1.
MITÄ ON
OPPIMINEN?
Akseli Huhtanen, 2017

2.
2
1. Ongelma
2. Oppimisen avaintekijät
2.1. Muisti
2.2. Motivaatio
2.3. Tarkkaavaisuus
3. Oppimisprosessi
3.1. Vuorovaikutus
3.2. Reflektio
3.3. Prosessi
4. Yhteenveto
Mitä on
oppiminen?
MITÄ ON OPPIMINEN?

3.
1. ONGELMA
Mitä on oppiminen?

4.
4
INTRO MITÄ ON OPPIMINEN
Ongelma:
Oppimista tapahtuu jatkuvasti
kaikkialla. Sitä myös koitetaan
edistää kouluissa, työpaikoilla,
yliopistoissa ja kirjastoissa. Mutta
usein ei ole selvää, mitä
oikeastaan tarkoitetaan kun
puhutaan oppimisesta.

5.
5
OPPIMINEN
(tietoinen, vapaaehtoinen)
Tottuminen
(fysiologinen)
Ehdollistuminen
(psykologinen)
Indoktrinaatio
(ei-vapaaehtoinen)
Sukulaiskäsitteitä
Adaptaatio
(evolutiivinen)
INTRO MITÄ ON OPPIMINEN

6.
Mitä on oppiminen?
2. OPPIMISEN
AVAINTEKIJÄT

7.
7
OPPIMISEN AVAINTEKIJÄT
MotivaatioMuisti
Oppimisen avaintekijät
Tarkkaavaisuus

8.
8
OPPIMISEN AVAINTEKIJÄT
MotivaatioMuisti
Oppimisen avaintekijät
Tarkkaavaisuus
Se, mikä oppii. Se, mikä saa
oppimisen
tapahtumaan.
Se, mikä määrittää
mitä ja kuinka
paljon opimme.

9.
9
OPPIMISEN AVAINTEKIJÄ 1: MUISTI
Koska oppiminen on uusien
asioiden omaksumista, edellyttää
se että opittu jää jonnekin. Tätä
jotakin kutsutaan muistiksi.

10.
10
OPPIMISEN AVAINTEKIJÄ 1: MUISTI
BANK
Muisti on kuin tehdas tai työpaja jossa
jatkuvasti kehitetään ja rakennetaan uusia,
toimivampia kokoonpanoja.¹ ²
Viitteet: ¹ Lonka 2014 (11-17)
² Hattie & Yates 2014 (117)
Muisti ei toimi kuin pankki johon
talletetaan muistoja ja
noudetaan ne sellaisenaan.

11.
11
OPPIMISEN AVAINTEKIJÄ 1: MUISTI
Muistaminen ja siis oppiminen on
aktiivista, luovaa toimintaa,
tiedonrakentelua. Käsitystä, jonka
mukaan oppiminen on
tiedonrakentelua pikemminkin kuin
tallettamista, kutsutaan
konstruktivismiksi (engl. construct
= rakentaa).

12.
Viitteet: ¹ Lonka 2014 (12-14), Rauste-Von Wright ym. 2003 (90-94, 162-164).
Opitut asiat kytkeytyvät
muistissa toisiinsa
lukemattomin eri tavoin.¹
OPPIMISEN AVAINTEKIJÄ 1: MUISTI

13.
Viitteet: ¹ Lonka 2014 (12-14), Rauste-Von Wright ym. 2003 (90-94, 162-164).
Opitut asiat kytkeytyvät
muistissa toisiinsa
lukemattomin eri tavoin.¹
Uusi asia aktivoi siihen liittyviä
aiempia muistoja, muodostaa
merkityksiä.
OPPIMISEN AVAINTEKIJÄ 1: MUISTI

14.
Jos uusi asia ei liity oppijan
aiempaan kokemukseen
mitenkään, se ei kytkeydy = sitä
ei opita.
Viitteet: ¹ Lonka 2014 (12-14), Rauste-Von Wright ym. 2003 (90-94, 162-164).
Opitut asiat kytkeytyvät
muistissa toisiinsa
lukemattomin eri tavoin.¹
Uusi asia aktivoi siihen liittyviä
aiempia muistoja, muodostaa
merkityksiä.
OPPIMISEN AVAINTEKIJÄ 1: MUISTI

15.
15
OPPIMISEN AVAINTEKIJÄ 1: MUISTI
“Oppiminen on oppijan oman
toiminnan tulosta.”
“Oppiminen ei ole mikään erillinen
toiminnan kategoria.
Toimiessamme maailmassa
rakennamme siitä tietoa muistiin
tulevaa käyttöä varten.”
(Rauste-Von Wright ym. 2003)

16.
16
OPPIMISEN AVAINTEKIJÄ 1: MUISTI
Viitteet: ¹ Rauste-Von Wright ym. 2003, 50-51, 103. Lonka 2014, 14-15)
Deklaratiivinen
tieto,
“know what”
Oppimisen kohde:
uudet
toimintavalmiudet
Oppiessa saamme uusia
toimintavalmiuksia, eli uusia
työkaluja tehdä uusia asioita.¹
Prosessitieto,
taidot,
“know how”

17.
17
4. Muistaminen on
rakentelua. Sekä
oppiminen että
mieleenpalautus sisältävät
rakentelua.
5. Unohdettu voi vielä auttaa.
Esimerkiksi unohdetuksi
luultu kielitaito voi
nopeuttaa kielen
uudelleenoppimista.
6. Muistissa on häiriöitä.
Aiemmin opittu muokkaa
myöhemmin opittua, ja
toisinpäin.¹
OPPIMISEN AVAINTEKIJÄ 1: MUISTI
Viitteet: ¹ Hattie & Yates 2014 (116-118)
1. Tunnistaminen on helppoa,
muistaminen vaikeaa. Asiayhteys
auttaa muistamaan, irrallisuus
vaikeuttaa.
2. Ensimmäisenä ja viimeisenä
annettu informaatio muistetaan
usein helpoiten.
3. Unohtaminen on nopeampaa
pinnallisessa ja hitaampaa
syvällisessä oppimisessa.
Muistamisen
6 periaatetta

18.
18
OPPIMISEN AVAINTEKIJÄ 2: MOTIVAATIO
Motivaatio on se, mikä saa ihmisen
liikkeelle. Motivaatio kiinnittää
ihmisen oppimiseen - tai irrottaa
siitä.

19.
Ulkoinen motivaatio¹
Palkkiot
Rangaistukset
Syyllisyys
Velvollisuus
Sisäinen motivaatio¹
Merkitys
Kiinnostus
Haastavuus
Yhteisöllisyys
Viitteet: ¹ Lonka 2014 (168-170)
² Lonka 2014 (168)
Ruokkii
itseään.
Palkkiot ja
rangaistukset
eivät motivoi
pitkään.
Lisäksi ne
syövät
sisäisenkin
motivaation.²
OPPIMISEN AVAINTEKIJÄ 2: MOTIVAATIO

20.
SISÄINEN
MOTIVAATIO¹
Kyvykkyys
(competence)
Autonomia
(autonomy)
Merkityksellisyys
(relatedness)
Viitteet: ¹ Lonka 2014 (168-171)
OPPIMISEN AVAINTEKIJÄ 2: MOTIVAATIO

21.
SISÄINEN
MOTIVAATIO¹
Kyvykkyys
(competence)
Autonomia
(autonomy)
Merkityksellisyys
(relatedness)
Merkityksellisyys muodostuu
kokemuksesta että kuuluu joukkoon
ja että tehtävä kytkeytyy
mielekkääseen yhteyteen.
Autonomia on kokemus
itsemääräämisestä ja
siitä, että voi omalla
toiminnallaan vaikuttaa
elämäänsä. Ns.
Ikea-vaikutus tarkoittaa,
että arvostamme asioita,
joiden tekemiseen
olemme osallistuneet.²
Kyvykkyys on kokemusta
siitä, että omilla taidoillaan
selviytyy merkittävistä
haasteista. Optimaalinen
kyvykkyyden kokemus on
flow-tila.
OPPIMISEN AVAINTEKIJÄ 2: MOTIVAATIO
Viitteet: ¹ Lonka 2014 (168-171), ² Hattie & Yates 2014 (306-309)

22.
22
OPPIMISEN AVAINTEKIJÄ 3: TARKKAAVAISUUS
Tarkkaavaisuutemme on rajallinen.
“Yksilön kuva todellisuudesta
perustuu aina suppeaan ja pitkälle
muokattuun tai tulkittuun
valikoimaan tarjolla olleesta
informaatiosta.”
(Rauste-Von Wright ym. 2003, 118-119)

23.
Tarjolla olevan informaation
määrä ≈ rajaton.
Ihmisen säilömuistin
kapasiteetti ≈ rajaton.
OPPIMISEN AVAINTEKIJÄ 3: TARKKAAVAISUUS

24.
Tarjolla olevan informaation
määrä ≈ rajaton.
Viitteet: ¹ Rauste-Von Wright ym. 2003 (107-110)
Ihmisen säilömuistin
kapasiteetti ≈ rajaton.
Tarkkaavaisuus
= aina rajallinen.¹
OPPIMISEN AVAINTEKIJÄ 3: TARKKAAVAISUUS

25.
25
3. Huomion valikointi: ³
3.1. Ulkoiset tekijät: esim.
äänekkäät, liikkuvat ja
isot asiat havaitaan.
3.2. Sisäiset tekijät: aiempi
kokemus suuntaa
tarkkaavaisuutta.
OPPIMISEN AVAINTEKIJÄ 3: TARKKAAVAISUUS
1. Työmuistin koko, noin 7
yksikköä (lukua, sanaa, nimeä…)¹
2. Kognitiivinen kuormitus, stressi.
²
Tarkkaavaisuuden
rajoitteet
Viitteet: ¹ Rauste-Von Wright ym. 2003 (113-116)
² Hattie & Yates 2014 (118-120)
³ Rauste-Von Wright ym. 2003 (107-110)

26.
26
OPPIMISEN AVAINTEKIJÄ 3: TARKKAAVAISUUS
Tarkkaavaisuuden rajoitteita voi
ylittää automatisoimalla
ajatusprosesseja harjoittelemalla.
Asiantuntija kykenee
suodattamaan enemmän
relevanttia informaatiota.
(Rauste-Von Wright ym. 2003, 118-119)

27.
Mitä on oppiminen?
3. OPPIMISPROSESSI

28.
28
OPPIMISPROSESSI VUOROVAIKUTUS
Oppiminen tapahtuu aina
vuorovaikutuksessa muiden
ihmisten kanssa. Yksin lukiessakin
olemme tekstin kautta
vuorovaikutuksessa muihin.
Oppimisen yhteistoiminnallisuutta
korostavaa näkemystä kutsutaan
sosiokulttuuriseksi näkökulmaksi.
(Lonka 2014, 71-74)

29.
29
OPPIMISPROSESSI REFLEKTIO
Ihminen voi myös oppia oppimaan
paremmin. Oman oppimisen
kehittäminen tapahtuu arvioimalla
omaa oppimistaan suhteessa
tavoitteisiin eli reflektiolla. Omien
motiivien arviointi taas on
itsereflektiota.
Tätä omiin kognitiivisiin
prosesseihin kohdistuvaa ajattelua
kutsutaan metakognitioksi.
(Rauste-Von Wright ym. 2003, 66-70)

30.
Oppimisprosessi¹
Ennakkokäsitysten ja
tarkkaavaisuuden
aktivaatio
Oppijan
ennakkotiedot
& maailmankuva
Motivoituminen
Tiedonrakentelu
vuorovaikutuksessa
Tulkinta, opitun
kytkeytyminen
Reflektio
Oppimisen /
tutkimuksen
kohde
Omakohtaistaminen,
soveltaminen
Viitteet: ¹ Rauste-Von Wright ym. 2003, (50-62, 98-101), Lonka 2015, (71-73)
Tuotos,
toiminta

31.
31
Oppiessa luodaan
uutta tietoa
OPPIMISPROSESSI
Oppimisen prosessi on lähellä
tieteellisen tutkimuksen
prosessia.

32.
Mitä on oppiminen?
4. YHTEENVETO

33.
MITÄ ON
OPPIMINEN?
OPPIMIS-
PROSESSI
OPPIMISEN
AVAINTEKIJÄT
Reflektio,
metakognitio
Vuoro-
vaikutus
Muisti
Motivaatio
Tarkkaa-
vaisuus
Tiedon
rakentelu
Aktivaatio
Sisäinen
Ulkoinen
Työmuisti
Huomion
valikointi

34.
34
4. “Tärkein yksittäinen
oppimiseen vaikuttava
tekijä on se mitä oppija
tietää ennestään. Selvitä
mitä se on, ja opeta sen
mukaisesti.”
5. Ihmiset eivät eroa
oppimistyyliltään. Kaikki
oppivat hyvin, kun
oppimisen media
vaihtelee.
6. Oppiaksesi, mielesi on
oltava aktiivinen.¹
YHTEENVETO TEHOKAS OPPIMINEN
Viitteet: ¹ Hattie & Yates 2014 (113-115)
1. Oppiminen vaatii aikaa, vaivaa ja
motivaatiota, uuden taidon
harjoittelu noin 50-100 tuntia.
2. Keskittyminen herpaantuu 15-20
minuutin välein. Luento ei voi olla
tätä pidempi.
3. Jaksotettu harjoittelu on
tehokkaampaa kuin pänttäys.
Tehokkaan
oppimisen
6 periaatetta

35.
35
Oppiminen on prosessi, jossa
1. oppija on aktiivinen,
2. uudet tiedot ja taidot rakentuvat
muistissa aiempien merkitysten päälle,
3. on kyse sosiaalisesta
vuorovaikutuksesta,
4. suuntaudutaan aitoon ympäristöön ja
toimintavalmiuksiin siellä,
5. vaaditaan oppijan motivaatiota ja
tarkkaavaisuutta opittavaan ainekseen ja
6. voi kehittyä taitavammaksi.
Johtopäätös:
Oppimisen
määritelmä
YHTEENVETO MITÄ ON OPPIMINEN

36.
36
Lähteet
Hattie, John (2014): Visible Learning and
the Science of how we Learn. Routledge,
London.
Lonka, Kirsti (2015): Oivaltava oppiminen.
Otava, Helsinki.
Rauste-von Wright, Maijaliisa, von
Wright, Johan & Soini, Tiina (2003):
Oppiminen ja koulutus. Sanoma Pro,
Helsinki.
YHTEENVETO MITÄ ON OPPIMINEN