Successfully reported this slideshow.
We use your LinkedIn profile and activity data to personalize ads and to show you more relevant ads. You can change your ad preferences anytime.
Ilmiöt	
  –	
  oppimistehtävät	
  ja	
  
ilmiöpohjaisen	
  oppimisen	
  
tunnistaminen	
  	
  	
  
18.5.	
  Anna	
  Ma:kai...
*Ilmiöoppiminen	
  on	
  väline	
  saavu=aa	
  laaja-­‐alainen	
  osaaminen*	
  	
  
-­‐	
  Opetuspäällikkö	
  Marjo	
  Ky...
Oppimisprosessi	
  
A.Ma:kainen	
  180515	
  Helsingin	
  kaupunki	
  
Opetusvirasto	
  
Erilaisia	
  tapoja	
  toteu=aa	
  
oppimistehtäviä	
  
Yhdistelmät,	
  
blogit,	
  wikit,	
  
oppimispäivä-­‐
kirjat	
  
...
 Kuinka	
  rakennan	
  oppimistehtävän?	
  
• Miten	
  hankitaan	
  
:etoa	
  ja	
  miten	
  
uu=a	
  :etoa	
  
rakennella...
Avoin	
  vai	
  sulje=u	
  oppimistehtävä?	
  
Avoin	
  tehtävä	
  
Oppilaalla	
  vastuu	
  
omasta	
  oppimisesta	
  
ja	...
Oppimisen	
  portaat	
  /	
  scaffolding	
  
•  Tavoi=eita	
  koh:	
  
oppilasta	
  tukevin	
  
askelluksin	
  
•  Ohjaus	
...
Ilmiöihin	
  sopivia	
  menetelmiä	
  vinkiksi	
  Tapahtumasta	
  :edoksi	
  
• Mitä	
  tapahtui?	
  
• Kuvitetaan	
  tapa...
Oppimisprosessin/tehtävien	
  
suunni=eluun	
  lii=yviä	
  kysymyksiä	
  
•  Tavoi=eet;	
  Kuinka	
  kytken	
  aiheen	
  
...
Ilmiöpohjaisen	
  oppimisen	
  kriteerit	
  –	
  	
  
Stadin	
  eKampus/Silander	
  
Ilmiöpohjaisessa	
  oppimisessa	
  ta...
Ilmiöpohjaisen	
  oppimisen	
  kriteerit	
  –	
  	
  
Stadin	
  eKampus/Silander	
  
Ilmiöpohjaisessa	
  oppimisessa	
  ta...
Ilmiöpohjaisen	
  oppimisen	
  kriteerit	
  –	
  	
  
Stadin	
  eKampus/Silander	
  
Ilmiöpohjaisessa	
  oppimisessa	
  ta...
Ilmiöpohjaisen	
  oppimisen	
  kriteerit	
  –	
  	
  
Stadin	
  eKampus/Silander	
  
Ilmiöpohjaisessa	
  oppimisessa	
  ta...
Ilmiöpohjaisen	
  oppimisen	
  kriteerit	
  –	
  	
  
Stadin	
  eKampus/Silander	
  
Ilmiöpohjaisessa	
  oppimisessa	
  ta...
Upcoming SlideShare
Loading in …5
×

1

Share

Download to read offline

Ilmiöt – oppimistehtävät ja ilmiöpohjaisen oppimisen tunnistaminen

Download to read offline

Oppimisprosessi ja oppimistehtävät ilmiöpohjaisessa oppimisessa sekä ilmiöpohjaisen oppimisen kriteeristö Stadin eKampuksen mukaisesti

Related Books

Free with a 30 day trial from Scribd

See all

Ilmiöt – oppimistehtävät ja ilmiöpohjaisen oppimisen tunnistaminen

  1. 1. Ilmiöt  –  oppimistehtävät  ja   ilmiöpohjaisen  oppimisen   tunnistaminen       18.5.  Anna  Ma:kainen  
  2. 2. *Ilmiöoppiminen  on  väline  saavu=aa  laaja-­‐alainen  osaaminen*     -­‐  Opetuspäällikkö  Marjo  Kyllönen  -­‐   Rakenne   Prosessit   Tavoi=eet   OPS   Ilmiö   Laaja-­‐alainen   osaaminen   Oppiaineet   Oppimistehtävät   Aihiot   Arvioin:   Ohjaus   Osallisuus   Toimintakul=uuri   Osaaminen  Teknologiset   ratkaisut   Yhteistyö   Oppimisympäristöt   A.Ma:kainen  180515  Helsingin  kaupunki   Opetusvirasto  
  3. 3. Oppimisprosessi   A.Ma:kainen  180515  Helsingin  kaupunki   Opetusvirasto  
  4. 4. Erilaisia  tapoja  toteu=aa   oppimistehtäviä   Yhdistelmät,   blogit,  wikit,   oppimispäivä-­‐ kirjat   Kirjalliset   tehtävät   Keskustelut   Luovat   prosessit   Videot,   ääni=eet   Kuvat   Projek:työ   A.Ma:kainen  180515  Helsingin  kaupunki   Opetusvirasto  
  5. 5.  Kuinka  rakennan  oppimistehtävän?   • Miten  hankitaan   :etoa  ja  miten   uu=a  :etoa   rakennellaan   • Mikä  on  tämän   tehtävän  tarkoitus,   Miten  tehtävä  ohjaa   koh:  tavoite=a?   Miten  tehtävä   arvioidaan?   • OPS,  ilmiön   tutkimisesta   nousevat  sisällöt   •   OPS,  mitä   tutkitaan,  mitä   opitaan,  miten   opitaan   Tavoi=eet   Sisällöt   Menetelmät   Ohjaus  ja   arvioin:   A.Ma:kainen  180515  Helsingin  kaupunki   Opetusvirasto  
  6. 6. Avoin  vai  sulje=u  oppimistehtävä?   Avoin  tehtävä   Oppilaalla  vastuu   omasta  oppimisesta   ja  oppiminen   omaehtoista   Oppimistehtävää  ei   ole  selkeäs:  raja=u   Oppimisprosessi   tärkeämpi  kuin   tavoi=eet   Sulje/u  tehtävä   Tehdään  sovi=uun   aikaan  ja   määritetyssä  paikassa     opiskelu  etenee   sovitussa  aikataulussa   Rajatut,  yhteiset   tehtävät,  ongelmat   ja  ratkaisut   Tehtävät  perustuvat   oppiaineeseen  sekä   sen  tavoi=eisiin   A.Ma:kainen  180515  Helsingin  kaupunki   Opetusvirasto  
  7. 7. Oppimisen  portaat  /  scaffolding   •  Tavoi=eita  koh:   oppilasta  tukevin   askelluksin   •  Ohjaus  ja  tuki   •  Sopivat  tehtävät   •  Ope=ajan  tehtävä  on   au=aa  oppilasta   löytämään  omat   askelmat   A.Ma:kainen  180515  Helsingin  kaupunki   Opetusvirasto  
  8. 8. Ilmiöihin  sopivia  menetelmiä  vinkiksi  Tapahtumasta  :edoksi   • Mitä  tapahtui?   • Kuvitetaan  tapahtunut   sarjakuvaksi,   valokuviksi,  esitetään   draaman  keinoin   • Muodostetaan  sanoja   tapahtumasarjasta   kysymällä  mitä,  missä,   milloin,  miksi,  kuka/ mikä?  Vastataan   kokonaisin  lausein   • Kirjoitetaan,  kuvataan,   esitetään    tapahtuma   tarinana  lauseiden   pohjalta       Kaaviot  ja  kuviot   •  Käsitekartat   •  Luoki=elut   •  Kokonaisuuden   pilkkominen  osiksi   •  Osien  kokoaminen   kokonaisuudeksi   •  Diagrammit   •  Palapelit,   puu=uvien  osien   etsiminen   Luovat  prosessit   • Draaman  keinot   • Kuvataide   • Muotoilu   • Musiikki   • Sirkus   • Taiteen  avulla   ymmärryksen   hakeminen  ja  :edon   rakentaminen   • Tunnetasolla   vaiku=aminen   Lisää  vinkkejä  Menetelmäviuhkasta  /  Helsingin  opetusvirasto     h=p://kiela.meke.wikispaces.net/file/view/menetelmaviuhka_3vedos.pdf/226686666/menetelmaviuhka_3vedos.pdf   A.Ma:kainen  180515  Helsingin  kaupunki   Opetusvirasto  
  9. 9. Oppimisprosessin/tehtävien   suunni=eluun  lii=yviä  kysymyksiä   •  Tavoi=eet;  Kuinka  kytken  aiheen   opetussuunnitelmaan?   – Laaja-­‐alainen  osaaminen  avuksi   •  Mitkä  oppiaineet  toimivat  ilmiön  kehyksenä?   •  Kuka  tekee  ja  miten?  Toteutetaanko  yksin  vai   yhdessä?     •  Arvioin:  ja  ohjaus,  miten  toteutetaan?  Kuka   ohjaa  ja  miten?  Kuka  arvioi  mitä,  miten  ja   milloin?   A.Ma:kainen  180515  Helsingin  kaupunki   Opetusvirasto  
  10. 10. Ilmiöpohjaisen  oppimisen  kriteerit  –     Stadin  eKampus/Silander   Ilmiöpohjaisessa  oppimisessa  tarkastellaan  kokonaisvaltaises:  todellisen  maailman  ilmiöitä  –  aidossa  konteks:ssa,  oppiaineiden  rajat  rikkoen.   Dimensio   Vähäistä   näy/öä   Orastava   Kehi/yvä   Kiihtyväs:   kehi/yvä   Edistynyt   1.   Kokonaisvaltai-­‐ suus   (holis:suus)   -­‐360°  näkökulma   ilmiöön  -­‐perinteisestä   oppiaineiden   integroinnista  koh:   todellisen  maailman   ilmiöitä   Vaikka  opiskellaan  ja   käsitellään  ilmiötä,   tapahtuu  tarkastelu   tai  opiskelu   enemmän  tai   vähemmän   oppiaineiden   näkökulmista.   Esimerkkinä  voi  olla   yhteinen  teema,  jota   työstetään  eri   oppiaineissa.  Toinen   esimerkki  voi  olla   tapahtuma-­‐  tai   teemapäivä.   Ilmiöpohjainen   oppiminen  on  vain   mauste  –  ei   systemaaanen   käytänne.   Ilmiössä  yhdistyy  eri   oppiaineiden  sisällöt   ja  tavoi=eet,  mu=a   ne  eivät  ole   sulautuneet   sauma=omas:   yhteen.  Ilmiötä   voidaan  työstää  eri   oppiaineiden   tunneilla  tai   integroida  eri   oppiaineet  esim.   projek:työssä.  Ilmiön   tarkastelussa   perinteiset   oppiaineiden   näkökulmat  näkyvät   vielä  taustalla.   (Perinteinen   oppiaineiden   integroin:.)   Ilmiössä  eri   oppiaineiden   tavoi=eet  ja  sisällöt   ovat  sulautuneet   sauma=omas:   yhteen.  Ilmiötä  ei   työstetä   oppiainerakenteisess a  (esim.  nimetyillä   oppiaineiden   tunneilla)  vaan   ilmiöiden   työstäminen  on   työpajamaista.   Ilmiöpohjainen   oppiminen  käsitetään   oppimisen  ja   opetuksen  yhtenä   menetelmänä.  Ilmiöt   nousevat   opetussuunnitelmien   tavoi=eista,  muuta   niihin  on  yhdiste=y   ajankohtaises:   relevan=eja  asioita  ja   ilmiötä.   Yhteisope=ajuus  / samanaikaisopetus   yhtenä  työtapana   Oppimisen  tavoi=eet   ovat  ilmiöstä   nousevia,  monialaisia.   Ilmiöiden   lähtökohtana  ei  ole   oppiaineiden   integraa:o  vaan   todellisen  maailman   ajankohtaiset  ilmiöt.   Ilmiöt  etsitään  ja   määritellään  yhdessä   koko  oppijayhteisön   (oppijoiden)  kanssa   todellisesta  (ja   ajankohtaisesta)   maailmasta.   Oppiminen  ja   työskentely  eivät  ole   pääsääntöises:   jäsenne=y   oppitunnein  tai   oppiainein.   Tiimiope=ajuus   keskeisenä  työtapana   Oppimisen  tavoi=eet   ovat  ilmiöstä   nousevia,  monialaisia.   Ilmiöiden   lähtökohtana  ei  ole   oppiaineiden   integraa:o  vaan   todellisen  maailman   ilmiöt.  Oppiminen  ja   työskentely  eivät  ole   jäsenne=y   oppitunnein  tai   oppiainein.   Ilmiöpohjainen   oppiminen  on   systemaaasta  ja  se   nähdään  oppimisen   ja  opetuksen   kokonaisvaltaisena   menetelmänä.   Tiimiope=ajuus   merki=ävänä   työtapana.   A.Ma:kainen  180515  Helsingin  kaupunki   Opetusvirasto  
  11. 11. Ilmiöpohjaisen  oppimisen  kriteerit  –     Stadin  eKampus/Silander   Ilmiöpohjaisessa  oppimisessa  tarkastellaan  kokonaisvaltaises:  todellisen  maailman  ilmiöitä  –  aidossa  konteks:ssa,  oppiaineiden  rajat  rikkoen.   Dimensio   Vähäistä   näy/öä   Orastava   Kehi/yvä   Kiihtyväs:   kehi/yvä   Edistynyt   2.  AutenDsuus   (aitous,   todellisen   maailman   mukaisuus)     -­‐oppimis&lanteessa   käytetyt  menetelmät,   (asiayhteys)  vs.   dekontekstualisoin&   (irrallisuus)       Ilmiö  on   ”koulukirjamainen”   tai   oppimateriaalikeskein en  –  pikkusievä  ja   selkeäs:  raja=u   kokonaisuus.   Ilmiöoppimisen   aiheena  ja  kohteena   on  autenanen,   todellisesta   maailmasta  nouseva   ilmiö.   Ilmiöoppimisen   aiheena  ja  kohteena   on  aito,  todellisesta   maailmasta  nouseva   ilmiö.  Käsiteltävä  ja   tarkasteltava  ilmiö   on  ajankohtainen  ja   sillä  on  merkitystä   oppijoiden   maailmassa  /   tulevaisuudessa.   Ilmiön  tarkastellussa   ja  opiskelussa   käytetään  aitoja,   autenasia  lähteitä  ja   materiaaleja  sekä   mediamuotoja.   Ilmiöoppimisen   lähtökohtana  on   kokonaisvaltaises:   autenanen,   todellisesta  maailmasta   nouseva  aito  ilmiö   Käsiteltävä  ja   tarkasteltava  ilmiö  on   ajankohtainen  ja  sillä   on  merkitystä   oppijoiden   maailmassa  /   tulevaisuudessa.  Myös   oppijan  tuotoksilla  on   merkitystä  koulun   ulkopuolella  ja  ne   julkaistaan  laajemmalle   yleiselle.  Ilmiön   tarkastellussa  ja   opiskelussa  käytetään   aitoja,  autenasia   lähteitä  ja  materiaaleja   sekä  mediamuotoja.   Erityinen  pääpaino  on   autenasten,   (asiantun:ja-­‐alalle   tyypillisten)  työkalujen   käytössä.   Oppijan  kogni:ot   (aja=eluprosessit)  ovat   autenasia  eli  oppijan  aja=elu   oppimis:lanteessa  vastaa   mahdollisimmanhyvin   aja=elua,  jota  tarvitaan   aidossa  :edon/taidon  käy=ö-­‐   ja  soveltamis:lanteessa.   Oppimisessa  käytetään  aitoja   (kyseiselle  asiantun:ja-­‐ kul=uurille  tai  alla  ominaisia)   lähteitä,  materiaaleja  ja   työkaluja  sekä  menetelmiä.   Oppiminen  tapahtuu  aidossa   ympäristössä  perinteisen   luokkahuoneen  sijaan.   Oppimisyhteisö  hyödyntää  eri   alojen  asiantun:joita  ja   ammaalaisia.  Oppijoiden   tuotoksilla  on  merkitystä   todellisen  elämän  kannalta  ja   ne  ratkaisevat  jonkin   ympäröivän  yhteiskunnan   tarpeen  /  ongelman.   Oppijoiden  tuotokset   julkaistaan  laajemmalle   yleisölle.   A.Ma:kainen  180515  Helsingin  kaupunki   Opetusvirasto  
  12. 12. Ilmiöpohjaisen  oppimisen  kriteerit  –     Stadin  eKampus/Silander   Ilmiöpohjaisessa  oppimisessa  tarkastellaan  kokonaisvaltaises:  todellisen  maailman  ilmiöitä  –  aidossa  konteks:ssa,  oppiaineiden  rajat  rikkoen.   Dimensio   Vähäistä   näy/öä   Orastava   Kehi/yvä   Kiihtyväs:   kehi/yvä   Edistynyt   3.   Kontekstuaalisuus   (opi/avien   asioiden   kokonaisvaltainen   asiayhteys)  -­‐asioita   opitaan  niiden  aidossa  ja   luonnollisessa   konteks:ssa,   asiayhteydessä  – kontekstualisoin:   (asiayhteys)  vs.   dekontekstualisoin:   (irrallisuus)   Ilmiön  yhteydessä   tarkastellaan   yksi=äisiä  asioita  –  yksi   asia  ja  näkökulma   kerrallaan.  Ilmiön   oppiminen  on   jäsenne=y   perinteiseen  tapaan   ope=ajan  antamiin   pieniin  tehtäviin  tai   harjoi=eisiin.  (Tehtävät   pohjautuvat   tyypillises:  sulje=uihin   tehtävänantoihin;   tehtäviin  on  olemassa   valmis,  suhteellisen   tarkas:  raja=u  ”oikea”   vastaus.)   Ilmiön  yhteydessä   tarkastellaan   jäsenne=yjä   kokonaisuuksia,  asiat   ovat  luonnollisessa   konteks:ssa;   asiayhteys  ja  merkitys   hahmotetaan   laajemman   kokonaisuuden   kannalta.  Oppijan   prosessi  on  ohja=u   (menetelmällises:   oppimista  ohjaavin)   oppimistehtävin.   Oppijat  työstävät   kokonaisuuksia   oppimistehtävien   sijaan  (vrt.   projek:mainen   työskentely).  Ilmiön   yhteydessä   tarkastellaan  (ei   valmiiksi  jäsenne=yjä,   aitoja)  kokonaisuuksia,   asiat  ovat   luonnollisessa   konteks:ssa;   asiayhteys  ja  merkitys   hahmotetaan   laajemman   kokonaisuuden   kannalta.   Oppijat  työstävät   jäsentymä=ömiä  ja   pilvimäisiä,  ei  valmiiksi   määriteltyjä  ilmiötä  ja   asioita  (vrt.   projek:työ,  jossa   ongelmaa  ja  asiaa   hahmotetaan).  Oppijat   itse  jäsentävät  ja   hahmo=avat  ilmiötä   eri  näkökulmista.   (Oppijan  prosessia   voidaan  kuitenkin   menetelmällises:   ohjata  eri  scaffoldein*   ja  tai  avoimilla   oppimis-­‐ tehtävänannoilla.)   Oppijat  työstävät   jäsentymä=ömiä  ja   pilvimäisiä,  ei  valmiiksi   määriteltyjä  ilmiötä  ja   asioita  (vrt.  projek:työ,   jossa  ongelmaa  ja  asiaa   hahmotetaan).  Oppijat   itse  jäsentävät  ja   hahmo=avat  ilmiötä  eri   näkökulmista.  Asioita   opitaan  luonnollisessa   konteks:ssa  ja   asiayhteydessä,  jossa  eri   asiat  ja  näkökulmat   yhdistyvät.  Ilmiö   ymmärretään  ja  sitä   käsitellään  systeemisenä   kokonaisuutena.   A.Ma:kainen  180515  Helsingin  kaupunki   Opetusvirasto  
  13. 13. Ilmiöpohjaisen  oppimisen  kriteerit  –     Stadin  eKampus/Silander   Ilmiöpohjaisessa  oppimisessa  tarkastellaan  kokonaisvaltaises:  todellisen  maailman  ilmiöitä  –  aidossa  konteks:ssa,  oppiaineiden  rajat  rikkoen.   Dimensio   Vähäistä   näy/öä   Orastava   Kehi/yvä   Kiihtyväs:   kehi/yvä   Edistynyt   4.   Ongelmakeskeisyys   ja  tutkiva   työskentelyote   -­‐ongelmanase=elut  tai   oppijodien  omat   kysymykset  oppimisen   ja  yhteisen   :edonrakentelun  ja   :etämyksen   muodostamisen   taustalla   -­‐ilmiötä  opiskellaan   yhdessä  ihme=elemällä   Ilmiötä  ei  hahmoteta   ongelmakeskeises:   tai  aseteta  ongelmia   (tutkimusongelmat  /   ihme=elyongelmat)   ohjaamaan   :edonrakentelua.   (Kysymyksiä  ja   tehtäviä  toki   käytetään.)   Ilmiön  opiskeluun  ja   tarkasteluun  lii=yy   keskeises:   ongelman  ase=elu   (ihme=elyongelma  /   tutkimusongelma).   Ongelman  ase=elu   tulee  ope=ajalta  tai   tehdään   ope=ajajohtoises:.   Ongelmanase=elu   tekee  oppimisesta   merkityksellisestä  ja   ankkuroi  opi=avat   asiat  todelliseen   maailmaan.   Ilmiön  opiskeluun  ja   tarkasteluun  lii=yy   keskeises:  ongelman   ase=elu,  joka  on  tehty   yhteisöllises:   oppijodien  kanssa.   Oppijat  ase=avat   tutkimus/ihme=ely-­‐ ongelmia  ilmiön   tarkastelun  ja   opiskelun  pohjaksi.   Tiedonrakentelu   tapahtuu  ongelmiin   vastaamisena.   Ilmiön  tarkastelu   perustuu   oppimisyhteisön   yhdessä  ase=amiin  ja   reflektoimiin  ongelmiin,   jotka  ovat  relevan=eja   oppijoiden  ja  todellisen   maailman  kannalta.   Ongelmien  ase=elu  on   jatkuva  prosessi  ja  ohjaa   oppijoiden  yhteisöllistä   ja  yksilöllistä   :etämyksen   muodostamista  koko   oppimisprosessin  ajan.   Ilmiön  tarkastelu  perustuu   oppimisyhteisön  yhdessä   ase=amiin  ja  reflektoimiin   ongelmiin,  jotka  ovat   relevan=eja  oppijoiden  ja   todellisen  maailman   kannalta.  Ongelmien   ase=elu  on  jatkuva   prosessi  ja  ohjaa   oppijoiden  yhteisöllistä  ja   yksilöllistä  :etämyksen   muodostamisen  prosessia   koko  oppimisprosessin   ajan.  Ilmiöpohjainen   oppiminen  pohjautuu   oppijoiden  tekemien   hypoteesien  ja   työskentelyteorioiden   (työmallien)  :etoiseen   kehi=ämiseen.   A.Ma:kainen  180515  Helsingin  kaupunki   Opetusvirasto  
  14. 14. Ilmiöpohjaisen  oppimisen  kriteerit  –     Stadin  eKampus/Silander   Ilmiöpohjaisessa  oppimisessa  tarkastellaan  kokonaisvaltaises:  todellisen  maailman  ilmiöitä  –  aidossa  konteks:ssa,  oppiaineiden  rajat  rikkoen.   Dimensio   Vähäistä   näy/öä   Orastava   Kehi/yvä   Kiihtyväs:   kehi/yvä   Edistynyt   5.   Oppimisprosessi-­‐ pohjaisuus  -­‐ oppiminen  nähdään   prosessina,  jota   ohjataan   oppimistehtävillä  -­‐ oppimistehtävät   ohjaavat  oppijan   havainnoin:a  ja   :edonprosessoin:a  –  eli   au=avat  oppiminaan   uu=a  (menetelmällinen   ohjaus)   Oppimisprosessi  ei   ole   oppimistehtävin   ohja=u,  vaikka   yksi=äisiä  tehtäviä   opiskelijoille   annetaan.   Oppimisprosessi   on  ohja=u   suljetuin   oppimistehtävin,   lähinnä   sisältöpohjaises:.   Oppimisprosessi  on   ohja=u   oppimistehtävin,   jotka  ohjaavat   oppijan  oppimista   menetelmällises:  ja   edistävät  oppijan   oppimisprosessia     Oppimisprosessi  on   ohja=u  avoimin   oppimistehtävin,   jotka  ohjaavat   oppijan  oppimista   menetelmällises:.   Oppijat  myös  itse   muodostavat   oppimistehtäviä   itselleen.  Oppijat   ovat  :etoisia   oppimisen   menetelmistä  ja   omasta  ja  yhteisestä   oppimisprosessistaan .   Oppijat  muodostavat   yhdessä   oppimistehtäviä  ja   oppimisen  työkaluja   (scaffoldeja*)  itselleen   Oppijat  ovat  :etoisia   oppimisen   menetelmistä  sekä   omasta  ja  yhteisestä   oppimisprosessistaan.   Oppijat  suunni=elevat   itse  omaa   oppimisprosessiaan   sekä  yhteistä  prosessia.   A.Ma:kainen  180515  Helsingin  kaupunki   Opetusvirasto  
  • SannaLaine

    Dec. 28, 2015

Oppimisprosessi ja oppimistehtävät ilmiöpohjaisessa oppimisessa sekä ilmiöpohjaisen oppimisen kriteeristö Stadin eKampuksen mukaisesti

Views

Total views

1,844

On Slideshare

0

From embeds

0

Number of embeds

315

Actions

Downloads

7

Shares

0

Comments

0

Likes

1

×