Marianne Kettunen, Institute for European Environmental Policy

1. Ekosysteemipalvelut
biotalouden perustana
Marianne Kettunen
Institute for European Environmental Policy (IEEP) /
Vieraileva tutkija SYKE Luontoympäristökeskus
Biotaloustreffit
28 marras 2012

2. Ekosysteemipalvelut =
hyötyjä, joita ihmiset saavat luonnosta
- Millennium Ecosystem Assessment 2005 -
© M. Kettunen

3. Ekosysteemipalvelut
Luonnon hyödylliset Luonnon hyödylliset Luonnon ei-
resurssit (markkinalliset prosessit / materiaaliset hyödyt /
ja markkinattomat!) / Säätelypalvelut Kulttuuripalvelut
Tuotantopalvelut Pölytys Matkailu
Ravinto Veden kierto Virkistyskäyttö
Rakennusaineet Veden puhdistus Henkinen ja fyysinen terveys
Lääkeaineet Hiilen sidonta Opetus ja tutkimus
Muut raaka-aineet Maan ravinteikkuuden Taide ja kulttuuri
Geneettiset resurssit ylläpito Kulttuuriarvo / -merkitys
Jne. Eroosion ehkäisy Jne.
Tuholaiskantojen säätely
Huom. määritelmä ei pidä Jne.
sisällään täysin elottomia
resursseja (maa-aines, tuuli jne.)
Ekosysteemien toiminta / ylläpitävät palvelut (yhteyttäminen, ravinteiden kierto jne.)
Luonnon monimuotoisuus
→ Luonnon palautusmiskyky ja resilienssi
© M. Kettunen

4. Ekosysteemipalvelut ja (‘ei-niin-vihreä’) talous
Luonnon hyödylliset Luonnon hyödylliset Luonnon ei-
resurssit / prosessit / materiaaliset hyödyt /
Tuotantopalvelut Säätelypalvelut Kulttuuripalvelut
Vain markkinalliset Ei huomioitu! Vain markkinalliset
hyödyt huomioitu! hyödyt huomioitu!
Ekosysteemien toiminta / ylläpitävät tukipalvelut
Luonnon monimuotoisuus
Ei huomioitu!
© M. Kettunen

5. Näkyvä ja näkymätön ’vihreä’ taloudellinen arvo
Näkyvät arvot:
Tuotantokasvit,
Markkinalliset Puuntuotanto
marjat ja hedelmät
tuotantopalvelut,
Matkailu
Näkymättömät Maan ravinteikkuuden
arvot: Pölytys, veden kierto jne.
ylläpito, eroosion ehkäisy,
Markkinattomat tuholaiskantojen säätely jne.
tuotantopalvelut,
Säätelypalvelut, Pölyttäjien monimuotoisuus, Puulajien monimuotoisuus,
Muut kulttuuripalvelut, ravinnekierto, yhteyttäminen ravinnekierto, yhteyttäminen
Tukipalvelut,
Biodiversiteetti
© Wikipedia © OregonLive.com

6. Esimerkki: pölytyksen taloudellinen arvo
- Yli 75 % maailman viljakasveista on eläinpölytteisiä
- EU:ssa 30 % hedelmistä, 7 % vihanneksista ja 48 %
pähkinöistä on riippuvaisia pölytyksestä
- EU: hyönteispölytteisten viljakasvien taloudellinen arvo
n. 15 miljardia EUR / vuosi
Domesticated pollinator (honey bee)
- Suomi: pölytyksen rahallinen arvo 18 / 3.9 / 38 mil EUR
per vuosi (tietyt viljat / mustikka ja puolukka /
kotipuutarhat) (Lehtonen 2012)
- Tanska: hyönteispölytyksen arvo 421 - 690 miljoona
DKK (~56.6 - ~92.8 mil EUR) / vuosi (Axelsen et al. 2011)
- Ruotsi: kimalaisten pölytyksen arvo 189-325 mil SEK
(~21.5- ~37 mil EUR) / vuosi (Pedersen 2009) Wild pollinator (hover fly)
Building on presentation by Dr Anne Franklin (2010), various references in “EU 2010 Biodiversity Baseline” (EEA, 2010) + UK NEA, 2011, Ricketts et al, 2004)

7. Esimerkki: luonnon arvo ja ilmaston muutos
- Luonnon hiilivarastojen (metsät & meret)
säilyttäminen voi estää 25% maailman
kasvihuonekaasupäästöistä (GHG)
- Luonnon hiilivarastojen ylläpitäminen (esim. REDD-
Plus avulla) kustannustehokkain tapa hillitä
ilmastonmuutosta – 3.7 $ biljoonan (trillion)
kokonaissäästöt (Net Present Value).
- Suomi: hiilen sidonnan taloudellinen arvo (metsien
puut) 1 876 miljoonaa EUR (Matero et al 2007)
- Ruotsi: hiilen sidonnan arvo (metsät) 29-46
miljardia SEK (2001 SEK) (~3.3 – ~5.2 miljardia
EUR) (Gren and Svensson 2004)
- Toimivat ekosysteemit auttavat sopeutumaan
ilmastonmuutokseen: esim. pidättävät vettä,
hillitsevät kuivuutta & tulvia ...
Trumper et al. 2009, Lewis & White 2009, IPCC 2007, Eliasch 2008, Olsen and Bishop 2009 in TEEB Policy Makers and Biusiness Reports 2009 & 2010

8. Esimerkki: kosteikkojen arvo
Source: TEEB case by L. Brander & K. Schyut (2010) The economic value of world’s wetlands (benefit transfer) www.teebweb.org
© Photos EEA report

9. Kestävä vihreä / biotalous perustuu
luonnon arvon laajalle ymmärrykselle ja
ekosysteemipalveluiden
kestävälle käytölle !
© M. Kettunen

10. Ekosysteemipalvelut - vihreä talous – biotalous
Biotalous – vihreän talouden
mahdollisuus:
- Uusiutuvien luonnonvarojen
kestävä hoito ja käyttö
- Tuotteiden ja palvelujen tuotanto
Biotalous - Bioteknologia
- Luonnon voimavarojen
hyödyntäminen laajasti
hyvinvoinnin lähteenä (esim.
luonnon virkistyskäyttö)
Vihreä talous TEM tiedote 4.10.2012
Ekosysteemipalvelut
© M. Kettunen

11. Tarvittavat vihreän / biotalouden mittarit
ES ‘varanto’ ES ‘virta’ ES arvo
(status & trendit) (nykyinen & tuleva)
(status & trendit)
• Metsät & vesi... mutta • Laadullinen
• Hyödyt ‘virtaa’
myös: • Määrällinen
alueelta toiselle
• Hiilivarasto ja -sidonta • Rahallinen
(paikallinen /
• Pölyttäjä -varanto
kansallinen / globaali)
• Geneettiset resurssit
ja muuttuu ajan
• Luonnon kulttuuriarvo -
kuluessa
varanto
• Jne.
Trade-offs Trade-offs
Trade-offs
Luonnon monimuotoisuus (status & trendit)
Kertoo luonnon kesto- ja palautumiskyvystä!

12. Tarvittavat vihreän / biotalouden mittarit
Kansantalouden tilinpito:
ES varanto – virta – arvo Ecosystem accounts (EA) & Etc.
Kestäviä kansantalouden
Biodiversiteetti System of Integrated ja makrotalouden mittareita
Environmental and Economic
Accounting (SEEA)

13. Ekosysteemipalvelut
luovat konkreettisia mahdollisuuksia
vihreälle / biotaloudelle !
© M. Kettunen

14. TEEB for Business summary report 2011

15. Pohjoismaiden virkistyskäyttö ja matkailu
- Finland: 1 EUR investointi kansallispuistojen hoitoon tuo 10 EUR takaisin
aluetaloudelle (TEEB Nordic case study by Kajala)
- Denmark: ~70 % tanskalaisista käyttää viheralueita useita kertoja viikossa
(Schipperijn et al. 2010).
- Norway: n. ½ norjalaisista patikoi enemmän kuin 2 x kuussa (n. 2.4 million
hklöä) (Statistics Norway 2012).
- Sweden: ulkoiluun liittyvä kulutus tuottaa 75 637 tyopaikkaa (Fredman et
al. 2010)

16. cc
Ekosysteemipalvelumaksut (PES)
- Paying blue mussel farmers for improved
water quality (Lysekil, Sweden)
- The use of mussels to clean the N
content of the municipal waste water
plant saves the municipality close to 100
000 EUR / year compared to using a
© http://kodu.ut.ee/~olli/eutr/html/htmlBook_111.html
traditional technique

17. cc
‘Vihreä infra’: kustannustehokas veden puhdistaja
- Recreation of wetland in Nummela /
Vihti Finland
- Water quality ↑ - cost-effective way
for managing water quality
- Recreational benefits
- Biodiversity benefits

18. Johtopäätökset
- Kestävä perusta: vihreä / biotalous rakentuu
ekosysteemipalvelujen ja luonnon arvon ymmärtämiselle ja
mittaamiselle.
- Kestävät keinot ja kannustimet: haitallisten tukien
poistaminen ja uudelleen suuntaaminen – kestävien tukien
luominen.
- Vihreät investoinnit: kestävä “ES-yhteiskäyttö”, suojelu ja
ennallistaminen, bioinnovaatiot, resurssien
kustannustehokas käyttö …
© M. Kettunen

19. © M. Kettunen

20. KIITOS!
Lisätietoa:
Marianne Kettunen
Senior policy analyst
Institute for European Environmental Policy (IEEP) /
Vieraileva tutkija SYKE
www.ieep.eu
mkettunen@ieep.eu