjaimella (A, B tai C) ellei toisin mainita Keskeiset vaikuttavat tekijät, tekstissä viitataan rivinumerolla A B C 1. Talouskasvu 1% tai vähemmän 2-3% 4% tai enemmän 2. Suurten ikäluokkien siirtyminen Varhain Myöhään Epäyhtenäisesti eläkkeelle 3. Miten suuret ikäluokat hakevat Parantamalla työssä olon laatua ja Pyrkien vapautumaan ansiotyön Osa hakee elämän laatua palkkatyöstä, hyvinvointia? muuttamalla työtä harrastukseksi kahleista ”vastuuttomaan vapauteen” osa parantaa lisäansioilla eläkettään 4. Osallistuminen ikääntyneiden Enemmän kuin nykyisin Saman verran kuin nykyisin Vähemmän kuin nykyisin hoitoon vapaaehtoistyönä (myös omaisapu) 5. Suurten ikäluokkien fyysiset ja Tyypillistä väsymys ja turhautuminen Hyvät Epäyhtenäiset henkiset valmiudet itsenäiseen selviytymiseen työelämästä poistuttaessa 6. Yli 60-vuotiaiden suomalaisten Vähän Paljon Hyvin paljon asuminen ulkomailla 30 v. tähtäyksellä 7. Siirtolaisten määrä Vähäinen Melko suuri Suuri 8. Mistä siirtolaiset tulevat? Tasaisesti EU-alueelta, myös uusista Pääasiassa uusista EU:n jäsenmaista, Kaikkialta maailmasta, myös jäsenmaista osin Venäjältä kehitysmaista 9. Siirtolaisten peruskoulutus Korkea Pääasiassa matala Sekä koulutettuja että kouluttamattomia 10. Itsenäistä selviytymistä tukevan Suppeaa Laajaa Erittäin laajaa teknologian käyttö 11. Hoivatyön tarve Lisääntyy selvästi enemmän kuin mitä Lisääntyy vastaten väestörakenteen Lisääntyy vähemmän kuin mitä seuraa seuraa väestörakenteen muutoksesta muutosta väestörakenteen muutoksesta
  24. 24. Hyvän skenaarion kriteerejä ovat (Glenn…2003) Uskottavuus (nykytilasta tulevaisuuteen johtavan reitin tulee perustua kausaalisiin prosesseihin ja eksplisiittisesti kuvattuihin päätöksiin) Johdonmukaisuus (vaihtoehtoisten skenaarioiden tulisi kuvata samaa aihepiiriä, jotta vertailu on mahdollista) Kiinnostavuus (skenaarioiden tulee herättää kiinnostus tulevaisuutta koskeviin ratkaisuihin)
  25. 25. Forecasting: perustuu tähän päivään eikä saa aikaiseksi vaihtoehtoisia tulevaisuuksia
  26. 26. Voiko tulevaisuudesta olla tietoa? Mikä on varmaa, mikä epävarmaa?
  27. 27. Suomalaisen yhteiskunnan suurin muutos
  28. 28. •Vahvat ajurit Siirtyminen vähähiiliseen yhteiskuntaan Ikääntyminen Yksilön ääni Kallistuva liikkuminen Työvoiman liikkuvuus Investointien liikkuvuus
  29. 29. Backcasting: Ajatushyppy yli uuden teollisen vallankumouksen 2050 2040 2030 2020 2010 CO2 -90% CO2 -30%
  30. 30. Congestion, current streets 100 75 Primary forecast 50 25 0 2000 2010 2020 2030
  31. 31. Current plan New ring road Undergroud 100 75 Secondary forecast 50 25 0 2000 2010 2020 2030
  32. 32. Current plan New ring road Congestion charge 100 75 Tertiary forecast 50 25 0 2000 2010 2020 2030

×