Demos Helsinki associate Juha Mikkosen esitys Terveyden tasa-arvon tulevaisuus -briefingin julkaisutilaisuudessa 14.1.2015. Lue koko julkaisu osoitteesta: http://www.demoshelsinki.fi/julkaisut/terveyden-tasa-arvon-tulevaisuus/

1. 1
Terveyden tasa-arvon tulevaisuus
Demos briefing -julkaisutilaisuus
Juha Mikkonen
Demos Helsinki associate
Arkadia International Bookshop
Helsinki, 14.1.2015
1
“Tehtäväsi ei ole nähdä tulevaisuuteen,
vaan tehdä se mahdolliseksi.”
- Antoine de Saint-Exupéry
2

2. 2
Tausta
• Kirjoittaja
• Raportin syntyhistoria
– 2002-2015
• Miksi?
– ”- - synnyttää keskustelua tulevaisuuden kannalta tärkeistä
yhteiskunnallisista teemoista.”
– Uusia avauksia ja käsitteiden selventämistä
– Terveyspolitiikan perimmäiset tavoitteet keskiöön
3
4

3. 3
Keskeiset jännitteet
1. Terveyden tasa-arvo: terveyttä harvoille
vai terveyttä kaikille?
2. Näkökulma terveyteen:
markkinahyödyke vai perusoikeus?
3. Voimavarojen suuntaaminen: yksilön
terveys vai väestön terveys?
5
I OSIO:
Terveyden
yhteiskunnallisuus
6

4. 4
Terveyden yhteiskunnallisuus
Terveyden sosiaaliset määrittäjät
Terveyden tasa-arvo
Terveyserot
Terveyden edistämisen etiikka
Toimintamahdollisuudet ja terveys
Oikeudenmukaisuus terveydenhuollossa
Yksilön ja yhteisön vastuusta
Valinnanvapauden ongelmakohtia
7
Dahlgren
&
Whitehead,
1991
8

5. 5
Kaplan,
2002
9
Ennaltaehkäisy
• Sisyfoksen työ
– Kivi vierii aina takaisin
– Sisyfos:
”Kaikista kuolevaisista viisain ja
älykkäin”
10

6. 6
Wikipedia
11
Ennaltaehkäisy
• Pitkät aikajänteet
• Hyötyjien epäselvyys
• Ei yksiselitteistä yksimielisyyttä keinoista
• Menestyksekäs ennaltaehkäisy:
”… on näkymätöntä ja toteutuu ilman dramatiikkaa”
”… silti yksi terveyspolitiikan tärkeimmistä asioista.”
12

7. 7
www.thinkupstream.net
13
Oikeudenmukaisuus:
haasteena terveyserot
• Terveyserot tarkoittavat systemaattisia väestöryhmien välisiä
eroja terveydentilassa, toimintakyvyssä, sairastavuudessa ja
kuolleisuudessa.
• Tulotaso, varallisuus, koulutus ja ammattiasema
(=sosioekonominen asema).
• Tutkimuksissa aina toistuva havainto:
– Mitä matalampi sosioekonominen asema,
sitä heikompi terveys.
14

8. 8
Terveyserot Suomessa I
• Tulot:
– Rikkaimman ja köyhimmän tuloviidenneksen erot
35-vuotiaiden eliniänodotteessa olivat miehillä 12,5
ja naisilla 6,8 vuotta vuonna 2007.
• Erot kasvoivat miehillä 5,1 ja naisilla 2,9 vuotta
vuosien 1988-2007 välillä.
15
Terveyserot Suomessa II
• Ammattiasema:
– 35-vuotiaan työntekijämiehen eliniänodote 74
vuotta vs. johtavassa asemassa 80 vuotta.
• Koulutusaste:
– Huono tai enintään keskitasoinen koettu terveys
perusasteella n. 30% vs. korkea-asteella n. 15%
16

9. 9
Aineelliset selitysmallit
Elin- ja työolojen erot eri väestöryhmissä
Elämänkulkuun liittyvät selitysmallit
Elämäntapahtumien kasautuvat vaikutukset lapsuudesta vanhuuteen
Käyttäytymiseen liittyvät selitysmallit
Terveyskäyttäytyminen ja siihen liittyvät kulttuuriset erot
Poliittiset selitysmallit
Hallinnon rakentuminen sekä vallan ja vaikutusmahdollisuuksien erot eri
väestöryhmissä
Psykososiaaliset selitysmallit
Matalan sosiaalisen aseman aiheuttama stressi ja kuormitus
Terveyspalveluihin liittyvät selitysmallit
Erot terveyspalveluiden laadussa ja saatavuudessa eri väestöryhmissä
Mistä terveyserot syntyvät?
17
1. Terveyserojen syyt ovat moniulotteisia ja useat erilaiset
toimenpiteet voivat olla tehokkaita, mutta niiden vaikuttavuuden
osoittaminen on vaikeaa ongelman monimutkaisuudesta johtuen.
2. Terveyseroja kaventavaa politiikkaa tulisi panna toimeen
suunnitelmallisesti pitkällä aikavälillä, mutta käytännössä
politiikassa vaikuttavat lyhyet vaalikausien mittaiset aikavälit.
3. Aidosti poikkisektoriaalinen ja hallintorajat ylittävä terveyserojen
kaventamistyö on haasteellista, vaikka yhteinen tahtotila
toimenpiteiden tärkeydestä saavutettaisiin.
Miksi erojen kaventaminen on vaikeaa? I
Exworthy,
2008
18

10. 10
Miksi erojen kaventaminen on vaikeaa? II
4. Muiden sektoreiden intressit ohittavat prioriteeteissa
kansanterveydellisen intressin.
5. Syy- ja seuraussuhteet ovat monimutkaisia ja toimenpiteiden
seurauksia on vaikea ennustaa.
6. Terveyseroista ja niiden kehityksestä ei ole runsaasti luotettavaa
tietoa.
7. Globalisaatio ja desentralisaatio ovat kaventaneet yksittäisten
valtioiden sekä hallitusten kykyä monimutkaisten
politiikkahaasteiden ratkaisemiseksi.
Exworthy,
2008
19
Terveydenhuoltopolitiikka:
perimmäiset tavoitteet
• Terveyspalvelujen tulisi olla:
– Kaikkien kansalaisten saatavilla (universaalisuus)
– Palvelujen piiriin pääsyn tulisi olla yhdenvertaista
(oikeudenmukaisuus)
– Palvelujen kustannukset tulisi jakaa maksukyvyn
mukaan (solidaarisuus)
• Järjestelmän pitkän aikavälin taloudellinen kestävyys
20

11. 11
…todellisuudessa palvelut eivät kohdennu
tarpeen mukaan
• Perusterveydenhuollossa jakolinja on muodostunut
hoidon tarvetta arvioidessa kääntäen: sairaimmat
kohtaavat eniten esteitä hoitoonpääsyssä ja
terveimmillä on nopein pääsy palveluihin.
• Alueellisten erojen ja hoidon saavutettavuuden lisäksi
kyse on palvelujärjestelmien eriytymisestä julkiseen,
yksityiseen ja työterveyshuoltoon.
21
Tosiasioiden tunnustaminen
on viisauden alku
• Terveyden tasa-arvo ei toteudu Suomessa,
tai se voisi ainakin toteutua paljon paremmin.
Paluu todellisuuteen:
• Jotta tasa-arvopainotteinen terveyspolitiikka ei jäisi
vain poliittisten puheiden ja asiakirjojen retoriikaksi
olisi löydettävä vahva tahto, että eroihin aiotaan
aidosti puuttua sektorirajat läpäisevällä politiikalla
(tavoitteet, keinot, toimeenpano, seuranta)
22

12. 12
II OSIO:
Megatrendit ja
terveyden tasa-arvo
23
Megatrendit ja terveyden tasa-arvo
Yksilöllistyminen
Markkinaehtoistuminen
Digitalisaatio
24

13. 13
25
26

14. 14
Digitalisaatio I
• Terveyspalveluiden tuotanto
• Sairauksien hoito
• Ennaltaehkäisy ja terveyden edistäminen
• Terveysteknologia: potentiaalinen kasvuala
• Haasteet tuotteistamisessa ja markkinoinnissa
27
Digitalisaatio II
• Kohdentaa huomion yksilötason
terveysindikaattorien mittaamiseen ja seurantaan sekä
itsehoitoon kannustamiseen
• Paljon avoimia eettisiä ongelmia ja
tietosuojakysymyksiä
• Terveysteknologian harkitsematon ja vähäiseen
terveyshyötyyn pohjautuva käyttöönotto on vaarassa
kasvattaa terveydenhuollon kustannuksia
28

15. 15
Digitalisaatio III
• Terveyspoliittisessa mielessä vaarana huomion
liiallinen kiinnittyminen riskikäyttäytymiseen
taloudellisten ja sosiaalisten riskiolosuhteiden sijaan
• Pohdinta: Miten uudet teknologiat on
mahdollista saattaa palvelemaan myös
heikommassa sosioekonomisessa asemassa
olevia väestöryhmiä mahdollisimman
varhaisessa vaiheessa?
29
Tulevaisuuden jännitteet:
kolme suositusta
1. Terveyden tasa-arvo:
terveyttä harvoille vai terveyttä kaikille?
2. Näkökulma terveyteen:
markkinahyödyke vai perusoikeus?
3. Voimavarojen suuntaaminen:
yksilön terveys vai väestön terveys?
30

16. 16
1. SUOSITUS – Tasa-arvo
TERVEYDENHUOLLON RAHOITUS
• Lähivuosien tavoitteena tulee olla terveydenhuollon
monikanavarahoituksen purkaminen ja
rahoitusjärjestelmän selkiyttäminen.
• Ohjaavina periaatteina: kokonaistaloudellinen
kestävyys, ennaltaehkäisy sekä palveluiden
yhdenvertainen laatu ja saatavuus kaikille
sosioekonomiselle ryhmille.
31
2. SUOSITUS – Näkökulma
VAIKUTTAVUUS JA TERVEYSHYÖTY
• Terveysmarkkinoiden kasvua voidaan hillitä
ohjaamalla terveyspalveluiden tuottamista kohti
parasta mahdollista tietoa verorahoitteisesti
tarjotun hoidon kustannusvaikuttavuudesta ja
todellisesta terveyshyödystä.
• Markkinat voivat toimia renkinä mutta eivät isäntänä.
Esimerkiksi tehdyt toimenpiteet tai tarjottujen
palveluiden määrä eivät ole terveydenhuollon
tehokkuuden mittareita. 32

17. 17
3. SUOSITUS – Voimavarat
ENNALTAEHKÄISY
• Terveyden edistämiseen ja sairauksien ennaltaehkäisyyn
panostuksia merkittävästi nykyistä enemmän. Toiminnan tulee
ylittää perinteiset hallintorajat muodostamalla uusia
terveyden edistämisen kumppanuuksia
(esim. Health in All Policies).
• Uusia teknologisia innovaatioita tulee hyödyntää
ennaltaehkäisyssä yhä vahvemmin.
• Suurin terveyshyöty on tavoitettavissa koko väestöön
keskittyvillä terveyden edistämisen strategioilla.
• Toimien vaikuttavuutta tulee arvioida ennen kaikkea
terveyserojen kaventamisen näkökulmasta.
33
Niukkuuden jakamisen aikakausi
• Voimavarojen sijoittaminen toimintaan, jonka kautta on
mahdollista saavuttaa suurin mahdollinen
terveyshyöty koko väestölle.
• Taloudellisia resursseja ei ole tuhlattavaksi tehottomiin
palveluketjuihin ja hyödyltään kyseenalaisiin
terveyspalveluihin (-> tuotantorakenne).
• Pyrkimys sosiaali- ja terveyspalveluiden vahvaan
integraatioon sekä ennaltaehkäisevien toimien
korostamiseen.
34

18. 18
Mitä seuraavaksi?
• Terveyden tasa-arvo on liian iso asia jätettäväksi vain
“perinteisille” terveyden edistäjille.
Hallitusohjelma
• Terveys- ja hyvinvointierojen kaventaminen yhtenä
kärkenä (sote-uudistus yksi mutta ei ainoa keino).
• Mikäli ohjaus- ja valvontavastuu olisi valtioneuvostossa
niin eri hallinnonalojen toimenpiteille voitaisiin saada
merkittävästi enemmän vaikuttavuutta ja seurantavastuu
olisi tarpeeksi korkealla tasolla. 35