Successfully reported this slideshow.
We use your LinkedIn profile and activity data to personalize ads and to show you more relevant ads. You can change your ad preferences anytime.
SMART GRIDS AND ENERGY MARKETS
Sähköverkkojen etähallinta on lisääntynyt Suomessa
voimakkaasti viime vuosina. Verkkoviat s...
Upcoming SlideShare
Loading in …5
×

CLEEN SGEM loppuraportti: Älykas sähköverkko vaatii uutta teknologiaa

395 views

Published on

CLEEN SGEM loppuraportti: Älykas sähköverkko vaatii uutta teknologiaa

Published in: Technology
  • Be the first to comment

  • Be the first to like this

CLEEN SGEM loppuraportti: Älykas sähköverkko vaatii uutta teknologiaa

  1. 1. SMART GRIDS AND ENERGY MARKETS Sähköverkkojen etähallinta on lisääntynyt Suomessa voimakkaasti viime vuosina. Verkkoviat saadaan paikannettua yhä nopeammin ja vika-alueet rajattua siten, että yhä harvempi asiakas kärsii sähkökatkosta ja yhä harvempi verkkolaite vaurioituu vikavirrasta. ”Kehittynyt etähallinta on myös ehto hajau- tetun sähköntuotannon luotettavaan hallintaan. Esimerkiksi tuulivoimala on irrotettava vioittu- neesta verkosta nopeasti vaaratilanteen välttämi- seksi”, toteaa tutkimuspäällikkö Jani Valtari ABB:ltä. SGEM-ohjelmassa tutkittiin teknologioita, jotka mahdollistavat yhä älykkäämmän verkonhallinnan. Esimerkiksi VTT:n kehittämä vianilmaisin voidaan liittää suoraan keskijänniteverkon johtoon, josta se lähettää viestin langattomasti esimerkiksi tuulivoi- malaan tai sähköasemalle. Sähköasemalla ABB:n tutkima keskitetty automaatiojärjestelmä kerää ja analysoi kaikki verkon suojaukseen liittyvät viestit. ”On helpompaa ja halvempaa päivittää keski- tettyä automaatiojärjestelmää kuin erikseen sähköaseman jokaista suojarelettä”, Valtari toteaa. Hänen mukaansa keskitetty tietojenkäsittely auttaa myös huomaamaan verkossa muhivia vikoja ennen kuin ne äityvät vakaviksi. Ennakointia tukee myös Mikesin kehittämä analysaattori, joka tarjoaa entistä tarkempia mittaustuloksia. Valtari pitää tärkeänä, että teknologioita päästiin tutkimaan ja kehittämään käytössä olevissa sähkö- verkoissa. Hän uskoo, että suomalaisvoimin kehitetyt teknologiat voivat kasvaa kaupallisesti merkittäviksi tuotteiksi ja menestyä myös vientimarkkinoilla. Verkon äly vaatii laitteiden ohella nopeaa tiedonsiirtoa. ”Olemme päässeet langattomissa 3G- ja 4G-verkoissa 40 millisekuntiin. Siinä ajassa viesti välittyy esimerkiksi sähköasemalta tuotantolaitokseen, ja luotettavuus on verkkoyhtiöiden vaatimalla tasolla”, Valtari sanoo. VTT selvitti lisäksi kaupallisten tietoliikenneverk- kojen luotettavuutta ja kustannustehokkuutta. Älykäs sähköverkko vaatii uutta teknologiaa Rajatun maaseutualueen sähkö- ja tietoliikenne- verkkoja ja niiden toimintaa mallinnettiin mittausten ja kasvillisuustietojen avulla. ”Aiheutimme malliin tyypillisiä sähköverkkojen vikatilanteita ja katsoimme, miten ne vaikuttavat tietoliikenneverkkoon sekä sähköverkon langat- tomaan etäohjaukseen”, kertoo johtava tutkija Seppo Horsmanheimo VTT:ltä. Koska tietoliikenne- verkkojen tukiasemat tarvitsevat sähköä, pitkäkes- toinen sähkökatko vaikuttaa tietoliikenneyhteyksiin ja sitä kautta sähköverkon etäohjattaviin laitteisiin sekä verkkoa kentällä korjaavien henkilöiden matka- puhelimiin. Tämä tuli selvästi esille, kun tutkimuk- sessa analysoitiin dataa Tapani- ja Hannu-myrskyistä. ”Datan avulla pystyimme mallintamaan tarkasti, miten myrskyt vaikuttivat sähkö- ja tietoliiken- neverkkoihin ja miten verkot palautuivat niistä”, Horsmanheimo sanoo. Osa tutkimuksesta keskittyi kaupunkiympäristöön, jossa rakennukset asettavat uusia haasteita langat- toman verkon kuuluvuudelle ja viiveelle. ”Teimme mittaukset ympäristössä ja simuloimme verkkojen toimintaa niiden perusteella”, Horsmanheimo kertoo. Hänen mukaansa rajatuilla alueilla tehdyt tutkimukset tarjoavat hyvän perustan eri alueiden analysointiin Suomessa ja ulkomailla. Hän uskoo, että mallinnus kiinnostaa ensisijaisesti sähköverkon haltijoita, joiden on valittava, missä ja mihin langattomia verkkoja kannattaa käyttää. Toisaalta, tulokset kiinnostavat todennäköisesti teleoperaattoreita, jotka haluavat kehittää toimintaansa. Tutkimus on jo pitkälti osoittanut, että kaupalliset tietoliikenneverkot soveltuvat Suomessa älyverkon tiedonsiirtoon, kunhan verkkoyhtiöt ja teleoperaat- torit tuntevat langattomien verkkojen mahdolli- suudet ja rajoitukset ja ottavat huomioon verkkojen keskinäisen riippuvuuden. Sähköverkon etähallinta edellyttää edistyksellisiä laitteita sekä luotettavia tietoliikenneyhteyksiä. Olemassa oleva teknologia auttaa osin. KESKIJÄNNITE20KV SUURJÄNNITE 1 10 KV VIANILMAISIN ÄLYK Ä S SÄHKÖ- A SEMA NOPEA TIEDONSIIRTO JANI VALTARI Tutkimuspäällikkö, ABB Suomalaisvoimin kehitetyt teknologiat voivat kasvaa kaupallisesti merkittäviksi tuotteiksi ja menestyä myös vientimarkkinoilla.

×